TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TOIMINTA JA TALOUS 2014 VÄ E S TÖ M U U T TO L I I K E VÄ E S TÖ S U U N N I T E T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT A S U M I N E N TA LO U S O R I G O S S A : Tu l e vaisuuden Ta m p e re Akseli 1/2014 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta
Tampereen kaupunki Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 1/2014 Väestö Leena Salminen 1 Muuttoliike Jukka Tapio 2 Väestösuunnite Leena Salminen 4 Työllisyys Jenni Kallio 6 Työpaikat 9 Asuminen Leena Salminen 10 Talous Leena Salminen 13 Origossa: Tulevaisuuden Tampere 15 Ajankohtaista: Tampere info 2014 21 Tampereen väestö 31.12.2013 21 Tutkimuksia ja arviointeja 22 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristön ilmiöihin eri tietolähteistä. Aihealueita ovat väestö, muuttoliike, väestösuunnite, työllisyys, työpaikat, asuminen ja talous. Origossa esitellään Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemian (TVA) järjestämän Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssin laatimia Tampereen tulevaisuuden näkökulmia. Ajankohtaista ovat tilastojulkaisut Tampere - info 2014 ja Tampereen väestö 31.12.2013. Tutkimuksia ja arviointeja osiossa esitellään TOP -School hankkeen loppuraportti ja henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen emba tutkielma. Kannen kuva: Janne Kaakinen/Tampereen Kameraseura ry Kuvat: Janne Kaakinen, Johannes Laaksonen, Tampereen kaupungin kuvapankki Tampere 19.6.2014
AKSELI 1/2014 Väestö 1 VÄESTÖ 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Väestönkasvu kolmannesvuosittain 2004 2005 2006 2007 III kolm. II kolm. I kolm. 2008 2009 2010 2011 2012 2103 2014* * Ennakkotieto Kasvu tasaantunut Ennätyksellisen väestönkasvun vuoden 2013 jälkeen ollaan palaamassa normaalien vuosien kasvu-uralle. Huhtikuun lopussa tamperelaisia oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 222 637. Alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana väestön kasvu on ollut 191 asukasta, kun vuosi sitten kasvu oli samana aikana yli 600 asukasta. Tammi-huhtikuussa syntyi 784 uutta tamperelaista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina, jolloin määrä on ollut selvästi yli 800 vauvan. Kuolleisuuden väheneminen alkuvuonna nosti kuitenkin syntyneiden enemmyyden (149 henk.) suuremmaksi kuin vuosi sitten. Vuoden 2014 kaksi ensimmäistä kuukautta jatkoi muuttoliikkeessä edellisen vuoden kehitystä. Vielä tammi-helmikuussa tulomuuttajia oli kotimaasta lähestulkoon edellisten vuosien tapaan, mutta maaliskuussa heidän määränsä väheni selvästi ja lähtömuutto kotimaan sisälle kasvoi tulomuuttoa suuremmaksi. Huhtikuussa sama kehitys jatkui ja nettomuutto pieneni entisestään. Koska syntyneiden enemmyys eikä maahanmuutto riittäneet kompensoimaan enää poismuuttoa, Tampereen väestömäärä pienentyi huhtikuussa. Vuosi sitten huhtikuussa väestönkasvu oli 200 henkilöä. Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-huhtikuu 2014* Kaupunkiseudun kasvu useammassa kunnassa Tampere 191 Ylöjärvi 189 Lempäälä 149 Nokia 75 Pirkkala 56 Orivesi 26 Kangasala -6 Vesilahti -17-25 0 25 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto 50 75 100 125 150 175 200 Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli huhtikuun 2014 lopussa 370 188 henkilöä. Väkiluku kasvoi alkuvuoden aikana 633 henkilöä (0,2 %), mikä oli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koko kaupunkiseudun kasvu on ollut selvästi vähäisempää kuin vuosi sitten. Keskuskaupungin ja naapurikuntien kasvun ero on tasoittunut. Naapurikunnista Ylöjärven, Lempäälän ja Nokian kasvu palannut lähestulkoon vuoden 2012 lukuihin vaisun viime vuoden jälkeen. Pirkkalan väestön kasvu sen sijaan on ollut alkuvuonna edelleen vähäisempää kuin viime vuonna. Kangasalan Ja Vesilahden väestömäärä on jopa laskenut vuodenvaihteesta. * Ennakkotieto
2 AKSELI 1/2014 Väestö Suurten kaupunkien kasvu tammi-huhtikuu 2014* Helsinki 2585 Espoo 1221 Vantaa 625 Oulu 432 Tampere 191 Turku -9 Syntyneiden enemmyys Nettomaassamuutto Nettomaahanmuutto 0 1 000 2 000 3 000 * Ennakkotieto Pääkaupunkiseudun kasvu jatkuu vahvana Helsingin kasvu on vain vahvistunut. Etenkin kotimaan sisäisessä muuttoliikkeessä sen vetovoima on ylitse muiden. Espoon alkuvuoden kasvu on ollut myös suurta, vain se on saanut suurimpien kaupunkien joukossa Helsingin lisäksi muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Näiden kaupunkien kasvu on samoissa luvuissa kuin viime vuonna. Vaikka Vantaan ja Oulun väestön määrän kasvu on pienentynyt viime vuodesta, se on selvästi Tamperetta enemmän. Oulun kasvu on ollut alkuvuonna kaksinkertainen Tampereeseen verrattuna. 20 000 18 000 Muuttoliike MUUTTOLIIKE Muuttovoiton ennätysvuosi 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto 2011 2012 2013 Vuonna 2013 Tampereen muuttovoitto nousi yli 2 300 henkilöön. Maan sisäisen lähtömuuton voimakas väheneminen nosti muuttovoiton selvästi edellisestä vuodesta 2000-luvun ennätyslukuihin. Myös tulomuutto väheni, mutta vain viidesosalla verrattuna lähtömuuttoon. Edellisen kerran muuttovoitto nousi yli 2 000 asukkaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin kotikuntalain muutos salli opiskelijoiden kirjautua opiskelupaikkakuntansa asukkaiksi. Maahanmuutto pysyi samoissa lukemissa kuin aiemmin, mutta myös maastamuutto väheni. Nettomaahanmuuton osuus muuttovoitosta väheni kuitenkin kolmannekseen. 2 000 1 750 1 500 Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Nettomuutto Muuttojen vähenemiseen vaikutti heikko yleinen taloudellinen tilanne. Varsinkin nuoret jäivät tai joutuivat jäämään opiskelupaikkakunnalleen odottamaan työmahdollisuuksien avautumista. Toisaalta epävarma taloustilanne on selvästi jarruttanut perheiden muuttoja naapurikuntiin. 1 250 1 000 750 500 250 0 Suurin osa Tampereen muuttovoitosta kertyy syksyn aikana, jolloin kaupunkiin muuttaa runsaasti opiskelijoita. Edellisistä vuosista poiketen muuttovoittoa kertyi tällä kertaa myös vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tampereen sisällä vuoden 2013 aikana muutti 33 600 henkilöä, mikä on 600 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muuttotappio kehyskuntiin väheni Tampereen muuttotappio kaupunkiseudun kehyskuntiin oli 745 henkilöä vuonna 2013. Lähtömuuton vähenemisen myötä muuttotappio kehyskuntiin lähestulkoon puolittui vuodesta 2012. Muista Pirkanmaan kunnista Tampere sai
