06. Työvoimapolitiikan toimeenpano S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2006 ehdotetaan keskimäärin 90 100 henkilöä. Luku ei sisällä Kainuun itsehallintokokeilun määrärahalla toimenpiteissä olevia. Rakenteellisen työttömyyden purkamiseksi ja työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi toteutetaan työmarkkinatukiuudistus ja saatetaan loppuun julkisen työvoimapalvelun rakenteellinen uudistus. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa työmarkkinoilla, turvata työvoiman saatavuutta, torjua työttömyyttä sekä järjestää työtä hakeville mahdollisuuksia tehdä työtä. Työvoimaviranomaisen järjestämiä tai hankkimia keskeisiä julkisia työvoimapalveluja ovat työnvälitys, työmarkkinatoimenpiteet, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja ammatillisen kehittymisen palvelut, joita ovat ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut, koulutus- ja ammattitietopalvelut sekä ammatillinen kuntoutus. Työttömien työllistymistä edistäviä tukia ovat palkkatuki, työllisyyspoliittinen projektituki ja omatoimisuusavustus. Työmarkkinatukimomentilta rahoitetaan osa työttömyysturvasta ja lisäksi myös aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä. Julkisella työvoimapalvelulla edistetään työllistymistä ensisijaisesti avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai koulutuksen avulla. Toissijaisesti työllistymistä tuetaan käyttämällä työllisyysmäärärahoja. Työllisyysmäärärahojen avulla tuetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja vajaakuntoisten työllistymistä sekä ehkäistään työttömyyden pitkittymistä ja tasoitetaan työttömyyden alueellisia eroja. Työttömän työnhakijan kanssa laaditaan yksilöity työnhakusuunnitelma viimeistään hänen työttömyytensä kestettyä viisi kuukautta. Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus Hallituksen työllisyysohjelman keskeinen hanke on työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi toteutettava julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus. Vuoden 2006 loppuun mennessä toteutettavassa uudistuksessa vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Samanaikaisesti työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Työvoiman palvelukeskukset ovat asiantuntijaverkostoja, jossa samaan toimipisteeseen kootaan vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kunnan, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut. Palvelukeskusten tarjoamat palvelut koostuvat elämänhallinnan ja työnhaun tuesta monipuolisiin aktivoiviin toimenpiteisiin. Vuoden 2006 loppuun mennessä toiminnassa arvioidaan olevan yhteensä noin 40 palvelukeskusta ja yhteispalvelupistettä. Työvoimatoimiston palvelumallia kehitetään työvoiman kohtaanto- ja saatavuusongelmien ratkaisemiseksi. Uudistettu palvelumalli otetaan käyttöön kaikissa työvoimatoimistoissa vuoden 2006 loppuun mennessä. Uudistuksessa painotetaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja työvoiman saatavuuden turvaamista. Työvoimatoimistoihin perustettavissa työnhakukeskuksissa korostuu työnhakijoiden omatoimisen työnhaun tukeminen. Työnhakijapalveluissa tehostetaan erityisesti työnhakijoiden alkupalveluja sekä työnhakijoiden palvelutarpeiden ja osaamisen kartoitusta. Työvoimatoimiston työnantajapalvelut tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä muiden yrityspalvelujen ja elinkeinoelämän kanssa. Työnantajapalveluja suunnataan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Alueellisia työmarkkinoita koskevan informaation haltuun ottamisessa hyödynnetään paikallista analyysi- ja ennakointitoimintaa. Työvoimatoimiston asiakaspalvelussa lisätään verkkopalveluja, mikä edellyttää uusien asiakaspalvelun toimintamallien käyttöönottoa ja asiakkaiden opastamista sähköisiin palveluihin. Työvoimatoimiston tiedottavat palvelut tuotetaan entistä enemmän verkkopalveluina, jotka tarjoavat tietoa työ- ja koulutusmahdollisuuksista, työelämästä ja työmarkkinoista. Verkkopalvelujen avulla tehostetaan asiakaspalvelua, parannetaan palvelujen saavutettavuutta sekä mahdollistetaan virkailijoiden työpanoksen uudelleen kohdentaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, etsitään yhteistyökumppaneiden kanssa esim. eläkeratkaisuja. Poikkihallinnollisen työllisyysohjelman keskeisiä tavoitteita ovat rakennetyöttömyyden alentaminen ja työmarkkinatuen aktiivikäytön lisääminen. Vuoden 2006 alussa voimaan tulevan työmarkkinatuen aktivointiuudistuksen tavoitteena on nykyistä tehokkaampi, kannustavampi ja tasapainoisempi toimeentuloetuuksien ja aktiiviohjelmien kokonaisuus. Työmarkkinatuen uudistuksella toteutetaan pitkäaikaistyöttömän yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneiden työttömien aktivointia lisätään asteittain vuoden 2006 alusta lähtien 20 000 keskimääräiseltä tasolta 30 000:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällöin ko. kohderyhmän aktivointiin