TURVAYKKÖSET-LIIKKEIDEN ASIAKASLEHTI Nro 9. MARRASKUU 2004 Pietari Kylliäinen uudistui Savonlinnassa Turvallinen Orimattila Ovi on sankari!
Tässä numerossa: Pääkirjoitus.... 2 News. 3 Hotelli Pietari Kylliäinen uudistui Savonlinnassa...... 4 Integroinnit ja etäkäytöt ovat turväjärjestelmien tätä päivää.. 6 Ovi on sankari... 8 Yritysuutisia. 10 Svensk resumé... 11 Shirley A. Pierini, Chairman of the Board, ASIS International, avaamassa ASIS International 50th 2004 Seminar & Exhibits -näyttelyä Dallasissa. Kirjoittaja edessä vasemmalla. Kuva: www.asisonline.org Kannen kuva: Vesa Sallinen Päätoimittaja Pentti Karjalainen Toimitus Mosan Viestintä Oy / Leena Aavameri Toimitusneuvosto Asko Ahlbom, Pentti Heikkonen, Ari Karjalainen, Ari Kölli, Markku Oinonen, Arto Seppäläinen Julkaisija Security Group STY - Turvaykköset Oy Kauppakartanonkatu 7 A PL 136, 00931 Helsinki www.turvaykkoset. fi Taitto MAK MEDIA OY Paino Forssan Kirjapaino Oy FYYSISEN TURVALLISUUDEN JA TIETO- TURVALLISUUDEN YHTEENSOVITTAMINEN Yrityksen fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden suunnittelu ja hallinnointi toisistaan riippumattomina asioina on riski yrityksen turvallisuudessa. Tänä päivänä tarvitaan entistä enemmän näiden osa-alueiden yhteensovittamista eli konvergenssia. Yksi turvallisuusalan kuumimpia kysymyksiä onkin, miten konvergenssi käytännössä toteutetaan. Konvergenssi on paljon enemmän kuin viimeisin ismi turvallisuusalan ammattilaisille. Se on suunta, johon turvallisuusala on siirtymässä ja siirtymässä nopeasti meidän kanssamme tai ilman meitä, sanoi Nortel Networkin turvallisuusjohtaja Timothy Williams. Hän puhui maailman johtavassa turvallisuusalan tapahtumassa ASIS International 50- vuotisjuhlaseminaarissa Dallasissa syys-lokakuun vaihteessa. Fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden konvergenssin ajattelun saa hyvään alkuun vertaamalla niiden yhtenevyyksiä. Fyysiseen turvallisuuteen kuuluvat seinät ja kalterit joiden vastine tietojärjestelmissä ovat palomuurit. Lukot, avaimet, kulkukortit ja biometriset tunnisteet ovat fyysistä kulunvalvontaa. Tietotekniikassa olemme tottuneet käyttämään käyttäjätunnuksia ja salasanoja, joista tosin ollaan vauhdikkaasti siirtymässä biometrisiin tunnisteisiin ja älykortteihin. Fyysisen turvallisuuden hälytykset tulevat liike-ilmaisimista ja ovikoskettimista. Tietoturvallisuudessa on omat keinonsa tunnistaa verkkoon tunkeutujat. Fyysisen turvallisuuden puolella vierailijoilta kielletty alue ilmaistaan kyltein, tietojärjestelmä ilmoittaa siitä tietokoneen ruudulla. Kyse on siis samoista tehtävistä, mutta turvallisuuden takaamiseksi tarvittava osaaminen ja välineet eroavat toisistaan. Entä kuinka yhdistää fyysinen turvallisuus ja tietoturvallisuus? Kukaan ei integroi tiiliseinää ja tietokantaa. Kuitenkin integroinnissa on kyse siitä, kenellä on oikeus päästä tiiliseinien sisään ja kenellä on lupa päästä käyttämään tietokantaa, kiteyttää puolestaan Ray Bernard ansiokkaassa ASIS-puheenvuorossaan. Kuinka turvallisuuskysymykset organisoidaan ja kuka vastaa yrityksen kokonaisturvallisuudesta? Miten sekä fyysinen turvallisuus että tietoturvallisuus huomioidaan yrityksen toimintaa, ihmisiä ja omaisuutta turvattaessa? Vastausten tulisi löytyä yritysjohdon päätöksistä. Turvaykkösten asiakkailleen toteuttamat turvallisuusratkaisut liittyvät fyysiseen turvallisuuteen. Näihin ratkaisuihin liittyy tänään entistä enemmän rajapintoja tietoturvaan ja tiedonsiirtoon. Kokonaisratkaisujen avulla yritysten ja yhteisöjen turvatasoa voidaan nostaa. Samalla voidaan myös tehdä asioita uudella ja kustannustehokkaalla tavalla, kuten lehtemme artikkeleissa tälläkin kertaa kerrotaan. Ratkaisujen pohjana ovat Turvaykkösliikkeiden perusarvot eli asiakkaan turvallisuus; avoimuus ja ihmisten arvostus, kehittyminen ja hauskuus sekä tuloksellisuus; ne ovat arvoja, joiden haluamme näkyvän kaikessa toiminnassamme. Turvallista talvea! Pentti Karjalainen toimitusjohtaja Paperi: GalerieArt 2
TURVALLISUUSUUTISIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Käytännön palveluammatit ovat nousussa. Siivoja on noussut 71 sijaa, putkimies 35 ja nokikolari 140 pykälää. Mekaanikko, rakennusmies ja lukkoseppä ovat sata sijaa ylempänä. Suomen Kuvalehti 19.4.2004, Uutisessa suomalaisten ammattien arvostuksesta Poliisi on tarkistanut alueen valvontakameroita. Monet kamerat ovat olleet rikki tai eivät ole olleet nauhoittavia. Tutkijat ovat edelleen niiden kimpussa, Juurikkala sanoo. Kultaliikkeessä ei ollut nauhoittavaa kameravalvontaa. Iltalehti 16.9.2004, Uutisessa Espoossa tapahtuneesta kultasepänliikkeen ryöstöstä Kansainvälinen rikollisuus rantautuu Suomeen erityisesti Viron, Venäjän ja Espanjan Aurinkorannikon kautta. Suomalaisrikolliset toimivat entistä enemmän yhteistyössä ulkomaalaisten ryhmittyminen kanssa. Tällainen näkemys on rikoksentorjunnan asiantuntija Risto Karhusella. Hänen mukaansa Suomessa on noin 30 EU:n järjestäytyneen rikollisuuden kriteerit täyttävää ryhmittymää. Kaikkiaan Suomessa toimii noin 70 järjestäytynyttä rikollisryhmittymää. Niissä on yhtensä noin 1000 jäsentä. Kauppalehti 16.6.2004 Apteekkien ja lääkevarastojen murrot lisääntyivät 20 prosenttia edellisvuotisesta. Vuonna 2003 tehtiin 148 murtoa tai murtoyritystä, edellisvuonna 123. Tämän vuoden luku-ja ei ole vielä saatavilla. Murtovarkaat ovat lähes aina nar-komaaneja, jotka hakevat apteekista pikaista helpotusta vieroitusoireisiinsa. Helsingin Sanomat 20.8.2004 Helsingissä, Espoossa ja Kirkkonummella tehtiin syyskuussa lyhyen ajan sisällä neljä apteekkimurtoa tai yritystä, josta epäillään nyt samaa hieman yli parikymppistä helsinkiläismiestä. Hän on tunnustanut varkaudet, mutta kiistää murto-yritykset. Helsingin Sanomat 20.10.2004 Norjalaiset ovat viime aikoina kauhistelleet röyhkeitä ryöstöjä, joiden kohteena ovat arvokuljetukset, taidemuseot, pankit ja muut rahalaitokset. Norjan poliisi on yhä vakuuttuneempi siitä, että valmiista ryöstöpaketeista on tullut kuumaa kauppatavaraa Oslon alamaailman markkinoilla. Ryöstöt noudattavat samaa ammattimaista kaavaa, mutta niiden toteutus vaihtelee selvästi asiakkaan taidoista ja rutiineista riippuen. Helsingin Sanomat 9.9.2004 Valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö Jukka Sonninen katsoo, että kansainvälistä terrorismia torjuvaan turvallisuustiedusteluun täytyy panostaa enemmän. On viitteitä, että jotain voisi tapahtua Suomessakin, on tietoa siitä, että ihmisiä liikkuu, Sonninen paljastaa. Tiedustelun keinoin selvitetään, ovatko epäilyttävät suomessa liikkuja vain läpikulkumatkalla vai ovatko he kiinnostuneet toimimaan täälläkin. Helsingin sanomat13.9.12004 Yhä useampi konsulttiyritys myy yrityksille riskienhallintaa. Riskikonsulttien mukaan yritykset ovat sangen epätietoisia uhistaan ja tarvitsevat siksi apua. Puolet eurooppalaisista yrityksistä ei tiedä, kuinka hallita liiketoimintansa kannalta merkittävimpiä riskejä, Marsh Osakeyhtiön varatoimitusjohtaja Olli-Pekka Puikkonen selostaa. Helsingin Sanomat 8.9.2004 Ihmisiin kohdistuva tiedustelu eli arvokkaiden salaisuuksien urkkiminen sosiaalisen hakkeroinnin avulla on asiantuntijoiden mukaan jo niin yleistä, että lähes jokainen asiantuntija-ammatissa toimiva on joutunut sen kohteeksi suurin osa tietämättään. Tätä tapahtuu koko ajan. Mitä isompi firma sitä useammin, sanoo Nokian vanhempi tietoturva-asiantuntija Jouko Kilpeläinen. Helsingin Sanomat 18.10.2004 Turvallisuustoimet on siroteltu yrityksissä kolmeen lohkoon: fyysisen turvallisuuden osaajiin, IT-osastojen turvallisuushenkilöstöön ja riskinhallintajohtajiin. Monien yritysten mielestä näiden alueiden kiireellisesti tarvitsemien turvallisuustoimien tehokas koordinointi ja kontrollointi on vaikeaa ja monia tärkeitä päätöksiä tehdään päällikkötasolla. Jotta yritykset voisivat hallinnoida kokonaisturvallisuuden tarpeitaan tehokkaasti, heidän täytyy löytää yhteinen viitekehys toiminnalle, sanoo The Conference Boardin yritysturvallisuuden asiantuntija Tom Cavanagh. Security Beat, Vol. 4 No. 41 3
Teksti ja kuvat: Leena Aavameri HOTELLI PIETARI KYLLIÄINEN UUDISTUI SAVONLINNASSA Oopperajuhlista ja Olavinlinnasta tunnetussa Savonlinnassa sijaitseva Hotelli Pietari Kylliäinen saneerattiin täysin: sekä julkisivu että sisäpuoli kokivat muodonmuutoksen. Samalla myös kiinteistön LVIS-tekniikka uusittiin. Äskettäin Vuoden Turvaykkösliikkeeksi valittu Savonlinnan Lukko Oy vastasi hotellin lukitusurakasta sekä oviautomatiikan, palonsulku- ja savunpoistojärjestelmien toteutuksesta. Saneerauskohteen vastaava mestari, Lujatalo Oy:n Jari Aaltonen ja Savonlinnan Lukon toimitusjohtaja Pentti Heikkonen ovat tehneet yhteistyötä kymmenissä kohteissa. Hotellissa on 48 huonetta, keilahalli, sauna, ravintola ja kaksi kokoustilaa. Viisikerroksinen kiinteistö on rakennettu 1967. Saneeraus aloitettiin marraskuussa 2003 ja urakka valmistui heinäkuussa 2004. - Meillähän on vielä sisäänajovaihe menossa, mutta tähän mennessä olemme olleet tyytyväisiä, kertoo hotelli- ja ravintolapäällikkö Päivi Poutiainen. - Hotellin komea nimi muuten juontaa juurensa Olavinlinnaan, jossa oli sen niminen linnanvouti 1500-luvulla, hän lisää. Parempi asiakasturvallisuus Savonlinnan Lukon urakka