AKSELI 1/2014 Muuttoliike 3 Muuttajien veronalaiset tulot 2011 yli 52 000 42 000 51 999 32 000 41 999 27 000 31 999 22 000 26 999 17 000 21 999 12 000 16 999 9 000 11 999 6 000 8 999 3 000 5 999 2 2 999 Ei tuloja Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Lapsi (0 14-v.) Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto -500 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Muuttajien pääasiallinen toiminta 2011 Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto -2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 muuttovoittoa yli 400 henkilöä. Muuttotappio pääkaupunkiseudulle väheni jonkin verran viime vuonna, tosin vuosina 2011 ja 2012 sinne muutti ennätyksellisen paljon tamperelaisia. Muuttotappiota pääkaupunkiseudulle jäi edelleen yli 600 henkilöä, josta Helsingin osuus oli 450 henkilöä. Tampereen muuttovoitosta suurin osa tuleekin Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Muuttovoittoa opiskelijoista ja työttömistä Muuttajien ikärakenne, koulutus ja tulorakenne vaikuttavat tulo- ja lähtömuuttoalueen dynamiikkaan ja elinvoimaisuuteen. Keskuskaupunkien tulomuuttajat kuuluvat suurimmaksi osin pienituloisiin väestöryhmiin. Näin myös Tampere saa muuttovoittoa lähinnä nuorista, opiskelijoista, työttömistä ja maahanmuuttajista. Muuttotappiota muodostuu työllisistä, lapsiperheistä ja korkeasti koulutetuista. Näin ollen Tampereelle muuttaa vähemmän suurituloisia kuin heitä muuttaa Tampereelta pois. Varsin usein hyvän tulotason omaavien lähtömuuttajien muuttokuorma suuntaa rajan taakse naapurikuntiin. Eniten Tampere saa muuttovoittoa nuorista, 15 24-vuotiaista, joiden nettomuutto nousi viime vuonna lähes 2 900 henkilöön. Lähes 700 henkilön muuttotappio muodostui lapsiperheistä eli 25 34-vuotiaista sekä 0 4-vuotiaista. Kummassakin ikäluokassa muuttotappio pienentyi kuitenkin vuodesta 2012. Myös 35 39-vuotiaiden muuttotappio pienentyi, mutta tämä johtui enemmänkin kuntien välisen tulomuuton lisääntymisestä. Maahanmuuttajissa enemmistö on totutusti 20 39-vuotiaita. Tampereen muuttovoitto ja tappio muihin kuntiin 2013 Jyväskylä Oulu Jämsä Lahti Hämeenlinna Sastamala Joensuu Seinäjoki Mänttä-Vilppula Kuopio Orivesi Hyvinkää Ylöjärvi Espoo Vantaa Kangasala Nokia Lempäälä Pirkkala Helsinki -447 Kunnat, joihin suurin nettomuuttotappio Tampereelle Kunnat, joista suurin nettomuuttovoitto Tampereelle -181-193 -156-138 -74-84 -37-45 -25 150 130 115 112 105 100 91 90 83 228-600 -500-400 -300-200 -100 0 100 200 300 400
4 AKSELI 1/2014 Väestösuunnite 260 000 255 000 250 000 245 000 240 000 235 000 230 000 225 000 220 000 215 000 210 000 Väestösuunnitteet Väestösuunnite2014 Väestösuunnite2012 Tilastokeskuksen ennuste 2012 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 VÄESTÖSUUNNITE Väestösuunnite 2014 2030 nyt päivitetty Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteellisempi Suunnitteen lähtökohtana on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:ssa asetettu tavoite 2 000 asukkaan vuosikasvusta, jonka toteutuessa tamperelaisia olisi vuoden 2030 lopussa 253 400. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tavoitteen 21.4.2010. Lisäksi uuden asuinrakentamisen ja sen tuoman väestönkasvun arvioinnin lähtökohtana on palveluita, asumista, liikennettä ja maankäyttöä ennakoiva PALM -suunnitelma vuosille 2014 2028, jonka kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi 9.12.2013. Tarkempia tietoja Väestösuunnite 2014 -tiedostosta Lähtötietona on väestön määrä ja ikärakenne tammikuussa 2014. Väestönmuutosten arviointi perustuu vuosien 2004 2013 keskimääräiseen syntyvyyteen, kuolleisuuteen ja muuttoliikkeeseen. Suunnitetta laadittaessa on lisäksi oletettu, ettei syntyvyys pysy jatkossa yhtä suurena kuin parina edellisenä huippuvuotena. Keskimääräinen elinikä jatkaa maltillista nousuaan. Lapsiperheiden (ikäluokat 0 10v. ja 30 40v.) poismuuton odotetaan vähenevän hieman, kun Tampereelle rakentuu uusia pientalovaltaisia asuinalueita. Ikäihmisten (60-70v.) muutto Tampereelle kasvaa myös hieman. Tämä väestösuunnite ei sisällä oletuksia raitiotien rakentamisesta eikä sen mahdollisesti mukanaan tuomasta väestönkasvusta eri alueilla. Vuonna 2030 tamperelaisia 254 300 Lisätietoja: Leena Salminen, erikoissuunnittelija Puh. 040 5703815 etunimi.sukunimi@tampere.fi Väestönkasvun ennätysvuoden 2013 jälkeen vuosikasvun odotetaan jatkuvan vuosikymmenen loppuun keskimäärin 2 250 asukkaassa. Vuonna 2020 tamperelaisia odotetaan olevan 236 200. Ensi vuosikymmenen puolella vuosikasvu pienenee 1 800 asukkaaseen, koska väestön ikääntyminen lisää kuolleisuutta. 250 000 asukkaan rajapyykki ohitetaan vuoden 2028 kuluessa. Kaupungin oma väestösuunnite uskoo väestönkasvun olevan selvästi suurempaa mitä Tilastokeskus ennustaa.
