Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000

Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2000

1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken sekä Elimäen ja Iitin ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2000. Vuonna 1990 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus, jonka mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella ilmansuojelulain mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina 1991-1995. Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin 1992. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein, sekä vuosille 1996 2000 että 2001 2005. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat Kymi Paper Oy, Myllykoski Paper Oy, Kymenso Oy, UPM-Kymmene Oy Voikkaa, Optiroc Oy Ab, Fortum Service Oy, Gasum Oy sekä Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalankosken kaupungit ja Valkealan kunta. Laskeumatarkkailun kustannuksiin osallistuivat lisäksi erikseen Kalso-Teollisuus Oy, Vapo Oy sekä Elimäen ja Iitin kunta. Käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto. Iitin laskeumanäytteestä vastasi itse kunta. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella mittaukset käynnistyivät vuoden 1991 alkuneljänneksellä ja Anjalankoskella vuoden 1993 alusta lukien. Kenttätyö käsitti rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Elimäellä ja Iitissä on mitattu laskeumaa yhtäjaksoisesti vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Vuoden 2000 aikana käytössä oli viisi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa, kaksi sääasemaa, neljä kokonaisleijumien mittauspistettä ja 22 laskeumakeräintä. Mittaustuloksista laaditut kuukausiraportit on lähetetty sopijaosapuolille joka kuukausi. Seurantakokous yhteistarkkailun sopijaosapuolten edustajien kesken pidettiin huhtikuussa 2000. Toiminnallisesta työstä vastasivat terveysinsinööri Riitta Moisio, joka on laatinut tämän vuosiraportin, terveystarkastaja Reijo Pesonen sekä terveystarkastaja Minna Lindholm. Kouvolassa 20.3.2001 Kouvolan-Valkealan ktt ky. Ympäristöterveydenhuolto Kyllikki Ala-Huikku terveysvalvonnan johtaja Riitta Moisio terveysinsinööri

2 TIIVISTELMÄ Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto suorittaa ilmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa. Tässä raportissa on yhteenveto mittaustuloksista vuodelta 2000. Mittaustuloksia on verrattu Valtioneuvoston päätösten 480/96 ja 481/96 mukaisiin ohje-, raja- ja tavoitearvoihin, jotka astuivat voimaan 1.9.1996. Mittausaineisto on ilmoitettu 1.9.1996 lähtien päätösten edellyttämässä 20 ºC:ssa, aiemmin 0 ºC:ssa. Lämpötilakorjauksen vaikutus tulostasoon on lievästi laskeva. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Mittaustulokset olivat alle 11 % raja-arvosta ja alle 36 % ohjearvoista. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa sekä Anjalankosken Myllykoskella touko-syyskuun ajan. Anjalankosken Inkeroisten asema ei ollut käytössä vuonna 2000 laiteongelmien ja mittauspaikan muutostöiden takia. Mittaustulokset olivat alle 34 % raja-arvosta ja alle 76 % ohjearvoista. Typpimonoksidia mitattiin samoissa paikoissa kuin typpidioksidia. Korkeita typpimonoksidipitoisuuden tuntiarvoja mitattiin syyskuussa Kouvolan keskustassa. Typen oksidien yhteenlaskettu pitoisuus (NO+NO2) Kouvolan keskustassa ylitti vuosiohjearvon 37 %:lla. Kuusankosken asemalla mittaustulokset jäivät 37 %:iin ohjearvosta. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin Kuusankosken keskustassa, Valkealan Lappakoskella ja Kouvolan Ravikylässä. Mittaustulokset olivat alle 60 % ohjearvosta. Hengitettäviä hiukkasia mitattiin Kouvolan keskustassa. Pitoisuudet olivat alle 89 % vuorokausiohjearvosta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Valkealan Lappakoskella ja Kuusankosken keskustassa ja Voikkaalla. Anjalankosken Myllykosken kirjaston kattoremontin vuoksi keskeytyksessä olleet mittaukset aloitettiin heinäkuusta lähtien. Raja-arvoa ei ylitetty missään asemalla vuoden aikana. Ohjearvoista mittaustulokset jäivät alle 82 %:n. Laskeumaa mitattiin 22 laskeumakeräimellä, joista yksi poistettiin käytöstä syyskuusta lähtien. Kaikissa 21:ssä mittauspisteessä, joissa tuloksia oli saatu 10, 11 tai 12 kuukauden ajalta, rikkilaskeumat ylittivät tavoitearvon. Mitatut ph-arvot olivat välillä 4,6... 5,5. Vuoden mittausjakson 12 kuukauden ajalta pienin kokonaislaskeuma 13,2 g/m 2 /vuosi mitattiin Valkealan Vuohijärvellä ja suurin 30,9 g/m 2 /vuosi Valkealan Vekaranjärvellä. Kaikista mittauspisteistä suurin kokonaislaskeuma 38,4 g/m² saatiin Kouvolan keskustassa, jossa mittausajanjakso oli 11 kuukautta.

3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ 4 1.1. Mittausasemat 4-6 1.2. Automaattinen tiedonsiirto 7 1.3. Mittausmenetelmät 7-9 2. MITTAUSAINEISTO 10 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset 10 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus 10-11 3. OHJEARVOT JA MITTAUSTULOSTEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 12 3.1. Ohjearvot 12-13 4. MITTAUSTULOKSET 14 4.1. Rikkidioksidi 14 ja 16-17 4.2. Typpidioksidi 14 ja 18-19 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit 14 ja 20-21 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet 14 ja 22-23 4.5. Hengitettävät hiukkaset, PM10 15 ja 24 4.6. Kokonaisleijuma 15 ja 25-26 4.7. Laskeuma 15 ja 27-36 4.8. Tuulen suunnat 15 ja 37 5. VERTAILUAINEISTO 38 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan 38 6. YHTEENVETO 39-41 KIRJALLISUUS 42 LIITTEET

4 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin ja säännöllisin välein toimiviin leijuvan pölyn keräimiin sekä kuukausittain vaihdettaviin laskeumakeräimiin. Automaattisilta mittausasemilta tiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin tarkkailun toteuttajan keskusmikrotietokoneelle, jolta on yhteydet seurantamikroille. Pölysuodattimet ja laskeumanäytteet analysoidaan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä Kouvolassa. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun käytännön toteutuksesta vastaa Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuolto. Laskeumanäytteen tuonti laboratorioon Iitin osalta tapahtui kunnan omasta toimesta. Tarkkailun toteuttaja raportoi kuukausittain mittaustulokset sopijaosapuolille ja laatii vuosiraportin. 1.1. Mittausasemat Vuonna 2000 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailuprojektin käytössä oli viisi jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin kolmessa ja heinäkuusta lähtien neljässä paikassa. Sääasemat olivat kahdessa eri pisteessä. Laskeumaa mitattiin 22.ssa, syyskuusta alkaen 21:ssä eri tarkkailupisteessä. Kouvolan keskustan mittausasemalla tarkkailtiin typen oksideja ja PM10-pölynmittauslaitteistolla alle 10 µm:n kokoisten hiukkasten määrää liikenneympäristössä. Kouvolan keskustaan päin kulkeutuvien hajupäästöjen tarkkailua varten Ravikylässä sijaitsi haisevien rikkiyhdisteiden mittausasema. Kuusankosken mittausasema sijaitsi keskustan tuntumassa liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Asemalla mitattiin typenoksideja, haisevia rikkiyhdisteitä ja säätietoja. Leijuvaa pölypitoisuutta mitattiin Kuusankoskella suurtehokeräimillä sekä liikennekeskustassa että teollisuusympäristössä Voikkaalla. Teollisuuden päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurattiin Valkealan mittausasemalla, jossa mitattiin säätiedot, rikkidioksidi, haisevat rikkiyhdisteet ja leijuva pöly. Anjalankoskella Myllykosken keskustassa mitattiin rikkidioksidia läpi vuoden ja typenoksideja kesäkaudella huhtikuusta syyskuuhun. Inkeroisten teollisuusympäristössä sijaitseva talvikauden typenoksidien mittausasema ei ollut käytössä pitkällisten laiteongelmien ja mittauspaikan muutostöiden takia. Myllykosken keskustan suurtehokeräin oli poissa käytöstä kesäkuun loppuun kirjaston kattoremontin vuoksi ja mittaukset aloitettiin heinäkuusta alkaen. Kaksikymmentäkaksi laskeumakeräintä oli sijoitettu hajautetusti tarkkailualueelle. Sekä Kouvolassa että Kuusankoskella sijaitsi kolme, Valkealassa seitsemän, Anjalankoskella kuusi, Elimäellä kaksi ja Iitissä yksi keräin. Kuukausittain kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kiintoaine, veteen liuennut laskeuma, kokonaislaskeuma, ph, ominaissähkönjohtokyky ja sulfaatti. Lisäksi kalsiumlaskeuma määritettiin neljässä ja typpilaskeuma neljässätoissa eri pisteessä. Mittausasemat ja mittauspisteet on esitetty taulukoissa 1.1.1. ja 1.1.2.