kattoi peruslukituksena IQ-lukituksen, oviautomatiikan sekä palonsulku- ja savunpoistojärjestelmät. Lisäksi hotellihuoneiden lukitus toteutettiin VingCard -korttilukoilla. Kaikkiin hotellihuoneisiin tuli myös ovensulkimet, jotka ovat nykyään palomääräyksistä johtuen pakollisia, Savonlinnan Lukon toimitusjohtaja Pentti Heikkonen kertoo. Tämä oli meille laajuudeltaan perusurakka, tosin hotelli kohteena on harvinaisempaa herkkua, hän lisää. Hotellin kannalta tekniikan uusiminen lisäsi turvallisuutta. - Sekä asiakasturvallisuus että yleisturvallisuus kohenivat. Jos yleisavain sattuu häviämään, ei kaikkia lukkoja tarvitse uuden IQ-järjestelmän ansiosta sarjoittaa uudelleen, Päivi Poutiainen sanoo. - Yöaikaan meillä ei ole vastaanotto avoinna, jolloin asiakkaat pääsevät Ving Cardillaan sisään taka- 4
oven kautta. Yksi etu on myös se, että yleisavaimia tarvitaan paljon vähemmän kuin ennen. Meillä esimerkiksi siivous teetetään ostopalveluna eivätkä siivoojat enää tarvitse yleisavaimia tiloissa liikkuessaan, kertoo Poutiainen. Savonlinnan Lukon henkilöstöstä lähes kaikki osallistuivat urakkaan jollain tavalla: peruslukituksesta vastasi Terho Mikkonen, palonsulku- ja savunpoistojärjestelmistä sekä oviautomatiikan töistä Kari Pylkkänen ja Teemu Luukkanen. Muutoin tiimi toimi paperitöistä lähtien yhteispelillä, toteaa Pentti Heikkonen. Tyytyväinen kumppani ja rakennuttaja Pääurakoitsijana saneerauksessa toimi Lujatalo Oy, jonka rakennusmestari Jari Aaltonen toimi työmaan vastaavana mestarina. Olemme tehneet yhteistyötä Savonlinnan Lukon kanssa jo vuosia ja yhteistyö jatkuu edelleen. Esimerkiksi viime vuosina olemme tehneet noin 150 asuntoa, joissa lukituksen on hoitanut Savonlinnan Lukko, Jari Aaltonen sanoo. Myös rakennuttajan edustaja YH-Itä-Savo Oy:n rakennuttajapäällikkö Yrjö Sinkkonen vakuuttaa tyytyväisyyttään. Työmaa sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja valmistui aikataulun mukaisesti. Olen tyytyväinen myös Savonlinnan Lukon työpanokseen. Sinkkonen kertoo, että myös YH-Itä-Savo on tehnyt Savonlinnan Lukon kanssa pitkään yhteistyötä. - Yrityksellämme on myös paljon kiinteistöhuoltokohteita, joissa Savonlinnan Lukko on paljonkin mukana. Kasvualueena järjestelmät Savonlinnan Lukko on alallaan oman markkina-alueensa eli Savonlinna-Parikkala-Juvan selkeä ykkönen, mutta kilpailua talousalueella kuitenkin on. - Asiakaskantamme on aika vakiintunut. Siihen kuuluu mm. rakennusliikkeitä, teollisuus- ja pk-yrityksiä sekä kuntia, Pentti Heikkonen kertoo. - Koko ala on kuitenkin aika lyhytjännitteinen. Tilauskanta on ainakin näin syksyllä noin 2 kk, hän lisää. Pietari Kylliäisen saneerauksen lisäksi Savonlinnan Lukko on tehnyt hyvää perustyötä järjestelmäautomatiikassa. Viime vuosina olemme asentaneet ja suunnitelleet yhteistyössä asiakkaidemme kanssa melko mittavia kulunvalvonta-, työajanseuranta-, rikosilmoitus- ja kameravalvontakohteita. Olemme tehneet myös noin kymmenen koulun kulunvalvonnan. Pentti Heikkosen mielestä juuri järjestelmäautomatiikka on toimialan eniten kasvava alue. Lukitus toki säilyy perusleipänä, muttei se Heikkosen mukaan juurikaan enää kasva. - Kotitalouksien ja mökkien murtohälytys lisääntyy pikku hiljaa, yrityksissä puolestaan kameravalvonta. Onneksi osaavia tekijöitäkin löytyy: erityisesti nuoremmat asentajat, joilla on sähkötai tietotekniikan koulutusta, ovat innostuneita ja osaavia näissä järjestelmäpuolen töissä. Muutenkin Heikkonen muistaa kehua ja kannustaa omiaan. Jokainen meillä osaa hommansa ja ottaa vastuun tekemisistään. Tämä on nimenomaan itseohjaus- ja tiimityötä, Heikkonen muistuttaa. Pietari Kylliäisen hotelli- ja ravintolapäällikkö Päivi Poutiainen testaamassa Ving Card - korttilukon toimivuutta. Savonlinnan Lukko Oy Perustettu 1989 Henkilöstön määrä: 5 liikevaihto: 729 Toimitusjohtaja: Pentti Heikkonen Vuoden Turvaykkösliike 2004 Yhteystiedot: puhelin (015) 272 587 sähköposti: savonlinnanlukko@turvaykkoset.fi kotisivu: www.turvaykkoset.fi 5