kohdistetaan 100 000 000 euroa nykyistä enemmän. Summasta 64 000 000 euroa on muutosta työmarkkinatukimomentin sisällä passiivisesta työttömyysturvasta aktiivitoimiin ja 36 000 000 euroa varsinaista resurssien lisäystä pääosin momentille 34.06.51. Vuoden 2006 osalta aktivoinnin lisäys on 3 000 henkilöä keskimäärin ja resurssien lisäys 10 800 000 euroa, mikä on kokonaisuudessaan momentilla 34.06.51. Vastaava aktivoinnin nousu on otettu huomioon jäljempänä olevassa toimenpidevolyymitaulukossa. Pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu toteutetaan tarjoamalla kaikille ko. kohderyhmään kuuluville työttömille työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen tarjotusta soveltuvasta työstä tai työllistymistä edistävästä toimenpiteestä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Aktiivitoimenpiteitä järjestetään valtion ja kuntien, työvoiman palvelukeskusten ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken uudelleen siten, että etuuksien rahoituksella kannustetaan kuntia ja julkista työvoimapalvelua entistä tehokkaampaan yhteistyöhön työllisyyden hoidossa. Kunnille kompensoidaan muutoksista aiheutuva lisärasitus kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäasiainministeriön pääluokista. Uudistus edellyttää, että pitkittyvän työttömyyden riski tunnistetaan riittävän varhain, ja virtaa pitkäaikaistyöttömyyteen alennetaan. Tätä varten työvoimatoimistojen käyttöön suunnitellaan menetelmä työnhakijoiden profiloimiseksi. Hallituksen esitys työmarkkinatuen uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Tavoitteena on, että työvoimatoimistossa tai työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan jokaiselle pitkäaikaistyöttömälle yksilöllinen aktivointiohjelma. Vaikeimmin työllistyville tarkoitettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi mahdollistetaan pitkäaikaiset kuntoutuksen, työ- ja yksilövalmennuksen, harjoittelun ja koulutuksen kokonaisuudet. Alle 25 -vuotiaille työttömille tarjotaan koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen. Työllistämistukijärjestelmän uudistaminen Työllistämistukijärjestelmän uudistamisen keskeisenä tavoitteena on työllisyysmäärärahoilla tuetun työn vaikuttavuuden ja laadun parantaminen. Vaikuttavuutta pyritään parantamaan muun muassa liittämällä ja sisällyttämällä työhön koulutusta. Toisena tavoitteena on tukijärjestelmän yksinkertaistaminen ja tukien käytön perusteiden selkiyttäminen. Lisäksi uudistuksella pyritään lisäämään työmarkkinatuen aktiivikäyttöä ja edistämään vajaakuntoisten työllistymistä. Hallituksen esitys työllistämistukijärjestelmän uudistamiseksi annetaan talousarvioesityksen yhteydessä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi työvoimapolitiikassa painotetaan työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Työmarkkinoiden osaamis- ja ammattitaitotarpeiden alueellista ennakointia ja työelämäyhteyksiä parannetaan siten, että työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tarjonnalla pystytään vastaamaan työelämän tarpeisiin nykyistä paremmin koko maassa. Hankintamenettelyä joustavoitetaan siten, että myös pk-yrityksillä on nykyistä paremmat mahdollisuudet koulutuksen käyttöön. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää pk-yrityksille suunnattua työpaikkakoulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista yritysten muutos- ja irtisanomistilanteissa. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidem- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
mällä aikavälillä. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen yhteishankintojen määrää lisätään. Maahanmuuttajakoulutuksen riittävä taso turvataan ja koulutuksen laatu varmistetaan kielitaidon tasotestauksella. Yrittäjyyden edistäminen Työpolitiikassa panostetaan entistä enemmän yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen neuvonnan, koulutuksen, asiantuntijapalvelun ja starttirahan avulla. Vuoden 2005 alusta voimaan tulleessa kaksi vuotta kestävässä starttirahauudistuksen kokeilussa starttirahaa voivat työttömien lisäksi saada palkka- ja kotityöstä yrittäjäksi ryhtyvät sekä opintonsa päättäneet. Työvoimatoimisto pyytää tarvittaessa yrittäjäksi aikovan liikeideasta asiantuntijalausunnon ennen rahoituspäätöksen tekemistä. Starttiyrittäjältä edellytetään yrittäjäkokemusta tai -koulutusta. Koulutus voidaan toteuttaa työvoimapoliittisena koulutuksena. Yrittäjällä on yrityksen suunnitteluvaiheessa mahdollisuus konsultatiiviseen tukeen liikeidean testaamisessa. Starttiyrittäjä voi saada asiantuntijapalvelua myös yrityksen perustamisen jälkeisellä starttirahakaudella. