Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla



Samankaltaiset tiedostot
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Energiapuun korjuutuet

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Kyselytuloksia: korjaisitko energiapuuta naapuriltasi? Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Mhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Suometsien hoitohankkeet yksityismetsissä

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Liikenteen biopolttoaineet

Puukaupan sanastoa (1)

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi?

MTI-opetuksen tulevaisuus - yhdessä tehden Työelämätaidot metsäalan muutoksessa

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergiaa tarvitaan

Keski Pohjanmaan energiaosuuskuntien

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi Jussi Kumpula

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

KUORTANEEN ENERGIAOSUUSKUNTA Jo vuodesta Bioenergiayrittämisen monet mahdollisuudet Kokonaisvaltainen energiayrittäjyys Asko Sippola,

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Energiaa ja elinvoimaa

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Metsäenergia Pohjanmaalla

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Metsä sijoituskohteena

Keskipohjalaisen puun matka kannolta kattilaan

Energiaa ja elinvoimaa

Koneyrittäjien näkökulma energiapuun korjuuseen - Energiapuun logistiikka ja sen haasteet. Toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki, Koneyrittäjien liitto ry

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Puutavaran mittausmenetelmien osuudet vuonna Timo Melkas

Transkriptio:

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä, Ullava 4800 metsänomistajaa Metsäpinta-ala 249 000 ha Puuston kuutiomäärä keskim. 95 m 3 /ha Hakkuusuunnite 700.000 m3/v

Metsänhoitoyhdistys Keskipohja 3 HENKILÖKUNTA JA RESURSSIT 18 toimihenkilöä, 4 tiimiä 16 vakinaista metsuria, 18 puolivakinaista, 5 osa-aikaista, 3 yrittäjämetsuria 8-10 motoketjua hakkuu- ja ajokoneineen 5 kaivuriurakoitsijaa, 3 metsä-äestäjää ja tilapäisiä urakoitsijoita paljon 1 autoyrittäjä, 1 helikopteriyrittäjä, 2 lannoitteen maastalevitysyrittäjää Liikevaihto 3,8 milj. euroa, josta metsänhoitomaksujen osuus 12 % Metsänhoitoyhdistyksen tekemät puunmyyntisuunnitelmat 90% myydystä puusta Puukaupan toimeksiantojen osuus puunmyyntimääristä noin 50 % Omaa korjuupalvelua noin 80 000 m3/vuosi, jos kaikki hakkeeksi vastaisi 200.000 i-m3 haketta eli 160.000 MWh energiaa = 160 GWh = 0,160 TWh Hakkeen toimituksen historiaa Mhy Kp:ssa Perhon (Mhy pj Aimo Kivelä) ja Lestijärven energiaosuuskunnat (pj Harri 4 Kavanterä) aloittivat 1990-luvun alkupuoliskolla Tiennäyttäjinä Metsänomistajien liiton Esiselvitys energiapuuta EU-hanke 1997-98 jatkoi Perässä tulivat 2000-luvulla Halsua ja Kaustinen kuntien lämpölaitoksin, Lohtaja ja Kälviä osuuskunnan omin laitoksin ja viimeisenä TohoTree, Osuuskuntien ja K-P:n MM Oy:n yhteenlaskettu volyymi on 2009 noin 60.000 i-m3 => käyttökohteita tarvitaan lisää, puuta on! 2008 Vetelin kunta aloitti kaukolämmön tuottamisen metsähakkeella Mhy toimitti 1.4.2008-31.3.2009 1368 i-m3 haketta 1.4.2009 alkaen Kaustisen-Vetelin energiaosuuskunta on toimittanut 1531 i-m3

Toimintaa 2009 Kemera NMH-toteutuksia tehty 2650 ha, siitä 25 % eli 660 ha energiapuun korjuun toteutuksia ja 16 % eli 430 ha haketusselvityksiä yhteensä 25.000 i-m3 tuellista haketta Energiapuuta korjattu 860 ha 22.000 m3, josta mhy 500 ha Metsänhoitoyhdistys vastaa hakkeen riittävyydestä kullekin osuuskunnalle - ylijäämä myydään isoille toimijoille Hintatarkistukset vuosittain tavoitteena 5 Indeksit: metsäkone 30%, keskiraskaat kuljetukset 30%, metsätyöpalkkakustannukset 20% ja raaka-aine 20% METSÄHAKETOIMITUSTEN ORGANISOINTI Harvennusenergiapuiden kaato-kasaus Metsurit Metsänomistajat Yrittäjät Metsäkuljetus, yrittäjät ja metsänomistajat Välivarastohaketus, Mhy:n urakoitsija Hakkeen kuljetus. Kuorma-auto ja traktori 6 Kuntien/osuuskuntien lämpölaitokset

