Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 Julkaisu 172 2014
Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 Jari Karjalainen, JK Kehitystoimisto Oy Hannu Komu, Onvisio Consulting Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin 013 337 4700 Faksi 013 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Karelia Expert Matkailupalvelut Oy Painopaikka LaserMedia Oy 2014 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/julkaisut ISBN 978-952-6623-22-3 (nid.) ISBN 978-952-6623-29-0 (PFD) ISSN 1795-5610
Julkaisu 172 2014 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014
SAATESANAT Matkailu on globaali kasvuala. Suhdannevaihteluista huolimatta toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Nykyisin matkailu on Suomessa teollisuudenalana arvoltaan yli 13 miljardia euroa. Matkailuyritysten määrä on maassamme noin 30 000 ja toimiala työllistää noin 200 000 henkilöä. 1,2 Matkailun megatrendit suosivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin. Matkailuelinkeino onkin yhä maakunnallemme suuri mahdollisuus, joka voi syttyä aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan elinvoima on yrityksissä ja niiden toimintaedellytyksiä on myös yhteisin voimin tuettava. 1 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alussa matkailun teema- ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelmassa pyrittiin löytämään ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voimme vauhdittaa matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä maakunnassamme. Valmistunut teema- ja toimenpideohjelma täydentää Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa ja sitä tullaan käyttämään EU-ohjelmakauden 2014 2020 rahoituksen ohjauksessa. Teema- ja toimenpideohjelman toimii myös kaudelle 2007 2013 laaditun Pohjois-Karjalan matkailustrategian jatkumona. Ohjelman teossa on korostettu Pohjois-Karjalan matkailutoimialan kuulemista sekä toimialalta itseltään tulevien kehittämisesitysten ja tavoitteiden huomioimista. Nykyiseen muotoonsa ohjelman työstivät Jani Karjalainen / JK Kehitystoimisto Oy sekä Hannu Komu / Onvisio Consulting. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoiden että yrittäjätahojen edustajia. Strategiaprosessin johtamisesta on vastannut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessia on rahoitettu maakunnan tulevaisuusrahastosta. Strategiat ja dokumentit eivät ratkaise matkailumme menestystä vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma aktivoi ja ohjaa sinua oikeansuuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialamme kehittämisessä. Kiitoksia kaikille ohjelmatyöhön osallistuneille ja voimia tuleviin kehittämisponnistuksiin tästä on hyvä jatkaa. Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
MATKAILULLA ON MERKITYSTÄ! Matkailu on noussut Suomen kärkielinkeinojen joukkoon 1,2,6 Matkailu on globaali kasvuala, toimialan kasvu on tällä hetkellä noin 5 % vuodessa Matkailun kokonaiskysyntä (2012) 13,3 mrd Matkailuyritysten määrä (2012) 27 000 kpl Matkailutoimialan työpaikkojen määrä (2011) 184 400 Toimiala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 % Matkailun vientiin rinnastettava matkailutulo (2012) 4,2 mrd Matkailun verot ja veroluonteisen maksut (2012) 5,2 mrd Matkailun kokonaistulo on suurempi kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa, pankkisektorilla, Hightech-viennissä tai elintarviketeollisuudessa. Näkökulmia matkailun tulevaisuudesta 1,2,3,4,5,6 Matkailupalveluiden varaus ja markkinointitoiminnot siirtyvät perinteisen internetin puolelta voimakkaasti mobiilivälineisiin - älypuhelimiin ja tabletteihin. Lisäksi sosiaalinen media nousee päärooliin nuorten aikuisten matkapäätöksissä. Matkailutoimiala jatkaa globaalia kasvuaan hetkellisistä maa- tai maaosakohtaisista notkahduksista huolimatta ja se näkyy kansainvälisenä kasvuna myös Pohjois-Karjalassa - sekä Venäjän että muiden markkinoiden osalta. Hyvinvointimatkailussa korostuvat entistä enemmän perinteiset hoitomuodot ja luontokokemukset. Mielenhyvinvointi on nousemassa yhdeksi tärkeimmäksi hyvinvointimatkailun osa-alueeksi. Hyvinvointipalveluiden käyttäjäkunta kasvaa koko ajan Euroopan väestön ikääntyessä, työn hektisyyden lisääntyessä ja suurten miljoonakaupunkien ihmisten etsiessä rauhoittavaa ympäristöä. Kulttuurimatkailussa Suomen ulkomaan markkinoinnin pääkohderyhmäksi nimettyjä moderneja humanisteja kiinnostaa yhä enemmän paikallinen historia, elämäntavat, ruokakulttuuri ja aidot kokemukset. Ilmastomuutoksen mukanaan tuoma olosuhteiden epävakaus edellyttää vaihtoehtoisten toimintamuotojen suunnitelmallista kehittämistä sekä yksittäisten yritysten että matkailukeskittyminen palveluvalikoiman osalta. Suomen matkailumarkkinointi saa tulevaisuudessa globaaleja piirteitä. Matkailun myynti- ja markkinointityö muuttuu entistä enemmän segmentti- ja teemakohtaiseksi. Samaan kohderyhmään kuuluvia kuluttajia tavoitellaan sähköisin myynti- ja markkinointikeinoin samanaikaisesti usealta kansainväliseltä markkina-alueelta. Kansainvälisessä matkailussa menestymisessä on tulevaisuudessa oleellista alueen hyvä imago, kiinnostava ja selkeä tuote, palvelujen helppo löydettävyys ja varattavuus internetin kautta, houkutteleva luonnonläheinen ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet. Maakunnallisen lentoaseman säilyminen ja kehittyminen on matkailun menestyksen elinehto. Lisäksi lähimarkkinoiden ja Venäjän kohteiden hyödyntämisen kannalta on tärkeää panostaa rajanylitysten sujuvuuteen. Suomessa venäläisten matkailijoiden määrät ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat kuitenkin hidastaneet kasvua voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu.