5 Taulukko 1.1.1 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun mittausasemat, leijumamittauspisteet, mitattavat komponentit ja mittauslaitteet vuonna 2000. Mittausasema 1 - Kouvolan keskusta, Hallituskatu 8: Typen oksidit: NO/NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori Hengitettävä pöly: PM10 jatkuvatoiminen pölyanalysaattori Mittausasema 2 - Kuusankoski, Urheilukentäntien puisto: Typen oksidit: NO ja NO 2 kemiluminesenssi-analysaattori Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Mittausasema 3 ja Leijumamittauspiste 1 - Valkeala, Lappakosken koulu: Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspiste 2 - Kuusankosken keskusta, Valtakatu 37: Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspiste 3 - Kuusankoski, Voikkaa, Myllytie 11: Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Mittausasema 4 - Kouvola Ravikylä Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Mittausasema 5 -, Myllykoski, Pappilantie 7: Rikkidioksidi: SO 2 SO 2 -UV-fluoresenssi-analysaattori Typen oksidit: NO/NO2 (huhti-syysk) kemiluminesenssi-analysaattori Mittausasema 6 (tammi-maaliskuussa ja loka-joulukuussa) -, Inkeroinen, Tehtaanmäki (ei käytössä v. 2000): Typen oksidit: NO/ NO2 kemiluminesenssi-analysaattori Leijumamittauspiste 7, Myllykoski, Paperitehtaantie 10: Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin (heinäkuusta lähtien)

6 Taulukko 1.1.2 Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun laskeumakeräimet ja niistä tehtävät määritykset vuonna 2000. 1. Kouvola/sähkölaitoksen tekninen keskus 2. Kouvola/poliisiasema 3. Kouvola/Hinkkismäki 4. Kuusankoski/Mäkikylän palvelukeskus 5. Kuusankoski/Urheilukentäntie 6. Kuusankoski/Voikkaa, Breilinintie 7. Valkeala/Lappakosken koulu 8. Valkeala/Kirkonkylä, kunnan virasto 9. Kalso Oy/Vuohijärven jätevedenpuhdistamo Valkeala 10. Kalso Oy/Vuohijärvi, Haapaniemi Valkeala 11. Vapo Oy/Vekaranjärvi, Tornimäki Valkeala 12. Vapo Oy/Vekaranjärven päiväkoti Valkeala 13. Elimäki/Korian varuskunta 14. Elimäki/Kirkonkylän tekninen varikko 15. /Korvenkylä 16. /Myllykoski 17. /Inkeroinen 18. /Sippola 19. /Enäjärvi 20. /Saaramaa 21. Vapo Oy/Utin lentokenttä Valkeala 22. Iitti/Sääksjärvi Kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kuukausittain kiintoaine, veteen liuennut laskeuma, kokonaislaskeuma, ph, ominaissähkönjohtokyky ja sulfaatti. Keräimistä 4, 11, 15 ja 19 määritettiin myös kalsiumlaskeuma. Keräimistä 1, 2, 3, 5, 10, 12, 14, 15, 16, 17, 19, 20, 21 ja 22 määritettiin myös nitraattija ammoniumtyppilaskeumat. 1.1.1. Mittauspaikkojen sijaintipaikat. Automaattisten mittausasemien ja leijuvan pölyn keräyslaitteiden tarkempi sijainti ilmenee liitteen I kartoista 1-3 ja laskeumakeräinten sijainti ilmenee liitteen II kartasta.

7 1.2. Automaattinen tiedonsiirto Jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustulokset siirretään yleistä puhelinverkkoa pitkin modeemin välityksellä ympäristöterveydenhuollon mikrotietokoneelle, jossa Digimatic Oy:n toimittaman windows-pohjaisen Dilta-ohjelmiston avulla suoritetaan tulosten editointi ja raportointi. Menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisen ilmanlaadun tarkkailun. Rutiinikäytössä kahden minuutin mittausjaksoista lasketut keskiarvot siirretään asemasta riippuen 1-3 tunnin välein keskustietokoneelle. Keskustietokoneen mittaustiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin vähintään kerran vuorokaudessa tai sitä tiheämmin välein seurantamikroille, jotka sijaitsevat Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Anjalankosken ympäristönsuojelutoimistoissa sekä Kymi Paper Oy:n Kuusanniemen tehtaalla. Liitteessä III on esitetty automaattisen tarkkailujärjestelmän kaaviokuva. 1.3. Mittausmenetelmät 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus. Rikkidioksidia mitattiin sekä Thermo Electronin Model 43 A sekä API:n (Advanced Pollution Instrumentation, Inc.) Model 100 rikkidioksidianalysaattoreilla, jotka perustuvat UV-fluoresenssitekniikkaan. Rikkidioksidimolekyyli viritetään reaktiokammiossa ultraviolettivalolla. Molekyylien palatessa perusenergiatasoon ne emittoivat säteilyä, joka muutetaan sähköiseksi signaaliksi. Signaali suodatetaan ja vahvistetaan. Signaali on lineaarisesti riippuvainen rikkidioksidipitoisuudesta /1/. Vertailuaineistona on käytettävissä Ilmatieteen laitokselta Virolahden rikkidioksidipitoisuudet. 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden mittaus Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) - yhdisteet eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H 2 S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Thermo Electronic Model 43 A-rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty PPM:n tai Kontram Oy:n valmistama konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 860 ºC, mikä riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2-selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin.

8 1.3.3. Typen oksidien mittaus Typen oksideja mitattiin sekä Thermo Environmental Instrumentsin Model 42 sekä API:n Model 200 yksikammioisilla kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla. Reaktiokammiota käytetään vuoronperään NO- ja NOx-mittaukseen. Näiden mittausten erotuksella ( NO2 = NOx - NO ) on mahdollista tuottaa jatkuvina kolme signaalia: NO, NO 2 ja NO x. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 325 ºC:n lämpötilassa ennen mittausta. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NO x -mittaus) tai konvertterin ohi (NO-mittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulokset kerätään mikroprosessoriin ja niiden avulla tuotetaan NO2-signaali /2/. 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus. Ilmassa leijuvan kokonaispölypitoisuuden (TSP) mittaukset suoritettiin standardin SFS 3863 "Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta; Tehokeräysmenetelmä" mukaisesti /3/. Näyteilma imetään punnitun suodattimen läpi. Suodattimen vaihdon jälkeen suodatin kuivataan ja punnitaan uudelleen. Punnitustulosten erotuksesta lasketaan pölyn massa ja kalibrointitiedoista saadaan ilmanäytteen tilavuus. Näytteitä kerättiin joka kolmas vuorokausi 24 tunnin ajan. Laitteissa ei ollut esierottimia. 1.3.5. Hengitettävän pölyn PM 10 mittaus. Hengitettävä pöly on hienojakoista pölyä, jonka hiukkaskoko on alle 10 µm. Näin pienet partikkelit läpäisevät hengitysteiden "suodattimet" ja pääsevät keuhkoihin. Alle 10 µm:n hiukkasfraktiota (PM 10 ) mitattiin jatkuvatoimisella TEOM-analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laitteen mikroprosessori säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää ja laskee värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. 1.3.6. Laskeuman määrittäminen Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta tunnetun pinta-alaiseen keräimeen. Laskeuma kuvaa myös ilman likaavaa vaikutusta. Mittaukset suoritettiin standardin SFS 3865 "Laskeuman määrittäminen" mukaisesti /4/. Näytteiden keräysaika oli yksi kuukausi.