AKSELI 1/2014 Väestösuunnite 5 Väestösuunnite lasten ja ikäihmisten ikäluokissa 30 000 0-6v. 28 000 7-15v. 26 000 65-74v. 24 000 75+v. 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Eliniän piteneminen kasvattaa erityisesti vanhimpia ikäluokkia. Eniten kasvaa 75 vuotta täyttäneiden ikäluokka, yli 11 000 asukasta. Sen sijaan tällä vuosikymmenellä voimakkaasti kasvava ikäluokka, 65 74-vuotiaat, alkaa 2020-luvun taitteen jälkeen pienentyä. Tamperelaisista on vuoden 2030 lopussa enemmän kuin joka viidennes (nyt 18 %) täyttänyt 65 vuotta. Yhteensä tämän ikäisiä on 52 600 henkilöä eli 13 550 henkilöä enemmän kuin nyt. Suuri syntyvyys, lapsiperheiden naapurikuntiin muuton väheneminen sekä uudet pientalovaltaiset asuinalueet edesauttavat lasten ikäluokkien kasvua. Lasten määrän kasvu tasaantuu lähestyttäessä ensi vuosikymmenen loppua. Lapsia (0 15v.) on vuoden 2030 lopussa yhteensä 40 500 eli 16 prosenttia väestöstä (nyt 14 %). Uusi päivähoito- tai koulupaikka täytyy 15 vuoden kuluessa järjestyä yli 8 500 lapselle. Vuores ja Nurmi-Sorila kasvualueina Väestösuunnite on laadittu 19 suunnitealueelle. Eniten väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä Vuoreksessa, joka rakentuu pääosin kuluvalla vuosikymmenellä. Sen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä suunnitteessa arvioitiin. Aivan lähivuosina kasvaa myös Hervanta-Hallilla, jossa väestönkasvu on ollut aiemmin arvioitua suurempaa. Samoin Lielahti-Lentävänniemessä (sis. Niemenranta) väestönkasvu tulee olemaan muita alueita suurempaa. Nurmi-Sorilan rakentamisen alku on siirretty 2020-luvulle. Myös Atala-Olkahisen (sis. Ojala) kasvu tapahtuu pääosin ensi vuosikymmenellä. Vuores Nurmi-Sorila Atala-Olkahinen Hervanta-Hallila Lielahti-Lentävänniemi Kaleva-Järvensivu Keskusta Itä Linnainmaa-Leinola Hatanpää-Härmälä Peltolammi-Multisilta Messukylä-Takahuhti Pispala-Tahmela Kämmenniemi-Terälahti Kissanmaa-Petsamo Tesoma-Lamminpää Lukonmäki-Kaukajärvi Viinikka-Koivistonkylä Keskusta Länsi Epilä-Kalkku Väestönmuutos suunnitealueilla 2014-2030 -4000-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000
6 AKSELI 1/2014 Työllisyys 17 16 15 14 13 12 11 10 26 24 22 20 18 16 14 12 10 9 8 7 6 5 4 8 6 4 2 0 % Työttömyysaste, vuosineljännekset Tampere Koko maa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, % huhtikuu 3 2 Tampere Nokia Orivesi Ylöjärvi Kangasala Pirkkala 1 Lempäälä Vesilahti 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 17 16 15 14 13 12 11 10 % 9 8 7 6 Suurten kaupunkien työttömyysaste, huhtikuu 5 Tampere 4 Oulu 3 Turku 2 Vantaa Helsinki 1 Espoo 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyyden kasvu hidastumassa Huhtikuun lopussa Tampereen työttömyysaste oli 15,6 prosenttia. Edellisvuoden lopun ennätyslukemista työttömyysaste on pudonnut 1,5 prosenttiyksiköllä, mutta kausivaihtelun vuoksi työttömyystilanteen ei kuitenkaan vielä voi sanoa kehittyneen parempaan suuntaan. Vuositasolla työttömyys kasvaa yhä, edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna työttömyysaste on noussut 0,9 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita Tampereella oli 17 476 henkilöä. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana työttömien määrä laski 1 372 henkilöllä, mutta huhtikuussa työttömänä oli 1 247 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Tämä tarkoittaa 7,7 prosentin vuotuista kasvua. Työttömien absoluuttinen määrä oli maan toiseksi korkein Helsingin jälkeen. Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuussa 32 599 työtöntä työnhakijaa, eli 13,5 prosenttia työvoimasta. Edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta työttömien määrä maakunnassa on kasvanut Tamperetta nopeammin, 10,8 prosenttia. Koko maan työttömyysaste huhtikuussa oli 11,7 prosenttia, vuodessa työttömyysaste nousi prosenttiyksikön. Vaikka työttömyyden tunnusluvut huhtikuussa olivatkin yhä edellisvuotta synkemmät, kasvaa työttömyys selvästi aiempaa hitaammin. Orastavat merkit kehityksen kääntymisestä parempaan suuntaan ovat lupaavia, mutta oletettavaa on, että kesää kohden työttömyys jälleen ainakin kausiluonteisesti nousee. Tampere edelleen suurten kaupunkien kärkeä Espoon työttömyys on vakiintunut suurten kaupunkien matalimmalle tasolle. Huhtikuussa Espoon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Helsingissä ja Vantaalla työttömyysaste pysytteli hiukan yli 10 prosentissa, Turun työttömyysaste laski 14,5 prosenttiin ja Oulussa työttömyysaste oli 15,2 prosenttia. Vaikka Tampereen tilanne on säilynyt kuuden suurimman kaupungin heikoimpana, kasvaa työttömyys nopeimmin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä työttömyysaste on vuodessa noussut peräti 1,6 prosenttiyksikköä. Maamme 20 suurimman kaupungin joukossa työttömyys on jo pitkään ollut Tamperetta korkeampi vain Kotkassa, Lahdessa ja Jyväskylässä. Seutukunnan työttömyysaste huhtikuussa oli 13,9 prosenttia. Jyväskylän, Oulun ja Lahden seutukunnissa työttömyys on korkeampi kuin Tampereen seutukunnassa.