POHJOIS-KARJALAN MATKAILU TÄNÄÄN Pohjois-Karjalan matkailun nykytila 2, 3, 7, 8, 9,10 (luvut vuodelta 2013 ellei toisin mainita) Majoitus-, ohjelmapalvelu- ja ravitsemustoiminnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on Pohjois-Karjalassa noin 140 M ja työllistävyys 1500 henkilöä (2012). Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa 500 000 rajan. Pohjois-Karjalan rekisteröidyistä yöpymisistä 82 % tulee kotimaisista matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden osuus rekisteröidyistä yöpymisistä on 18 %, josta noin 60 % on venäläisiä matkailijoita. Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat yli 200 % ohjelmakaudella 2007 2013, kun taas kotimaan yöpymisvuorokauden ovat pysyneet lähes samalla tasolla. Suhteellisesti heikoin kehitys menneellä ohjelmakaudella oli muiden ulkomaisten matkailijoiden yöpymisvuorokausissa, jotka vähentyivät 6 %. Maakunnan majoitusyritysten liikevaihto on kasvanut 6 % vuosina 2007 2013. Matkailun ohjelmapalveluyritysten liikevaihdon taso oli 10 M vuonna 2012. Maakunnan seutukuntien osalta voimakkainta kasvu on ollut maakunnan reuna-alueilla, Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Matkailun liikevaihdon kasvun keskeisin veturina on ollut erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän kasvu. Venäläisten tuoman vähittäiskaupan verovapaa myynti kasvoi maakunnassa 2 miljoonasta eurosta yli 6 miljoonaan euroon vuosina 2006 2010. kotimaasta ulkomailta 82 % 60 % Venäjältä Liikevaihto 140 M 18 % 40 % muualta Työllistävyys 1500 hlöä Matkailun rekisteröidyt yöpymiset Matkailutilastoinnissa toteutettiin vuoden 2012 alussa uudistus, jolloin Euroopan parlamentin ja neuvoston matkailutilastoasetus (692/2011) astui voimaan. Uusi liikkeiden vähimmäiskoko on 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa sekä retkeilymajat. Ennen vuotta 2012 tilastoon sisältyivät majoitusliikkeet, joissa oli vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa sekä retkeilymajat. Tilastoinnin ulkopuolelle on arvioitu jäävän noin 40 prosenttia majoitusliikkeistä, mutta majoituskapasiteetista alle 10 prosenttia. 2 Matkailun majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten toimialaluokat Toimialaluokka 55: Majoitus. Luokkaan kuuluu lyhytaikaisen majoituksen tarjoaminen matkailijoille ja muille vierailijoille sekä myös pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitettujen majoittumistilojen tarjoaminen komennustyöntekijöille ym. sekä oppilaskodeissa, opiskelija-asuntoloissa, sisäoppilaitoksissa. Jotkut majoitusliikkeet tarjoavat ainoastaan majoitusta, kun taas toiset tarjoavat yhdistettyjä majoitus-, ravitsemus- ja/tai virkistyspalveluja. 10 Matkailun ohjelmapalveluyritysten luokittelu: varauspalvelut ja matkaoppaiden palvelut (TOL 799), museoiden toiminta (TOL 9102), kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta (TOL 91040), urheilulaitosten toiminta (TOL 93110), kuntokeskukset (TOL 93130), huvi- ja teemapuistot (TOL 93210) sekä hiihto- ja laskettelukeskukset (TOL 93291). 10
Matkailun kehityslukuja Itä-Suomen maakunnissa 2007 2013 2, 3, 7 (suluissa suhteellinen kokonaismuutos prosentteina seurantajakson ajalta). 1 200 000 Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet yhteensä 1 000 000 Kotimaan matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 900 000 1 000 000 Kainuu (Muutos +14,7 %) 800 000 Kainuu ( Muutos +14,4 %) 800 000 Pohjois-Savo (Muutos -7,8%) 700 000 600 000 Pohjois-Savo (Muutos -9,3 %) 600 000 Etelä-Savo (Muutos +23,7 %) 500 000 Etelä-Savo (Muutos +6,7%) 400 000 Etelä-Karjala (Muutos +49,8 %) 400 000 300 000 Pohjois-Karjala (Muutos +2.5 %) 200 000 Pohjois-Karjala (Muutos +9,9 %) 200 000 Etelä-Karjala (Muutos +10,0 %) 100 000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 400 000 Venäläisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet 80000 Toimialaluokkaan 55 rekisteröityjen majoitusyritysten liikevaihdon kehitys (t ) 350 000 70000 300 000 Etelä-Karjala (Muutos +167,2 %) 60000 Pohjois-Savo (Muutos -13 %) 250 000 Etelä-Savo ( Muutos +344,0 %) 50000 Etelä-Karjala (Muutos +47 %) 200 000 Kainuu ( Muutos +21,9) 40000 Pohjois-Karjala (Muutos +6 %) 150 000 Pohjois-Savo (Muutos -4,3 %) 30000 Etelä-Savo (Muutos -4%) 100 000 Pohjois-Karjala (Muutos +202,5 %) 20000 Kainuu (Muutos +17 %) 50 000 10000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 60000000 Toimialaluokkiin TOL 55 (Majoitus) ja 79900 (Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut) rekisteröityjen yritysten liikevaihdon ( ) kehitys Pohjois-Karjalassa 2007 2012 3 000 Rekisteröidyn huonekapasiteetin kehitys 50000000 Pohjois-Karjala (Muutos +13 %) 2 500 Pohjois-Savo (Muutos -1,7 %) Etelä-Savo (Muutos +13,2 %) 40000000 2 000 Kainuu (Muutos +23,4 %) 30000000 Joensuun seutukunta (Muutos +9 %) 1 500 Etelä-Karjala (Muutos +38,1 %) Pohjois-Karjala (Muutos +9,4 %) 20000000 Keski- ja Pielisen-Karjalan seutukunta (Muutos +23 %) 1 000 10000000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Vahvuuksia ja heikkouksia, voittoja ja tappioita katsaus Pohjois-Karjalan matkailun onnistumisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin Tapahtumamatkailussa on saavutettu menestystä. Erityisesti Joensuun ja Kontiolahden alueen suurien tapahtumien vaikutus on ollut merkittävä ja niiden kasvattama majoituskysyntä on ulottunut kauaksi itse tapahtumapaikasta. Myös tapahtumien kautta saatu positiivinen medianäkyvyys on ollut huomattava. Investointien suhteen onnistumisia ovat olleet mm. kylpyläinvestoinnit Kolilla, hotelli-investoinnit Joensuussa, laajennus- ja palveluinvestoinnit Bomba-Hyvärilä alueella, kylpyläinvestointi ja lomakylän laajennus Pajarinhovin alueella sekä Outokummun alueen uuden kehittymisen käynnistyminen. Myös Kiteen Aimo monitoimikeskus on onnistunut esimerkki osuuskuntamuotoisesta tapahtuma-, harraste- ja matkailupalvelu kokonaisuudesta. Tehdyistä investoinneista huolimatta matkailun kasvu ei ole saavuttanut sille edellisessä matkailustrategiassa asetettuja tavoitteita. Toimialan kasvun esteenä on edelleen sen palvelukapasiteettien pienuus ja hajanaisuus. Hitaan kasvun johdosta Pohjois-Karjalan majoituskapasiteetin määrä on nyt Itä-Suomen maakunnista pienin. Matkailukeskittymien profiilit eivät ole selkeitä eivätkä riittävästi toisistaan erottuvia ja toisaalta Pohjois-Karjalan kokonaisuutta tukevia. Näistä syistä toimijoilta puuttuu yhteinen päämäärä. Maakunnan ohjelmapalvelualan kehittyminen on polkenut paikallaan ja toimiala on säilynyt kooltaan ja palvelukapasiteetiltaan pienenä. Tämä on edelleen esteenä mm. kansainvälisen matkailun voimakkaammalle kehittymiselle maakunnassamme. Matkailun hanketoiminta on ollut edelleen hajanaista ja suurin osa hankeresursseista on ohjautunut muiden kuin suoraan matkailussa mukana olevien organisaatioiden oman toiminnan rahoitukseen. Matkailun kehittämishankkeiden yrityslähtöisyys on ollut liian heikkoa. Luontomatkailun ohjelmalliset sisällöt eivät vielä ole nousseet esimerkiksi valtakunnan tasolla tunnetuiksi vetovoimatekijöiksi. Maakunnan ainutlaatuiset kulttuurisisällöt eivät ole nousseet niiden suomien mahdollisuuksien mukaiseen asemaan. Luontomatkailu ja sen puitteet ovat kehittyneet, esimerkiksi Pohjois-Karjalan kansallispuistoihin ja luontoretkeilykohteisiin suuntautuneet matkailijamäärät ja niiden mukanaan tuomat aluetaloudelliset vaikutukset ovat olleet kasvussa. Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa kuusi kansallispuistoa (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka), jotka yhdessä muodostavat kansainvälisille matkailumarkkinoille erittäin potentiaalisen vetovoimaympäristön. Myös esteettömyyttä on kehitetty maakuntamme luontomatkailukohteissa menestyksellisesti (Esim. Ruunaa, Petkeljärvi, Outokummun Erä- ja luontokeskus, Pamilon kosken alue). Venäjän matkailun kasvu on ollut maakunnassa voimakasta ja se ylitti sille viime ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet. Venäjän taloustilanne ja ruplan arvon heikkeneminen ovat hidastaneet kasvua viimeisen vuoden aikana. Kevään 2014 aikana puhjennut Ukrainan kriisi voi kääntää Venäjän matkailun taantumaan lähitulevaisuudessa. Venäjän markkinoilla on kuitenkin mahdollisuus myös uuteen merkittävään kasvusysäykseen, mikäli