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikköhinnat Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen käytön keskeisiä painopisteitä ovat työmarkkinoiden toimivuuden turvaaminen, rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Työvoimapolitiikan toimeenpanon ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon eri alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet. Investointimäärärahojen jakoperusteena painotetaan pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 6 :n 1 momentti edellyttää huolehdittavan siitä, ettei minkään työmarkkina-alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keskimääräistä työttömyyden tasoa. Työministeriön määritelmän mukaisesti tämä tarkoittaa vuositasolla työmarkkina-alueen työttömyyden ylittymistä 80 prosentilla maan keskimääräistä tasosta. Määrärahojen käyttö voidaan kuitenkin aloittaa työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi, kun työmarkkina-alueen työttömyys ylittää vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana 2) 2004 toteutuma 2005 TA 2006 TAE Palkkaperusteinen työllistäminen 22 090 16 450 valtio 2 380 1 600 1 400 kunta 7 680 5 600 - yksityinen sektori 12 030 9 250 - Yhdistelmätuki sisältäen palkkaperust. työllistämistuen 12 930 15 500 - Yhdistelmätuki ilman palkkaperust. työllistämistukea 3) 3 840 5 000 - Palkkatuki - - 32 800 Starttiraha, työelämävalmennus, osa-aikalisä - - 5 250 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 27 340 26 100 27 350 Työharjoittelu/työelämävalmennus työmarkkinatuella 11 214 11 000 12 500 Vuorotteluvapaa 5 372 6 000 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet 4 657 6 000 6 000 Työllisyysperusteiset investoinnit 800 900 900 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit 300 400 400 Yhteensä 88 543 87 350 92 600 Pääasiassa muihin kuin työttömiin kohdistuvat toimenpiteet 1) Pääasiassa muutosturvan toimintamallin toimeenpanosta johtuen muiden kuin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa lisääntyy (sisältyy lukuihin). 2) Vuodesta 2005 lähtien kansallisen palkkaperusteisen työllistämisen, työvoimakoulutuksen ja investointien luvuissa ei ole mukana Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvia. Kokeiluun siirrettyjen määrärahojen vuoksi toimenpidevolyymissa on vähennystä yhteensä 2 400 henkilöä keskimäärin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Työllisyyspoliittiset ESR-hankkeet 6 000 6 000 6 000 Kaikki yhteensä 94 543 93 350 98 600 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 92 600 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR-hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2006 aikana keskimäärin noin 98 600 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden määristä voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Työllisyysmäärärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on kuusi kuukautta. Työministeriö arvioi työvoimapoliittisten toimenpiteiden valtion rahoituksen yksikköhintojen muodostuvan vuonna 2006 jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. Taulukon toisessa sarakkeessa on arvioitu, kuinka paljon valtiolle aiheutuu lisämenoja siitä, että henkilö on sijoitettuna työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen työttömänä olon sijasta. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon valtiolle ja kunnille aiheutuvia verohyötyjä tai mahdollisia säästöjä toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa eikä mahdollisesti aikaansaatua tuotannon lisäystä. Vertailun vuoksi taulukossa on arvioitu myös työttömyysajan työttömyysturvaa. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja työttömyysajan työttömyysturvan yksikköhintoja, valtion rahoitus Yksikköhinta /htv Yksikköhinta /htv (pl. työttömyysturva) Kysyntävaikutus Työllistäminen valtionhallintoon 22 570 ansioturvalla oleva 17 817 työmarkkinatuella oleva 16 550 Palkkatuki (kunta, kuntayhtymä, yksityinen sektori) 8 870 ansioturvalla oleva 4 117 työmarkkinatuella oleva 2 850 Investointiavustus 21 020 Työllisyystyöohjelma 84 100 Tarjontavaikutus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, 16 024 10 135 työvoimakoulutuksen hankinta 7 951 7 951 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 8 073 2 184 Työttömyysajan työttömyysturva Työttömyyspäiväraha ansiopäiväraha 4 753 Työmarkkinatuki 6 020 Työvoimapolitiikan volyymitietoja 2004 2005 2006 toteutuma arvio arvio Organisaatio ja henkilöstöresurssit 3) Luvut sisältävät 500 päivää työttöminä olleet työmarkkinatukea saaneet, jotka ovat työllistettyinä yhdistelmätuella pelkällä työmarkkinatuella. Vuodesta 2003 lukien luku sisältää myös yhdistelmätuen laajentamiskokeilun piiriin kuuluvat 200 päivää työttöminä olleet työmarkkinatukea saaneet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Työvoimatoimistoja 142 140 139 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 128 130 131 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten määrä 25 35 40 Työvoimatoimistojen henkilöstö 3 351 3 351 3 451 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 725 2 725 2 825 Asiakkaat/toimeksiannot Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 