INTEGROINNIT JA ETÄKÄYTÖT OVAT TURVAJÄRJESTELMIEN TÄTÄ PÄIVÄÄ Turvajärjestelmien integroinnit ja etäkäyttömahdollisuudet lisäävät valvonnan tehokkuutta ja vapauttaa henkilöstöä aikaa vievistä rutiinitehtävistä muuhun toimintaan. Esimerkki Orimattilasta Helsinkiläisporukka on tulossa viettämään iltaa Orimattilan kaupungin leirikeskukseen Salusjärven rannalle. Porukan puuhamies saapuu leirikeskuksen ovelle, kaivaa esiin kännykkänsä ja soittaa puhelinnumeroon, jonka hän on saanut kaupungilta tilaa varatessaan. Kliks. Leirikeskuksen lukot avautuvat, rikosilmoitinjärjestelmä kytkeytyy pois päältä ja porukka pääsee aloittamaan illanvieton. Aiemmin samana päivänä Orimattilan kaupungin kiinteistömestari Jari Kuosa on ohjelmoinut tietokoneeltaan leirikeskuksen rikosilmoitinjärjestelmän tunnistamaan tuon samaisen puhelinnumeron porukan sovittuna saapumisajankohtana. Samalla Kuosa on lisännyt hiukkasen lämpöä leirikeskukseen ja ohjelmoinut saunan lämmityksen niin, että porukka pääsee heti saavuttuaan suoraan löylyihin. Samaan aikaan illalla harrastusryhmä on tulossa Jokivarren koululle viikoittaiseen tapaamiseensa. Ryhmän ohjaaja kaivaa esiin kulkukortin, joka avaa koulun ulko-oven ja kytkee murtohälytyksen pois päältä. Jos ohjaaja jostain syystä kadottaisi kulkukorttinsa, koulun turvallisuus olisi helppo varmistaa ohjelmoimalla järjestelmä uudelleen niin, ettei kadonnut kulkukortti enää avaisi ovea mahdollisesti vääriin käsiin joutuessaan. Integrointi parantaa palvelua Esimerkit ovat todellisuutta Orimattilassa. Moni kaupunki, kuten monet muutkin organisaatiot ovat samanlaisten turvallisuuspohdintojen edessä. Toimitiloissa ja kiinteistöissä liikkuu erilaisia ihmisiä eri tarkoituksissa eri vuorokaudenaikoihin. Toimitilojen valvonta, kulkuoikeuksien valvominen ja kiinteistöjenturvallisuuden varmistaminen on haasteellinen tehtävä. Asiallisten kulkijoiden pitää päästä helposti liikkumaan, mutta samalla on estettävä ilkivallantekijöitä löytämästä tietään rakennuksiin. Tärkeää on myöskin tietää missä tilassa ovemme ovat; auki, kiinni vai kiinni ja lukittuna Harvalla organisaatiolla on mahdollisuutta sitoa henkilöstöä valvomaan ihmisten liikkumista ja ovien lukitsemista. Tavallisten avainten jakaminen kaikille mahdollisille tilojen käyttäjille johtaa helposti tilanteeseen, jossa kukaan ei enää tiedä, missä kaikkialla mitäkin avaimia liikkuu. Orimattilan kaupunki on automatisoinut turvaja kulunvalvontajärjestelmänsä mahdollisimman pitkälle. Kaupungin 30 kiinteistöstä lähes kaikki on varustettu samanlaisin rikosilmoitinkeskuksin ja kulunvalvontajärjestelmin. Ainoastaan viisi pientä kyläkoulua on vielä järjestelmiä vailla, mutta niidenkin ottaminen mukaan kokonaisuuteen on jo suunnitelmissa. Tavoitteenamme on järjestelmien helppo käytettävyys ja korkea turvallisuus. Järjestelmien on oltava luotettavia, ajanmukaisia ja helposti huollettavia. Saman järjestelmän käyttäminen kaikissa kaupungin kiinteistöissä helpottaa kiinteistöhuollon päivystäjien työtä ja varmistaa paremmin turvallisuuden, sanoo Orimattilan kaupungin kiinteistöpalvelupäällikkö Jarmo Rantalainen. 6
Esimerkiksi Orimattilan koulujen sijaisopettajat saattavat työskennellä saman päivän aikana useammalla koululla. Kun kaikissa kouluissa on käytössä sama järjestelmä, opettajat selviävät suuren avainnipun sijasta yhdellä ainoalla etäluettavalla avainkortilla, joka on ohjelmoitu niin, että se avaa kaikki heidän käyttämänsä ovet kiinteistöstä riippumatta. Rantalainen uskoo, että tulevaisuudessa kiinteistövalvonnan ja -huollon ratkaisuissa suuntaudutaan kaikkialla yhä keskittyneempiin järjestelmiin ja ylipäänsä yhä automatisoidumpiin ratkaisuihin. Tehokkuudellaan ja helppoudellaan ne maksavat kustannuksena pian takaisin. Mikä parasta, pitkälle viety automaatio mahdollistaa ihmistyön kohdistamisen muualle, esimerkiksi kiinteistöjen kunnossapitoon ja sellaisten palveluiden ylläpitämiseen, joita automaatiolla ei voi hoitaa. Helppoa etäohjattavuutta ja täsmäohituksia Koko Orimattilan kaupungin murtohälytinjärjestelmän ja kiinteistövalvonnan pääkallonpaikka on kiinteistömestari Kuosan työhuone. Omalta tietokoneeltaan hän ohjelmoi esimerkiksi muutokset murtohälyttimien toimintaaikoihin tai kiinteistöjen käyttäjien kulkulupiin. Lisäksi tarjolla on vaihtoehtoja esimerkiksi hälytinjärjestelmän uudelleen aktivoimiseksi, se voi tapahtua automaattisesti tai sen voi kytkeä takaisin päälle ohituksen suorittanut henkilö poistuessaan tiloista kun tapahtuma on ohi. On tärkeää, että tilojen valvomattomat ajat jäävät mahdollisimman lyhyiksi, silloin kun toimintaa tiloissa ei ole. Järjestelmän etäkäyttömahdollisuus on olennaisen tärkeää. Muutoin emme ehtisi huoltomiesten kanssa muuta tehdäkään kuin juosta ympäri kaupunkia kiinteistöstä toiseen, toteaa Kuosa. Verkon kautta toimiva järjestelmä on helppo ja luotettava. Etenkin murtohälytinjärjestelmän haavoittumattomuus tilanteessa kuin tilanteessa on tärkeää. Rantalainen ja Kuosa uskovat, että kun kyseessä ovat kaupungin kiinteistöjen kaltaiset kohteet, jo pelkästään varman murtohälytinjärjestelmän ennaltaehkäisevä vaikutus on merkittävä. Tieto järjestelmiemme olemassaolosta pidättelee selkeästi tietynlaista joukkoa ilkivallanteosta kiinteistöissämme. On