KIRJALLINEN KYSYMYS 468/2004 vp Kuntalain mukainen valitusoikeus Eduskunnan puhemiehelle Kuntalain mukaan kunnan päätökseen voivat hakea muutosta muun muassa kunnan jäsen ja sellainen henkilö, joka omistaa tai hallitsee maata kunnan alueella. Henkilö, joka esimerkiksi vuokraa 20 euroa vuodessa maksavan auton parkkipaikan, hallitsee maata kunnassa sekä saa sillä perusteella käyttää kunnan jäsenen valitusoikeutta. Toisaalta henkilöä, joka laittaa sijoitusmielessä esimerkiksi 100 000 euroa asunto-osakkeeseen, jonka vuokraa eteenpäin, ei tulkita kunnan jäseneksi. Koska hän ei omista tai hallitse maapohjaa, ei hänellä ole kunnan jäsenen valitusoikeutta. Tämän vuoksi hänellä ei myöskään ole minkäänlaista sananvaltaa siihen, mitä hänen omistamansa asunto-osakkeen läheisyyteen rakennetaan. Vallitseva tilanne jättää asunto-osakkeen omistajan vaille sitä olennaisen tärkeää asioihin vaikuttamisen mahdollisuutta, joka pienenkin maa-alueen omistajalle tai vuokraajalle automaattisesti tulee. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että asunto-osakkeen omistajat ovat huomattavan epätasa-arvoisessa asemassa pienenkin maa-alueen omistajiin tai vuokraajiin verrattuna kunnan jäsenen valitusoikeuden osalta ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin samojen oikeuksien turvaamiseksi myös asunto-osakkeen omistajille? Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2004 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 468/2004 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että asunto-osakeyhtiön omistajat ovat huomattavan epätasa-arvoisessa asemassa pienenkin maa-alueen omistajiin tai vuokraajiin verrattuna kunnan jäsenen valitusoikeuden osalta ja aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin samojen oikeuksien turvaamiseksi myös asunto-osakkeen omistajille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuntalain 90 :n mukaan valtuuston sekä kuntayhtymän yhtymäkokouksen tai muun ylimmän päättävän toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kuntalain 92 :n mukaan valituksen voi tehdä kunnan jäsen sekä kunnan jäsenyydestä riippumatta asianosaisena se, johon päätös kohdistuu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Kuntalain 4 :n mukaan kunnan jäsenenä valituksen voi tehdä kunnan asukas, yhteisö, laitos tai säätiö, jonka kotipaikka on kunnassa sekä se, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa. Kiinteistön omistukseen tai hallintaan, kuten vuokrasopimukseen, perustuvaa kunnan jäsenyyttä on perusteltu sillä, että omistaja tai haltija on velvollinen maksamaan kunnalle kiinteistöveroa. Koska asunto-osakkeet ovat irtainta omaisuutta, kunnan jäsenyyttä ja siihen liittyvää valitusoikeutta ei synny pelkästään asunto-osakkeiden omistuksen perusteella. Näin siitä huolimatta, että asunto-osakeyhtiön kunnalle maksamat kiinteistöverot käytännössä peritäänkin osakkeiden omistajilta hoitovastikkeessa. Asunto-osakkeiden omistajat useimmiten kuitenkin ovat kunnan jäseniä, ja heillä on tällä perusteella valitusoikeus, koska he ovat kunnan asukkaita asuessaan osakehuoneistoissaan. Sen sijaan pelkästään sijoitusmielessä hankitut tai perintönä saadut asunto-osakkeet eivät ole peruste kunnan jäsenyydelle ja valitusoikeudelle. Näissäkin tapauksissa osakkeenomistajalle voi kuitenkin syntyä valitusoikeus kuntalain edellä mainitun 92 :ssä tarkoitetun asianosaisaseman perusteella. Lisäksi kunnassa sijaitsevalla asuntoosakeyhtiöllä on kunnan jäsenenä valitusoikeus. Osakkeenomistajien etujen valvonta voi siten kunnassa toteutua myös asunto-osakeyhtiön kautta. Muuhun kuin omaan asumiskäyttöön hankittujen asunto-osakkeiden omistuksen ei ole katsottu muodostavan omistajan ja kunnan välille sellaista sidosta, että se voisi olla perusteena kunnan jäsenyydelle ja siihen liittyvälle henkilökohtaisesta intressistä riippumattomalle oikeudelle valittaa kunnan toimielinten päätöksistä kunnallisvalituksella. Järjestelmän selkeyden vuoksi ei myöskään ole perusteltua irrottaa oikeutta tehdä kunnallisvalitus kunnan jäsenyydestä. Samasta syystä on myös perusteltua, että kaikkea irtainta omaisuutta arvioidaan kunnan jäsenyyden ja sen tuottaman valitusoikeuden näkökulmasta yhtäläisin perustein. 2
