OPINNÄYTETYÖ PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Laadun ja arvioinnin tiimi Opinnäytetyöohje Lokakuu 1999 Laadun ja arvioinnin kehittämisyksikkö Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Laadun ja arvioinnin kehittämisyksikkö LAADUN JA ARVIOINNIN TIIMI: Opinnäytetyö Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyöohje 17 s. Lokakuu 1999 Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu 10 opintoviikon laajuinen opinnäyteteyö. Opinnäytetyön tavoitteena on osoittaa opiskelijan kyky tutkivaan ja kriittiseen työotteeseen, itsenäiseen tiedonhankintaan sekä syventää opiskelijan osaamista hänen erityisalueellaan. Opinnäytetyöstä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyöohje sisältää kuvauksen opinnäytetyöprosessista ja siihen liittyvästä ohjauksesta sekä opinnäyteraportilta vaadittavat muotoseikat. Opinnäytetyöohje on kokonaisuudessaan kirjoitettu noudattaen opinnäytetyöraportin kirjoitusasua. Ohjeessa on myös yleinen ohjeistus opinnäytetyön arvioinnin kriteereiksi, jotka luonnollisesti täydentyvät ja tarkentuvat koulutusohjelmakohtaisesti. Liitteenä on myös esimerkki arviointilomakkeesta. Avainsanat: Opinnäytetyö, raportti, ammattikorkeakoulututkinto.
ABSTRACT Pirkanmaa Polytechnic Development Center of Quality Assessment QUALITY ASSESSMENT TEAM: Bachelor s Thesis in Pirkanmaa Polytechnic. Guidelines for Bachelor s Thesis 17 pages October 1999 Each degree programme in Pirkanmaa Polytechnic includes a Bachelor s thesis (10 credits) in which the student demonstrates his/her professional maturity and adoption of a progressive and research-oriented approach towards work in a given field of professional expertise. Completion of the thesis requires of the student a selfdirective learning process, construction of personal knowledge and its critical analysis. The assessment of Bachelor s thesis appears in the degree certificate. Guidelines for Bachelor s thesis contains a description of the process of research work, necessary guidelines and instructions, and the general requirements for the thesis. The report also contains the criteria for the assessment of the Bachelor s thesis and an example of an assessment report. Guidelines for Bachelor s thesis has been written in the form as required of the students in their thesis reports. Keywords: Bachelor s thesis, report writing, polytechnic studies, study skills.
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE 2 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 2 2.2 Miksi opinnäytetyö tehdään? 2 3 OPINNÄYTETYÖN LAATIMINEN 3 3.1 Opinnäytetyön aihe 3 3.2 Yksin, kaksin vai ryhmässä? 3 3.3 Opinnäytetyön muoto 3 4 OPINNÄYTETYÖPROSESSI 4 5 VASTUUT OPINNÄYTETYÖPROSESSISSA 6 5.1 Opiskelija 6 5.2 Työelämän edustaja 6 5.3 Ohjaaja 6 5.4 Arviointitiimi 7 6 OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄ KIRJALLINEN RAPORTTI 7 6.1 Kirjallisen raportin rakenne ja muotovaatimukset 7 6.2 Kansilehti 8 6.3 Tiivistelmä ja vieraskielinen abstrakti 8 6.4 Sisällysluettelo 9 6.5 Lähdeluettelo 9 6.6 Liitteet 9 7 OPINNÄYTETYÖN ESITTÄMINEN, LUOVUTUS JA ARKISTOINTI 10 8 KYPSYYSNÄYTE 10 9 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI 11 10 OPINNÄYTETYÖN OMISTUS- JA TEKIJÄN OIKEUS 12 11 OPINNÄYTETYÖN JULKAISEMINEN 12 12 LOPUKSI 12 KIRJALLISUUTTA 15 LIITTEET 16