9 1.3.7. Säätietojen mittaus Säänmittausasemat SMA-300-NSL (valm. Reino Rehn Ky) mittasi tuulen suunnan ( º ) ja nopeuden (m/s) sekä ilman lämpötilan (ºC) ja kosteuden (%). Sademäärät Valkealan Utin mittausasemalta saatiin Ilmatieteen laitokselta. 1.3.8 Ulkoinen kalibrointi Rikki- ja typpianalysaattorit kalibroitiin keskimäärin joka kolmas kuukausi Environnementin VE3M ulkoisella kalibraattorilla. Kalibrointeihin käytettiin sertifioituja Vici Metronicsin SO2-, NO2- ja H2S-permeaatioputkia. Tehokeräinten virtaukset kalibroitiin vuoden 2000 aikana kaksi kertaa.

10 2. MITTAUSAINEISTO 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta /5/. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuloksia on vähintään 45 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiarvo on hyväksyttävä myös, jos näytteen keräys on kestänyt vähintään 18 tuntia. Vuorokausiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 75 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Kokonaisleijuman vuosiarvo mitataan siten, että näytteitä otetaan vähintään joka kolmas vuorokausi vuoden jaksolta. Rytmitystä ei saa muuttaa jakson aikana. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos vuorokausiarvoja on käytettävissä vähintään 90. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus Vuosi 2000 oli kymmenes mittausvuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin läpi vuoden joka kolmas vuorokausi Valkealassa sekä Kuusankoskella keskustassa ja Voikkaalla. Ajalliset edustavuudet olivat Valkealassa 31 %, Kuusankosken keskustassa 28 % ja Voikkaalla 31 %. Kaikki nämä täyttävät vähimmäisvaatimuksen, joka on 90 vuorokausiarvoa vuodessa. Anjalankosken Myllykosken kirjastolla sijaitsevan aseman mittaukset olivat keskeytyksessä kirjaston kattoremontin vuoksi. Aseman mittaukset aloitettiin jälleen heinäkuusta lähtien. PM10-pölypitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kouvolan keskustassa. Mittauksen ajallinen edustavuus vuonna 2000 oli 89 %. Laskeumatutkimusten mittaustulokset saatiin 12 kuukauden ajalta lukuunottamatta keräimiä 2,3,5,8,12,15,19,21 ja 22 (11 kk) ja keräintä 16 (10 kk). Keräimen 6 käyttö lopetettiin syyskuusta lähtien. Syynä analyysitulosten puuttumiseen oli mm. se, että keräin oli hävinnyt, rikkoutunut tai tyhjä.

11 Jatkuvatoimiset typen oksidien analysaattorit olivat koko vuoden sijoitettuna Kuusankosken ja Kouvolan mittausasemille. Anjalankosken analysaattori sijoitettiin kesäkautena huhti-syyskuuksi Myllykoskelle. Talvikaudella tammi-maalis ja loka-marraskuussa toimiva Inkeroisten mittausasema ei ollut käytössä laiteongelmien ja mittauspaikan muutostöiden vuoksi. Anjalankoskella typen oksidien puolivuosittaisesta mittaustavasta johtuen vuosikeskiarvon 9 kuukauden vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Tuloksista on laskettu puolivuotiskeskiarvot. Kuukausittain ajallista 75 %:n edustavuutta ei saavutettu tiedonsiirto-ongelmien tai laitevikojen vuoksi Kuusankosken asemalla helmi- ja lokakuussa sekä Kouvolan asemalla heinä-syyskuussa. Anjalankosken Myllykosken asemalta ei saatu tuloksi huhtikuussa laiteongelman vuoksi. Jatkuvatoimisilla analysaattoreilla mitattiin rikkidioksidia koko vuosi Valkealassa ja Anjalankoskella Myllykosken keskustassa. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin ajallinen 75 %:n edustavuus kaikkina mittauskuukausina. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kuusankosken Urheilukentäntien, Valkealan Lappakosken ja Kouvolan Ravikylän mittausasemilla. Ajallisen edustavuuden vähimmäisvaatimus täyttyi asemilla koko vuoden ajan, lukuunottamatta kesäkuuta Ravikylän asemalla. Dilta-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, mikäli vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta.

12 3. OHJEARVOT JA MITTAUSTULOSTEN VERTAAMINEN OHJEARVOIHIN 3.1 Ohjearvot Valtioneuvosto on antanut 28.6.1984 päätöksen nro 537/84 ilman laatua koskevista ohjeista /7/. Ohjearvot on annettu ulkoilman rikkidioksidi-, typpidioksidi, hiilimonoksidi- ja hiukkaspitoisuuksille. Päätös kumoutui 1.9.1996, jolloin astuivat voimaan valtioneuvoston uudet päätökset ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/96) sekä ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista (481/96). Ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo on tarkoitettu entisten ohjearvojen tapaan tavoitteellisiksi. Raja-arvot on annettu sitovana määräyksenä. Päätöksillä tiukennettiin ulkoilman hiilimonoksidin, typpidioksidin, rikkidioksidin ja kokonaisleijuman ohjearvoja. Uudistuksena otettiin käyttöön hengitettävien hiukkasten, haisevien rikkiyhdisteiden sekä typen oksidien (NOx) ohjearvot /8,9/. Tulosten ilmoittamisessa siirryttiin käytäntöön, jossa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan + 20 ºC:een lämpötilassa (aiemmin 0 ºC:ssa) ja haisevat rikkiyhdisteet eli TRS ilmoitetaan rikkinä (aiemmin rikkidioksidina). Lämpötilakorjaus laskee mittaustulosten tasoa aiempaan nähden noin 7 %. TRS-tuloksia eri ilmoituskäytännöillä keskenään verrattaessa on huomattava, että rikkinä ilmoitettu tulostaso on puolet pienempi kuin rikkidioksidina ilmoitettu. Lisäksi vanhoihin ohjearvoihin verrattavien tunnuslukujen summafrekvenssijakaumat määritellään uusissa päätöksissä tilastollisina prosenttipisteinä. Valtioneuvoston päätösten 480/96 ja 481/96 mukaiset ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukossa 3.1.1. (suluissa vanhan päätöksen 537/84 mukaiset ohjearvot). Ympäristöministeriö on laatinut ohjeet ilmanlaadun mittaamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoihin yleiskirjeessään 7/1986 /5/, jota voidaan noudattaa soveltuvin osin ennen uusien ohjeiden valmistumista. Laskeuman osalta Lääkintöhallitus on antanut yleiskirjeessään n:o 1664/78 likaavan kokonaislaskeuman enimmäissuositusarvoksi 10 g/m2/kk /6/.