805 000 805 000 805 000 Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 355 400 370 000 350 000 Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 4) 157 000 143 000 159 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 89 900 89 000 90 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 37 050 35 500 37 700 Yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät, keskimäärin kuukaudessa 73 000 74 000 70 000 Uudet yli 12 kk kestäneet työttömyydet 64 000 60 000 55 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 340 000 380 000 380 000 Suoritetut toimenpiteet Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 790 000 1 790 000 1 800 000 Starttirahapäätökset työttömille 4 800 5 000 5 000 Starttirahapäätökset muille kuin työttömille - 2 000 2 000 Kansallisella palkkatuella aloittaneet - - 62 000 Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet 39 000 38 000 - Yhdistelmätuella aloittaneet 24 000 23 000 - Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 41 000 42 000 46 000 Laadittujen työnhakusuunnitelmien määrä (työnhaku- ja aktivointisuunnitelmat) 229 000 232 000 235 000 Työministeriön toimialan vaikuttavuus- ja laatutavoitteet sekä taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteet Osana kokonaistoimivuuden arviointia työhallinnossa seurataan palvelujen laatua. Valtakunnallinen asiakaspalautekysely tehdään työvoimatoimistotasoisesti joka toinen vuosi ja valtakunnantasoisesti joka toinen vuosi. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden asiakkaiden antamaa palautetta kootaan internet-pohjaisen OPAL - palautejärjestelmän avulla. Palautetta saadaan vuosittain noin 80 prosentilta työvoimakoulutuksen päättäneistä. Vuoden 2006 talousarvion valmistelun yhteydessä työministeriö asettaa toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet (lihavoituina) ja määrittelee niihin liittyvät seurattavat tunnusluvut: Toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut (tavoiteluvut lihavoituina) 2004 2005 2006 toteutuma arvio/ tavoite arvio/tavoite Työvoimapalvelujen tehostaminen Asiakastyytyväisyys: hyvien ja erittäin hyvien palvelukokemusten osuus vähintään, % työnhakija-asiakkaat 57,5-59 työnantaja-asiakkaat 59,5-64 Työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteen hyvien ja erinomaisten arvosanojen osuus vähintään, % 73,3 70 73 Työvoimatoimiston hakijalla täyttyneet työpaikat, % 45 40 45 4) Näistä luvuista puuttuu vuodesta 2005 lähtien Kainuun itsehallintokokeilun piiriin kuuluvat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Työpaikkakäyntien lukumäärä 23 500 25 000 25 000 Työnhaun päättyminen avoimille työmarkkinoille 640 000 650 000 670 000 Aktiiviohjelmat 2004 2005 2006 toteutuma arvio/ tavoite arvio/tavoite Työttömien aktivointiaste laajasta työttömyydestä vähintään, % 24 25 26 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: työttömänä 3 kuukautta ammatillisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 41 40 38 työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % 51 49 47 Työvoimakoulutuksen yhteishankintakoulutus vähintään, opiskelijatyöpäivää 363 000 700 000 700 000 Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste 26 25 28 Työmarkkinatuen aktivointi Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista vähintään, % 28 30 33 Työministeriö kehittää työvoimapoliittista aikuiskoulutusta siten, että se olisi aikaisempaa vaikuttavampaa. Lisäksi työministeriö asettaa seuraavat tuottavuustavoitteet. Tuottavuuden tulee kasvaa vuonna 2006 vuodesta 2005 vähintään seuraavasti: Suoritteet / henkilötyövuosi 2004 toteutuma 2005 tavoite 2006 tavoite Kasvu 2006/2005 prosenttia Työnvälityksen täyttyneet työpaikat 222 236 246 4 Yksilölliset työnhakusuunnitelmat 180 185 191 3 Toimenpiteissä aloittaneet 158 163 166 2 Työvoimapoliittiset lausunnot 3 404 3 540 3 646 3 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 141 725 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös julkisen työvoimapalvelun kokeilu- ja kehittämishankkeiden menojen maksamiseen, lukuun ottamatta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeita, jotka rahoitetaan momentilta 34.06.51. Lisäksi määrärahaa saa käyttää lähialueiden työhallintojen kehittämiseen. Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintaan tarkoitetun määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Työministeriö käynnistää vuonna 2006 julkisen työvoimapalvelun organisointi- ja ohjausuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa työministeriön ohjausta työvoimatoimistoihin. 2000-luvun alussa käynnistynyttä toimistoverkkouudistusta jatketaan muodostamalla nykyisen toimistoverkon työvoimatoimistoista suurempien työmarkkina-alueiden työvoimatoimistojen verkosto. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 110 000 euroa muutosturvan toimeenpanon edellyttämänä lisäresursointina ja vähennyksenä 804 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille 32.10.22. Palvelukeskuksiin varatusta 5 000 000 euron lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää 4 000 000 euroa noin 100 viran perustamiseen. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot 125 473 600 Työvoimapalvelujen kokeilu- ja kehittämishankkeet 151 400 Lähialueyhteistyö 100 000 Yhteispalvelupisteiden ja palvelukeskusten toimintamenot 16 000 000 Yhteensä 141 725 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2004 toteutuma 2005 varsinainen talousarvio 2006 esitys Bruttomenot 137 570 144 193 151 731 Bruttotulot 10 341 9 610 10 006 Nettomenot 127 229 134 583 141 725 Siirtyvät erät siirtyneet edelliseltä vuodelta 15 657 siirtynyt seuraavalle vuodelle 26 021 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Henkilöstöratkaisut ja työvoiman vuokraus, 1 000 euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 9 000 9 000 9 000 muut tuotot 10 10 10 Tuotot yhteensä 9 010 9 010 9 010 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 000 8 000 8 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 010 1 010 1 010 Kustannusvastaavuus, % 113 113 113 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (Kuntoutus 1 000 euroa) 2004 TP 2005 TA 2006 TAE Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 310 400 450 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 310 400 450 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) - - - Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 2006 talousarvio 141 725 000 2005 lisätalousarvio 2 575 000 2005 talousarvio 134 583 000 2004 tilinpäätös 137 592 743 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha) Momentille myönnetään 6 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 2 500 henkilöä, joista 900 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. 2006 talousarvio 6 500 000 2005 talousarvio 6 500 000 2004 tilinpäätös 3 570 116 50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha) Momentille myönnetään 149 354 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisten koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opiskeleville sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määräraha on mitoitettu vastaamaan 7 023 000 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia 4 010 000 päivältä koulutustukea saaville ja 2 810 000 päivältä työmarkkinatukea saaville. Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki myönnetään joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki ja ansiotuen perusosa ovat työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitetun peruspäivärahan suuruisia. Momentin määrärahasta maksetaan korottamaton perustuki, ansiotuen perusosa sekä ylläpitokorvaukset. Korottamattoman peruspäivärahan suuruudeksi vuonna 2006 arvioidaan 23,55 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 8 euroa päivässä ja sitä arvioidaan maksettavan 6 110 000 päivältä. Korotettuna maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 16 euroa päivässä ja sitä arvioidaan maksettavan 510 000 päivältä. Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 23 440 000 euroa johtuen tulopoliittisen sopimuksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesta työvoimakoulutuksen volyymin lisäyksestä noin 760 000 opiskelijatyöpäivällä. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Koulutustuki 91 730 000 Ylläpitokorvaus 48 864 000 Korotettu ylläpitokorvaus 8 160 000 Työttömyyskassojen hallintokulut 600 000 Yhteensä 149 354 000 2006 talousarvio 149 354 000 2005 lisätalousarvio 11 597 000 2005 talousarvio 132 993 000 2004 tilinpäätös 124 559 030 51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 507 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisista julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin, ei kuitenkaan työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenomomentilta 34.06.21 rahoitettaviin kustannuksiin, työmarkkinatukimomentilta 34.06.52 rahoitettaviin palkkatuen perustuen sekä starttirahan perustukea vastaavan osuuden, 4 luvun 6 :n kustannuksiin, 6 luvun 14 :n työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin, 7 luvun 13 :n 1 momentin 1 ja 2 kohtien, 9 luvun eikä 10 luvun 3 5 :n ja 6 :n 1 momentin 2 kohdan kustannuksiin. Määrärahaa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