1 JOHDANTO Opinnäytetyö on jokaisen ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan näyttö osaamisestaan. Opinnäytetyön sisällölliset vaatimukset määrittyvät tarkemmin kussakin koulutusohjelmassa. Musiikin koulutusohjelmassa opinnäytetyön muoto ja sen erityiset vaatimukset ovat erilaiset kuin esimerkiksi talouden ja hallinnon koulutusohjelmassa. Kuitenkin kaikkia ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä yhdistää vaatimus siitä, että opiskelija osoittaa asiantuntijuutensa ja kykynsä kriittiseen ja tutkivaan työotteeseen omalla osaamisalueellaan. Opinnäyteohjeen tavoitteena on helpottaa opiskelijaa opinnäytetyönsä laatimisessa ja hahmottaa opinnäytetyön tekemisen kokonaisprosessi suunnittelusta toteutukseen, raportointiin ja arviointiin. Ohjeen kirjoitusasu antaa mallin opinnäytetyön kirjoittamiseen. Siten lukija saa käsityksen siitä, millainen on opinnäytetyöraportin rakenne, jäsentely, otsikointi, lähdeluettelo jne. Ohje sisältää myös opinnäytetyön arvioinnin yhteiset kriteerit sekä ehdotuksen käytettäväksi arviointilomakkeeksi. Ohje on laadittu Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laadun ja arvioinnin kehittämistiimissä yhteistyössä opetussuunnitelmatiimin kanssa. Kirjoittamisesta vastasi Ulla- Maija Koivula. Ohjeeseen liittyviä kommentteja ja parannus- ja korjausesityksiä voi toimittaa laadun ja arvioinnin tiimille. Opinnäytetyöohje on osa Pirkanmaan ammattikorkeakoulun laatukäsikirjaa (osa C: K 1.4. Opinnäytetyö). Tämä ohje on myös luettavissa PIRAMK:n kotisivulta: http://www.piramk.fi.
2 2 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE 2.1 Mikä opinnäytetyö on? Opinnäytetyö on opintoihin kuuluva itsenäinen opintosuoritus, jossa opiskelija soveltaa ja kehittää tietojaan ja taitojaan ammattiopintojensa jollakin osaamisalueella. Opinnäytetyö on kokoava näyttö opiskelijan osaamisesta, eräänlainen oppineisuuden osoitus. Opinnäytetyön laajuus on 10 opintoviikkoa ja siitä annetaan erillinen arvosana tutkintotodistukseen. Seminaareihin ja ohjaukseen osallistuminen sisältyvät opintoviikkomäärään. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tutkintosääntö1999, ks. opinto-opas.) 2.2 Miksi opinnäytetyö tehdään? Opinnäytetyön yleisenä tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa itsenäiseen tiedonhankintaan, tiedon kriittiseen analyysiin, ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentaatiotaitoihin, työkäytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen sekä selkeään kirjalliseen ja suulliseen viestintään. Opinnäytetyön avulla opiskelija voi syventää omaa erityisosaamistaan ja kehittää suhteitaan työelämään. Siten opinnäytetyö kehittää monipuolisesti asiantuntijalta vaadittavaa osaamista.
3 3 OPINNÄYTETYÖN LAATIMINEN 3.1 Opinnäytetyön aihe Opinnäytetyö tulee tehdä aihealueesta, joka liittyy opiskelijan koulutusohjelmaan, mahdolliseen suuntautumisvaihtoehtoon ja tukee opiskelijan kehittymistä asiantuntijaksi omalla erityisalallaan. Ammattikorkeakoulussa opinnäytetyön aiheen tulee olla työelämän tarpeista lähtevä ja ammattikäytäntöjä, -tietoja ja -taitoja kehittävä. 3.2 Yksin, kaksin vai ryhmässä? Opinnäytetyö voidaan tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä. Myös monialaiset kahden tai useamman koulutusohjelman tai suuntautumisvaihtoehdon väliset opinnäytetyöt ovat mahdollisia. Samoin yhteistyötä voidaan tehdään toisen ammattikorkeakoulun tai yliopiston opiskelijoiden kanssa. Monialaisessa työssä (opiskelijat eri koulutusalalta tai eri koulutusohjelmista) kunkin opiskelijan itsenäinen osuus on osoitettava ja se arvioidaan erikseen. Muutoin pari- tai ryhmätyöt arvioidaan kokonaisuutena. 3.3 Opinnäytetyön muoto Opinnäytetyönä voidaan tehdä erilaisia tutkimus-, suunnittelu-, valmistus- tai kehittämistehtäviä (ks. esim. Hakala 1998, 21). Opinnäytetyön muoto voi siten olla osaamisalueelle soveltuva - kirjallinen tutkielma - artikkelikokoelma - taiteellinen produktio tai tuote (esim. näyttely, konsertti) - audiovisuaalinen tuote (esim. atk-ohjelma, äänite, CD-ROM) - kehittämis-, kokeilu- tai koulutusprojekti - tuotekehitystyö - tapahtuma (esim. messut, kongressi, koulutuspäivät) - oppimateriaali. Jokaiseen opinnäytetyöhön kuuluu kirjallinen raportti. Kirjallisessa raportissa tulee ilmetä työn aihe ja tavoite, työn viitekehys, käytetty aineisto ja sen keruu- ja analyysitapa, kuvaus tuotosprosessista ja tuotoksesta sekä tuotoksen merkityksen arviointi.