viisumivapaus jossain muodossa tulevaisuudessa toteutuu. Kansainväliseen matkailuun liittyvä tuotteistamis-, markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaaminen ei ole riittävän hyvällä tasolla ja erityisesti Venäjän markkinoihin liittyen asioissa pitäisi laittaa uusi tehovaihde päälle. Palvelutasolla mm. kielitaito koetaan puutteellisena ja siihen tulisi hakea ratkaisua myös työvoiman tuonnilla Venäjän Karjalasta. Maakunnan voimistunut yhteinen markkinointi ja sen ikkunaksi rakennettu visitkarelia.fi -portaali ovat edenneet matkailun yhteismarkkinoinnin osalta oikeaan suuntaan. Matkailun kasvutavoitteet 2013 2020 2013 2020 Kasvu % Matkailun rekisteröity huonekapasiteetti 1 662 2 050 23 % Rekisteröidyn kapasiteetin käyttöaste 42 % 50 % 19 % Rekisteröidyt yöpymiset kotimaa 417 423 520 000 25 % Rekisteröidyt yöpymiset muut ulkomaat 36 824 75 000 104 % Rekisteröidyt yöpymiset Venäjä 57 708 105 000 82 % Rekisteröidyt yöpymiset yhteensä 511 955 700 000 37 % Majoitus- ja ravitsemustoimialan toimipisteet (kpl) (TOL 55 ja 56) 356 400 12 % Majoitus- ja ravitsemustoimialan työpaikat (kpl) (TOL 55 ja 56) 1 392 1 800 29 % Liikevaihto (t ) (TOL 55 ja 56) 124 549 185 000 49 %
VISIO, TAVOITTEET JA IMAGO Linjaukset ja tavoitteet Matkailun kehittämisessä ja kasvussa tehdään merkittävä rytminvaihdos. Tämä toteutetaan ohjaamalla merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin sekä toimialan investointien edistämiseen Matkailun kasvuohjelma 2015 2018. Matkailun kehittämistoimintaa linjataan yrittäjälähtöisemmäksi toimialan kehittämis- ja investointitukirahoitus ohjataan matkailutoimialan yrityksiin tai yritysten tärkeimmiksi katsomiin kehittämiskohteisiin. Kansainvälinen matkailu kasvaa valituilta markkinaalueilta (Venäjä, saksankielinen Eurooppa ja Hollanti). Matkailun kannalta kriittisimmät saavutettavuusrakenteet säilyvät ja kehittyvät nykyisestä (lento- ja junayhteydet, rajanylityspaikat ja matkailukeskusten sisäinen saavutettavuus). Matkailussa käynnistyy tuotekehitystoimenpiteitä, jotka vastaavat kansainvälisen matkailun uusiin kysyntätrendeihin. Matkailutoimijoiden osaaminen sähköisessä liiketoiminnassa ja kansainvälisessä liiketoiminnassa paranee. Matkailun yhteismarkkinointi selkeytyy ja resurssit ohjautuvat entistä tehokkaammin valituille markkinoille pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelun Oy:n ja visitkarelia.fi -brändin kautta. Määrälliset tavoitteet ja mittarit vuoteen 2020 mennessä Visio 2020 Pohjois-Karjala on kansainvälisesti vetovoimainen luonto-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailualue, jossa omiin vahvuuksiin perustuva matkailuelinkeino luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimialan kestävälle kasvulle ja investoinneille. Matkailun rekisteröity majoituskapasiteetti kasvaa keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta hotellihuonetta Majoitustoiminnan käyttöaste kasvaa keskimäärin 3 % yksikköä vuodessa tavoitteena 50 % käyttöastetaso Matkailun yöpymisvuorokaudet kasvavat keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena 700 000 rekisteröityä yöpymistä Imago Pohjois-Karjalan matkailun yhteisessä imagoviestinnässä nojaudutaan seuraaviin vahvuuksiin ja arvoihin: Ainutlaatuinen Koli Karjalainen vieraanvaraisuus ja hyvä palvelu Iloisuus, rempseys, välittömyys ja aitous Kiehtova luonto ja kulttuuri Suomen tapahtumamyönteisin maakunta Matkailutoimialan liikevaihto kasvaa keskimäärin 5 % vuodessa tavoitteena 60 M lisää liikevaihtoa Matkailualan työpaikat kasvavat keskimäärin 3 % vuodessa tavoitteena 400 uutta työpaikkaa
