Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009
Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu Avo-ojat 600 000 ha (27 %) Ojittamatta 300 000 ha (14 %)
AVO-OJAT OJAT Sarkaojat, ojasyvyys n. 80 cm Avo-ojien ojien kuivatussyvyys on salaojitusta pienempi Limingassa 80-luvulla avo- ojista 10x pienempi hapan kuormitus kuin salaojista METSÄOJITUS ei niin kuormittavaa (Avo-)ojien kuivatusvaikutus ei yhtä syvä kuin yleensä maatalousmaalla Metsämaita ei alavimmilla paikoilla
Pellon viemäröinti : Maanpinnan alle noin 100-120 cm syvyyteen laitetaan reiälliset putket, jotka kuljettavat vettä pois peltoalueelta Peltopinta-alan kasvu, maan rakenne jne. Salaojitus Kuivatussyvyys kesällä jopa useita metrejä Putkien huoltoon kuuluu mm. niiden huuhtelu
SALAOJITUS SULFAATTIMAA-ALUEILLA ALUEILLA Yleensä salaojitus vähentv hentää ympärist ristökuormitusta (mm. ravinteet) avo- ojitukseen verrattuna, mutta sulfaattimailla se lisää happamuus- ja metallikuormitusta Salaojiin sääs äätömahdollisuus
SÄÄTÖSALAOJITUS Salaojakaivoon on lisätty pato Pellon pohjaveden pinnankorkeutta voidaan säätää halutulle tasolle, esim. 70 cm Tasoittava /hidastava vaikutus happaman kuormituksen etenemiseen vesistöihin
SÄÄTÖSALAOJITUS Säätösalaojituksen on arvioitu soveltuvan noin 700 000 ha:n peltoalalle Suomessa Säätösalaojitus käytössä nykyisin noin 70 000 peltohehtaarilla Eniten Pohjanmaalla Tasainen maasto Peltomaiden hyvä vedenläpäisevyys
Säätökastelu Säätösalaojaverkostoon lisätään kuivana aikana vettä vesistöistä Pyritään pitämään pohjaveden pinta halutussa korkeudessa kasvien vedensaannin turvaamiseksi Sulfidikerros mahdollista pitää veden alla koko kesän ajan säätökaivo
Kuivatusvesien kierrätys Salaojakaivoon kertyvä pellon kuivatusvesi pumpataan pellon yläosaan kasteluvedeksi Suljettu systeemi
Sulfaattimailla tavoitteena on pitää pohjaveden pinta sulfidikerroksen yläpuolella Ojitusmenetelmä Avo-oja Salaoja Säätösalaoja Säätökastelu Kastelu + kuivatusvesien kierrätys Kuivatussyvyys, esim. 80 + cm 100-120 + cm 70-80 + cm 70-80 cm 70-80 cm Ympäristövaik. Sulfaattimaalla + -- + ++ +++
Siikajoki 1. Kastelu + kuivatusvesien kierrätys Vertailualueiden pinta-alat Noin 2 ha = 6 ha 3. Normaali salaojitus Alueiden välillä 10 metrin ojittamaton alue 2. Säätösalaojitus Ojavälit: kastelu 8m, muut 12 m
Normaali salaoja-alue alue valmistumassa Ojittamaton vyöhyke ennen kastelualuetta
Imuojan ja kokoojaojan liitos n. 1,2 m Vanha tiiliputki-ojitus Pohjalla sulfaattikerros
Tarkastuskaivon pohja 1,3 m
Säätökastelu ja kuivatusveden kierrättäminen
RS1 3. Allas + jakokaivo 4. Pumppu jokivarressa 1. Säätökaivo (kastelu) 2. Pumppauskaivo (kastelu) Laskuaukko joelle Niskakaivo
Dia 16 RS1 Raija Suomela; 27.11.2009
Kastelualueen säätökaivo Kastelualueen pumppauskaivo Laskuaukkokaivo Säätöojituksen säätökaivo
Kaivanto 30 m 3
Kaivannon pohja syvyys 1,6 m
Kaivannon pohja Sulfidi Sulfaatti Ruoste
Putki jakokaivoon
Ylivuotoputki piiriojaan Vesiputki pumppauskaivosta (Kuivatusveden kierrättäminen) Vesiputki jokivarresta
Niskakaivo piiriojia varten, laskuaukkoputkeen liitos
Niskakaivon teko, laskuaukkoputki
Kalkkia olisi voitu lisätä reilusti niskakaivon ympärille
Vesinäytteet syksyltä 2009
3 5 kastelu Siikajoki 1 6 Normaali salaojitus 4 2 Säätöojitus Näyte 1 = kastelu Näyte 2 = säätöojitus Näyte 3 = norm. salaojitus Näyte 4 = laskuaukko Näyte 5 = kaivanto (Näyte 6 = tarkastuskaivo)
Veden laatutietoja loka-marraskuu Salaojakaivot Sulfaattipitoisuus mg/l 20.10.2009 ph 20.10.2009 ph 3.11.2009 ph 27.11.2009 Kastelu (säätökaivo) 1870 3,2 3,48 3,82 Säätökaivo 1860 3,0 3,58 3,80 Normaali salaojakaivo 1050 3,7 3,76 3,84 Laskuaukko (jokivarsi) 1780 3,0 3,15 3,69 Kaivanto (Jäässä) (Jäässä) (Jäässä) 3,72 Taustalla kuiva kesä, kunnon syyssateet vasta marraskuun loppupuolella
Lyhyt yhteenveto Kirjallisuuden perusteella Säätöojituksella hapanta kuormitusta voidaan tasoittaa ja lieventää Säätökastelulla ja kuivatusvesien kierrättämisellä kuormitusta voi todennäköisesti ehkäistä tehokkaasti Menetelmät melko kalliita, lisäävät työtä Kuinka kannattavia tuottajanäkökulmasta Menetelmien soveltumisesta happamuusongelman hallintaan ei vielä kattavaa tietoa
Lyhyt yhteenveto Varsinaisia tuloksia kokeesta vasta parin vuoden kuluttua Salaojitustyön jälkeen pellon kuivatuksen tasaantuminen Kuinka kauan hapanta kuormitusta tulee ojituksen jälkeen Virtaaman mittaaminen Jne. Muiden vastaavien kokeiden tulosten kerääminen Kalkin käyttö ojitusvaiheessa? Tukimenetelmien kehittäminen jos säätömenetelmien halutaan yleistyvän Ruoan- ja rehuntuotanto turvattava, ympäristö huomioiden