4 4 OPINNÄYTETYÖPROSESSI Opinnäytetyö prosessi alkaa jo opintojen alussa, jolloin opiskelija perusopinnoissaan perehtyy tiedonhallinnan, tutkimustyön ja filosofian perusteisiin. Opinnäytetyön tekemistä tukevat vaiheittain etenevät seminaarit sekä neuvottelut ohjaajan ja työelämän edustajien kanssa. Opinnäytetyön aiheen valinnassa auttaa ideaseminaari, jossa esitellään ammattikorkeakoulun meneillään olevia projekteja, kehittämis- ja tutkimushankkeita sekä hahmotetaan erilaisia opinnäytetyömahdollisuuksia yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tarkennettu opinnäytetyösuunnitelma esitellään suunnitelmaseminaarissa. Suunnitelmaseminaarissa opiskelija saa palautetta sekä opiskelijaopponentilta, muilta opiskelijoilta sekä ohjaavilta opettajilta. Suunnitelmaseminaarin tavoitteena on edesauttaa erityisesti opinnäytetyön rajaamisessa ja metodologisissa ratkaisuissa. Opinnäytetyö luovutetaan viimeistään 3 viikkoa ennen opinnäytetyöseminaaria, jossa työ esitetään. Opinnäytetyö voidaan esittää myös muualla kuin osaamispisteessä, esim. työelämän edustajille tai yleisölle, riippuen opinnäytetyön luonteesta. Opinnäytetyön luovuttamisen jälkeen opiskelija osallistuu kypsyysnäytteeseen. Kypsyysnäytteeseen tulee ilmoittautua 10 päivää aiemmin.
5 OHJEELLINEN AIKA-AKSELI OPINNÄYTETYÖPROSESSI Aiheen etsiminen Ideaseminaari Neuvottelut Aiheen hyväksyminen ohjaajan ja 2. opiskeluvuosi Ohjaajan nimeäminen työelämän edustajan kanssa Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen Opinnäytetyösuunnitelman esittäminen Neuvottelut ohjaajan ja työelämän edustajan kanssa 3. opiskeluvuosi Suunnitelmaseminaari (opiskelijaopponointi) Opinnäytetyön tekeminen Neuvottelut ohjaajan ja työelämän edustajan kanssa Opinnäytetyön luovutus Opinnäytetyön esittäminen Kypsyysnäyte Opinnäyteseminaari (opiskelijaopponointi) Opinnäytetyön hyväksyminen Työelämän edustajan kirjallinen palaute Opinnäytetyön 4. opiskeluvuosi arkistointi ja mahdollinen julkaisu Arviointitiimin lausunto KUVIO 1. Opinnäytetyöprosessin eteneminen
6 5 VASTUUT OPINNÄYTETYÖPROSESSISSA 5.1 Opiskelija Opinnäytetyö on opiskelijan työtä ja hän on vastuussa sen tekemisestä. Opiskelija valitsee opinnäytetyöaiheen. Aiheen hyväksyy ohjaava opettaja. Opiskelija vastaa opinnäytetyösuunnitelman teosta, opinnäytetyön tekemisestä, osallistumisista seminaareihin ja kypsyysnäytteeseen. Opiskelija pitää prosessin aikana yhteyttä työn ohjaajaan ja työelämän edustajaan. Opiskelija vastaa opinnäytetyön tekemiseen liittyvistä kustannuksista. Tilaustöissä tai ammattikorkeakoulun omissa tutkimus- ja kehittämistehtävissä kustannuksista tehdään erillinen sopimus, jonka sopijaosapuolet hyväksyvät. 5.2 Työelämän edustaja Työelämän edustaja määrittelee yhdessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa opinnäytetyön vaatimukset silloin, kun opinnäytetyö tehdään tilaustyönä yritykselle tai muulle organisaatiolle. Työelämän edustaja vastaa työnteon mahdollisuuksista yrityksessä tai muussa toimipisteessä, antaa sisällöllistä ohjausta, pitää yhteyttä työn ohjaajaan, antaa kirjallisen arvioinnin opinnäytetyöstä sekä hakee tarvittaessa työn julistamista luottamukselliseksi. Hakukaavake, jolla työ haetaan luottamukselliseksi on tämän ohjeen liitteessä 4. 