Ministerin vastaus KK 468/2004 vp Raimo Vistbacka /ps Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2004 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 468/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Är regeringen medveten om att ägarna i bostadsaktiebolag befinner sig i en ojämlik ställning i relation till markägare som äger förhållandevis litet mark eller hyresgäster då det gäller besvärsrätt i egenskap av kommunmedlemmar och ämnar regeringen vidta åtgärder för att trygga lika rättigheter även för bostadsaktieägare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 90 i kommunallagen söks ändring i beslut som fattats av fullmäktige eller samkommunens samkommunsstämma eller något annat högre beslutande organ samt i beslut som kommunstyrelsen eller en nämnd meddelat med anledning av ett rättelseyrkande hos förvaltningsdomstolen genom kommunalbesvär. Enligt 92 i kommunallagen kan besvär anföras av kommunmedlemmar eller oberoende av kommuntillhörighet den part som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet. Enligt 4 i kommunallagen kan besvär anföras av medlemmar av en kommun, vilket innefattar kommuninvånare, samfund, institutioner och stiftelser som har hemort i kommunen samt de som äger eller besitter fast egendom i kommunen. Ett medlemskap i en kommun baserat på ägande eller besittning av fast egendom, t.ex. på hyresavtal, motiveras med att ägaren eller innehavaren är skyldig att betala fastighetsskatt till kommunen. Eftersom bostadsaktier är lös egendom uppstår medlemskap i en kommun och med detta förknippad rätt att anföra kommunalbesvär inte enbart på basis av ägande av bostadsaktier. Så ligger det till, oberoende av det faktum att den fastighetsskatt som ett bostadsaktiebolag betalar till kommunen i praktiken uppbärs hos aktieägarna i form av skötselvederlag. Bostadsaktieägarna är dock oftast kommunmedlemmar och har på denna grund rätt att anföra kommunalbesvär, eftersom de blir kommuninvånare genom att bo i sin aktiebostad. Däremot är bostadsaktier som köpts i placeringssyfte eller förvärvats genom arv inte någon grund för medlemskap i en kommun och vidhängande besvärsrätt. Även i sådana fall kan aktieägaren få besvärsrätt utgående från den ställning som part som avses i den ovannämnda 92 i kommunallagen. Därutöver har ett bostadsaktiebolag i egenskap av kommunmedlem besvärsrätt. Bevakningen av aktieägarnas intressen i kommunen kan därmed även ske via bostadsaktiebolaget. Det har inte ansetts att ägande av bostadsaktier som förvärvats i annat syfte än för eget boende skapar ett sådant band mellan bostadsinnehavaren och kommunen att det kunde ligga till grund för medlemskap i kommunen och till en av personliga intressen oberoende rätt att anföra kommunalbesvär över beslut som fattats av kommunala organ. Med tanke på systemets åskådlighet är det inte heller motiverat att särskilja rätten att anföra kommunalbesvär från kommunalt medlemskap. Av samma orsak är det också motiverat att all lös egendom bedöms på lika grunder med hänsyn till kommunalt medlemskap och den besvärsrätt medlemskapet ger upphov till. 4
Ministerns svar KK 468/2004 vp Raimo Vistbacka /ps Helsingfors den 22 juni 2004 Region- och kommunminister Hannes Manninen 5