Arto O. Salonen, dos.

Kestävä kehitys ekologisena, sosiaalisena ja taloudellisena kehityskulkuna ja päämääränä Arto O. Salonen, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com @artoosalonen

I Suuret kysymykset

Tärkeintä elämässä on löytää elämälle merkitys ja tarkoitus > henkinen hyvinvointi pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56 67.

Hyvinvointi perustuu kuluttamisen maksimointiin? Tarpeeksi on vähän enemmän? KIIRE

Vallalla oleva kapea olemassaolemisen ihanne johtaa meitä harhaan?

Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville Millennium Ecosystem Assessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf

Globaalit markkinat laiminlyövät arvokasta ihmisyyttä

Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? Tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin liittyy pakkotyö, lapsityö, epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja toimeentuloa turvaamattomat palkat. Bureau of International Labor Affairs (2014). U.S. Department of Labor s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa: http://www.dol.gov/ilab/reports/child-labor/list-of-goods Moilala O. (2013). Tappajafarkut ja muita vastuuttomia vaatteita. Helsinki: Intokustannus. Vartiala, S. Lampiala, R. (2013). Stora Enso ja ihmisoikeudet. Helsinki: Finnwatch. Luettavissa www.finnwatch.org/images/stora_enso_intiassa_web.pdf Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ilab/programs/ocft/tvpra.htm Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18. SACOM (2012). Toying with Workers Rights. A Report on Producing Merchandise for the London 2012 Olympic Games. Play Fair. Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: www.indianet.nl/pdf/capturedbycotton.pdf Iqbal, S., Guggenberger, M. & Alam, K. (2012). Deadly Denim. Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry. Amsterdam: Clean Clothes Campaign. Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO. Kakuli, A. & Risberg, V. (2012). A lost revolution? Empowered but trapped in poverty. Women in the garment industry in Bangladesh want more. Swedwatch report 47. Available www.swedwatch.org/sites/www.swedwatch.org/files/a_lost_revolution_sw_0.pdf Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It s Your Call Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch. UNDP (2008). Human Development Report 2007 2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme. Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch UN (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations Protect, Respect and Remedy Framework. Geneva: United Nations. Available: www.ohchr.org/documents/publications/guidingprinciplesbusinesshr_en.pdf

Hyvinvointi ei enää lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syiden muutos Suomessa 1996-2011 Mielenterveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet + 14,8-31,8-53,9-17,2 Eläketurvakeskus

Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut MITÄ PITÄISI TAVOITELLA? MITÄ ON EDISTYS? Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL.

Palataan ihmisyyden ydinkysymyksiin Miksi olemme olemassa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?

II Vastaukset suuriin kysymyksiin

Periaatteet

Ihmisen talous on raaka-aineiden muuttamista jätteiksi ja päästöiksi. Kaikki ihmisen tarvitsema aineellinen hyvä otetaan luonnosta ja palautetaan luontoon.

Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin Hierarkia: 1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa 2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa 3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi

Merkitys syntyy suhteessa Tästä minä nautin johonkin itselle arvokkaaseen merkitys arvokas tarkoitus

Tästä minä nautin merkitys arvokas tarkoitus flow

Reilu tulevaisuus kaikille yhden planeetan rajoissa 4 maapalloa 3 maapalloa 2 maapalloa Ylikehittyneet kulttuurit ja elämäntavat 1 MAAPALLO Alikehittyneet kulttuurit ja elämäntavat NYT TULEVAISUUDESSA

7 konkreettista tieteidenvälisyyteen perustuvaa ehdotusta

1. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen

Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.

RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto

Paikallistalous yhdistää tuottajan ja kuluttajan (läpinäkyvyys) lisää alueen taloudellista riippumattomuutta elävöittämällä elinkeinoelämää lisää yleistä hyvinvointia ja alueen vakautta

2. Omistamisesta jakamiseen

Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta omistamisen sijasta Todellinen tarpeemme on reikä seinään silloin tällöin eikä porakoneen omistaminen Uuden hyödykkeen ostamisen sijaan korjaus- ja päivityspalvelu > Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta > Säästää energiaa ja luonnonvaroja

3. Likaisesta energiasta puhtaaseen energiaan

Ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen lisäksi likainen energia sairastuttaa ja johtaa ennenaikaisiin kuolemiin! Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x

4. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen

250 200 Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m 2 ) 200 150 125 100 50 50 75 10 12 12 0 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.

Yhdysvaltojen keskivertokansalaisen ruokailutottumuksilla planeettamme pystyy tarjoamaa ravinnon nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa planeetallamme riittäisi ruokaa 10 miljardille ihmiselle. Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company

5. Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen

2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin palkinnon voittajaa) ehdottaa kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi verotuksen pääasialliseksi kohteeksi kulutusta. Cutting income taxes This may be the closest thing to a free lunch that economics has to offer. - Gregory Mankiw Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company. Luettavissa: http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf

6. Kvartaaliajattelusta pitkän aikavälin ajatteluun

Sääntely selättää Suomen? VAI: Ekologinen velkaantuminen ryöstää tulevat sukupolvet? Keskuskauppakamari Suomen tulevaisuuden vaarantaa a) EU:n ilmastopolitiikka b) Energiatehokkuusdirektiivi c) Kaivosvero d) Rikkidirektiivi e) Rahoitusmarkkinavero OECD Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Keskuskauppakamari (2012.) Sääntely selättää Suomen: Viisi vaarallista hanketta. Lehdistötiedote 19.10.2012. http://news.cision.com/fi/keskuskauppakamari/r/saantely-selattaa-suomen--viisi-vaarallista-hanketta,c9333965 OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm Stiglitz, J., Sen A., & Fitoussi, J-P. (2009). The Measurement of Economic Performance and Social Progress Revisited. Reflections and Overview. Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Luettavissa: www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/documents.htm

7. Yksin tekemisestä ihmistenvälisyyteen

jaettu ymmärrys, kohtaava läsnäolo Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen

Onko kukoistavan perheen, oppilaitoksen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut liekkeihin? onnistuja on se, joka saa muut yltämään parhaaseen tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi

JOHTOPÄÄTÖKSET

Henkiset, sosiaaliset ja kulttuuriset asiat voivat kasvaa rajattomasti, mutta materiaaliselle kulutukselle maapallo asettaa rajat.

Arvohierarkia, joka varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä itsessään arvokas välillisesti arvokas I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maaalueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat II Ihmisoikeudet, arvokas elämä, sosiaalinen vauraus III Vakaa talous

Mihin kannattaisi satsata elämän parhaimmat voimat? MATERIAALINEN HYVINVOINTI olen kuluttaja bruttokansantuote osakemarkkinoiden kehitys kuluttajien luottamus vaurauden maksimointi rajallinen materiaalinen kasvu AINEETON HYVINVOINTI olen ihminen arvokas ihmisyys itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen yhteys muihin ihmisiin tarve tulla osaksi jotakin suurempaa rajaton aineettoman pääoman lisääntyminen Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62.

Kiitos! Arto O. Salonen arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com @artoosalonen