5.3 Ohjaaja Ohjaaja on opinnäytetyölle nimetty ohjaava opettaja. Ohjaaja toimii opiskelijan tukena opinnäyteprosessissa ja varmistaa, että työn aihe ja tavoitteet vastaavat opinnäytetyön kriteereitä. Ohjaaja antaa konsulttiapua työn ongelmakohdissa ja seuraa työn etenemistä. Ohjaaja osallistuu suunnitelma- ja opinnäytetyöseminaareihin, laatii kypsyysnäytteen kysymykset ja tarkistaa ne. Ohjaaja on arviointitiimin jäsen ja vastaa opinnäytetyön kirjallisesta arvioinnista ja toimii koordinoivana henkilönä arviointiin osallistuvien henkilöiden välillä (esim. äidinkielen opettaja, työelämän edustaja, muu mahdollinen ulkopuolinen asiantuntija). Tarkemmin arviointitiimin toiminta ja sen sisäinen työnjako määritellään osaamispisteittäin.
7 5.4 Arviointitiimi Koulutusohjelma- tai tarvittaessa suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti nimetään arviointitiimi, joka arvioi opinnäytetyön. Arviointitiimiin tulee kuulua ohjaaja sekä vähintään yksi muu opinnäytetyön aihealueeseen perehtynyt opettaja. Arviointitiimi antaa opiskelijalle kirjallisen palautteen opinnäytetyöstä. 6 OPINNÄYTETYÖHÖN LIITTYVÄ KIRJALLINEN RAPORTTI Opinnäytetyön voi muodostaa myös muu tutkimuksellinen ja ammattiosaamista kehittävä työ kuin perinteinen kirjallinen tutkielma, selvitys tai suunnitelma. Kuitenkin kaikissa PIRAMK:n opinnäytetöistä tulee olla myös kirjallinen raportti. Opinnäytetyöhön liittyvä kirjallinen raportti laaditaan suomeksi, ruotsiksi (mikäli opiskelijan äidinkieli on ruotsi) tai vieraskielisessä koulutuksessa opetuskielellä. Erityistapauksissa myös muu kuin em. kielet opinnäytetyö voidaan hyväksyä. Raportin tulee sisältää keskeiset aiheen valintaan, perusteluun, käsittelyyn ja johtopäätöksiin liittyvät asiat. Opinnäytetyö kieliasun on oltava selkeää ja hyvää asiatyyliä. Opinnäytetyöraportti laaditaan Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa yhtenäisellä tavalla. Kirjoittamiseen liittyvät ohjeet (mm. tekstin asettelu, lähdeviitteet jne.) on yksityiskohtaisesti esitetty julkaisussa Koivula et al. 1999, Mission: Possible. Tässä ohjeessa mainitaan vain ne kirjoittamiseen liittyvät yhteiset muotoseikat, joita PIRAMK:n opinnäytetöissä on noudatettava. 6.1 Kirjallisen raportin rakenne ja muotovaatimukset Kirjallinen raportti laaditaan tietokoneella. Suositeltavin kirjasinkoko on Arial tai Times (12 pistettä) ja riviväli 1,5. Tiivistelmän ja abstraktin riviväli on kuitenkin 1. Sivun vasempaan reunaan jätetään tyhjää tilaa 4 cm, oikeaan reunaan n. 1 cm ja ylä- ja alareunaan n. 2 cm. Kappaleen alusta tai lopusta ei jätetä eikä siirretä yhtä yksinäistä tekstiriviä edelliselle tai seuraavalle sivulle (ns. leski- ja orporivit).