AKSELI 1/2014 Työllisyys 7 Pitkäaikaistyöttömät yhä pidempään poissa työmarkkinoilta Huhtikuun lopussa 6 334 tamperelaisen työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Edellisvuoden lopusta määrä on pudonnut 511 henkilöllä, mutta vuotuinen kasvu oli kuitenkin 429 henkilöä. Suhteessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 7,3 prosenttia, eli hieman vähemmän kuin kokonaistyöttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömyydessä näkyy Tampereen yleinen kehityssuunta, sillä kasvu on aiempaan verrattuna merkittävästi hidastunut. Vielä edellisvuonna pitkäaikaistyöttömyys lähes kaksinkertaistui. Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät ja ulkomaalaiset työttömät, huhtikuu 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 yli vuoden työttömänä yli 50 -vuotiaat alle 25-vuotiaat ulkomaalaiset 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista tamperelaisista työnhakijoista oli huhtikuussa 36,2 prosenttia, ja on pysynyt viime vuoden tasolla. Kun verrataan kuutta suurinta kaupunkia, näyttäytyy pitkittyvä työttömyys erityisesti Tampereen ongelmana. Seuraavaksi korkeimmalle pitkäaikaistyöttömyys nousee Espoossa, jossa osuus kaikista työnhakijoista on 30,3 prosenttia. Oulussa pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista on lähes kymmenen prosenttiyksikköä Tamperetta pienempi. Pirkanmaalaisten pitkäaikaistyöttömien joukossa yli kaksi sekä yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa. Työttömyys on sukupuolittunutta, sillä miesten osuus korostuu kaikissa työnhakijaryhmissä ja kasvaa työttömyyden keston myötä. Yli viisi vuotta työttömänä olleiden joukossa miesten osuus nousee jo 62 prosenttiin. Nuorten tilanteessa valoa, eniten kasvaa ikääntyvien työttömyys Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Tampereella oli huhtikuussa 2 401 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi 133 henkilöllä, eli 5,9 prosenttia. Vuositasolla tarkasteltuna myös nuorten työttömyys kasvaa aiempaa maltillisemmin, sillä vuoden 2013 huhtikuussa nuorisotyöttömyyden vuosittainen kasvu oli 36,8 prosenttia. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana nuorten työttömien määrä on pudonnut 356 henkilöllä. Suurten kaupunkien väliset erot nuorisotyöttömyydessä ovat pitkäaikaistyöttömyyttä pienemmät. Alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden osuus on suurin Oulussa, jossa 17,6 prosenttia työnhakijoista on nuoria. Tampereella osuus on 13,7 prosenttia. Ammattialoittain nuoret sijoittuvat aloille, joilla yleisestikin on paljon työnhakijoita: teollisuuteen, palvelutyöhön ja
8 AKSELI 1/2014 Työllisyys kaupalliseen työhön. Kuitenkin lähes kolmannes nuorista työttömistä on vailla ammattia. Koulutuksen suorittaneista nuorista yli 60 prosentilla on keskiasteen koulutus. Pirkanmaan TE-toimiston alle 25-vuotiaista työnhakija-asiakkaista yli 60 prosenttia on miehiä. Työttömyys kasvaa voimakkaimmin yli 50-vuotiaiden joukossa. Huhtikuussa yli 50-vuotiaita työttömiä oli 5 388 henkilöä. Vuodessa määrä on kasvanut 459 henkilöllä, eli 9,3 prosenttia. Ikäryhmään kuuluvien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä on 30,8 prosenttia. Yhä useammin yli 50-vuotiaiden työttömyydestä tulee myös pitkäkestoista. Ulkomaalaisia työnhakijoita Tampereella oli 1 494. Vuoden aikana määrä on kasvanut 138 henkilöllä. Työttömyyslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että heikon taloustilanteen myötävaikutuksesta myös tilastoissa näkymätön piilotyöttömyys kasvaa. Kun työllistymisnäkymät synkkenevät, moni töihin kaipaava opiskelija tai kotona lasta hoitava vanhempi jättää työttömäksi ilmoittautumisen sikseen. Ikääntyneempiä työnhakijoita lannistavat etenkin puutteet työnhakutaidoissa sekä oman osaamisen heikko soveltuvuus muuttuneille työmarkkinoille. Työttömyys kaikkien alojen ongelma Pirkanmaan työttömyys on ammattiryhmittäin suurinta teollisessa työssä, mistä työtä hakee yli 7 800 henkilöä. Työttömyys on vuoden aikana kasvanut kaikilla ammattialoilla, mutta suhteessa eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä. Alan työttömyys on kasvanut yli viidenneksen ja avoimet työpaikat vähentyneet yli 8 prosentilla. Avoimia työpaikkoja Tampereella oli huhtikuussa 1 700. Yhtä avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 10 työtöntä työnhakijaa. Vuosi sitten työpaikkoja oli avoinna 247 paikkaa enemmän ja työnhakijoita puolestaan 1 247 henkilöä vähemmän. Pirkanmaalla avoimena oli 2 692 työpaikkaa, yksi avoin työpaikka 12 työnhakijaa kohden. Eniten avoimia työpaikkoja oli tarjolla palvelutyössä sekä kaupallisella alalla.
AKSELI 1/2014 Työpaikat 9 TYÖPAIKAT Kaupunkiseudun suurimmat yksityiset työnantajat 2012 Sinisellä ja lihavoituna työnantajat, joiden koko henkilöstö on sijoittunut Tampereelle. Tampereen seutukunnan suurimmat yksityiset työnantajat 2012 Työnantajat, joiden koko kaupunkiseudun henkilöstö on sijoittunut Tampereella on merkitty sinisellä värillä. Yrityksen nimi Toimiala Henkilöstö PIRKANMAAN OSUUSKAUPPA Isot supermarketit (yli 1000 m²) 1922 NOKIA OYJ Viestintälaitteiden valmistus 1446 SANDVIK MINING AND CONSTRUCTION OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 1143 ITELLA POSTI OY Postin yleispalvelu 1121 METSO MINERALS OY Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valm. 1023 NOKIAN RENKAAT OYJ Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 995 SAARIOINEN OY Einesten ja valmisruokien valmistus 861 NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY Viestintälaitteiden valmistus 767 AGCO POWER OY Moottoriajoneuvojen valmistus 761 VR-YHTYMÄ OY Rautateiden henkilöliikenne, kaukoliikenne 674 METSO POWER OY Höyrykattiloiden valmistus 670 PILKINGTON AUTOMOTIVE FINLAND OY Tasolasin muotoilu ja muokkaus 662 TIETO FINLAND OY Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyt. 624 ACCENTURE SERVICES OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 601 METSO FABRICS OY Teknisten ja teollisuustekstiilien valm. 552 ISS PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 542 LASSILA & TIKANOJA OYJ Kiinteistöjen siivous 521 METSO AUTOMATION OY Muiden hanojen ja venttiilien valmistus 505 SOL PALVELUT OY Kiinteistöjen siivous 491 SANTEN OY Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden valm. 489 METSÄ BOARD OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 479 UPM-KYMMENE OYJ Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 475 ATTENDO TERVEYSPALVELUT OY Työvoiman vuokraus 452 FIMLAB LABORATORIOT OY Laboratoriotutkimukset 402 ALMA MANU OY Muu posti-, jakelu- ja kuriiritoiminta 382 ELISA OYJ Langattoman verkon hallinta ja palvelut 381 STOCKMANN OYJ ABP Tavaratalot (yli 2500 m²) 376 UPM RAFLATAC OY Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 374 CARGOTEC FINLAND OY Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 363 TAYS SYDÄNKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 361 NORDEA BANK FINLAND ABP Muu pankkitoiminta 359 CGI SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 356 POHJOLA VAKUUTUS OY