KIRJALLINEN KYSYMYS 1053/2009 vp Kansanopistojen ja urheiluopistojen rahoituksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kansanopistot ja urheiluopistot tekevät kummatkin hyvin tärkeää ja monessa suhteessa samankaltaista työtä. Kansanopistot eivät saa riittävää apua valtiolta perustamiskustannuksiinsa, ja niiden valtionosuusprosentti on urheiluopistoja alhaisempi. Taloudellisesti huonoina aikoina tarvitsemme kuitenkin kaiken mahdollisen koulutustarjonnan, koska kouluttautuminen on työttömälle aina joutenoloa parempi vaihtoehto. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä kansanopistojen ja urheiluopistojen rahoituksen saamiseksi tasapuoliselle ja toiminnan resurssit turvaavalle tasolle? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2009 Merikukka Forsius /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merikukka Forsiuksen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1053/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä kansanopistojen ja urheiluopistojen rahoituksen saamiseksi tasapuoliselle ja toiminnan resurssit turvaavalle tasolle? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksen toimintaa ja rahoitusta säädellään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja asetuksessa (805/1998). Valtio rahoittaa mainitun lain nojalla muun muassa kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten käyttökustannuksia valtionosuuksin, laatu- ja kehittämistoimintaa sekä perustamishankkeita valtion talousarvioon kulloinkin varatuilla valtionavustuksilla. Oppilaitosten laskennallisen valtionosuuden perusteet (vuosittain oppilaitoksille jaettavat suoritteet ja suoritetta kohti laskettu yksikköhinta) ja kunkin oppilaitosmuodon valtionosuusprosentti on säädetty vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja asetuksessa. Lain piiriin kuuluville kullekin viidelle oppilaitosmuodolle lasketaan ja määrätään omat asianomaista oppilaitosmuotoa koskevat perusteet. Kansanopistoilla valtionosuusprosentti on 57 ja kahdella ns. erityiskansanopistolla 70 valtionosuuden laskennallisen yksikköhinnan ja opistoille vuosittain vahvistettavan suoritemäärän tulosta. Valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla valtionosuusprosentti on 65. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen erilaiset valtionosuusprosentit johtuvat siitä, että oppilaitosten siirryttyä vuoden 1994 alusta menoperusteisesta valtionosuusjärjestelmästä laskennalliseen järjestelmään kullekin oppilaitosmuodolle taattiin liian suurten muutosten välttämiseksi keskimäärin niiden kustannuksia vastaava valtionosuuden taso. Alueellisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus poikkeaa valtakunnallisista liikunnan koulutuskeskuksista siten, että niiden opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 :n 3 momentin mukaan vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan puitteissa. Laskennallinen valtionosuusjärjestelmä turvaa kysymyksessä tarkoitettujen kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten toiminnan perusedellytykset. Yksikköhinnat lasketaan ja tarkistetaan joka neljäs vuosi toteutuneiden kustannusten pohjalta ja välivuosina yksikköhintoihin tehdään kustannustason muutosten edellyttämät tarkistukset. Vaikka kansanopistojen valtionosuusprosentti on alhaisempi kuin valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten, eroa tasoittaa osaltaan muun muassa se, että ne saavat toimintaansa lähes toiminnan kokonaisvolyymiä vastaavan suoritemäärän. Valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla suoritemäärän vastaavuus on noin 70 prosenttia toiminnan volyymista. Vapaan sivistystyön perustamishankkeisiin vuosittain myönnetyt valtionavustukset vuodesta 1999 lähtien, ilman liikunnan koulutuskeskusten hankkeille Veikkauksen voittovaroista myönnettyjä valtionavustuksia, ovat vaihdelleet 0 2 miljoonan euron välillä. Valtion menokehysten taustalaskelmien mukaan valtionavustusten taso tulisi ainakin vuoteen 2013 pysymään 1 milj. eurossa. Vuodesta 2