13 TAULUKKO 3.1.1. Valtioneuvoston päätösten 480/96 ja 481/96 mukaiset 1.9.96 voimaan astuneet ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot (suluissa vanhan päätöksen 537/84 mukaiset ohjearvot) Komponentti raja-arvo tilastollinen ohjearvo tilastollinen määrittely määrittely µg / m3 µg / m3 Rikkidioksidi 80 vuoden vuorokausi- 250 (500) kuukauden tuntiarvojen SO2 arvojen mediaani 99. prosenttipiste 250 vuoden vuorokausi- 80 (200) kuukauden toiseksi arvojen 98. pros.piste suurin vuorokausiarvo 20 (40) vuosikeskiarvo Typpidioksidi 200 vuoden tuntiarvojen 150 (300) kuukauden tuntiarvojen NO 2 98. pros.piste 99. prosenttipiste 70 (150) kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Typen oksidit 30 vuosikeskiarvo NO+NO 2 NO2:ksi laskettuna Kokonais- 300 vuoden vuorokausi- 120 (150) vuoden vuorokausiarvoleijuma, TSP arvojen 95. pros.piste jen 98. pros.piste 150 vuosikeskiarvo 50 (60) vuosikeskiarvo Hengitettävät 70 kuukauden toiseksi hiukkaset suurin vrk-arvo PM 10 Haisevat 10 kuukauden toiseksi rikkiyhdisteet suurin vrk-arvo TRS ilmoitetaan rikkinä mg/m3 Hiilimonoksidi 20 (30) tuntiarvo 8 (10) tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo Rikkilaskeuman tavoitearvo < 0.3 g/m2 (< 0.5 g/m2) otsonilla erilliset kynnysarvot

14 4. MITTAUSTULOKSET 4.1.Rikkidioksidi Valtioneuvoston 1.9.1996 voimaantulleisiin ohje/raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, vuorokausikeskiarvojen 98 %:n arvot ja toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 %:n arvot vuodelta 2000 on koottu taulukoihin 4.1.1. - 4.1.4, joissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohje/raja-arvoista. Taulukossa 4.1.5. on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 5.2.1. yhdessä Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausaseman mittaustulosten kanssa (rikkidioksidina ilmoitettuna). 4.2. Typpidioksidi Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot on esitetty taulukossa 4.2.1. Samaan taulukkoon on laskettu Inkeroisten ja Myllykosken asemien puolen vuoden mittausjaksoilta vuosikeskiarvon tilalla puolivuotiskeskiarvo. Valtioneuvoston antamiin ohje/raja-arvoihin verrannolliset typpidioksidipitoisuuksien tuntikeskiarvojen 98 %:n arvot ja toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 %:n arvot vuodelta 2000 on koottu taulukoihin 4.2.2. - 4.2.4, joissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohje/raja-arvoista. Taulukossa 4.2.5. on esitetty typpidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit Typpimonoksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, tuntikeskiarvojen 98 %:n arvot ja toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä kuukausikeskiarvot vuodelta 2000 on koottu taulukoihin 4.3.1. - 4.3.4. Lisäksi taulukossa 4.3.5. on esitetty typpimonoksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain. Inkeroisten ja Myllykosken mittausasemilla mitattiin 6 kuukautta kummallakin ja niille on laskettu vuosikeskiarvon tilalla puolivuotiskeskiarvo taulukossa 4.3.1. Typen oksidien eli typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo (NO2:na laskettuna) ja sen osuus vuosiohjearvosta on lisätty taulukkoon 4.3.1. 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet Haisevillle rikkiyhdisteille on annettu 1.9.1996 ohjearvo (rikkinä ilmoitettuna). Taulukossa 4.4.1 on esitetty ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot.

15 Kuukauden korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 4.4.2. ja kuukauden korkeimmat tuntikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 %:n arvot on esitetty taulukossa 4.4.3. TRS-yhdisteiden pitoisuuksien luokittelu tuntikeskiarvojen mukaan on esitetty taulukossa 4.4.4. 4.5. Hengitettävät hiukkaset, PM 10 Hengitettäville alle 10 µm:n läpimittaisille hiukkasille on annettu ohjearvo 1.9.1996. Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot vuodelta 2000 on esitetty taulukossa 4.5.1. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot, korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot sekä niiden tuntien lukumäärä, joiden tuntikeskiarvo on ollut yli 70 µg/m3, on esitetty taulukossa 4.5.2. 4.6. Kokonaisleijuma Valtioneuvoston 1.9.1996 voimaantulleisiin ohje/raja-arvoihin verrannolliset leijuvan pölyn pitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja vuorokausiarvojen 98 %:n arvot vuodelta 1999 on koottu taulukoihin 4.6.1. ja 4.6.2, joissa on laskettu myös mitattujen arvojen osuudet ohjearvoista. Leijuvan pölyn pitoisuuksien aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden suurimmat ja pienimmät vuorokausiarvot on esitetty taulukoissa 4.6.3 ja 4.6.4. Taulukossa 4.6.5 on esitetty leijuvan pölyn vuorokausiarvojen 95. %:n arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuudet raja-arvosta. 4.7. Laskeuma Laskeumakeräinten sijaintipaikat on esitetty taulukossa 4.7.1 Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Kymenlaakson Utin mittausaseman kuukausittaiset sademäärät on esitetty taulukossa 4.7.2. Sulfaattilaskeumat rikiksi laskettuna ja niiden osuus tavoitearvosta on esitetty taulukossa 4.7.3. Laskeumakeräinten ph, ominaissähkönjohtokyky, kalsiumlaskeuma, veteen liuennut laskeuma, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja typpilaskeumat on esitetty taulukoissa 4.7.4. - 4.7.11. 4.8. Tuulen suunnat Tuulensuuntien kuukausikeskiarvot asteina on esitetty taulukossa 4.8.1. Mittaustulosten graafisia esityksiä on esitetty liitteen IV kuvissa.

16 Taulukko 4.1.1. Rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot 2000 ja niiden osuus vuosiohjearvosta 20 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski µg/m3 % µg/m3 % 1 5 5 25 Taulukko 4.1.2. Rikkidioksidin kalenterivuoden 2000 vuorokausikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 250 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski µg/m3 % µg/m3 % 4 2 28 11 Taulukko 4.1.3. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot 2000 ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 80 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski kk µg/m3 % µg/m3 % I 3 4 20 25 II 2 3 16 20 III 6 8 23 29 IV 3 4 10 13 V 4 5 12 15 VI 4 5 29 36 VII 2 3 9 11 VIII 2 3 22 28 IX 4 5 24 30 X 2 3 21 26 XI 1 1 4 5 XII 3 4 7 9

17 Taulukko 4.1.4. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet 2000 ja niiden osuus tuntiohjearvosta 250 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski kk µg/m3 % µg/m3 % I 5 2 40 16 II 5 2 61 24 III 12 5 48 19 IV 11 4 69 28 V 9 4 59 24 VI 11 4 83 33 VII 3 1 16 6 VIII 6 2 72 29 IX 10 4 78 31 X 4 2 54 22 XI 2 1 15 6 XII 6 2 31 12 Taulukko 4.1.5. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot 2000 Valkeala Lappakoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 4 15 23 58 II 2 14 39 101 III 7 13 24 84 IV 9 40 32 115 V 5 18 43 131 VI 8 97 55 152 VII 4 32 9 39 VIII 3 15 43 87 IX 7 12 39 111 X 2 6 28 85 XI 1 2 8 42 XII 5 7 10 60

18 Taulukko 4.2.1. Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot 2000 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** ug/m3 ug/m3 ug/m3 ug/m3 21 8 9* Taulukko 4.2.2. Typpidioksidin kalenterivuoden 2000 tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 200 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** ug/m3 % ug/m3 % ug/m3 ug/m3 68 34 36 18 30* 15* Taulukko 4.2.3. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot 2000 ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** kk µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % I 40 57 20 29 II 40 57 35* 50 III 53 76 21 30 IV 48 69 20 29 - - V 35 50 15 21 17 24 VI 23 33 14 20 18 26 VII 26* 37 14 20 11 16 VIII 18* 26 13 19 15 21 IX 42* 60 19 27 20 29 X 32 46 16* 23 XI 29 41 22 31 XII 27 39 19 27 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty ** mittausjakso tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu (ei mittauksia v. 2000) *** mittausjakso huhti-syyskuu