8 6.2 Kansilehti Kansilehdeltä tulee ilmetä työn nimi työn tekijän/tekijöiden etu- ja sukunimi (-nimet) aakkosjärjestyksessä työn valmistumisajankohta kuukauden tarkkuudella koulutusohjelman nimi suuntautumisvaihtoehdon nimi ammattikorkeakoulun nimi. Kansilehden malli on liitteessä 1. 6.3 Tiivistelmä ja vieraskielinen abstrakti Tiivistelmä on enintään yksisivuinen kooste työn keskeisestä sisällöistä ja tärkeimmistä tuloksista. Tiivistelmän avulla tulee lukijan saada kokonaiskuva työstä ja siten hän voi päättää, haluaako tutustua työhön tarkemmin. Tiivistelmä ei korvaa johdantoa. Tiivistelmän jälkeen merkitään 1-6 sisältöä kuvailevaa avainsanaa. Ensimmäinen sana kertoo mahdollisimman täsmällisesti aihealueen, jota seuraavat sanat tarkentavat. Avainsanoja voi hakea muun muassa Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (1994). Tiivistelmän malli on liitteenä 2. Katso myös tämän opinnäytetyöohjeen tiivistelmää. Tiivistelmästä on olemassa oma standardinsa SFS 3855. Vieraskielinen abstrakti kirjoitetaan opiskelijan ensimmäisellä vieraalla kielellä. Se on tiivistelmän muotoinen lyhyt 150-200 sanaa sisältävä kooste työstä. Se sisältää myös vieraskieliset avainsanat. Abstraktin rakenne on sama kuin tiivistelmän. Tämän ohjeen alussa on esimerkki englanninkielisestä abstraktista. Tiivistelmä ja vieraskielinen abstrakti sijoitetaan heti kansilehden jälkeen toiseksi ja kolmanneksi sivuksi ennen sisällysluetteloa.
9 6.4 Sisällysluettelo Työn sisältö esitetään sisällysluettelossa, joka sijaitsee tiivistelmän ja vieraskielisen abstraktin jälkeisellä sivulla. Sisällysluettelossa tulee näkyä kaikki tekstissä esiintyvät otsikot samanlaisina kuin tekstissä sekä sivu, miltä kukin otsikoitu luku alkaa. Mikäli liitteitä ei ole paljon, ne voi nimetä. Pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin. Alaotsikkoja on oltava aina vähintään kaksi, esimerkiksi 2.1. ja 2.2. Sivunumerointi aloitetaan toiselta tekstisivulta (= 2) ja numerointi jatkuu yhtäjaksoisesti viimeiseen sivuun. Myös liitesivut numeroidaan. Sivujen numerot merkitään ilman pistettä sivun oikeaan ylälaitaan. 6.5 Lähdeluettelo Lähdeluetteloon merkitään kaikki käytetyt lähteet, sekä painetut että painamattomat (esim. asiantuntijahaastattelut, luennot), joihin tekstissä on viitattu tekstiviittein. Lukija näkee tällöin, millaiseen tietoon kirjoittaja on perehtynyt ja mistä hän voi löytää lisätietoja tarvittaessa. Lähteet aakkostetaan tekijän sukunimen mukaan. Jos tekijää ei mainita, aakkostus tehdään teoksen nimen mukaan. Lähteinä kannattaa käyttää alan uusia, arvostettuja lähteitä. Aiheeseen liittyvään keskeiseen ulkomaiseen lähdemateriaaliin perehtyminen lisää opinnäytetyön arvoa. 6.6 Liitteet Liitteeksi tulee materiaali, jota ei ole voitu sisällyttää varsinaiseen tekstiin, esim. haastattelulomakkeet, kustannusarviot, materiaalinäytteet, videonauha. Liitteet numeroidaan juoksevasti omalla numerollaan. Liitteissä on oltava otsikko ja lähdemerkintä, ellei liiteaineisto ole kirjoittajan laatima. Tekstissä on oltava viittaus jokaiseen liitteeseen.