saa käyttää eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 1 ja 2 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (1344/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 4 luvun kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1346/2002) mukaisiin kustannuksiin, ei kuitenkaan 8 :n kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Yllä esitetty momentin määrärahan käyttötarkoitus ei sisällä kuitenkaan Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja, eli määrärahoja julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 :n mukaiseen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan, määrärahoja 7 luvun mukaiseen työllistämistukeen ja lisätukeen, määrärahoja eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 3 ja 4 luvun mukaiseen työllisyyspoliittiseen projektitukeen ja omatoimisuusavustukseen eikä määrärahoja ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää työvoimakoulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimakoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2006 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2006 jälkeen enintään 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Siirtomenoista työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintamenot, Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä hankittavan koulutuksen ja majoituksen menot, Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillisen kehittämisen menot, työllistämistukimenot kunnille ja kuntayhtymille sekä yksityiselle sektorille työllistämisen määrärahat budjetoidaan suoriteperusteisina. Valtion virastoille ja laitoksille voidaan Kainuun hallintokokeilua lukuun ottamatta osoittaa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 4 :n mukaiseen työttömien työllistämiseen määrärahoja enintään 1 800 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen enintään 2 100 euron suuruisen kuukausipalkan mukaisesti. Julkisten työvoimapalvelujen ja niitä täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintoja lukuun ottamatta menoja vuoden 2006 jälkeen enintään 110 200 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa, työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Momentin määrärahoilla koulutettavien ja työllistettävien lukumäärät, vaikuttavuustavoitteet sekä koulutuksen ja työllistämisen keskihinnat on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Momentin määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon yhteensä noin 29 200 000 euroa, josta noin 25 100 000 euroa tulopoliittisen sopimuksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaiseen työvoimakoulutuksen hankintaan ja noin 4 100 000 euroa opetusministeriön hallinnonalan vähenevän valtionavustuksen hintapainevaikutuksena työvoimakoulutuksen hankintaan. Momentin määrärahoilla arvioidaan hankittavan työvoimakoulutusta vuonna 2006 yhteensä 6 843 000 opiskelijatyöpäivää. Ammatillisen koulutuksen osuudeksi arvioidaan 5 088 000 opiskelijatyöpäivää ja valmentavan koulutuksen 1 755 000 opiskelijatyöpäivää. Muutosturvan toimintamallin mukaisen työvoimakoulutuksen hankintavolyymin lisäys arvioidaan 750 000 opiskelijatyöpäiväksi. Jos muutosturvan toimintamallin mukaisen työvoimakoulutuksen volyymin lisäys jää arvioitua pienemmäksi, jätetään vastaava osuus määrärahasta käyttämättä. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa sisältäen kotoutumiskoulutusta mm. luku- ja kirjoitustaidottomille, johon määrärahaa arvioidaan käytettävän noin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
4 000 000 euroa. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Palkkatuki sekä työllistäminen valtionhallinnolle Palkkatuen sekä valtionhallinnolle työllistämisen tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan työmarkkina-asemaa edistämällä työhön sijoittumista, parantamalla ammattitaitoa ja osaamista, edistämällä pitkään työttömänä olleiden pääsemistä tai palaamista avoimille työmarkkinoille, parantamalla työllistymismahdollisuuksia ja sopeutumista työelämän rakenteellisiin muutoksiin sekä ehkäisemällä syrjäytymistä työmarkkinoilla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamiseksi siten, että työnantajalle maksettavat palkkaperusteiset työllistämistuet valtiolle työllistämistä lukuun ottamatta muutettaisiin palkkatueksi, joka koostuu perustuesta ja lisätuesta. Perustuen yksikköhinta olisi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen (23,55 euroa päivässä vuonna 2005). Perustuki voitaisiin maksaa momentilta 34.06.52 ko. momentilla luetelluissa tapauksissa. Muutoin perustuki maksetaan tältä momentilta. Lisätuki maksettaisiin aina tältä momentilta. Lisätuen suuruus olisi tukijakson ensimmäisenä vuotena perustuki enintään 90 prosentilla korotettuna 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden osalta (työttömät, jotka ovat saaneet 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja). Muiden kuin 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden osalta lisätuen suuruus olisi perustuki enintään 60 prosentilla korotettuna. Palkkatuen enimmäiskesto olisi 500 päivää työttömyysturvaa saaneiden, vajaakuntoisten, työnsuunnittelijoiden ja sosiaalisiin yrityksiin palkattavien pitkäaikaistyöttömien osalta kaksi vuotta. Oppisopimuskoulutuksessa tukijakso voisi olla koko oppisopimuskauden pituinen. Muiden kuin edellä mainittujen työttömien osalta tukijakso voisi olla enintään 10 kuukautta. Kuntien työllistämismahdollisuuksia edistetään muuttamalla säännöksiä siten, että kunnan työllistäessä vähintään 0,5 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 10 %, työllistäessä vähintään 1,0 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 20 % ja työllistäessä vähintään 2,0 % alueen työvoimasta korotettu lisätuki olisi 30 %. Työllisyyspoliittinen projektituki Työllisyyspoliittista projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden rahoittamiseen. Projektitukea maksetaan hankkeen hallinnointiin muun muassa maksamalla projekteissa vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja. Projektitukimäärärahasta tuetaan myös sosiaalisten yritysten perustamista ja toiminnan vakiinnuttamista. Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot koostuvat asiakkaiden terveydentilan ja työkunnon tutkimuksista, asiantuntijakonsultaatioista, työhönvalmennuksesta, työolosuhteiden järjestelytuesta työnantajalle ja asiakkaalle maksettavista kustannusten korvauksista, kuten työ- ja koulutuskokeilun ja oppilaitokseen tutustumisesta aiheutuvista kustannuksista. Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinta- ja urasuunnittelun tukitoimenpiteitä arvioidaan vuonna 2006 järjestettävän noin 20 000, joista arviolta 10 000 on työpaikalla tapahtuvia työkokeiluja. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisina palveluina ja 3 luvun 1 :n mukaisina täydentävinä palveluina hankitaan pääasiassa ryhmäpalveluja työnhakijoille, erityisesti työnhakuvalmennusta, sekä muita asiantuntijapalveluja, kuten työnetsijä-, ohjaaja- ja tukihenkilöpalveluja ja osaamis- ja ammattitaitokartoituksia. Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi arvioidaan järjestettävän 6 000 työkunnon tutkimusta. Vuonna 2006 arvioidaan maksettavan yhteensä 25 000 liikkuvuusavustusta työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille, jotka hakeutuvat työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle. Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2006 2007 2008 2009 Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot yhteensä Työvoimakoulutus Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 78 321 32 133 6 000-116 454 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Vuoden 2006 sitoumukset - 72 000 32 000 6 000 110 000 Valtuus yhteensä 78 321 104 133 38 000 6 000 226 454 Ryhmä- ja muut palvelut Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 50 20 - - 70 Vuoden 2006 sitoumukset - 100 100-200 Valtuus yhteensä 50 120 100-270 Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 100 100 Vuoden 2006 sitoumukset - 100 - - 100 Valtuus yhteensä 100 100 200 Valtuudet yhteensä 78 471 104 353 38 100 6 000 226 924 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta 170 591 00 0 Valmentavan työvoimakoulutuksen hankinta 45 854 000 Opiskelijavalinta sekä kehittämis-, tiedotus- ja ilmoitustoiminta 2 200 000 Etuudet ennen työvoimakoulutuksen alkua 440 000 Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 280 000 Työvoimakoulutus yhteensä 220 365 00 0 Työllistäminen valtionhallintoon 31 600 000 Työllistäminen kunnille ja kuntayhtymille 67 600 000 Työllistäminen yksityiselle sektorille yhteensä 153 857 00 0 starttiraha 22 000 000 työllisyyspoliittinen projektituki 19 700 000 omatoimisuusavustus 3 300 000 starttiselvitykset 1 500 000 muu työllistäminen 107 357 00 0 Työllistäminen yhteensä 253 057 00 0 Työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen erityismenot 8 730 000 Ryhmä- ja muiden palvelujen hankinta sekä työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvaukset 18 631 000 Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittäminen 3 300 000 Liikkuvuusavustus 2 880 000 Venäjän lähialueiden työvoiman ammatillinen kehittäminen (enintään) 437 000 Erityistoimet yhteensä 33 978 000 Yhteensä 507 400 00 0 2006 talousarvio 507 400 000 2005 lisätalousarvio 14 250 000 2005 talousarvio 476 886 000 2004 tilinpäätös 499 675 543 52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään 743 129 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työttömyysturvalain (1290/2002) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella työnantajalle maksettavan palkkatuen perustuen osuuden maksamiseen niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet 130 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja, ja jotka eivät ole olleet palkkatuen käyttöön oikeuttavan työttömyytensä aikana lainkaan työssä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä tai satunnaista. Määrärahaa saa käyttää em. lain perusteella starttirahan perustukea vastaavan osuuden maksamiseen työmarkkinatuen saajalle. Määrärahaa saa käyttää lisäksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