myös tärkeää, että saamme järjestelmän kautta tiedon vahingosta välittömästi. Vaikka murtautujaa ei saataisikaan kiinni paikan päältä, tiedämme tulla heti paikalle korjaamaan esimerkiksi rikkoutuneet ikkunat, jotta kiinteistö ei pääse jäähtymään, Kuosa selittää. Ratkaisuna Orimattilassa on käytetty Hedpro Securityn osoitteellisia HLL-rikosilmoitinkeskuksia ja niihin liitettyjä Hedpron kulunvalvontajärjestelmiä. Osoitteellinen rikosilmoitinjärjestelmä ja siihen yhdistetty kulunvalvonta on helppo ratkaisu sekä kiinteistöjen käyttäjille että kaupungin kiinteistöpalvelulle. Samaan kokonaisuuteen voidaan helposti yhdistää myös talotekniikan ohjaus, kertoo asentaja Vesa Helminen Lahden kiinteistöturvallisuus Oy:stä, joka on toteuttanut murtohälytin- ja kulunvalvontajärjestelmiä Orimattilan kaupungille. Ketjuyhteistyötä ja tiedonvaihtoa Turvallisuusala vaatii jatkuvaa panostusta muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Tällöin tärkeäksi yksityiskohdaksi nousee jatkuva tiedonvaihto ja aktiivinen yhteistyö. Turvaykkösetketjun liikkeet ja Oy Hedpro Security järjestelmätoimittajana ovat jo vuosia toteuttaneet yhteistyössä vaativia isoja ja pieniä turvallisuushankkeita. Tietoa ja kokemuksia vaihdetaan puolin ja toisin. Näin tieto loppuasiakkaiden tarpeista siirtyy suoraan järjestelmäkehitykseen ja toisaalta taas toteuttajat saavat tietoa uusista toteutusmahdollisuuksista. Jatkuvan kehityksen kyseessä ollen tarvitaan myös järjestelmätoimittajalta yksityiskohtaisempaa koulutusta eri järjestelmävariaatioihin. Hedpro Security tarjoaa jälleenmyyjilleen yksityiskohtaista koulutusta sitä mukaa, kun järjestelmät kehittyvät ja niiden ominaisuudet muuttuvat. Alkuperäinen teksti: Virpi Hopeasaari/HedLine toukokuu 2004, mukaellut Markku Leskinen, Oy Hedpro Security Ab.
OVI ON SANKARI! - TURVAYKKÖSTEN PALONSULKU- JA POISTUMISTIE- SEMINAARISSA JAETTIIN TIETOA JA TOIVOTTIIN HUOLTOJA Turvaykköset osakasliikkeineen järjesti Tampereen Turvallisuusmessujen yhteydessä 31.8. seminaarin kiinteistöjen palonsulku- ja poistumistiehyväksynnöistä vastaaville viranomaiselle. Seminaariin osallistui noin 100 alan johtavaa ammattilaista eri puolelta maata. Osanottajien palautteen mukaan erinomaisesti onnistuneessa seminaarissa käytiin läpi palonsulkuja poistumistiekysymysten haasteita ja parhaita käytäntöjä sekä viitoitettiin tehtäviä turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Seminaarin osallistujia seuraamassa alustuksia. Etualalla Kauppakeskus Trion järjestelyistä alustanut apulaispelastustoimenjohtaja Juhani Naskali, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta. Seminaarin Key Note -puheenvuoron käytti professori Kaija-Leena Saarela Tampereen teknillisen yliopiston turvatekniikan laitokselta. Suomessa tapahtuu 25 vertailumaan joukossa kolmanneksi eniten palokuolemia väestömäärään suhteutettuna, professori Saarela totesi. Palojen yleisimmät syttymislähteet ovat tulen käsittely, palo tai räjähdysvaarallisten aineiden käsittely, sähkön käyttö, luonnon ilmiö ja tahallaan sytyttäminen. Paloriskien hallinta liike- tai muissa julkisissa tiloissa vaatii Saarelaan mukaan erityistä huomiota kiinnitettäväksi mm. uloskäytäviin, osastointiin ja osastoiviin oviin, palavien nesteiden ja kaasujen käsittelyyn, sähkölaitteisiin, lämmitykseen ja ilmastointiin sekä yleiseen siisteyteen ja järjestykseen. Ennen muuta kyse on kuitenkin turvallisuuskulttuurista, eli siitä pidetäänkö turvallisuutta tärkeänä, onko se yksi toiminnan perusedellytys ja toimitaanko siten, että hyvä turvallisuus toteutuu. Turvallisuusasiantuntijat Mikko Koskinen SOK:n Yritysturvallisuudesta ja Mika Mäkelä Segure Oy:stä valottivat esityksissään poistumisteiden ja rikosturvallisuuden ristiriitaista roolia. Mäkelän mukaan rikos- ja poistumisturvallisuuden yhdistäminen koetaan laajasti ongelmana. Kyse ei ole vain suomalaisesta ilmiöstä, vaan tehdyn selvityksen mukaan se on myös yleiseurooppalainen ongelma. Koskinen käsitteli kysymystä market-kaupan ja hotelli ja ravintolatoiminnan käytännön esimerkkien ja parhaiden käytäntöjen pohjalta. Suurin ongelma hänen mukaansa ovat ratkaisuihin liittyvä tietämättömyys. Muita ongelmia ovat erilaiset väliaikaiset tai pikaistuksissa tehdyt ratkaisut sekä valitettavan usein myös piittaamattomuus, hän kertoi. Lisäksi virheellisten lukitusratkaisujen ei ymmärretä vaarantavan poistumisturvallisuutta. Koskinen piti tärkeänä saada lisää tietoa riskeistä, velvoitteista ja suojausvaihtoehdoista. Asiaan pureuduttiin syvällisesti myös Lahtelaisen Kauppakeskus Trion esimerkin pohjalta. Kokemuksia kentältä Turvallisuusinsinööri Esa Karjalainen Turvaykköset Ajan Lukko Oy:stä esitti yhteenvedon vuosien kenttäkokemuksen pohjalta palonsulku- ja oviautomatiikan poistumistiemääräyksiin liittyvistä ongelmista ja haasteista. Eniten ongelmia hänen mukaansa aiheuttaa, että viranomaismääräykset ovat sangen yleisiä. Myös uudistuva tekniikka vaatii jatkuvasti uusia toteutuksia, joihin joudutaan yksittäistapauksissa hakemaan paikallisten viranomaisten päätöksiä. Tästä johtuen tilanne hyväksyntöjen osalta onkin epäyhtenäinen eri puolilla maata, Karjalainen kertoi. Toteutustavat ovat usein ainoastaan yleistyneitä käytäntöjä, joita ei ole kirjattu ja standardoitu. Myöskään ratkaisujen kokonaisuuden toimi- 8