Ministerin vastaus KK 1053/2009 vp Merikukka Forsius /kok 1999 lähtien myönnetyistä ja perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan sisältyvistä vapaan sivistystyön perustamishankkeiden valtionavustuksista on myönnetty tai suunniteltu myönnettäväksi noin 80 prosenttia kansanopistojen hankkeille. Perustamishankkeiden valtionavustuksen suuruus on viime vuosina ollut yleensä noin 40 prosenttia arvioiduista hankkeen kohtuullisista kustannuksista. Rahoituksen taso on pyritty määrittämään siten, että valtionavustuksella olisi oleellinen, hankkeen toteutuksen mahdollistava vaikutus ja toisaalta rahoitusta voitaisiin myöntää mahdollisimman useaan hankkeeseen. Vuosille 2010 2013 laadittuun perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan, joka laadittiin vuosittain myönnettävän 1 miljoonan euron valtionavustusten tasoon, voitiin ottaa noin 22 prosenttia siihen esitetyistä hankkeista. Liikunnan koulutuskeskusten liikuntapaikkojen ja vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin on vuoden 2010 talousarviossa varattu 2 800 000 euroa, lisäys vuoteen 2009 verrattuna on 50 000 euroa. Lisäksi vuonna 2009 avustettiin elvytyspaketissa Lapin urheiluopiston majoitusrakennushanketta 1 500 000 eurolla. Vuonna 2009 avustettujen, mutta peruuntuneiden kunnallisten hankkeiden sijasta pystyttiin maksamaan Solvallan urheiluopiston urheiluhallin rakentamiseen vuodelle 2010 merkitty varaus 313 000 euroa ja lyhentämään Pajulahden Pajulahti-hallin vuoden 2010 varausta 507 000 eurolla. Uudessa 2.12.2009 voimaan tulleessa liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosiksi 2010 2013 on näin ollen jopa aikaisempia vuosia enemmän liikkumavaraa. Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutusta ja tutkimusta koskevan kehittämissuunnitelman mukaisesti on laadittu vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 2012 (OPM 2009:12). Kehittämisohjelman 17.6.2009 päätetyn toimeenpanosuunnitelman mukaan vapaan sivistystyön pääasiallisena rahoitusmuotona säilyy jatkossakin todellisiin kustannuksiin perustuva laskennallinen rahoitusjärjestelmä. Laskennallista valtionosuutta täydentävät uutena rahoitusmuotona laatu- ja kehittämisavustukset sekä jo aiemmin käytössä olleet ylimääräiset avustukset sekä opintoseteliavustukset. Laatu- ja kehittämisavustusten asema on säädetty 1.1.2010 voimaan tulevassa vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksessa ja otettu huomioon valtion vuoden 2010 talousarviossa. Osana vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoa opetusministeri on asettanut työryhmän selvittämään ja tekemään esitykset muun muassa kansanopistojen vapaan sivistystyön valtionosuuden määräytymiseen liittyvistä muutostarpeista. Työryhmän tehtävänä on laatia selvitykset ja tehdä esitykset muun muassa kansanopistojen rahoitusperusteiden muutostarpeista ja ehdotukset perustamiskustannusten rahoitusjärjestelmästä. Työryhmän tulee jättää ehdotuksensa opetusministeriölle 15.3.2010 mennessä. Vastaavasti kulttuuri- ja urheiluministeri on asettamassa työryhmää selvittämään mahdollisuutta kehittää liikunnan koulutuskeskusten rakentamisinvestointien avustusjärjestelmää. Työryhmän tehtävänä on mm. laatia selvitys mahdollisuudesta siirtyä nykyisestä harkinnanvaraisesta hankekohtaisesta avustusjärjestelmästä poistoihin perustuvaan järjestelmään sekä laatia selvitys mahdollisuudesta eriyttää varsinaisen oppilaitostoiminnan sekä huippu-urheilun valmennuskeskustoiminnan rakentamisavustukset. Lisäksi työryhmän tulee ottaa työssään huomioon mahdollisesti esille tulevat lainsäädännön muutostarpeet. Työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi 30.6.2010 mennessä. Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1053/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merikukka Forsius /saml: Vad tänker regeringen göra för att folkhögskolornas och idrottsinstitutens finansiering ska fås på en nivå som tryggar verksamheten jämlikt och med tillräckliga resurser? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen (632/1998) och förordningen (805/1998) om fritt bildningsarbete ingår bestämmelser om folkhögskolornas och de riksomfattande idrottsutbildningscentrens undervisningsverksamhet och finansiering. Staten finansierar med stöd av ovan nämnda lag bl.a. folkhögskolornas och idrottsutbildningscentrens driftskostnader genom statsandelar, kvalitets- och utvecklingsverksamhet samt anläggningsprojekt med statsunderstöd som reserverats i statsbudgeten. Kriterierna för läroanstalternas kalkylerade statsandel (årliga prestationer till läroanstalterna och det kalkylerade priset per enhet för utbetalningarna) och statsandelsprocenten för läroanstaltsformen har fastställts i enlighet med lagen och förordningen om fritt bildningsarbete. För vart och ett av de fem läroanstaltsformerna som omfattas av lagen beräknas och fastställs egna kriterier för respektive läroanstaltsform. Statsandelsprocenten för folkhögskolorna är 57 procent och för två s.k. specialfolkhögskolor är den 70 procent av produkten av det kalkylerade priset per enhet och det antal prestationer som fastställs för folkhögskolorna årligen. Statsandelsprocenten för de riksomfattande idrottsutbildningscentren är 65. Skillnaderna i statsandelsprocenten för läroanstaltsformerna för fritt bildningsarbete beror på att läroanstalterna då de vid ingången av år 1994 övergick från ett utgiftsbaserat statsandelssystem till ett kalkylbaserat system garanterades, för att undvika allt för stora förändringar, en statsandelsnivå som motsvarade deras genomsnittliga kostnader. Finansieringen av regionala idrottsutbildningscenter avviker från finansieringen av de riksomfattande centren på så sätt att priset per enhet för en studerandedag i enlighet med 11 3 mom. i lagen om fritt bildningsarbete bestäms årligen inom ramen för anslaget i statsbudgeten. Det kalkylerade statsandelssystemet tryggar grundförutsättningarna för verksamheten för de folkhögskolor och idrottsutbildningscenter som avses i spörsmålet. Priset per enhet beräknas och justeras på basis av de faktiska kostnaderna vart fjärde år och de mellanliggande åren gör man sådana justeringar i prisen per enhet som ändringar i kostnadsnivån förutsätter. Även om folkhögskolornas statsandelsprocent är lägre än de riksomfattande idrottsutbildningscentrens, utjämnas skillnaden bl.a. av att de för sin verksamhet får en prestationsmängd som motsvarar nästan den totala volymen för deras verksamhet. För riksomfattande idrottsutbildningscenter motsvarar prestationsmängden cirka 70 procent av verksamhetens volym. Statsunderstöden för anläggningsprojekt för fritt bildningsarbete som årligen beviljats sedan år 1999, med undantag av de statsunderstöd som beviljats från Veikkaus Ab:s vinstmedel till idrottsutbildningscentrens projekt, har växlat mellan 0 och 2 miljoner euro. 4