10 luvun 3 :n mukaisesti työelämävalmennuksessa ja työharjoittelussa olevien henkilöiden ylläpitokorvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 luvun 14 :n mukaisen työelämävalmennusta ja työharjoittelua koskevan vakuutusturvan kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalain muuttamiseksi siten, että valtio ja kunnat rahoittavat puoliksi työmarkkinatukea 500 päivää työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Tästä johtuen on määrärahan mitoituksessa otettu vähennyksenä huomioon 258 000 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamiseksi siten, että palkkaperusteiset työllistämistuet valtiolle työllistämistä lukuun ottamatta muutettaisiin palkkatueksi, joka koostuu perustuesta ja lisätuesta. Perustuki maksettaisiin tältä momentilta niiden työmarkkinatukeen oikeutettujen osalta, jotka ovat saaneet 130 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella tai 500 päivää työttömyysturvaa, ja jotka ovat työllistettäessä työmarkkinatukeen oikeutettuja, ja jotka eivät ole olleet palkkatuen käyttöön oikeuttavan työttömyytensä aikana lainkaan työssä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä tai satunnaista. Starttirahan perustuen osuus maksettaisiin työmarkkinatuen saajille aina työmarkkinatukimäärärahasta. Momenttien 33.17.50 ja 51 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 300 000 euroa lasten kotihoidon tuen ja työttömyysetuuksien yhteensovituksen tarkistuksista johtuen. Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2006 olevan keskimäärin 156 000 henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n 1 momentin mukaisen korottamattoman peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2006 sen arvioidaan olevan 23,55 euroa päivässä. Työmarkkinatukea arvioidaan maksettavan aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuville, starttirahana sekä palkkatuen perustukena myös työnantajille yhteensä 327 130 000 euroa, joka on 44 prosenttia momentin loppusummasta. Aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin arvioidun määrärahan käytön jakautuminen Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella 79 380 000 Työvoimakoulutuksen aikana maksettava työmarkkinatuki 72 700 000 Kuntouttavan työtoiminnan aikana maksettava työmarkkinatuki 14 920 000 Ylläpitokorvaukset 19 040 000 Työmarkkinatuen saajalle maksettavan palkkatuen perustuki 134 880 000 Starttiraha työmarkkinatuen saajille 4 860 000 Matka-avustuksena maksettava työmarkkinatuki 1 350 000 Yhteensä 327 130 000 2006 talousarvio 743 129 000 2005 talousarvio 995 208 000 2004 tilinpäätös 1 016 688 200 64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 27 371 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun mukaisiin investointiavustuksiin sekä 2 luvun mukaiseen työllisyystyöohjelmaan. Määrärahaa saa käyttää myös investoinneiksi katsottavista valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahan käyttötarkoitus ei sisällä kuitenkaan Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia määrärahoja. Vuonna 2006 saa tehdä enintään 28 218 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin Kainuun hallintokokeilun piiriin kuuluvia investointeja lukuun ottamatta. Vuoden 2005 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2006. Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja, jotka budjetoidaan maksatuspäätösperusteisina. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Työllisyysperusteisilla investoinneilla tuetaan alueellista ja paikallista työllisyyttä ja lievennetään työttömyyttä kohdentamalla avustuksia työllisyyttä edistävällä tavalla. Määrärahaa on tarkoitus osoittaa osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin (investointiavustus) ja valtion rakennuttaville virastoille (työllisyystyöohjelma). Investointiavustuksilla pyritään edistämään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Työllisyystyöohjelmaa käytetään Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita. Päätettäessä rahoitettavista hankkeista käytetään apuna työllisyysvaikutusarviointia. Lisäksi rahoitettavista hankkeista päätettäessä kiinnitetään huomiota muun muassa alueellisiin kehittämisohjelmiin, mahdollisuuksiin luoda edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle ja investointipaikkakunnan työllisyystilanteeseen. Investointimäärärahalla arvioidaan syntyneen uusia työpaikkoja vuonna 2003 yhteensä 850. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 900 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Valtuuden käytöstä aiheutuvat kaikki menot 2006 2007 2008 yhteensä Työllisyysperusteiset investoinnit Ennen vuotta 2006 tehdyt sitoumukset 16 521 4 518-21 039 Vuoden 2006 sitoumukset 10 850 12 850 4 518 28 218 Yhteensä 27 371 17 368 4 518 49 257 Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Investointiavustus 15 266 000 Työllisyystyöohjelma 12 105 000 Yhteensä 27 371 000 2006 talousarvio 27 371 000 2005 talousarvio 28 510 000 2004 tilinpäätös 29 342 222 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13