10 7 OPINNÄYTETYÖN ESITTÄMINEN, LUOVUTUS JA ARKISTOINTI Opinnäytetyö jätetään ammattikorkeakoululle neljänä kappaleena, joista kaksi sidottuna koviin kansiin (kirjastokappale, toimeksiantajan kappale, ohjaava opettaja ja arviointitiimin jäsen). Lisäksi opiskelija luovuttaa levykkeen, joka sisältää tiivistelmän ja vieraskielisen abstraktin WORD.RTF tai ASCII-tiedostona. Opinnäytetyö esitetään julkisesti arviointitiimille sekä opiskelijaryhmälle tai muulle yleisölle. Esittämisestä annetaan tarkemmat ohjeet koulutusohjelmakohtaisesti. Arvioinnin jälkeen opinnäytetyön raportti ja levyke luovutetaan kirjastoon. Opiskelijaa voidaan velvoittaa korjaamaan raportin kieliasua ennen opinnäytetyön lopullista hyväksymistä. Ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan hyväksyttyä työtä opiskelija on vaadittaessa velvollinen korjaamaan kieli- ja muotoasultaan myös hyväksymisen jälkeen. Mikäli työn tilaaja on hakenut työn luottamukselliseksi, opinnäytetyö arkistoidaan sovituksi määräajaksi ennen kuin siitä tulee julkinen. 8 KYPSYYSNÄYTE Opinnäytetyöhön liittyy pakollinen kypsyysnäyte, jonka opiskelija antaa opinnäytetyönsä alalta. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä alaan, jolta opinnäytetyö on tehty sekä suomen tai ruotsin kielen hyvää taitoa tai vieraskielisessä koulutuksessa opetuskielen hyvää taitoa. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään 10 päivää ennen. Kypsyysnäytteitä otetaan vastaan yleisinä tenttipäivinä. Muista mahdollisista ajoista sovitaan osaamispisteittäin. Kypsyysnäytteeseen varataan aikaa 4 tuntia. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteessä esseen opinnäytetyönsä aiheeseen liittyvästä kysymyksestä. Kysymyksen laatii ohjaaja. Kypsyysnäytteen tarkastaa asiasisällön osalta kysymyksen laatija ja kielen osalta suomen/ruotsin kielen opettaja tai ko. opetuskielen opettaja. Koulutusohjelmakohtaisesti päättäen kypsyysnäyte voi olla myös muu kuin kirjallinen essee, esim. esitelmä, työnäyte tms. Kypsyysnäytteen tehtävän määrittää myös tällöin ohjaaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen tulee olla hyväksytty ennen opinnäytetyön hyväksymistä.
11 9 OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTI Opinnäytetyön ja kypsyysnäytteen arvioinnista vastaa arviointitiimi, joka nimetään koulutusohjelmassa/suuntautumisvaihtoehdossa. Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota sen ammattialakohtaisiin ansioihin. Arviointitiimi käyttää apunaan työelämän edustajaa, suomen kielen opettajaa tai muita alan asiantuntijoita. Arviointi annetaan kirjallisena. Opinnäytetyön arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: Opinnäytetyön lähtökohtien määrittely ja perustelu Opinnäytetyön tavoitteen selkeä määrittely ja teoreettinen tausta Perehtyminen aihealuetta koskevaan aiempaan tietoon ja tutkimukseen Käytetyn aineiston ja menetelmien soveltuvuus ja hallinta Tulosten luotettavuus Johdonmukaisuus johtopäätösten teossa Uutuus, innovatiivisuus ja omaperäisyys Hyödynnettävyys työelämässä Tutkimuksellisen työotteen hallinta Opinnäytetyöprosessin aikana tapahtunut ammatillinen kehittyminen Kirjallisen raportin loogisuus ja johdonmukaisuus Hyvä kirjallinen ja suullinen esitystaito. Edellä kuvatut arviointikriteerit sopivat parhaiten ns. perinteisiin opinnäytetöihin, jotka ovat pienimuotoisia tutkimus- tai selvitystehtäviä. Mikäli kyseessä on projektityö tai muu toiminnallinen tai taiteellinen opinnäytetyö, kriteereitä on sovellettava. Esimerkki projektityön arviointikriteereistä: Projektin lähtökohtien määrittely ja perustelu Projektin tavoitteen selkeä määrittely ja sen teoreettinen tausta Perehtyminen aihealuetta koskevaan aiempaan tietoon ja tutkimukseen - aiemmat