Vahinkovakuutusyhtiöt 352 TAMPEREEN SEUDUN OSUUSPANKKI Muu pankkitoiminta 351 VÄINÖ PAUNU OY Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 350 PATRIA AVIATION OY Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liitt. koneiden valmistus 329 INSTA DEFSEC OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 326 SUOMEN LÄHIKAUPPA OY Valintamyymälät (yli 100 m², enintään 40 317 SCA TISSUE FINLAND OY Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valm. 313 N-CLEAN OY Kiinteistöjen siivous 308 REKRYTOINTIPALVELU SIHTI OY Työvoiman vuokraus 307 ALSTOM GRID OY Elektronisten komponenttien valmistus 274 TAMMENLEHVÄKESKUS OY Varsinaiset sairaalapalvelut 261 JOHN DEERE FORESTRY OY Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 259 HH-KIINTEISTÖPALVELUT OY Kiinteistönhoito 256 TELIASONERA FINLAND OYJ Langallisen verkon hallinta ja palvelut 253 NOKIAN RASKAAT RENKAAT OY Renkaiden valmistus ja uudelleenpinnoitu 253 TAMPEREEN SÄRKÄNNIEMI OY Huvi- ja teemapuistojen toiminta 239 INSTA AUTOMATION OY Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. 237 ALSO FINLAND OY Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmien tukkuk. 235 VR TRACK OY Rautateiden ja metrolinjojen rakentaminen 235 IKEA OY Huonekalujen vähittäiskauppa 228 FASTEMS OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 226 YIT RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 225 NANSO GROUP OY Alusvaatteiden valmistus 217 INVALIDILIITON ASUMISPALVELUT OY Vammaisten palveluasuminen 212 BRONTO SKYLIFT OY AB Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 210 PIHLAJALINNA OY Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaanottotoim. 209 RAMBOLL FINLAND OY Yhdyskuntasuunnittelu 208 ATA GEARS OY Laakereiden, hammaspyörien, vaihteistojen valm. 204
10 AKSELI 1/2014 Asuminen Asuntotuotanto 2013 joista joista yhteensä krstaloas. vuokra-as. Hervanta 434 434 308 Niemenranta 256 256 178 Kalevanrinne 141 141 141 Vuores 134 111 19 Lentävänniemi 108 108 0 Ratina 102 102 32 Rahola 81 68 42 Muotiala 58 58 0 Atala 56 0 0 Härmälä 56 56 0 Ristinarkku 54 54 0 Muut alueet 346.. 77 Yhteensä 1 826 1 487 797 Asuntotuotanto 2014, arvio Kerros- ja rivitaloasunnot joista joista yhteensä krstaloas. vuokra-as. Rahola 204 199 62 Härmälä 224 224 224 Vuores 176 143 42 Niemenranta 152 152 59 Hervanta 150 150 65 Atala 85 60 43 Muut alueet 126 107 104 ASUMINEN Asuntotuotannon hyvä vire katoamassa Vuonna 2013 asuntorakentaminen oli vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 826. Vuosina 2011 2013 on valmistunut keskimäärin 1 867 asuntoa. Sitä ennen, vuosina 2009 ja 2010, yllettiin vain noin 1 100 asunnon valmistumiseen. Rakentamisen vilkkaus on näkynyt erityisesti omistusasuntoina, joita valmistui vuonna 2013 yhteensä 1 029 (56 %). Vuokraasuntoja valmistui 797 (44 %). Perustajaurakoituja kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui neljänneksi eniten koko 2000-luvulla. Kerrostaloasuntojen osuus oli 81 prosenttia, rivitaloasuntojen 10 ja pientaloasuntojen 9 prosenttia. Ylivoimaisesti eniten asuntoja valmistui viime vuonna Hervantaan. Myös Niemenranta sai yli 200 uutta asuntoa. Vuoden 2013 rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen hiipumisen. Vuonna 2013 lupia myönnettiin vähiten 2000-luvulla (1 003 asuntoa). Uusia asuntoja aloitettiin rakentaa neljänneksi vähiten 2000-luvulla (1 364). Asuntoimen arvion mukaan vuonna 2014 näyttäisi valmistuvan noin 1 300 asuntoa, joista omistusasuntoja olisi 54 prosenttia, vuokraasuntoja 42 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosenttia. Eniten asuntoja valmistuu Raholaan ja Härmälään. Tulevien vuosien asuntotuotannosta on luettavissa lisää asuntotoimen julkaisussa Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 2014 2016. Valmistuneet asunnot ja väestönkasvu 2000 2016* Yhteensä 1 117 1 035 599 Valmistuneet asunnot ja väestön kasvu Tuotanto ei yllä tavoitteeseen 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2000 2001 Asuntotuotanto Väestönkasvu 2002, Asuntotoimi 2003 2004 2005 2006 Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh. 050 571 2940 etunimi.sukunimi@tampere.fi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* 2016* Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan tavoitteeksi asetettu 1 865 asunnon valmistuminen vuosittain. Tähän asetettuun tavoitteeseen yllettiin vuosina 2011 2013, mutta vuosien 2009 ja 2010 erityisen heikkoja asuntorakentamisvuosia ei kyetä korvaamaan lähitulevaisuudessa. Myös ennakoitua suurempi väestönkasvu vuonna 2012 ja varsinkin vuonna 2013 lisää uusien asuntojen tarvetta. Laskennallisesti vajausta on tällä hetkellä noin 2 000 asuntoa. Vuosien 2014 2016 asuntotuotannon arvioidaan jäävän keskimäärin 1 600 asuntoon vuodessa. Kerrostaloasuntojen osuus tuotannosta on 78 prosenttia.
AKSELI 1/2014 Asuminen 11 Asuntokanta rakentamisvuoden mukaan 2013 Yli puolet asuntokannasta pieniä asuntoja 2000-luku 19 % 1980 1990- luku 27 % Tuntematon 1 % Ennen v. 1940 7 % 1940 1950- luku 12 % 1960 1970- luku 34 % Vuoden 2013 lopussa oli Tampereella 127 258 asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Vakituisesti asuttuja asuntoja oli 116 472 eli 91,5 prosenttia. Vuodessa asuntojen määrä on kasvanut lähes 2 200 asunnolla. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella Keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten Koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu 1960 1970-luvuilla. 2000-luvulla rakennettuja asuntoja on yli 24 000, lähes viidennes asuntokannasta. Vuoden 2012 lopussa oli Tampereella omistusasuntoja noin 59 900, niiden osuus kaikista asunnoista oli 48,5 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli 51 600, osuus 41,3 prosenttia. Asumisoikeusasuntoja oli 3 200 eli vain 2,5 prosenttia kaikista asunnoista. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä (20,5 %) ja kaksioita (37 %). Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Sinkkutalouksia lähes puolet asuntokunnista 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 5+ henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö Tampereella oli vuoden 2013 lopussa 116 472 asuntokuntaa, joissa asui 214 727 henkilöä. Asuntokunnista lähes puolet (48,4 %) oli yhden henkilön muodostamia, kun koko maassa yhden hengen asuntokuntia oli keskimäärin 41,7 prosenttia. Asuntokuntien keskikoko oli 1,8 henkilöä, kun se oli koko maassa 2,1. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt tasaisesti jo 1950 luvulta lähtien. 40 000 20 000 0 1980 1990 2000 2010 2013 Kaikissa kaupunkiseudun kehyskunnissa asuntokuntien keskikoko on vähintään 2,1. Suurin se oli vuoden 2013 lopussa Vesilahdessa ja Lempäälässä, 2,5 henkilöä. Yksin asuvien osuus on kehyskunnissa selvästi pienempi kuin Tampereella. Tamperelaisista asuntokunnista vain 18 prosenttia oli lapsiperheitä vuoden 2013 lopussa. Kaupunkiseudun kehyskunnissa lapsiperheiden osuus oli selvästi suurempi. Orivettä lukuun ottamatta se oli kaikissa kehyskunnissa yli tai lähes 30 prosenttia. Vesilahdessa se oli suurin, 35,0 prosenttia.