MATKAILUN KEHITTÄMISTEEMAT JA TOIMENPITEET Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Markkinoinnin toimenpiteet ja resurssit keskitetään kansainvälisen matkailun kasvattamiseen. Yhteistyönä tehtävän kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kohdemaiksi valitaan saksankielinen Eurooppa, Venäjä ja Hollanti. Lisäksi tehdään täsmätoimenpiteitä uusilla markkina-alueilla. Aasiaan ei suunnata omia yhteismarkkinointiresursseja tai hankkeita, vaan markkinointityötä tehdään valtakunnallisten toimijoiden käynnistämien hankkeiden kautta. Myyntiä tuetaan asiakas- ja trendilähtöisellä tuotekehitystyöllä. Kaiken tuettavan tuotekehityksen edellytys on, että niiden palvelukapasiteetti mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan, ja että tuotteille on osoitettavissa ns. myynti- /varausputki. Myynnin, markkinoinnin sekä niitä tukeva tuotekehityksen painopiste suunnataan matkailun sesonkiaikoihin. Lisäksi haetaan ympärivuotisuutta panostamalla seniori- sekä työhyvinvointiasiakasryhmille suunnattuun tuotekehitykseen ja markkinointiin. Resursoidaan Visitkarelia.fi -portaalin jatkokehitystyötä sekä markkinointia. Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin ja myynnin keskeisissä kanavissa. Huolehditaan erityisesti hyvän tunnettavuuden saavuttaneen koli.fi -portaalin kehittämisestä ja yhteensopivuudesta visitkarelia.fi portaalin kanssa. Tuetaan matkailun sähköisten myynti- ja markkinointityökalujen käytön lisäämiseen ja tehostamiseen suunnattuja yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä. Tuetaan lisäksi matkailuyrittäjien kielitaitoa ja palveluosaamista kehittävää koulutusta. Vastuutahot: Karelia Expert Matkailuyhdistykset Matkailuyritykset Koulutusorganisaatiot Matkailun rahoittajat Matkailun valtakunnalliseen ja kansalliseen imagomarkkinointiin käytettävissä olevat resurssit ohjataan ja keskitetään tehtyjen imagolinjausten mukaisesti pääsääntöisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n kautta. Tapahtumamatkailun kehittäminen Brändätään Pohjois-Karjalaa iloisena tapahtuma-alueena ja nostetaan säännöllisesti toistuvia laadukkaita tapahtumiamme matkailukeskittymien ja koko maakunnan imagotuotteiksi. Tuetaan olemassa olevien ja jo menestyneiden valtakunnallisten tapahtumien tuotekehitystä, kehittämisinvestointeja ja markkinointia. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia yhdessä paikallisten tahojen kanssa. Lisäksi tavoitellaan erilaisia suurten yhdistysten, järjestöjen, ammattiryhmien ja muiden tahojen valtakunnallisia vuositapahtumia ja -kokouksia. Synnytetään tapahtumista sarjoja, joissa rytmittyvät säännöllisesti toistuvat vetovoimaiset isot tapahtumat ja jatkuvalla työllä alueelle hankittavat kertaluonteiset tapahtumat. Tuetaan tapahtumien järjestämis- ja markkinointiosaamista edistävää koulutusta. Vahvistetaan kokous- ja kongressimatkailumme kilpailukykyä kehittämällä niiden yhteydessä tarjottavia persoonallisia ja laadukkaita oheisohjelmia (mm. matkat Venäjän Karjalaan). Vastuutahot: Tapahtumien järjestäjät Karelia Expert Matkailun rahoittajat Koulutusorganisaatiot Matkailuyritykset Vahvistetaan Karelia Expertin kautta tehtävää valtakunnallisten tapahtumien yhteismarkkinointia sekä kokoushankintaa. Selvitetään tapahtumatoimintaa koordinoivan ja käytännön työtä tekevä tapahtumayksikön perustamista Karelia Expertin matkailupalvelu Oy:n yhteyteen. Esimerkkejä menestyneistä ja tuettavista matkailutapahtumista Ilosaarirock Kontiolahden urheilutapahtumat Vaarojen maraton Pogostan hiihto Ahman hiihto Kolin maisemahiihto Karelia soutu Lieksan Vaskiviikko Kihaus Folk Puruveden lohikuninkuus Kolin retkiviikko
Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja tarjonnan kehittäminen Toteutetaan kolmivuotinen Matkailun kasvuohjelma 2015 2018 -hanke, jonka kautta ohjataan merkittävä osa seuraavan kolmen vuoden kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin sekä toimialan investointien edistämiseen. Selkeytetään tiiviin strategiaprosessin avulla jokaisen matkailukeskittymän liikeidea, oma erityisprofiili ja kärkituotteet (toteutetaan matkailu kasvuohjelman kautta). Strategiatyön laajuus sovitetaan matkailukeskittymän tarpeisiin niiden koon ja luonteen mukaisesti, mutta toteutetaan kuitenkin yhdenmukaisella menetelmällä samanaikaisesti kaikissa matkailukeskittymissä. Työn tavoitteena on synnyttää yhteinen näkemys matkailukeskittymien imagosta, kärkituotteista, tärkeimmistä asiakassegmenteistä ja pitemmän aikavälin visiosta. Matkailun kehittämisrahoitusta ohjataan painotetusti matkailukeskittymien majoitus- ja palvelukapasiteetteja kasvattaviin sekä infrastruktuuria