vastaavat hankkeet ja niiden tulokset Projektin hallinnan ja toteutuksen onnistuneisuus (toiminnat sinänsä, työnjako, suunnitelmallisuus, menetelmien hallinta) Tulosten arviointi ja arviointimenetelmien käyttö - luotettavuus Johdonmukaisuus johtopäätösten teossa Uutuus ja innovatiivisuus, omaperäisyys, työelämän kehittämisen näkökulma Tutkimuksellisen työotteen hallinta - reflektiotaidot Opinnäytetyöprosessin aikana tapahtunut ammatillinen kehittyminen Kirjallisen raportin loogisuus ja johdonmukaisuus Hyvä kirjallinen ja suullinen esitystaito. Kussakin arviointikriteerissä on saavutettava hyväksyttävä taso. Opinnäytearvosana annetaan asteikolla 1-5 em. kriteerien ja koulutusohjelma- /suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti täsmennettyjen alakohtaisten kriteerien pohjalta. Arvioinnissa voi käyttää apuna arviointilomaketta (Liite 3). Arviointi tulee antaa viimeistään 4 viikkoa kypsyysnäytteen antamisesta.
12 Mikäli opiskelija ei hyväksy saamaansa arvosanaa, hän voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti perustellen oikaisuvaatimuksensa. Oikaisuvaatimus täytyy jättää viimeistään 10 päivän kuluessa arvioinnista. Se käsitellään tutkintolautakunnassa. 10 OPINNÄYTETYÖN OMISTUS- JA TEKIJÄN OIKEUS Opiskelijalla on tekijänoikeus opinnäytetyöhönsä. Mikäli opinnäytetyö on tehty tilaustyönä joko ammattikorkeakoululle tai ulkopuoliselle yritykselle, instituutiolle tai vastaavalle, omistus- ja tekijänoikeuskysymyksistä sovitaan erikseen. 11 OPINNÄYTETYÖN JULKAISEMINEN Vuosittain joitakin ansiokkaita opinnäytetöitä julkaistaan ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Esitys julkaistaviksi opinnäytetöiksi tehdään koulutusohjelma- / suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti PIRAMK:n julkaisutoimikunnalle. Julkaisulle on saatava työn tilaajan ja opiskelijan kirjallinen lupa. Opinnäytetyöt ovat julkisia, ellei niitä ole haettu luottamukselliseksi, ja ne ovat lainattavissa ammattikorkeakoulun kirjastoissa. Opinnäytetöiden tiivistelmät ja abstraktit arkistoidaan tietokantaan. Tiivistelmät voidaan julkaista tiivistelmäjulkaisuissa. 12 LOPUKSI Tämä ohje on laadittu tiivistetysti ja on tarkoitettu käytettäväksi opinnäytetyön ensimmäiseen ohjeistukseen. Opiskelijan on syytä paneutua opinnäytetyön tekemisestä laadittuihin laajempiin oppikirjoihin, joita on lueteltu mm. tämän ohjeen kirjallisuusluettelossa.
13 KIRJALLISUUTTA Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Alkula, T., Pöntinen, S., & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Juva: WSOY. Eco, U. 1990. Oppineisuuden osoittaminen eli miten tutkielma tehdään. Tampere: Vastapaino. Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hakala, Juha. T. 1998. Opinnäyte luovasti. Kehittämis- ja tutkimustyön opas. Tampere: Gaudeamus. Heikkinen et. al. Siinä tutkija, missä tekijä. Toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja. Atena 1999. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita., Helsinki: Kirjayhtymä. Husu, M., Tarkoma, E. & Vuorijärvi, A. 1996. Ammattisuomen käsikirja. Porvoo: WSOY. Koivula, U-M., Suihko, K. & Tyrväinen, J. 1999. Mission: Possible. Opas opinnäytteen tekijälle. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Kuula, A. Toimintatutkimus - perusteet ja dilemmat. Käsikirjoituksen työnimi. Tampereen yliopisto. Pelin, R. 1995. Projektihallinnan käsikirja. Helsinki: Projektijohtaminen Oy. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tutkintosääntö. 1999. Opinto-opas. Tampere: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. 1994. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä. Uusitalo, H. 1991. Tiede, tutkimus ja tutkielma: Johdatus tutkielman maailmaan. Juva: WSOY.