19 Taulukko 4.2.4. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet 2000 ja niiden osuus tuntiohjearvosta 150 µg/m³ Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** kk µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % I 84 56 47 31 II 77 51 73* 49 III 102 68 72 48 IV 93 62 56 37 - - V 80 53 35 23 34 23 VI 54 36 29 19 36 24 VII 54* 36 33 22 23 15 VIII 41* 27 33 22 33 22 IX 72* 48 55 37 32 21 X 51 34 35* 23 XI 48 32 37 25 XII 44 29 32 21 Taulukko 4.2.5. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot 2000 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** vrk tunti vrk tunti vrk tunti vrk tunti kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 42 102 24 83 II 47 111 40* 86 III 77 158 23 98 IV 51 110 28 85 - - V 52 150 17 39 18 44 VI 37 71 14 49 22 51 VII 30* 88 15 43 14 27 VIII 20* 44 16 51 20 39 IX 43* 84 20 74 22 44 X 33 52 17* 38 XI 32 58 24 47 XII 35 52 26 42 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty ** mittausjakso tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu (ei mittauksia v. 2000) *** mittausjakso huhti-syyskuu

20 Taulukko 4.3.1. Typpimonoksidin sekä typen oksidien (NOx=NO+NO2) pitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot 2000 sekä typen oksidien (NOx) osuus vuosiohjearvosta 30 µg/m³ (NO2:na laskettuna) Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % NO 13 2 4* NOx 41 137 11 37 15* 50* Taulukko 4.3.2. Typpimonoksidin kalenterivuoden 2000 tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** ug/m3 ug/m3 ug/m3 ug/m3 59 29 34 Myllykoski*** Taulukko 4.3.3. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausiarvot 2000 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** vrk vrk vrk vrk kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 29 4 II 30 17* III 25 6 IV 21 9 - V 17 2 8 VI 10 1 10 VII 11* 26 3 VIII 30* 11 17 IX 64* 29 17 X 30 11* XI 29 14 XII 35 4 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty ** mittausjakso tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu (ei mittauksia v. 2000) *** mittausjakso huhti-syyskuu

21 Taulukko 4.3.4. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot 2000 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 13 1 II 14 2* III 9 1 IV 10 2 - V 9 1 4 VI 6 1 3 VII 6* 5 1 VIII 19* 3 6 IX 27* 9 7 X 15 2* XI 16 2 XII 15 1 Myllykoski*** Taulukko 4.3.5. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot 2000 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Inkeroinen** Myllykoski*** vrk tunti vrk tunti vrk tunti vrk tunti kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 32 179 6 57 II 37 127 17* 102 III 43 234 6 66 IV 22 88 10 52 - V 23 126 3 12 14 34 VI 12 50 2 8 30 59 VII 18* 30 31 46 4 21 VIII 33* 95 14 79 22 65 IX 71* 271 35 95 21 114 X 32 78 19* 158 XI 29 79 17 101 XII 50 123 4 19 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty ** mittausjakso tammi-maaliskuu ja loka-joulukuu (ei mittauksia v. 2000) *** mittausjakso huhti-syyskuu

22 Taulukko 4.4.1. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot 2000 (rikkinä ilmoitettuna) ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 10 µg/m³ Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kouvola Ravikylä kk µg / m3 % µg / m3 % µg / m3 % I 1 10 2 20 3 30 II 1 10 2 20 1 10 III 0 0 1 10 2 20 IV 1 10 2 20 1 10 V 1 10 3 30 1 10 VI 1 10 3 30 1* 10 VII 2 20 3 30 1 10 VIII 2 20 3 30 0 0 IX 2 20 4 40 2 20 X 2 20 5 50 1 10 XI 4 40 4 40 0 0 XII 4 40 6 60 0 0 Taulukko 4.4.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (ilm. rikkinä) kuukauden korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja aritmeettiset kuukausikeskiarvot 2000 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kouvola Ravikylä kk vrk kk vrk kk vrk kk korkein ka korkein ka korkein ka µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 I 2 0 2 0 3 1 II 1 0 2 1 1 0 III 0 0 1 0 3 1 IV 1 0 3 1 1 0 V 1 0 3 1 1 0 VI 2 0 3 1 1* 0 VII 2 1 3 1 2 0 VIII 4 1 4 1 0 0 IX 4 0 5 1 2 1 X 3 1 6 2 1 0 XI 8 1 5 1 0 0 XII 5 1 6 1 1 0 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty

23 Taulukko 4.4.3. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (ilm. rikkinä) kuukauden korkeimmat tuntikeskiarvot ja kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauma 99 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet 2000 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kouvola Ravikylä kk tunti tunti tunti tunti tunti tunti korkein 99 % arvo korkein 99 % arvo korkein 99 % arvo µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 µg / m3 I 4 2 6 3 4 3 II 5 2 6 4 3 2 III 1 0 2 2 10 5 IV 3 2 6 3 5 2 V 6 3 10 5 5 1 VI 11 5 14 5 2* 2 VII 20 7 9 5 11 3 VIII 14 4 14 8 1 0 IX 25 8 14 10 6 3 X 12 5 13 11 2 1 XI 24 11 10 8 2 1 XII 24 10 15 10 4 1 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty Taulukko 4.4.4. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (ilm. rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan v. 2000 Pitoisuusalue µg/m3 Kuusankoski Urheilukentäntie tuntien % - määrä osuus Valkeala Lappakoski tuntien määrä % - osuus tuntien määrä Kouvola Ravikylä %- osuus 0-5 8546 98,4 8338 95,9 7678 99,7 5-10 101 1,2 300 3,5 20 0,3 10-15 32 0,4 52 0,6 3 0,0 15-20 3 0,0 2 0,0 0 20-25 4 0,0 0 25-30 1 0,0 30-35 0 35-40 40-45 45-50 50-55 >55 Mitattuja tunteja 8687 8692 7701

24 Taulukko 4.5.1 Hengitettävän hienojakoisen ( < 10 µm ) pölyn pitoisuuksien vuorokausiohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot 2000 ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³ Kouvola, Hallituskatu PM10 kk µg / m3 % I 17 24 II 16 23 III 62 89 IV 41* 59 V 25 36 VI 17 24 VII 33* 47 VIII 42 60 IX 37 53 X 38 54 XI 40 57 XII 29 41 Taulukko 4.5.2 Hengitettävän hienojakoisen ( < 10 µm ) pölyn pitoisuuksien kuukausikeskiarvot, korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot sekä tuntien lukumäärä, joiden tuntikeskiarvo on yli 70 µg/m³ vuonna 2000 Kouvolan keskusta, Hallituskatu kuukauden keskiarvo Korkein vrk-arvo Korkein tuntiarvo 70 µg / m3 tunnit kk µg / m3 µg / m3 µg / m3 kpl I 10 17 52 0 II 11 17 45 0 III 19 96 306 27 IV 22* 42 190 8 V 18 27 118 4 VI 12 22 42 0 VII 21* 33 92 4 VIII 29 44 158 4 IX 25 45 129 10 X 30 42 69 5 XI 30 42 72 2 XII 16 29 85 3 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty

25 Taulukko 4.6.1 Leijuvan pölyn (kokonaisleijuma, TSP) pitoisuuksien vuosiohjearvoon verrannolliset aritmeettiset vuosikeskiarvot 2000 ja niiden osuus vuosiohjearvosta 50 µg/m³ (vuosiraja-arvo 150 µg/m³) Valkeala Lappakoski Myllykoski ** Kuusankoski Valtakatu Kuusankoski Voikkaa/Myllytie µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % 22 44 22* 44 41 82 24 48 Taulukko 4.6.2 Leijuvan pölyn (TSP) pitoisuuksien kalenterivuoden vuorokausiohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa vastaavat pitoisuudet 2000 ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 120 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski ** Kuusankoski Valtakatu Kuusankoski Voikkaa/Myllytie µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % 72 60 34* 28 154 128 89 74 Taulukko 4.6.3 Leijuvan pölyn (kokonaisleijuma, TSP) pitoisuuksien aritmeettiset kuukausikeskiarvot 2000 Valkeala Lappakoski Myllykoski ** Kuusankoski Valtakatu Kuusankoski Voikkaa/Myllytie kk µg/m3 µg/m3 µg/m3 µg/m3 I 12-15 11 II 14-24 14 III 17-41 33 IV 35-124 37 V 41-58 47 VI 29-39 26 VII 24 24 35 26 VIII 20 24 25 19 IX 16 23 36 19 X 24 25 37 23 XI 17 18 18 18 XII 16 20-16 * vaadittu ajallinen edustavuus ei täyty ** mittausjakso heinä-joulukuu