Ministerns svar KK 1053/2009 vp Merikukka Forsius /kok Enligt bakgrundskalkylerna för statens utgiftsramar borde statsunderstöden hållas på en nivå på 1 miljoner euro åtminstone fram till år 2013. Av statsunderstöden för anläggningsprojekt för fritt bildningsarbete, som har beviljats fr.o.m. år 1999 och som ingår i investeringsplanen för anläggningsprojekt, har cirka 80 procent beviljats eller planerats beviljas till folkhögskolornas projekt. Storleken på statsunderstödet för anläggningsprojekten har under de senaste åren i allmänhet varit cirka 40 procent av de uppskattade skäliga kostnaderna för ett projekt. Man har försökt fastställa finansieringsnivån så att statsunderstödet å ena sida ska vara av väsentlig betydelse för projektets genomförande och å andra sidan att så många projekt som möjligt ska kunna beviljas finansiering. I den finansieringsplan som gjordes upp för anläggningsprojekt för åren 2010 2013, som hölls på samma nivå, dvs. 1 miljoner euro, som för statsunderstöden som beviljas årligen, kunde man ta med cirka 22 procent av de projekt som föreslogs. I statsbudgeten för år 2010 har reserverats 2 800 000 euro för anläggningsprojekt för idrottsanläggningar och fritidslokaler vid idrottsutbildningscenter, en ökning med 50 000 euro jämfört med år 2009. Dessutom beviljades Lapin urheiluopisto i ett stimulanspaket år 2009 1 500 000 euro för ett projekt för byggande av en inkvarteringsbyggnad. I stället för sådana kommunala projekt som hade beviljats anslag för år 2009, men som återgått, kunde man betala den reserv på 313 000 euro som fanns för år 2010 för byggandet av en sporthall för Solvalla idrottsinstitut och amortera 507 000 euro av reserven för år 2010 för Pajulahti-hallen i Pajulahti. I den nya investeringsplanen för anläggningsprojekten för idrottsutbildningscentren för åren 2010 2013, som trädde i kraft den 2 december 2009, finns sålunda t.o.m. en större marginal än under tidigare år. Ett utvecklingsprogram för fritt bildningsarbete 2009 2012 (UVM 2009:12) har gjorts upp i enlighet med den utvecklingsplan för utbildning och forskning som statsrådet godkänt den 5 december 2007. I enlighet med den verkställighetsplan som fastställdes för utvecklingsprogrammet den 17 juni 2009 kvarstår även i fortsättningen som den huvudsakliga finansieringsformen för fritt bildningsarbete ett kalkylmässigt finansieringssystem som grundar sig på faktiska kostnader. Den kalkylerade statsandelen kompletteras av nya finansieringsformer, t.ex. de nya kvalitets- och investeringsunderstöden, samt av de extra understöd som tillämpats redan tidigare, samt av understöd av typen studiesedel. I lagen om ändring av lagen om fritt bildningsarbete, som träder i kraft den 1 januari 2010, finns bestämmelser om kvalitets- och utvecklingsunderstödens ställning och dessa har tagits i beaktande i statsbudgeten för år 2010. Som en del av genomförandet av utvecklingsprogrammet för fritt bildningsarbete har undervisningsministeriet tillsatt en arbetsgrupp med uppdrag att utreda och lägga fram förslag om bl.a. ändringsbehoven i anslutning till fastställandet av statsunderstöden för folkhögskolornas fria bildningsarbete. Arbetsgruppen har till uppdrag att utarbeta rapporter och komma med förslag om bl.a. ändringsbehoven i fråga om finansieringsgrunderna för folkhögskolorna och om finansieringssystemet för anläggningskostnaderna. Arbetsgruppen ska lämna sitt förslag till undervisningsministeriet före den 15 mars 2010. På motsvarande sätt ska kultur- och idrottsministern tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag att utreda möjligheterna att utveckla understödssystemet för bygginvesteringar för idrottsutbildningscenter. Arbetsgruppen har till uppdrag att bl.a. göra en utredning om möjligheterna att övergå från det nuvarande behovsprövade projektspecifika understödssystemet till ett system som baserar sig på avskrivningar, samt att utreda möjligheterna att skilja den egentliga läroanstaltsverksamheten från byggunderstöden för träningscenter för elitidrott. Dessutom ska arbetsgruppen i sitt arbete beakta eventuella lagänd- 5
Ministerns svar ringsbehov som uppstår. Arbetsgruppen har för avsikt att färdigställa sitt arbete före den 30 juni 2010. Helsingfors den 19 januari 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6