vuutta ei ole koeistuttu todellista tilannetta vastaavissa olosuhteisissa. Järjestelmien osat ja komponentit ovat hyväksyttyjä, mutta niiden yhteistoiminta kaikissa tilanteissa ei ole, muistuttaa Karjalainen. Suurimpana ongelmana hän mainitsee kuitenkin järjestelmien säännöllisen ja oikein toteutettujen huoltojen puutteen. Tilanteen korjaamiseksi Karjalainen ehdottikin: Mallia poistumistieratkaisuihin voitaisiin ottaa paloilmoitinjärjestelmien auktorisoinneista ja huolloista. Riskienhallinnan asiantuntija Jouko Laitinen, IF Vahinkovakuutusyhtiöstä käsitteli alustuksessaan, palonsulku- ja poistumistiekysymyksiä vakuutusyhtiön korvattavaksi tulleiden hätkähdyttävien vahinkotapahtuminen valossa. Palonsulkuovi on turvallisuuden kannalta yksi keskeisimpiä ja vaativimpia osia suojauksessa. Ovien toimivuutta tulee tarkastella kokonaisuutena, sulkeutuminen, salpautuminen ja lukkiutuminen vaikuttavat siihen, miten osastoiva ovi toimii palotilanteessa. Miksi ovet eivät saa ansaitsemaansa huoltoa, kysyi Laitinen. Myös Abloy Oy:n ja Ovitor Oy:n edustajat esittivät seminaarissa katsaukset varapoistumisteiden ja palonsulkujärjestäminen ajankohtaiseen tarjontaan. Seminaarin vilkkaassa keskustelussa todentuivat edellä sanotut sangen erilaiset käytännöt hyväksynnöissä eri puolella maata. Tulevaisuuden haasteina osanottajien puheenvuoroissa nousivat esiin lisätiedon tarve niin kiinteistöjen ylläpidosta vastaavien kuin myös käytännön työtä tekevien viranomaisten keskuudessa. Suurimpana haasteena on saada palonsulku- ja poistumistiejärjestelmät asiantuntevan ja suunnitelmallisen huollon piiriin. Paloilmoitinjärjestelmien huoltokäytäntöä pidettiin myös yleisöpuheenvuoroissa hyvänä esimerkkinä siitä, miten palonsulku- ja poistumistieasiat tulisi järjestää. Keskustelua seminaarin teemoista ja tuotteista jatkettiin Turvaykköset Oy:n sekä Abloy Oy:n ja Ovitor Oy:n isännöimällä risteilyllä Näsijärvellä. Turvaykköset Oy jatkaa seminaarin pohjalta keskustelua alan johtavien viranomaisten kanssa. Seminaarin alustukset löytyvät turvaykkösten internetsivuilta ja niihin pääsee tutustumaan antamalla yhteystietonsa. Päivien teema kiteytyy parhaiten Jouko Laitisen tehdaspaloa koskevan esityksensä päätteeksi lausuma: Ovi oli kertomuksen sankari, se pysäytti palon ja esti koko tehtaan tuhoutumisen. Keskustelua seminaarin teemoista ja tuotteista jatkettiin Turvaykköset Oy:n ja tavarantoimittajien isännöimällä risteilyllä Näsijärvellä Kuva: Lauri Kotilainen 9
Yritysuutisia Oy Abloy Ab valitsee vuosittain asiakkuuksien rakentamisessa ja myyntityössä kunnostautuneen jälleenmyyjän Vuoden myyntimiehen. Tänä vuonna Vuoden myyntimieheksi on valittu toimitusjohtaja Kari Kaitosalmi Avain-Aitta Oy:stä Helsingistä. Nyt yhdeksättä kertaa myönnetty tunnustus on viidesti myönnetty Turvaykköset Oy:n osakasliikkeille. Turvatalo Tapiolan Yleishuolto Oy täytti 45 vuotta 1.9.2004. Yritys on kehittynyt huoltoliikkeestä johtavaksi monipuoliseksi turvaurakointiyritykseksi. Yrityksen on perustanut hiljattain edesmennyt Leo Ahlbom ja nykyinen toimitusjohtaja-omistaja Asko Ahlbom on toisen polven yrittäjä. Yritys on toiminut Tapiolan keskustassa koko toimintaaikansa. Onnittelemme! Turvaykkösten vuotuinen asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin viime keväänä. Kyselyyn vastasi yhteensä 409 asiakasta (vuonna 2003: 329), jotka arvioivat osakasliikkeidemme toimintaa. Seitsemän olennaisen tyytyväisyystekijän keskiarvo oli nousut edellisvuotisesta ollen tänä vuonna 4,26 (4,15) asteikolla 1-5. Asiakkaamme arvostivat erityisesti henkilöstön ammattitaitoa, josta keskiarvo 4,53 (4,46) ja henkilöstön palvelualttiutta keski-arvolla 4,48 (4,41). Olemme käyneet vastaukset huolella läpi osakasliikkeissä osana Turvaykkösten johtamisjärjestelmää. Lupaamme kehittää toimintaamme edelleen! Vastauspalkintona olleen 800 euron matkalahjakortin voitti isännöitsijä Hilkka Honkanen, VVO