26 Taulukko 4.6.4 Leijuvan pölyn (kokonaisleijuma, TSP) pitoisuuksien kuukauden suurimmat ja pienimmät vuorokausiarvot 2000 Valkeala Lappakoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu Kuusankoski Voikkaa/Myllytie min max min max min max min max kk µg/m³ µg/m³ µg/m³ µg/m³ µg/m³ µg/m³ µg/m³ µg/m³ I 5 18 - - 4 20 5 18 II 6 30 - - 12 75 7 23 III 6 54 - - 13 156 7 147 IV 10 76 - - 64 216 18 49 V 6 112 - - 26 144 13 116 VI 14 41 - - 21 49 14 40 VII 15 30 14 33 18 61 11 65 VIII 13 36 17 33 15 47 11 38 IX 6 42 12 31 14 69 8 37 X 8 38 13 39 9 52 7 41 XI 11 30 10 34 7 39 7 39 XII 8 28 13 34 - - 8 27 Taulukko 4.6.5 Leijuvan pölyn (kokonaisleijuma, TSP) pitoisuuksien vuoden 2000 vuorokausiarvojen 95. pros.pisteet ja niiden osuus raja-arvosta 300 µg/m³ Valkeala Lappakoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu Kuusankoski Voikkaa/Myllytie µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % µg/m3 % 44 15 33 11 125 42 48 16

27 Taulukko 4.7.1 Laskeumakeräinten sijaintipaikat vuonna 2000 1 Kouvola / sähkölaitoksen tekninen keskus 2 Kouvola / poliisiasema 3 Kouvola / Hinkkismäki 4 Kuusankoski / Mäkikylän palvelukeskus 5 Kuusankoski / Urheilukentäntie 6 Kuusankoski / Voikkaa, Breilinintie 7 Valkeala / Lappakosken koulu 8 Valkeala / Kirkonkylä kunnan virasto 9 Kalso Oy / Vuohijärven jätevedenpuhdistamo Valkeala 10 Kalso Oy / Vuohijärvi, Haapaniemi Valkeala 11 Vapo Oy / Vekaranjärvi, Tornimäki Valkeala 12 Vapo Oy / Vekaranjärven päiväkoti Valkeala 13 Elimäki / Korian varuskunta 14 Elimäki / Kirkonkylän tekninen varikko 15 / Korvenkylä 16 / Myllykoski 17 / Inkeroinen 18 / Sippola 19 / Enäjärvi 20 / Saaramaa 21 Vapo Oy / Utin lentokenttä Valkeala 22 Iitti / Sääksjärvi Taulukko 4.7.2 Kuukauden sademäärät (mm) Ilmatieteen laitoksen Valkealan Utin mittausasemalla vuonna 2000 Pohjois-Kymenlaaksossa tammi helmi maalis huhti touko kesä 48 38 73 19 32 68 heinä elo syys loka marras joulu 126 60 19 99 100 73

28 Taulukko 4.7.3 Sulfaattilaskeuma rikiksi laskettuna kuukausittain ja koko vuodelle 2000 sekä rikkilaskeuman osuus tavoitearvosta 0,3 g/m² 1 2 3 4 5 6 7 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 I 23,4 29,2 30,3 22,8 8,0 23,6 28,9 II 14,6 30,4 33,3 24,5 30,2 26,4 24,8 III 35,2 -- 48,7 27,4 -- 30,4 32,2 IV 23,9 36,6 29,6 32,8 32,0 32,3 32,5 V 32,8 37,5 -- 39,1 39,3 42,4 36,9 VI 34,7 20,8 30,3 28,2 27,4 28,9 28,7 VII 27,1 30,3 60,7 51,0 41,9 58,0 36,2 VIII 23,9 14,6 21,9 19,0 24,5 17,5 14,7 IX 12,1 13,1 15,4 12,7 14,1 -- 10,8 X 46,8 52,4 59,8 60,7 69,0 -- 51,8 XI 73,5 94,7 85,0 120,0 81,3 -- 79,1 XII 50,5 54,5 57,7 54,2 60,3 -- 47,2 summa I-XII 398,5 414,1 472,7 492,4 428,0 259,5 423,8 %-osuus 133 138 158 164 143 87 141 8 9 10 11 12 13 14 I 31,4 43,0 22,6 30,7 16,2 16,4 32,7 II 19,0 31,1 23,2 36,4 41,9 24,6 24,4 III -- ei tod 24,1 51,9 34,8 29,7 22,7 IV 24,9 19,7 23,3 19,5 -- 24,1 24,1 V 36,9 45,0 41,4 32,3 37,6 45,8 29,1 VI 32,6 24,5 17,5 31,3 17,3 16,9 24,6 VII 42,6 50,1 64,3 46,4 94,2 56,0 42,0 VIII 16,7 33,7 21,9 37,9 22,0 24,0 14,5 IX 11,9 22,1 13,3 17,7 7,5 14,8 9,1 X 57,8 59,9 40,3 60,7 56,8 64,6 82,5 XI 80,9 83,5 77,5 82,2 91,3 84,1 97,0 XII 50,5 53,5 44,9 66,6 65,6 55,0 64,0 summa I-XII 405,2 466,1 414,3 513,6 485,2 456,0 466,7 %-osuus 135 155 138 171 162 152 156 15 16 17 18 19 20 21 22 I 21,1 27,4 24,3 30,3 25,5 28,5 30,0 18,0 II 25,5 24,9 18,2 29,2 25,1 10,7 38,4 30,0 III 57,1 -- 36,1 31,0 26,1 56,4 56,1 ei tod IV 45,9 32,0 39,7 33,7 26,6 29,3 27,2 34,5 V 36,7 43,2 45,2 33,2 -- 35,0 27,7 28,4 VI 30,7 15,8 25,1 24,5 19,8 24,1 25,1 24,9 VII 44,6 46,6 32,9 78,9 76,9 60,0 73,8 -- VIII -- 19,6 11,2 7,5 8,6 12,6 11,5 15,4 IX 13,0 -- 17,8 16,6 13,1 10,6 15,3 10,2 X 63,5 87,7 80,1 88,0 39,5 39,3 49,7 49,4 XI 106,1 76,9 106,3 103,8 93,8 94,4 76,4 116,2 XII 59,8 45,0 63,4 49,2 43,1 46,5 -- 47,4 summa I-XII 504,0 419,1 500,3 525,9 398,1 447,4 431,2 374,4 %-osuus 168 140 168 175 133 149 144 125