12 AKSELI 1/2014 Asuminen 4 200 3 900 3 600 3 300 3 000 2 700 2 400 2 100 1 800 1 500 Asuntojen hinnat, /m 2 1 200 Helsinki 900 Pääkaupunkiseutu (PKS) 600 Tampere Turku 300 Koko maa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asuntojen hinnat, 1. neljännes 2014 /m 2 Koko kaupunki Keskusta 1) Kerrostalo 2 294 2 903 Yksiöt 2 826 3 252 Kaksiot 2 349 2 947 Isommat as. 2 192 2 827 Rivitalo 2 327 2 468 1) Keskusta, Tammela, Järvensivu, Amuri, Pyynikki, Pispala Asuntojen hinnat laskeneet Maaliskuun 2013 alusta voimaan tullut varainsiirtoveron muutos vilkastutti asuntokauppoja vuoden 2012 lopussa, jolloin kauppoja tehtiin enemmän kuin koskaan aiemmin 2000-luvulla. Kauppa jatkui vilkkaana edelleen tammi-helmikuussa 2013. Maaliskuussa kauppojen määrä lähes puolittui edellisvuodesta eikä merkittävää piristymistä tapahtunut loppuvuodestakaan. Kaikkiaan Tampereella tehtiin asuntoosakkeiden kauppoja noin 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä johtui myös kotitalouksien tulevaisuuden näkymien epävarmuuden lisääntymisestä ja pankkien luotonannon kiristymisestä. Vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttaman asuntojen hintojen notkahduksen jälkeen ne ovat suhteellisen nopeasti palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle, pääkaupunkiseudulla jopa reilusti ylikin. 2010 luvulla hinnat ovat pysytelleet lähestulkoon samalla tasolla. Kerrostaloasuntojen hinnat vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä ovat hieman laskeneet vuoden 2013 lopusta, mutta verrattuna vuoden 2013 ensimmäiseen neljännekseen ne ovat nousseet vajaan prosentin. Rivitaloasuntojen hinnat ovat muuttuneet tätäkin vähemmän. Kysynnän kohdistuminen pieniin asuntoihin kasvattaa kuitenkin keskustan kerrostaloyksiöiden hintalappua, vuodessa reaalista nousua niissä oli 6,7 prosenttia. Keskustakaksioiden hinta on puolestaan noussut 4,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla asuntojen neliöhinnat ovat yli 1 200 euroa suuremmat kuin muualla maassa. Asuntojen vuokrat, /m 2 Vuokrat nousseet /m2 15 14 13 12 11 Pääkaupunkiseutu Koko maa Helsinki Tampere Turku 10 2010 2011 2012 2013 2014 Tampereella asuntojen vuokrien nousu (3,9 %) on voimistunut kuluvan vuoden alussa. Vain pääkaupunkiseudulla nousua on ollut enemmän. Vuoden aikana ovat vuokrat nousseet eniten aravavuokrataloissa, 4,5 prosenttia. Niissä yksiöiden vuokrien nousu ylitti jopa 5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,4 prosenttia, niissä yksiöiden vuokrat nousivat 4,2 prosenttia. Vuoden 2014 alussa Tampereella aravavuokratalojen neliövuokrat olivat keskimäärin 11,73 euroa. Yksiöiden neliövuokra, 13,70 euroa, oli selvästi kallein. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen vuokra oli 13,13 euroa, yksiöiden 15,55 euroa. Suomen kalleimmat vuokra-asunnot löytyvät totutusti Helsingistä, missä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli 16,79 euroa /m 2, yksiöiden jopa 20,54 euroa/m 2.
AKSELI 1/2014 Talous 13 Kokonaistuotannon määrä TALOUS Laman tunnusmerkit täyttymässä Vielä maalis-huhtikuussa yleisesti ennustettiin Suomen bruttokansantuotteen kääntyvän kasvuun ja koko vuoden tuloksena olisi puolen prosentin kasvu. Alkuvuonna taloudessa ei ole tapahtunut toivottua käännettä parempaan. Sen sijaan ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Teollisuustuotanto ja tavaravienti supistuivat yli 3 prosenttia ja vähittäiskaupan nollakasvu ennakoi kotitalouksien kulutuksen polkeneen paikoillaan. Rakentamisen indikaattorit osoittavat erityisesti asuinrakentamisen vähenemisen jatkuvan., Ennuste 2014 2016 Suomen Pankki Näyttää vahvasti siltä, että Suomen viennin elpyminen lykkääntyy syksyyn ja käynnistyy niin hitaasti, että bruttokansantuote saattaa jopa laskea kolmannen vuoden peräkkäin. Kesän alussa julkaistut ennusteet, lukuunottamatta valtuionvarainministeriötä, ovat laskeneet nollaan ja sen alapuolelle. Edellisen kerran Suomen talous supistui kolmena vuotena peräkkäin lamavuosina 1990 1992. Tällä kertaa on tulossa tuplalaskukausi, ensin oli 2009 ja nyt 2012 2014. Kaksoistaantuma on osoittautumassa 90-luvun lamaa vakavammaksi, koska elpyminen on hitaampaa ja edellisen huipun saavuttaminen vie selvästi enemmän aikaa 20 vuotta sitten. Ennusteen Julkaistu BKT, muutos, % laatija 2014 2015 VM 18.6.2014 0,2 1,4 Danske Bank 17.6.2014-0,2 1,5 LähiTapiola 11.6.2014-0,3 1,0 Suomen Pankki 10.6.2014 0,0 1,4 Nordea 4.6.2014-0,5 1,0 Aktia 27.5.2014-0,3 1,3 Handelsbanken 22.5.2014 0,4 1,5 Euroopan komissio 5.5.2014 0,2 1,0 Kasvuun vasta 2015 Vaikka kasvu-uralle päästäänkin, se on ensi vuonna kovin kivuliasta, vain noin prosentin tuntumassa. Vuo den 2016 ta lous kas vun en nus te taan nousevan lähelle kahta prosenttia. Näkymiin luo kuitenkin varjonsa Ukrainan kriisi, joka pitkittyessään voi johtaa merkittäviin talouspakotteisiin ja kansainvälisen kaupan häiriöihin sekä kääntää Venäjän talouden taantumaan. Tällä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen talouteen. Jul kis yh tei sö jen ra hoi tus a se ma on ol lut ali jää mäi nen jo viisi vuot ta ja se myös pysyy alijäämäisenä vuo teen 2016 asti, koska hi das ta lous kas vu ja so peu tus toi met ei vät rii tä kääntä mään sitä yli jää mäi sek si näin nopeasti. Ikä ra ken teen muutos vä hen tää työ i käis ten mää rää ja kas vat taa ikä si don nai sia me no ja. Jul ki sen ta lou den vel ka suh de on jo ko ho a mas sa yli 60 pro sen tin ra jan. Veroaste nousee ensi vuonna 46 prosenttiin. Näin korkeissa lukemissa se on ollut vain 1990-luvun laman jälkeen.