Koti-keskus, Vantaa. Hän on Itä-Uudenmaan hela- ja lukkopalvelu Oy:n asiakas. Kiitokset kaikille vastanneille ja onnittelut voittajalle! Nimitysuutisia Hämeen Lukko Oy 1.11.2004 alkaen Hämeen Lukko Oy on vahvistanut turvajärjestelmäosaamistaan kolmella henkilöllä. Jarmo Warvas Hämeen Lukko Oy Turvajärjestelmät Lukitustekniikka STY Oy, Kotka asensi videovalvontajärjestelmän M/S Kristina Reginaan. Järjestelmä kattaa laivan valitut yleiset tilat. Järjestelmä toimii TCP/IP-ympäristössä ja se sisältää useita digitaalitallentimia sekä suuren määrän tavanomaisia ja kupukameroita. Videokuvan siirto ja katselu tapahtuu PC:ltä Ethernet-verkon kautta. Urakoinnin haasteellisuutta lisäsi se, että asennustyö tehtiin Helsinki-Pietari-Tallinna -risteilyn aikana. Turvaterveinen-lehden 8/2004 palvelukorttiarvonnassa vastauspalkintona olleet kolme samankeskiseksi sarjoitettua laadukasta ABLOY-riippu-lukkoa voitti Kimmo Lehminiemi Torniosta. Onnittelut! Voittaja on Tornion Lukko Oy:n asiakas. Hänen kuten monen muunkin vastaajan mielestä viime numeron hyödyllisin oli Joustavaa kamera-valvontaa juttu. Eetu Pajula Hämeen Lukko Oy Järjestelmäasiantuntija Turvajärjestelmät Harri Hamberg Hämeen Lukko Oy Järjestelmäasiantuntija Turvajärjestelmät Turvaykkösten jo perinteiseen syystapaamiseen kokoonnuttiin tällä kertaa Espooseen. Osanottajia ryhmäkuvassa Tapiolan kulttuurikeskuksen maisemassa. www.turvaykkoset.fi 10
Svensk resumé Säkerhetshälsningar 9/2004 Ledare: Pentti Karjalainen, VD, Turvaykköset Oy Hur man samordnar fysisk säkerhet med datasäkerhet Det vore viktigt att samordna företagets fysiska säkerhet med datasäkerheten för att undvika onödiga extra risker. Hur samordnandet eller konvergensen skall ske i praktiken hör faktiskt till de hetaste frågorna i säkerhetsbranschen. Genom att jämföra den fysiska säkerhetens och datasäkerhetens överensstämmelser får man en bra start i konvergenstänkandet. Till den fysiska säkerheten hör väggar och galler, vilka i datasystemet motsvaras av brandmurar. Lås, nycklar passerkort och biometriska identifierare är fysisk passagekontroll. I informationstekniken har vi blivit vana med att använda användaridentifikationer och lösenord, vilka visserligen i snabb takt håller på att ersättas av biometriska identifierare och smartkort. Det är således fråga om samma uppgifter, men det kunnande och de redskap som behövs för att garantera säkerheten är inte de samma. Hur kan man då förena fysisk säkerhet och datasäkerhet? Och hur skall säkerhetsfrågorna organiseras och vem ansvarar för företagets allmänna säkerhet? Hur beaktar man både den fysiska säkerheten och datasäkerheten då man skyddar företagets verksamhet, människorna och egendomen? I företagsledningens beslut borde ingå svar på dessa frågor. Hotell Pietari Kylliäinen sanerades i Nyslott Hotell Pietari Kylliäinen i Nyslott, staden som är känt för operafestivalen och Olofsborg, har renoverats alltigenom både vad fasad och det inre beträffar. Samtidigt förnyades också fastighetens VVS-teknik. Savonlinnan Lukko Oy, ett företag som nyligen utsågs till årets främsta säkerhetsföretag, hade hand om en entreprenad, vari som standardlåsning ingick hotellets IQ-lås och dörrautomatik samt brandspärrs- och rökfångarsystem. Dessutom utfördes hotellrummens låsning med Ving- Card -kortlås. Alla hotellrum försågs också med dörrstängare, vilka numera är obligatoriska på grund av brandbestämmelserna, berättar Pentti Heikkonen, VD för Savonlinnan Lukko. r hotellets synvinkel förbättrades säkerheten av den förnyade tekniken. Både gästernas säkerhet och den allmänna säkerheten blev bättre. Om universalnyckeln skulle råka försvinna, behöver inte alla lås serieläggas på nytt tack vare det nya IQ-systemet, säger Päivi Poutiainen. På natten är vår reception inte öppen, men gästerna kan då komma in med sina Ving Card via bakdörren. Förutom saneringen av Pietari Kylliäinen har Savonlinnan Lukko gjort ett gott grundläggande arbete inom systemautomatiken. Under de senaste åren har vi installerat och planerat rätt stora system för passagekontroll, arbetstidskontroll, polisanmälan och kameraövervakning i samarbete med våra kunder. Vi har också installerat passagekontroll i ungefär tio skolor. Heikkonen kommer också ihåg att berömma och uppmuntra sina anställda. Hos oss kan var och en sitt jobb och tar ansvaret för det han/hon gör. Just detta är självstyrnings- och grupparbete, påminner Heikkonen. Orimattila är tryggt Orimattila stad satsar på säkerhet i sina fastigheter. Övervakningen av passerrättigheter och garanterandet av säkerheten i fastigheterna är en utmanande uppgift, eftersom