29 Taulukko 4.7.4 Laskeumanäytteiden ph-arvot kuukausittain ja vuosikeskiarvo vuodelta 2000 1 2 3 4 5 6 7 I 5,1 5,5 4,9 4,8 5,2 4,9 4,8 II 5,0 5,3 5,0 4,8 4,9 4,8 4,8 III 5,0 -- 5,0 4,8 -- 4,7 4,6 IV 4,8 6,2 6,3 4,2 4,9 5,1 4,5 V 6,6 6,3 -- 6,3 5,0 6,0 5,3 VI 4,1 4,3 3,6 4,4 4,3 4,3 4,5 VII 4,4 4,4 4,6 4,9 4,4 4,7 4,3 VIII 4,2 4,6 4,5 4,7 4,3 4,6 5,0 IX 6,8 6,7 6,6 6,6 5,6 -- 5,7 X 6,5 6,4 7,0 4,8 4,7 -- 4,6 XI 4,7 5,1 4,7 4,5 4,7 -- 4,6 XII 4,7 5,2 4,9 4,5 4,6 -- 4,5 keskiarvo 5,2 5,5 5,2 4,9 4,8 4,9 4,8 8 9 10 11 12 13 14 I 4,9 4,8 4,7 4,9 4,9 5,1 5,0 II 4,9 4,9 4,7 4,9 4,9 4,9 5,1 III -- 5,1 4,7 4,8 4,9 4,8 5,0 IV 5,7 5,2 4,5 5,0 -- 4,9 5,8 V 4,8 6,0 5,1 4,6 6,2 4,9 5,7 VI 4,2 4,5 4,0 4,4 4,0 3,9 4,4 VII 4,6 4,6 4,8 4,5 4,7 4,4 4,4 VIII 4,4 4,7 5,4 6,5 4,5 4,4 4,5 IX 5,7 7,0 5,9 5,8 5,8 6,3 6,4 X 4,9 4,9 4,5 5,6 5,0 4,9 5,8 XI 4,7 4,7 4,6 4,7 4,7 4,8 4,8 XII 4,7 4,6 4,6 4,8 4,6 4,6 4,7 keskiarvo 4,9 5,1 4,8 5,0 4,9 4,8 5,1 15 16 17 18 19 20 21 22 I 5,0 4,9 5,0 4,8 5,2 5,0 4,9 5,0 II 4,8 4,8 4,9 4,8 5,0 5,0 4,9 4,7 III 4,8 -- 4,8 4,8 5,0 4,8 4,8 4,9 IV 5,8 4,9 5,1 4,4 5,9 5,0 4,6 5,3 V 5,2 5,2 5,2 5,3 -- 6,7 5,5 6,2 VI 4,3 4,4 4,3 4,4 3,8 4,1 4,3 6,0 VII 4,7 4,3 4,3 4,0 4,4 4,3 4,4 -- VIII -- 4,0 4,6 4,8 5,8 4,6 4,1 4,3 IX 6,4 -- 5,7 5,6 6,9 6,7 6,7 6,7 X 6,3 4,3 4,5 5,2 6,9 6,4 6,0 4,3 XI 4,8 4,7 4,8 4,7 5,8 4,7 4,6 4,7 XII 4,7 4,7 4,8 4,6 5,2 4,7 -- 4,6 keskiarvo 5,2 4,6 4,8 4,8 5,4 5,2 5,0 5,2

30 Taulukko 4.7.5 Laskeumanäytteiden ominaissähkönjohtokyky (25 ºC) [ms/m] kuukausittain ja vuosikeskiarvo vuodelta 2000 1 2 3 4 5 6 7 I 0,9 1,1 1,0 1,1 0,7 1,1 1,3 II 1,2 1,2 1,1 1,4 1,3 1,3 1,5 III 1,5 -- 1,0 1,4 -- 1,4 1,8 IV 2,7 3,4 2,0 5,4 2,3 2,2 3,1 V 5,2 4,2 -- 4,8 3,8 3,7 4,5 VI 4,3 3,8 14,8 4,1 4,0 2,7 3,7 VII 2,6 2,4 1,5 2,0 2,3 1,5 2,4 VIII 5,2 3,7 1,7 1,8 3,1 1,9 2,1 IX 2,4 2,3 1,5 2,4 1,7 -- 1,1 X 2,0 3,3 5,1 1,9 1,6 -- 1,9 XI 1,5 1,3 1,5 2,0 1,5 -- 1,6 XII 1,2 1,1 1,1 1,8 1,6 -- 1,8 keskiarvo 2,6 2,5 2,9 2,5 2,2 2,0 2,2 8 9 10 11 12 13 14 I 1,1 1,1 1,3 1,1 1,0 0,9 1,0 II 1,2 1,1 1,4 1,1 1,2 1,2 1,2 III -- 0,8 1,4 1,0 0,9 1,4 1,1 IV 2,3 1,8 2,7 1,6 -- 2,6 2,5 V 4,8 2,8 4,1 3,7 2,8 5,7 3,2 VI 3,4 2,8 5,8 2,6 5,5 6,5 4,4 VII 1,6 1,4 1,6 1,6 1,2 2,4 2,1 VIII 2,2 3,3 2,3 7,0 1,8 3,3 2,2 IX 1,2 4,9 0,8 0,4 0,8 1,5 1,3 X 1,3 1,2 1,5 1,1 0,9 1,4 1,4 XI 1,4 1,3 1,5 1,3 1,4 1,5 1,5 XII 1,3 1,5 1,5 1,3 1,5 1,5 1,5 keskiarvo 2,0 2,0 2,2 2,0 1,7 2,5 2,0 15 16 17 18 19 20 21 22 I 1,0 1,2 1,0 1,2 1,0 0,8 0,9 1,1 II 1,4 1,6 1,4 1,6 1,5 1,2 1,3 1,5 III 1,1 -- 1,4 1,3 1,4 1,0 1,1 1,7 IV 2,3 2,5 3,0 5,3 2,6 2,3 2,7 3,0 V 2,8 5,0 5,3 4,2 -- 2,0 4,7 6,2 VI 2,8 4,0 4,3 4,1 14,9 3,5 2,7 5,3 VII 1,3 2,6 2,6 4,6 2,1 2,0 2,2 -- VIII -- 4,6 3,6 2,3 2,4 3,0 3,8 4,0 IX 1,2 -- 1,3 1,1 4,7 2,0 1,4 1,8 X 1,8 3,4 2,1 1,6 5,4 2,3 1,5 2,0 XI 1,5 1,5 1,7 1,7 1,2 1,6 1,5 1,6 XII 1,5 1,4 1,4 1,7 1,0 1,4 -- 1,4 keskiarvo 1,7 2,8 2,4 2,6 3,5 1,9 2,2 2,7

31 Taulukko 4.7.6 Kalsiumlaskeuma [ mg/m² ] kuukausittain ja koko vuodelle 2000 1 2 3 4 5 6 7 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 I 28,5 II 3,8 III 12,5 IV 19,9 V 17,1 VI 16,0 VII 37,5 VIII 9,4 IX 34,1 X 23,3 XI 27,0 XII 11,1 summa I-XII 240,2 8 9 10 11 12 13 14 I 16,6 II 4,7 III 6,3 IV 15,4 V 19,8 VI 19,4 VII 31,6 VIII 5,9 IX 7,1 X 26,7 XI 25,3 XII 17,6 summa I-XII 196,4 15 16 17 18 19 20 21 22 I 9,1 16,1 II 7,6 8,9 III 7,4 12,8 IV 28,5 15,2 V 16,5 -- VI 17,4 34,3 VII 35,9 37,3 VIII -- 88,4 IX 21,9 95,2 X 77,8 320,2 XI 20,3 82,1 XII 9,5 33,1 summa I-XII 251,9 743,6