Hankintatavat mo:n tai mhy:n työnä Nuoren metsän hoitokohteilta Korjuupalvelu (mhy hakkaa ja veloittaa korjuukulut metsänomistajilta, tili haketuksen jälkeen. Noin 1-2 v.) Hankintakauppa, metsänomistajat toimittavat harvennusenergiapuun tai latvusmassan tievarteen. Pystykauppa, 0-8 /m3 hintaan (mhy maksaa kaikki kulut ja saa valtion tuet) rahat tässäkin tapauksessa haketuksen jälkeen Uudistushakkuualoilta / muilta raivioilta Mhy:n korjuupalvelun yhteydessä hakkuukone kasaa latvat ja lähikuljetus samaan aikaan muun puutavaran ajon kanssa 7 Pystykaupoissa sovitaan suoraan urakoitsijan kanssa latvojen kasauksesta Kantojen nosto mhy:n työnä alkanut 2009 Toimintamalli mhy:n hankinnassa Veteliin Mhy hankkii raaka- aineen joko omana työnä tai maanomistajilta n. 20 /k-m3 Mhy osoittaa haketuskohteet urakoitsijalle Mhy:n urakoitsija huolehtii, että laitoksilla on haketta Osuuskunta toimii 8 sopimusosapuolena ja sen jäsenet toimittaa myös itse laitokselle asti

Rahaliikenne Vetelin Lämpö Oy:n kanssa 2009 9 Rahat maanomistajalle pääosin vasta haketuksen jälkeen eli metsänomistajan rahat ovat kiinni jopa 1-2 vuotta, e-osuuskunta voi jonkin verran rahoittaa mhy:n korjuuta ennakoilla, mutta riski on että energiapuut myydään ostajalle, mikä maksaa 1 kk:ssa Energiaosuuskunta laskuttaa kuntaa kuukausittain toimitetusta energiasta, kunta mittaa jokaisen hake-erän energiasisällön Mhy tilittää rahat maanomistajille energiasisällön mukaan muodossa /k-m3 ja laskuttaa palveluistaan energiaosuuskuntaa Mhy tekee vuosi-ilmoitukset verottajalle, pidättää ja tilittää puukaupan ennakonpidätykset ja tekee mittaustodistukset ja puumaksuselvityksen myyjille mhy:n kautta maksetuista energiapuista osuuskunta tekee saman jäsentensä kautta tulleista eristä 10

Taloudellinen merkitys kasvaa ilmastovelvoite 11 Energiapuu on yksi merkittävä tukijalka Mhy:n toiminnalle. Mhy:n energiapuu-urakoinnin liikevaihto 2009 n 200.000, kun muu korjuupalvelu on reilu 1,2 milj Suorat energiapuun työllisyysvaikutukset n 5-10 henkilötyövuotta välivarastolle toimituksesta (Mhy, mo:t ja yrittäjät ) 1 henkilötyövuosi haketusurakoitsijalle, 1 energiapuuyrittäjälle Tilitykset metsänomistajille energiapuusta kasvamassa Kemeratuista 2005 1,5 milj, josta NMH+enpuu 0,75 milj lisää ensiharvennusten kannattavuutta Ilmastovelvoitteen toteuttaminen luo hyvän tulevaisuuden Taloudellinen merkitys 12 NMN omana työnä Kemeratuki 111,60 162,00 /ha NMH mhy:n työnä Kemeratuki 166,80-252,60 /ha Energiapuun kasaus ja kuljetustuki 7 /k-m3 Haketustuki 1,7 /i-m3 Lämpölaitoshinta vaihtelee K-P:lla välillä 15-23 /MWh Tienvarsihinta vaihtelee K-P:lla 15-30 /m3 1 i-m3 haketta = 0,8 MWh 1 k-m3 kuitupuuta = 2 MWh

JOHTOPÄÄTÖKSET VETELISSÄ 13 Puuenergian saatavuus on kiinni ainoastaan sen kannattavuudesta metsänomistajalle tuotantokustannukset tulee pystyä kattamaan Energiapuusta pitää jäädä aina kantohinta metsänomistajalle, joka on vähintään ravinnehävikin arvoinen Metsähoitoyhdistykset metsänomistajien edunvalvojina eivät voi hyväksyä / edistää metsänomistajalle kannattamatonta energiapuunhankintaa => talkootyöstä muiden ei pidä hyötyä! Energiapuusopimukset pitäisi olla vähintään 5-vuotisia raakaainehankinnan ja hakeurakoitsijan investointien takia ja sidottu indeksiin, mikä ottaa huomioon öljyn, työn ja konekustannusten hinnan muutokset Osuuskunnan jäsenet voivat toimittaa omasta metsästä omilla hakkureillaan ja traktoreillaan, kun mhy pitää kirjaa eristä 14 KaVe energiaosuuskunta - perustettu v 2000 Kaustisen EO pj ja tj Hannu Lassila Räyringistä kirjanpito tilitoimistolla, maksatus ja laskutus Mhy Kp hoitaa 66 osakasta, joista osa Vetelistä osuusmaksu vanha tonni eli 168,19 liittymismaksu 170, haketta toimittavia jäseniä otetaan lisää osakkaan saama hinta 1-2 /MWh muita parempi vrt Perho jossa osakashinta 4 /MWh muita parempi 2008 toimituksia 4450 i-m3, 2009 4900 i-m3 Gasek Oy:n puukaasuvoimala investointilistalla, jos kohde ja sopimusvalmius lämmön ja sähkön ostoon löytyy turpeen hyvä kilpailukyky estää toiminnan laajenemista