kehittäviin investointeihin (erityisesti reitistöt). Maaseutumatkailun palveluinvestointeja ja kehittymistä tuetaan, kun se kytkeytyy Pohjois-Karjalan imagon mukaiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä matkailukeskittymien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tuotteistetaan Karjalan elävät kylät matkailupalvelukokonaisuus. Joensuun matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Sirkkalanpuiston kylpylähanke Joensuun vesistömatkailupalvelujen kehittäminen Outokummun aarrekaupungin jatkoinvestoinnit Ilomantsin alueen investoinnit painopisteenä majoituspalvelut sekä kansallispuistojen palvelurakenteita kehittävät investoinnit Huhmarin laajennusinvestoinnit Kontiolahden urheilumatkailua sekä Kontioniemen entisen varuskunta-alueen matkailullista hyödyntämistä tukevat investoinnit Uuden lapsi- ja perhematkailun syntymiseen johtavat investoinnit Onttolan lentoaseman alueen matkailupalvelujen kehittämisinvestoinnit Pielisen Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä Kolin alueen uusien hotelli- ja leirintäalueinvestointien käynnistyminen Kevyen liikenteen väyläinvestoinnit välillä Purnuniemi Loma-Koli ja Jerontiehaara Ukko-Koli Kolin alueen reitistöjen ja suunnistukseen liittyvien palvelurakenteiden kehittämiseen suunnatut investoinnit Kolin rinnepalveluja kehittävät investoinnit Bomban alueen palvelujen laatua, karjalaisuuden uutta tulemista sekä kylpyläpalvelujen uudistamista tukevat investoinnit Ruunaan retkeilyalueen kehittymistä tukevat investoinnit Kansallispuistoihin liittyvät palvelurakenneinvestoinnit Vastuutahot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Seudulliset elinkeinoyhtiöt Karelia Expert Matkailuyritykset Pohjois-Karjalan matkailualueet ja -keskittymät Joensuun matkailualue * Joensuun matkailukaupunki * Kontiolahden talviurheilukeskus * Outokummun Aarrekaupunki * Huhmari * Ilomantsi Pielisen Karjalan matkailualue * Koli * Bomban ja Hyvärilän alue * Ruunaa ja Vuoniskylät Keski-Karjalan matkailualue * Pajarinhovin alue * Niiralan rajanylitysaseman alue *Kiteen Aimo monitoimikeskus Pielisen ja Lieksanjoen hyödyntämiseen liittyvien matkailupalvelujen kehittäminen (Lieksan satama - Timitran niemi - Lieksan kaupunkikeskusta, Kolin, Juuan ja Nurmeksen pienvenesatamat) Keski Karjalan matkailualueella tuetaan seuraavien investointien ja niitä tukevien kehittämistoimien käynnistymistä: Pajarinhovin alueen jatkoinvestoinnit Niiralan rajanylitysasemaa ja alueen palveluja kehittävät investoinnit Valtatie 9:n uudistaminen välillä Onkamo Niirala Kiteen Aimo monitoimikeskuksen yritystoimintaa kehittävät toimenpiteet Paksuniemen alueen kehittäminen vesistömatkailun näkökulmasta
Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Katse kansallispuistoihin! Lisätään Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälistä vetovoimaa uusiin kysyntätrendeihin suunnattujen tuotteistamis-, markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden avulla. Tehtävä työ pohjataan maakunnan luonnon ja kulttuurin vahvuuksiin. Hyödynnetään molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavia matkailupalveluita erottuvuus- ja kilpailutekijänä. Lisätään Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa olevien kansallipuistojen (Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti, Tiilikka) kansallispuistojen hyödyntämistä matkailun vetovoimatekijänä ja sisältönä. Tuetaan kansallispuistojen ja luontokohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää verkostoitumista (Esim. Euroopan Geopark -verkosto). Kehitetään luontomatkailun esteettömyydestä yksi Pohjois-Karjalan matkailun kilpailueduista. Kiinnitetään erityistä huomiota myös esteettömien ohjelmapalveluiden kehittämiseen. Kehitetään luontokuvaukseen liittyviä tuotteita ja tapahtumia sekä aktivoidaan niihin liittyvää luontomatkailukohteiden markkinointia sosiaalisen median kautta. Lisätään villieläinten katseluun ja kuvaukseen perustuvaa tuotteistamista ja markkinointia (mm. petoeläimet ja linnut). Hyödynnetään melontaa ja pyöräilyä entistä enemmän luontomatkailun sisältönä. Hyödynnetään avantouintia matkailun tuotteiden ja tapahtumisen sisältönä. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailupalveluja kansainvälisten asiakasryhmien näkökulmasta. Nostetaan yhdeksi kärkialueeksi Ruunaa. Kehitetään maakunnan kalastusmatkailutarjontaa myös muiden yksittäisten kohteiden kautta (esim. Pielinen, Höytiäinen, Puruvesi ja Pyhäjärvi). Tuetaan investointi- ja kehittämistoimenpiteitä, joiden kautta saadaan kohteisiin kapasiteetiltaan riittävä palveluvarustus sekä niihin perustuvat laadukkaat tuotteet. Tuetaan kalastuksen säätelyä ja kestävien kalastustapojen kehittämistä siten, että matkailukalastuskohteiden saalisvarmuus paranee. Hyödynnetään suunnistusta Pohjois-Karjalan liikunta- ja tapahtumamatkailun vetovoimatekijänä. Kehitetään ja päivitetään lajiin liittyviä tukipalveluita. Tehdään lajin matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää tuotekehitystä yhteistyössä suunnistusjärjestöjen kanssa. Tuotteistetaan ja markkinoidaan ulkomaisille matkailijoille suunnattuja, paikalliseen kulttuuriin, elämäntapaan, ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita (esimerkiksi karjalainen kulttuuri, Kolin karelianismi, sotahistoria, ruokakulttuuri ja käsityöperinteet). Toteutetaan karjalaisuuteen perustuvien sisältöjen uudistaminen ja modernisointi Bomban alueella. Nostetaan Kolin kulttuuriperintö sille kuuluvaan arvoon ja tuetaan valtakunnallista ja kansainvälistä huomioarvoa sisältävien kulttuuritapahtumien sekä niiden toteutusedellytysten kehittymistä alueella. Hyödynnetään maakunnan jo olemassa olevaa, ja jo tuotteistettua teatteritarjontaa erityisesti ryhmämatkailun markkinoinnissa sekä kehitetään sen ympärivuotisuutta (Esim. Joensuun kaupunginteatteri, Pohjois-Karjalan teatterikesä, Pielisen Karjalan teatterikesä). Vastuutahot: Matkailuyritykset Karelia Expert Matkailuyhdistykset Seudulliset elinkeinoyhtiöt Matkailun rahoittajat Metsähallitus Bongaa ja kuvaa luonto! Melat heilumaan! Pyörät pyörimään! Avannot auki! Enemmän kireitä siimoja! Suunnistuksesta uutta suhinaa! Kukoistusta populaari- ja korkeakulttuurista!
OHJAUS JA SEURANTA Matkailun teema- ja toimenpideohjelman ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lisäksi ohjelman toteutumista aktivoidaan ja seurataan säännöllisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toimesta. Seuranta- ja ohjaustyötä tehdään myös vuosittain järjestettävässä, kaikille matkailun yrityksille, toimijoille ja sidosryhmille avoimessa matkailuparlamentissa. Ohjelman seurantatyön lisäksi kokouksissa koordinoidaan eri matkailun kehittämistoimijoiden keskinäistä yhteistyötä (maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, matkailuyhdistykset, seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, matkailualan koulutustoimijat). SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TIIVISTELMÄ Ohjelmalla on huomattavia myönteisiä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia lisäämällä matkailualan yritystoimintaa ja työpaikkoja. Se nostaa alkuperäisluonnon, kulttuurimaiseman sekä kulttuurin matkailun keskeiseksi voimavaraksi ja siten lisää luonnon ja kulttuurin arvostusta toimialan ja alueen ihmisten silmissä. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia luonnonvarojen kestävän käytön kannalta. Ekologiset vaikutukset voivat olla merkittävästikin myönteisiä, mutta ohjelma sisältää myös riskejä. Matkailuohjelmaan toteutumiseen liittyvistä investoinneista, rakentamisesta ja liikenteen lisääntymisestä aiheutuu ympäristövaikutuksia. Lisäksi lisääntyvä matkailukäyttö voi koetella luontokohteiden kantokykyä mm. melun ja jätteiden lisääntymisenä. SOVA ryhmä näkee tärkeänä, että ohjelman toteutuksessa otetaan ennakoivasti ja elinkaaritarkastelua hyödyntäen huomioon energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut. Lisäksi pitäisi edistää kokonaisvaltaisesti kestävää luonto- ja kulttuurimatkailua sekä ehkäistä melua ja muita mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Torjumalla haitalliset vaikutukset ennakkoon säästetään käyttöaikaisia kustannuksia ja vahvistetaan matkailukohteiden imagoa tavalla, joka hyödyttää myös markkinointia.