32 Taulukko 4.7.7 Veteen liuennut laskeuma [ mg/m² ] kuukausittain ja koko vuodelle 2000 1 2 3 4 5 6 7 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 I 2173 2515 2902 1783 1420 1541 1935 II 246 2064 2526 109 1871 183 1372 III 135 -- 4139 1518 -- <10 42 IV 98 1107 440 255 283 101 103 V 782 473 -- 543 305 595 395 VI 476 708 3992 305 385 683 457 VII 1101 1640 848 929 499 1299 781 VIII 1408 1198 215 117 245 67 <10 IX 739 761 293 544 237 -- 514 X 1302 4196 7308 145 314 -- 517 XI 342 3955 369 267 124 -- 3036 XII 4129 2653 3604 83 1008 -- 2273 summa I-XII 12931 21270 26636 6598 6691 4479 11435 8 9 10 11 12 13 14 I 2541 2496 1679 2295 3287 3081 2709 II 1016 2044 1227 1487 2413 <10 2105 III -- 3375 1636 2958 4182 155 1960 IV 813 203 88 623 -- 325 837 V 692 1279 472 475 538 443 476 VI 521 269 212 1006 367 762 252 VII 267 1249 594 7705 11516 337 332 VIII 484 1504 <10 975 345 893 556 IX 892 339 1362 250 1113 225 36 X 319 326 259 1166 182 406 487 XI <10 648 <10 3905 4370 1386 <10 XII 3473 3849 3252 2702 4164 4095 <10 summa I-XII 11028 17581 10801 25547 32477 12118 9770 15 16 17 18 19 20 21 22 I 1495 1081 1548 1233 1280 1858 1828 201 II 954 44 173 269 312 1448 550 <10 III 184 -- 254 137 <10 1554 <10 226 IV 576 310 475 279 171 384 209 227 V 723 335 427 253 -- 891 370 251 VI 845 103 652 466 3901 737 664 508 VII 1554 571 285 1753 1188 676 4018 -- VIII -- 354 176 585 1259 1006 755 174 IX 1052 -- 1053 23 1459 567 29 261 X 1364 675 827 503 4274 2682 1625 784 XI 4228 3379 227 245 526 1178 <10 -- XII 4065 3265 2526 3884 3366 3871 -- 3548 summa I-XII 17040 10117 8623 9630 17746 16852 10068 6190

33 Taulukko 4.7.8 Laskeuman kiintoaine [ g/m² ] kuukausittain ja vuodelle 2000 1 2 3 4 5 6 7 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 I 0,07 0,64 0,15 0,19 0,10 0,05 0,08 II 0,08 0,78 0,21 0,31 0,16 0,18 0,04 III 0,22 -- 0,62 0,22 -- 0,34 0,07 IV 0,44 4,83 1,14 0,59 0,58 0,50 0,28 V 1,19 2,40 -- 0,91 0,57 1,26 0,66 VI 0,89 0,96 0,91 0,60 0,51 0,44 0,37 VII 0,62 1,49 0,57 0,48 0,43 0,69 0,26 VIII 0,77 0,97 0,48 0,45 0,33 0,28 0,65 IX 0,54 1,23 0,39 0,55 0,25 -- 0,19 X 0,31 0,87 0,94 1,16 0,16 -- 0,14 XI 0,17 1,33 0,35 0,72 0,15 -- 0,07 XII 0,24 1,67 0,26 0,53 0,49 -- 0,15 summa I-XII 5,54 17,17 6,02 6,71 3,73 3,74 2,96 8 9 10 11 12 13 14 I 0,33 0,06 0,04 0,06 0,08 0,20 0,20 II 0,17 0,08 0,01 0,08 0,12 0,16 0,11 III -- 0,18 0,03 0,28 0,19 0,25 1,47 IV 2,82 0,54 0,17 0,38 -- 0,56 0,96 V 1,85 2,52 0,65 1,28 2,03 1,4 2,74 VI 0,86 0,76 0,34 0,81 0,80 1,08 1,74 VII 0,61 0,66 0,57 0,66 0,38 0,87 0,55 VIII 1,21 1,48 0,34 1,08 0,19 1,33 0,49 IX 1,11 0,37 0,07 0,21 0,15 0,51 0,57 X 0,74 0,27 0,08 0,16 0,20 0,26 0,38 XI 0,41 0,17 0,07 0,18 0,10 0,32 0,14 XII 0,84 0,13 0,06 0,22 0,16 0,16 0,42 summa I-XII 10,95 7,22 2,43 5,40 4,40 7,10 9,77 15 16 17 18 19 20 21 22 I 0,14 0,14 0,11 0,07 0,11 0,10 0,06 0,22 II 0,33 0,11 0,11 0,08 0,17 0,11 1,55 0,23 III 0,22 -- 0,36 0,19 0,46 0,22 0,30 0,26 IV 0,48 0,72 1,0 0,31 0,25 0,26 0,27 0,23 V 1,81 1,16 1,05 0,78 -- 0,77 0,84 0,30 VI 0,68 0,90 0,58 0,71 1,18 0,85 1,25 0,22 VII 0,37 0,59 0,50 0,44 0,73 0,83 1,03 -- VIII -- 0,40 0,50 0,59 0,45 0,54 0,96 0,25 IX 0,21 -- 0,30 0,13 0,59 0,56 0,22 0,38 X 0,33 0,86 0,21 0,14 0,67 0,52 0,29 0,19 XI 0,18 0,41 0,23 0,13 0,38 0,17 0,12 0,10 XII 0,13 0,45 0,30 0,09 0,36 0,09 -- 0,08 summa I-XII 4,88 5,74 5,25 3,66 5,35 5,02 6,89 2,46

34 Taulukko 4.7.9 Kokonaislaskeuma [ g/m² ] kuukausittain ja koko vuodelle 2000 1 2 3 4 5 6 7 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 I 2,24 3,15 3,06 1,97 1,52 1,59 2,02 II 0,33 2,85 2,74 0,42 2,03 0,37 1,41 III 0,36 -- 4,76 1,74 -- 0,28 0,12 IV 0,54 5,94 1,58 0,85 0,87 0,60 0,39 V 1,98 2,87 -- 1,45 0,87 1,85 1,06 VI 1,36 1,66 4,90 0,90 0,90 1,12 0,82 VII 1,72 3,13 1,42 1,41 0,93 1,99 1,04 VIII 2,18 2,17 0,69 0,57 0,57 0,35 0,65 IX 1,27 1,99 0,69 1,09 0,49 -- 0,70 X 1,61 5,07 8,25 1,31 0,48 -- 0,66 XI 0,51 5,28 0,72 0,99 0,28 -- 3,11 XII 4,37 4,32 3,86 0,62 1,49 -- 2,43 summa I-XII 18,47 38,43 32,67 13,32 10,43 8,15 14,41 8 9 10 11 12 13 14 I 2,87 2,55 1,72 2,36 3,36 3,28 2,91 II 1,19 2,13 1,24 1,56 2,54 2,31 2,21 III -- 3,56 1,67 3,24 4,37 0,40 3,43 IV 3,63 0,74 0,26 1,00 -- 0,89 1,80 V 2,55 3,79 1,12 1,75 2,56 1,84 3,22 VI 1,39 1,02 0,55 1,82 1,17 1,84 1,99 VII 0,88 1,91 1,16 8,36 11,89 1,21 0,88 VIII 1,69 2,98 0,34 2,05 0,54 2,22 1,05 IX 2,00 0,71 1,43 0,46 1,27 0,74 0,61 X 1,06 0,60 0,34 1,32 0,38 0,67 0,87 XI 0,41 0,82 0,07 4,09 4,47 1,71 0,14 XII 4,32 3,98 3,31 2,92 4,33 4,25 0,42 summa I-XII 21,99 24,79 13,21 30,93 36,88 21,36 19,53 15 16 17 18 19 20 21 22 I 1,63 1,22 1,66 1,30 1,39 1,96 1,88 0,42 II 1,28 0,15 0,29 0,35 0,48 1,56 2,10 0,23 III 0,41 -- 0,61 0,32 0,42 1,77 0,30 0,49 IV 1,06 1,03 1,47 0,59 0,42 0,65 0,48 0,46 V 2,53 1,50 1,48 1,03 -- 1,66 1,21 0,56 VI 1,53 1,0 1,24 1,18 5,08 1,59 1,92 0,73 VII 1,92 1,16 0,79 2,19 1,92 1,5 5,05 -- VIII -- 0,75 0,68 1,17 1,71 1,55 1,71 0,42 IX 1,26 -- 1,35 0,16 2,05 1,12 0,25 0,64 X 1,69 1,53 1,04 0,64 4,95 3,21 1,91 0,97 XI 4,41 3,79 0,46 0,38 0,91 1,35 0,12 0,50 XII 4,19 3,72 2,83 3,97 3,73 3,96 -- 3,63 summa I-XII 21,91 15,85 13,90 13,28 23,06 21,88 16,93 9,05