14 AKSELI 1/2014 Talous 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 Saldoluku 2005 2006 Kuluttajien luottamus Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua 2007 2008 2009 2010 2011 Työttömyys Ennusteen laatija 2014 Inflaatio,% 2015 VM 1,3 1,7 Danske Bank 1,0 1,2 LähiTapiola 1,2 1,7 Suomen Pankki 1,2 1,3 Nordea 1,3 1,5 Aktia 1,3 1,6 Handelsbanken 1,2 1,6 Euroopan komissio 1,4 1,4 Ennusteen Työttömyysaste,% laatija 2014 2015 VM 8,5 8,4 Danske Bank 8,5 8,4 LähiTapiola 8,5 8,0 Suomen Pankki 8,6 8,3 Nordea 8,5 8,3 Aktia 8,6 8,4 Handelsbanken 8,4 8,2 Euroopan komissio 8,5 8,4 2012 2013 2014 Kuluttajien luottamus koetuksella Kuluttajien luottamus on ollut koko kevään pitkän aikavälin keskiarvoa alempi. Näkemykset Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä sekä kotitalouden säästämismahdollisuuksista paranivat kuitenkin hieman toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Sen sijaan odotukset omasta taloudesta pysyivät ennallaan. Kasvanut työttömyys, matalat nimellispalkankorotukset ja veronkiristykset ovat nakertaneet kuluttajien luottamusta ja ostovoimaa. Heikkous on levinnyt asuntomarkkinoille, joilla kysyntä on vaimentunut ja hinnat polkevat paikoillaan. Inflaatio on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin jo usean vuoden ajan. Sitä jarruttaa maltilliset palkankorotukset ja heikko suhdannetilanne, joka pitää yritysten hinnoitteluvoiman vähäisenä. Inflaatiota kuitenkin kohottaa tänä ja ensi vuonna välillisen verotuksen korotukset. Tänä vuonna inflaation ennustetaan nousevan noin 1,2 prosenttiin. Pahin työllisyyden supistuminen lienee ohi, mutta nopeaa käännettä parempaan ei työmarkkinoille ole luvassa. Työllisyyden lasku tasaantuu vuoden loppuun mennessä. Varovainen käänne parempaan ajoittuu vasta selvästi ensi vuoden puolelle, jolloin työttömyysaste laskee osin demografisista syistä. Eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin työmarkkinoille tulee nuoria ikäluokkia. Pirkanmaan talousnäkymät synkkenivät Elinkeinoelämän keskusliiton huhtikuussa 2014 tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisten yritysten suhdanneodotukset kesäkaudelle ovat vähän aiempaa paremmat, mutta tuntuvampaa käännettä ylöspäin ei ole vielä näköpiirissä. Alkuvuonna suhdannekehitys jäi edelleen melko vaatimattomaksi. Pirkanmaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannetilanne on tavanomaista heikompi ja tilauskirjat ovat normaalia ohuemmat. Suhdannenäkymät heikkenivät alkuvuoden aikana. Tuotanto kasvoi hieman alkuvuonna, mutta kannattavuuskehitys vaihtelee yrityksittäin. Palvelujen suhdannenäkymät ovat pienestä kohentumisesta huolimat huolimatta yhä miinuksella. Myynti väheni vuoden alkukuukausina ja lähikuukausille odotetaan vain hidasta nousua. Heikko kysyntä on edelleen yleisin tuotantokapeikko.
AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia 15 ORIGOSSA TAMPERE TULEVAISUUDESSA, VAIHTOEHTOISIA NÄKÖKULMIA Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssi: Yhdessä tekemistä, yhdessä oppimista Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tulevaisuudentutkimuksen verkostoakatemia (TVA) järjestivät keväällä 2014 yhteisen Tulevaisuuden kaupunki erikoiskurssin, joka täydentää em. tahojen yhteistyössä järjestämää tulevaisuuden tutkimuksen opintokokonaisuutta. Tulevaisuuden kaupunki kurssi oli lähtökohdiltaan laajaalainen ja monitieteinen. Kurssin onnistumisen kannalta oli erittäin tärkeää, että useat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston professorit avasivat vierailuluennoillaan erilaisia kaupunkien tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Luennoitsijoiden lisäksi myös opiskelijoita oli mukana laajasti yli oppiainerajojen. Muutamia opiskelijoita osallistui kurssille myös Turun ja Oulun yliopistoista. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien osalta alustajana toimivat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Hanna-Kaisa Aalto ja Tampereen teknillisen yliopiston lehtori Markus Pöllänen, jotka olivat mukana ideoimassa ja toteuttamassa kurssia sen kaikissa vaiheissa. Erikoiskurssin harjoitustyöosiossa opiskelijat laativat noin kahden vuosikymmenen mittaisia tulevaisuusskenaarioita kahdeksalle suomalaiskaupungille, jotka olivat Tampere, Mänttä-Vilppula, Turku, Salo, Raisio, Seinäjoki, Kauhava ja Alavus. Tampereen yliopiston tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen rakensi käytännön yhteydet kohdekaupunkeihin. Useimpien kaupunkien edustajat olivatkin kuulemassa kurssin päätösseminaarissa opiskelijoiden skenaarioesityksiä. Lisätietoja: Jari Kolehmainen, tutkimuspäällikkö etunimi.sukunimi@uta.fi Skenaariotyön tarkoituksena on avata sitä, millaisia tulevaisuuksia voisi olla. Mahdollisten tulevaisuuksien tunnistaminen laajentaa päätöksenteon horisonttia. Se on tärkeää, koska kaupunkiorganisaatioissakin ajattelu voi helposti urautua. Kaupunkien edustajat kiittelivätkin opiskelijatöiden raikasta otetta.
16 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia Tulevaisuuden Tampere kaupunginosien kaupunki Kirjoittajat: Katri Kivistö-Haverinen Sanna Marin Aleksi Neuvonen Iina Sankala Lisätietoja: Katri Kivistö-Haverinen Puh. 050 532 1776 etunimi.sukunimi@gmail.com Työn teemana on Tampereen tulevaisuus vuonna 2035 erityisesti kaupunginosien (sekä positiivisen että negatiivisen) erilaistumisen näkökulmasta. Kaupunkiympäristöjen monipuolisuus ja laatu vetovoimatekijänä on korostunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Kansainvälisesti vetovoimaisessa kaupungissa on oltava huippuosaamisen ja siihen nojaavien yritysten ohella myös innostavaa kaupunkikulttuuria ja miellyttäviä asuinalueita Tulevaisuustaulukon avulla loimme neljä erilaista tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta skenaariot tehtiin. Leppoisa, moderni, kansainvälinen Skenaarion draiverina on kansainvälisten yritysten kehitystoimintojen sijoittuminen Tampereelle. Kaupungissa on tehty paljon työtä sen eteen, että on saatu laajat globaalit verkostot. Perinteiset teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet merkittävästi. Julkisia palveluita on sopeutettu: on keskitytty tarjoamaan ydinpalvelut koulutus-, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa. Keskustan liepeillä olevia alueita (Nekala, Hatanpää, Tammela, Kaleva) sekä Hervantaa on kehitetty täydennysrakentaen ja peruskorjaten. Liiketiloja on muutettu sopiviksi digitalisoiduille elinkeinoille. Eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten tuotekehitysyksiköitä on sijoittunut Tampereelle 2020-luvulla. Erilaiset remppakimpat ovat yleisiä: porukalla remontoidaan taloja, pystytetään aurinkopaneelit katolle ja suoritetaan hyötykasvien vaihtoa. Niukkuuden ehdoilla, mutta kasvaen resurssiviisas Tampere Skenaario lähti liikkeelle ajatuksesta, että ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnonvarojen huvetessa elinkustannukset nousevat huomattavasti. Asumisen, liikkumisen ja ruoan hinnat lohkaisevat yhä suuremman osan ihmisten tuloista. Tästä seuraa elintapojen muutos. Kaupunki kasvaa voimakkaasti muualta Suomesta tulevien ihmisten voimin. Älykkyys on otettu avuksi kestäviin investointeihin. Uudisrakentamista ei paljoa ole, pääpaino on olemassa olevan infran huoltamisessa ja korjaamisessa energiatehokkaammaksi. Palvelut ovat hajautuneet, ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Hukkatilat käytetään hyödyksi: kaupunkiviljelyä on pihoilla, katoilla ja puistoissa. Pienyritykset ovat elinvoimaisia. Perinteisiä työsuhteita ja urapolkuja ei ole juuri kellään. Työkulttuuri on muuttunut enemmän elämäntavan suuntaan ja ihmiset kuuluvat erilaisiin yhteisöihin työn, harrastusten ja erilaisten palveluiden kautta.
AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia 17 Vapauden ja perinteiden eriytynyt kaupunki Skenaarion draiverina on energian hinnan lasku. Se on mahdollistanut isompien talojen rakentamisen kauemmas työpaikasta: henkilöautoilu lisääntyy ja kehyskunnat kasvavat osin keskuskaupungin kustannuksella. Yhdyskuntarakenne pirstaloituu. Halpa energia mahdollistaa kuitenkin merkittävien kärkialojen sijoittumisen kaupunkiin. Kaupin kampus on merkittävä työpaikka-alue, samoin Hermia. Palvelut tuotetaan markkinaehtoisesti, mikä johtaa siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. Kaupungin työpaikat ovat profiloituneet huippuosaamiseen, kaupunkiin on jäänyt muualta tullutta matalasti koulutettua väestöä, joten työttömyys on korkealla. Kehyskuntien maaseutuidyllistä kotiuskonto-isänmaa -ideologian näkökulmasta ei katsottu hyvällä keskuskaupungin lähiöiden ongelmia. Nopeasti uudistuva Tampere Skenaarion lähtökohtana on oletus merkittävästä määrästä kasvavia keskisuuria kansainvälistäkin potentiaalia omaavista yrityksistä. Smart city -sovelluksia tulee paljon kaupunkilaisten käyttöön, on avoimet tietovarannot ja älykäs liikenne. Palveluita tuotetaan käyttäjälähtöisesti ja avoimissa verkostoissa. Resurssipulan ja investointien suuren määrä vuoksi investointeja on keskitetty keskustaalueelle. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat raitiotien varteen. Kaupunki on kasvanut voimakkaasti 2020-luvulla merkkinä ovat: asuntojen hintojen nousu ja kantakaupungin elitistisoituminen. Nuoret, opiskelijat ja lapsiperheet siirtyvät edullisempiin lähiöihin. Johtopäätös Johtopäätöksenä näistä skenaarioista vedimme sen, että kaupunginosien erikoistuminen ja profiloituminen vahvuuksiensa kautta kannattaa nähdä mahdollisuutena ja tapana vahvistaa kaupungin vetovoimaisuutta sekä keinona vastata segregoitumiskehitykseen. Kaikkeen ei ole mahdollista varautua, osa asioista tapahtuu oman yhteisön ulkopuolella mutta vaikuttaa vahvasti: elinkeinorakenteen muutos, energia- ja luonnonvarojen hintakehitys ja väestön monimuotoistuminen ovat väistämättömiä ja kompleksisia ilmiöitä, joihin ei ole varmaa vastausta. Niihin varautuminen tapahtuu rohkeilla valinnoilla ja kokeiluilla. Kaupunginosien erilaistumista voi ajatella myös resilienssin vahvistamisena. Erilaisiin vahvuuksiin omaehtoisesti nojaavat kaupunginosat parantavat edellytyksiä suoriutua äkillisistä muutostilanteista (elinkeinorakenteen muutos, energiakriisi): monesta mallista aina joku pärjää muita paremmin. Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälisen suunnittelukilpailun jaettu 1. sija Seelake
18 AKSELI 1/2014 Tampere tulevaisuudessa, vaihtoehtoisia näkökulmia Kirjoittajat: Jukka-Pekka Ovaska Katja Salonen Anne Seppälä Heli Suuronen Lisätietoja: Anne Seppälä etunimi.sukunimi@aol.com Tampere: Näkökulmia elämäntapaan 2035 Päätöksillään Tampereen kaupunki pystyy mahdollistamaan erilaisten elämäntapojen syntymisen, vaikka asukkaat itse tietysti valitsevat, millaista elämää haluavat viettää. Kaupunki on asukkaidensa koti, ja siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat asukkaiden elämään ja suhtautumiseen omaan asuinpaikkaansa. Toiset muutoksista ovat hyvään suuntaan, toiset huonompaan, mutta harvoin asiat ovat niin mustavalkoisia, että kaupungin kehitys voisi olla vain parempaan tai huonompaan suuntaan. Muodostamamme tulevaisuuskuvat esittelevätkin mahdollisia tulevaisuuksia niin, että kehitys ja haittavaikutukset ovat molemmat esiteltyinä. Tulevaisuuskuviemme pohjalla käytimme tulevaisuustaulukkoa, joka muodostettiin poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja ekologisten muuttujien ja näille annettujen arvojen pohjalta. Taulukon avulla muodostimme vaihtoehtoisia malleja esimerkiksi sen suhteen, millä tavalla kaupunkilaiset, yritykset ja päättäjät suhteutuvat toisiinsa ja millä tavalla moderni teknologia ja ympäristöarvot tulevat näkymään Tampereella tulevaisuudessa. Lopulta muodostimme seuraavat neljä tulevaisuuskuvaa. Tiivistä ja tasaista Tiivistävällä aluesuunnittelulla Tampereelle luodaan suuret ja tiiviit aluekeskittymät. Pirkanmaan alueen kunnat tuottavat yhdessä tärkeimmät julkiset palvelut, ja päätöksiä ohjataan keskitetysti seudun päättävän elimen toimesta. Tampereen alueet ovat erikoistuneet ja kilpailukyky perustuu yritysklustereihin. Liikenne perustuu henkilöautoihin asuin- ja työalueiden eriytyessä. Kaupungin vahva rooli tiivistysrakentamisen toteuttamisessa lisää byrokratiaa ja kaupunkilaiset ja yritykset passivoituvat, kun näille ei anneta päätösvaltaa kaupungin asioista. Tasa-arvoisuus ohjaa päätöksiä, millä pyritään luomaan hyvää ja tasaista elämää kaikille kaupunkilaisille. Kaupunki pyrkii ekologisiin ratkaisuihin politiikallaan, mutta yksilön ratkaisut eivät tue aina ekologisia valintoja. Kun tiiviistä kaupungista vähenee luonto, elämäntavasta tulee yhä urbaanimpaa. Ihmiset hakeutuvat vapaa-ajallaan virtuaalimaailmaan.