14 LIITE 1 "MINÄ ITTE" -PROJEKTI Omatoimisuuden edistämisen keinot vanhainkodissa. Hanne Hämäläinen Opinnäytetyö Toukokuu 1999 Kuntoutuksen koulutusohjelma Vanhustyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
15 LIITE 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen koulutusohjelma Vanhustyön suuntautumisvaihtoehto HÄMÄLÄINEN, HANNE: "Minä itte" -projekti. Omatoimisuuden edistämisen keinot vanhainkodissa. Opinnäytetyö 65 s. Toukokuu 1999 Tiivistelmän on oltava mahdollisimman ytimekäs itsenäinen kokonaisuus (n. 120-250 sanaa). Tiivistelmä kirjoitetaan ykkösvälillä, ja sen tulisi mahtua yhdelle sivulle. Tiivistelmässä kuvataan lyhyesti opinnäytetyön tavoite, lähtökohdat ja perustelut, käytetyt tutkimus- ja analyysimenetelmät, tulokset, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. Tiivistelmässä tulee mainita myös asiasanat, joiden perusteella opinnäytetyö sijoitetaan opinnäytetöiden tietokantaan. Tiivistelmän laatimisesta on olemassa oma standardinsa SFS 3855. Avainsanat: Vanhustenhuolto, vanhainkoti, vanhustyö, omatoimisuus.
16 LIITE 3 ESIMERKKI OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTILOMAKKEESTA (muokattavissa koulutusohjelmakohtaisesti ja täydennettävissä sanallisin perusteluin) Tekijän nimi: _ Opinnäytetyön nimi: _ Koulutusohjelma/ suuntautumisvaihtoehto: _ Opinnäytetyön lähtökohtien määrittely ja perustelu Opinnäytetyön tavoitteen selkeä määrittely ja teoreettinen tausta Perehtyminen aihealuetta koskevaan aiempaan tietoon ja tutkimukseen Käytetyn aineiston soveltuvuus ja laatu Käytettyjen tutkimus-/analyysimenetelmien sopivuus ja hallinta Johtopäätösten perustelu, argumentointitaidot Tulosten luotettavuus Opinnäytetyön hyödynnettävyys työelämässä Tutkivan työotteen hallinta, reflektiotaidot Innovatiivisuus ja omaperäisyys opinnäytetyössä Kirjallisen raportin loogisuus ja johdonmukaisuus Hyvä kirjallinen ja suullinen esitystapa Arvioinnin yleiset perustelut:: Kokonaisarvosana: Päiväys: Allekirjoitukset: Arviointi: 5 Kiitettävä, 4 Erittäin hyvä, 3 Hyvä, 2 Tyydyttävä, 1 Heikko, 0 Hylätty.
17 LIITE 4 HAKEMUS OPINNÄYTETYÖN LUOTTAMUKSELLISUUDESTA Opiskelija: Koulutusohjelma: Opinnäytetyön aihe: _ Opinnäytetyön teettäjänä pyydän, että yllämainitun opiskelijan opinnäytetyö määrätään luottamukselliseksi vuodeksi (enintään 5 vuotta) / kokonaan. Luottamuksellisuus koskee opinnäytetyötä kokonaisuudessaan / osittain: _. Perustelut: Päiväys: Hakijaorganisaatio: Allekirjoitus (nimi ja asema organisaatiossa): ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ PÄÄTÖS Pirkanmaan ammattikorkeakoulu hyväksyy/ei hyväksy opinnäytetyön asettamisen luottamukselliseksi vuodeksi/kokonaan. Luottamuksellisuuspäätös koskee opinnäytetyötä kokonaisuutena/osittain:. Päiväys: Osaamispiste: Allekirjoitus (koulutusjohtaja):