LÄHTEET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2014. Suomen matkailun tulevaisuuden näkymät. Katse vuoteen 2030. TEM raportteja 2/2014. http://www.tem.fi/files/38499/suomen_matkailun_tulevaisuuden_nakymat.pdf 2. http://www.mek.fi/tutkimukset-ja-tilastot/matkailun-taloudelliset-vaikutukset/ 3. https://www.tem.fi/files/35515/matkailun_infograafi_2012.pdf 4. Tilastokeskus 2013 a. Matkailutilastot. http://www.stat.fi/til/matk/2013/08/matk_2013_08_2013-10-24_tie_001_fi.html. 5. Tilastokeskus 2013b. Matkailutilasto, marraskuu. http://www.stat.fi/til/matk/2013/11/matk_2013_11_2014-01-16_fi.pdf 6. Saukkonen, 2011. Saukkonen Pasi. Arvioita Venäjä - yhteistyön työllistävistä vaikutuksista Pohjois-Karjalassa. http://www.uef.fi/documents/1145887/1146339/rap6_2011_venaja.pdf/8995bce8-e83e-4e46-b501-680cea01b875 7. Puhakka, R. 2011. Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030. Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun ala. TULEVA Tulevaisuuden matkailijat -projekti. 8. http://www.lamk.fi/tuleva/esittely/documents/tuleva_trendit_2030_final.pdf 9. Matkailun edistämiskeskus. 2012. Modernit humanistit ja matkustaminen Suomeen. TNS Gallup Oy & Matkailun edistämiskeskus 2012. 10. http://www.mek.fi/studies/modernit-humanistit/ 11. Kauppalehti. Pääkirjoitus 3.1.2014. 12. Toimialaonline. Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2013. www.toimialaonline.fi. 13. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013. Majoitustoiminta. Toimialaraportti 8/2013. www.temtoimialaraportit.fi 14. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2012. Matkailun toimialaraportti 9/2012. www.temtoimialaraportit.fi 15. Tilastokeskus 20013. Toimialaluokitus 2008. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.ht
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi 1993 1 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6. 31.12.1993 2 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994 1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994 3 Joensuun seudun seutukaava 1994 4 Toimintakertomus 1.6. 31.12.1993 5 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista 6 Kuntayhtymäsuunnitelma 1995 1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995 7 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995 1999 8 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995 1999 9 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma 10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät 11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995 1999-2. korjattu painos 1995-3. osittain korjattu painos 1996 12 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan 1995 13 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel 14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994 15 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta 16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus 1994 18 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996 2000 19 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996 2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996 1996 20 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 22 Toimintakertomus vuodelta 1995 23 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996 2000 25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994 26 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet 27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997 1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997 1997 28 Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996 30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha Pohjois- Karjalassa vuosina 1995 1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998 2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998 1998 33 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006 34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997 35 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998 2010 38 Kauneimmat Karjalasta Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13. 15.6.1997, loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990 1997 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999 2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999 1999 41 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999 2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia 2000 47 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000 1 (4)
48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999 49 Tilinpäätös 31.12.1999 50 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990 1997 51 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000 2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001 53 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000 2006 2001 54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös 31.12.2000 56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002 2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002 2002 64 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002 65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus 2001 67 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 68 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys 69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003 2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003 2003 70 Toimintakertomus 2002 71 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003 2006 72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi 73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut 76 Raitis Elämä -projekti 2000 2003 - Loppuraportti 77 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004 78 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma 2004 79 Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994 2003 81 Toimintakertomus 2003 82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005 2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005 86 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa 2005 88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 90 Toimintakertomus 2004 91 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006 2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005 2010 96 Maakunta liikkumaan Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia 2006 97 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä 98 Toimintakertomus 2005 99 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007 2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007 101 POKAT 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010 - Ympäristöselostus 2 (4)
2007 102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 106 Yhteistä Hyvää Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 109 Ruoasta Elämys Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007 2010 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007 2013 111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008 2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009 117 Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä 2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010 2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010 2010 126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat 2010 2014 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma 128 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 129 POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011 2014 - Ympäristöselostus 130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010 2011 131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Uusiutuva teknologiateollisuus 132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös 2009 134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery 135 Pysäkiltä vai kotoa Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa 136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen 138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011 2011 139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä 140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi 141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala 142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet 143 Tankit täyteen Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 144 Tilinpäätös 2010 145 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 146 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma 147 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2014 ja talousarvio 2012 148 Itä-Suomi uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 149 Pielisen Karjalan joukkoliikenteen palvelutaso 3 (4)
2012 150 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2012 2013 151 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Tiivistelmä Locally Renewably Effi ciently Climate and Energy Programme of North Karelia 2020 A Summary 152 Vaikuttavuutta etsimässä Pohjoiskarjalaisten, vuonna 2004 2010 toteutettujen bioenergiahankkeiden arviointi 153 Kysely venäläisille matkailijoille Niiralassa 2011 154 Tilinpäätös 2011 155 Materiaali- ja energiatehokas toimisto 156 DART Declining Ageing and Regional Transformation Suomenkielinen käsikirja väestön ikääntymisen ja vähenemisen alueellisista ratkaisumalleista 157 Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 158 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2015 ja talousarvio 2013 169 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 170 Ympäristöselostus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 171 Seniorimatkailun hyvät käytännöt 172 Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020 2013 159 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2013 2014 160 Tilinpäätös 2012 161 Uusia kokemuksia vaihtuvia maisemia Selvitys pohjoiskarjalaisten vanhuuseläkeläisten matkailukokemuksista ja -tarpeista 162 Pohjois-Karjalan maakunnallisten virkistyspalvelujen ylläpito Osaraportti 1: Kärkireitit ja ylläpidon rahoitusmalli Osaraportti 2: Ylläpidon vaihtoehtoiset toimintamallit Osaraportti 3: Monikäyttöreitistöjen sopimusmallit Tiivistelmä 163 Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa 164 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2014 2014 165 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kolmas vaihe Maakuntakaavaselostus Liite 1 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa Liite 2 Natura-arviointi 166 Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus 2013 167 Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus 55- ja 65-vuotiaiden arviota palvelujen nykytilasta ja niiden tulevaisuudesta 168 Tilinpäätös 2013 4 (4)
ISBN 978-952-6623-28-3 ISSN 1795-5610 www.pohjois-karjala.fi