folk rör sig i stadens fastigheter i olika syften under olika tider av dygnet. Av stadens 30 fastigheter är nästan alla utrustade med samma slags centraler för polisanmälan och system för passagekontroll. Vår målsättning är att systemen skall vara lätta att använda och att säkerheten skall vara hög. Systemen bör vara pålitliga, tidsenliga och lätta att underhålla, säger Jarmo Rantalainen, som är chef för fastighetsservicen i Orimattila stad. Hans uppfattning är att man i framtiden överallt kommer att ta sikte på centraliserade system och överhuvudtaget på allt mera automatiserade lösningar inom fastighetsövervakningen och underhållet. Dörren är hjälten! Turvaykköset med intressentföretag arrangerade i samband med Säkerhetsmässan i Tammerfors den 31.8. ett seminarium för myndigheter med ansvar för godkännandet av fastigheters brandspärrs- och utrymningslösningar. I evenemanget deltog från olika delar av landet ungefär 100 ledande yrkesmän och kvinnor i branschen. Som utmaningar i framtiden framstod på seminariet det stora behovet av mera information i ämnesområdet både bland dem som ansvarar för fastigheters underhåll och bland myndighetspersoner som utför det praktiska arbetet. De inledande anförandena på seminariet finns på adressen och man kan bekanta sig med materialet genom att meddela sina kontaktuppgifter. 11
Espoo Turvatalo Tapiolan Yleishuolto Oy Ahertajantie 6 A, PL 137 02101 Espoo puh. (09) 4131 6600 faksi (09) 4131 6650 turvatalo@turvaykkoset.fi Kokkola Keskipohjanmaan Lukkopalvelu Oy Ristirannankatu 8 67100 Kokkola puh. (06) 822 0403 faksi (06) 822 0374 peter.svanback@turvaykkoset.fi Mikkeli Lukkokeskus Oy Maaherrankatu 34 50100 Mikkeli puh. (015) 365 100 faksi (015) 365 510 lukkokeskus@turvaykkoset.fi Tampere Ajan Lukko Oy Tammelan Puistokatu 29 33500 Tampere puh. (03) 254 1600 faksi (03) 254 1610 ajanlukko@turvaykkoset.fi Forssa Lukko & Ruuvikulma Oy Rautatienkatu 10 puh. (03) 422 4099 faksi (03) 422 6058 pekka.palm@turvaykkoset.fi Hamina Lukitustekniikka-STY Oy Sibeliuskatu 34 49400 Hamina puh. (05) 210 5300 faksi (05) 210 5350 matti.laitila@turvaykkoset.fi Helsinki Avain-Aitta Oy Fredrikinkatu 34 00100 Helsinki puh. (09) 694 4244 faksi (09) 694 4289 avainaitta@turvaykkoset.fi Hämeenlinna Hämeen Lukko Oy Vanajantie 9 13110 Hämeenlinna puh. (03) 616 9600 faksi (03) 616 9400 hameenlukko@turvaykkoset.fi Kotka Lukitustekniikka-STY Oy Takojantie 9 A 48220 Kotka puh. (05) 226 7900 faksi (05) 217 715 jukka.lilja@turvaykkoset.fi Kouvola Kuusankosken Lukko Oy Hallituskatu 5 45100 Kouvola puh. (05) 535 3400 faksi (05) 535 3403 kuusankoskenlukko@turvaykkoset.fi Kuusankoski Kuusankosken Lukko Oy Pallokentäntie 4 45700 Kuusankoski puh. (05) 535 3305 faksi (05) 535 3306 Lahti Lahden Kiinteistöturvallisuus Oy Askonkatu 9 15100 Lahti puh. (03) 3399 5110 faksi (03) 871 2120 lahdenkiinteistoturvallisuus@ turvaykkoset.fi Oulu Oulun Lukko Oy Pakkahuoneenkatu 32 90100 Oulu puh. 020 743 1180 faksi 020 743 1184 oulunlukko@turvaykkoset.fi Pietarsaari Keskipohjanmaan Lukkopalvelu Oy Perämiehenkatu 4 68600 Pietarsaari puh. (06) 723 0277 faksi (06) 723 3751 peter.ostman@turvaykkoset.fi Rovaniemi Lukkokero Oy Vierustie 14 96320 Rovaniemi puh. (016) 314 161 faksi (016) 314 151 lukkokero@turvaykkoset.fi Savonlinna Savonlinnan Lukko Oy Tottinkatu 15 57130 Savonlinna puh. (015) 272 587 faksi (015) 272 588 savonlinnanlukko@turvaykkoset.fi Tornio Tornion Lukko Oy Kemintie 23 95420 Tornio puh. (016) 445 442 faksi (016) 445 448 tornionlukko@turvaykkoset.fi Turku Lukko ja Suljinhuolto Oy Hämeenkatu 18 20500 Turku puh. (02) 511 6611 faksi (02) 511 6655 lukkojasuljin@turvaykkoset.fi Vantaa Itä-Uudenmaan hela- ja lukkopalvelu Oy Virpikuja 5 01360 Vantaa puh. (09) 836 6130 faksi (09) 836 1330 iuhl@turvaykkoset.fi PALVELU- JA ARVONTAKORTTI Kerro mielipiteesi! Ole mukana vaikuttamassa lehtemme sisältöön. Palauta tämä kortti 10.12.2004 mennessä! Arvomme kaikkien vastanneiden kesken ainutlaatuisin turvaominaisuuksin varustetun Abloy Bodaguard varmuuslukon asennettuna. Samalla kortilla voit tilata myös yhteydenoton Turvaykkösistä ja ilmoittaa osoitteenmuutoksestasi. Mikä oli mielestäsi tämän lehden hyödyllisin juttu? Mitä aiheita toivoisit seuraaviin Turvaterveisiin? Olen kiinnostunut kuulemaan turvaratkaisuista. Ottakaa minuun yhteyttä! Osoitteeni on muuttunut. Sukunimi Etunimi Nykyinen osoitteeni Entinen osoitteeni Puhelin Sähköposti www.turvaykkoset.fi: lisätietoja ja Turvaterveisen tilaukset kollegoille. Turvaykköset Oy VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00930-137 00003 HELSINKI Postimaksu maksettu