Vuonteensalmen sillan yleiskaavan muutos Leppävesi-järven rantayleiskaava Kanavareitin rantaosayleiskaava, osa-alue III Torronselkä

LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Laukaan kunta Vuonteensalmen sillan yleiskaavan muutos Leppävesi-järven rantayleiskaava Kanavareitin rantaosayleiskaava, osa-alue III Torronselkä 28.9.2016 LAUKAAN KUNTA MAANKÄYTTÖOSASTO Yleiskaavan muutos, Vuonteensalmen silta 1

SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 4 3.1 Maakuntakaava... 4 3.2 Yleiskaava... 5 3.3 Asemakaavat... 6 3.4. Pohjakartta... 7 4. OSALLISET... 7 4.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa... 7 4.2 Viranomaiset... 7 4.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään... 7 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 7 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 8 7. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET... 8 8. KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 9 9. YHTEYSTIEDOT... 9 Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 2

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE Laukaan kunnan Vuonteen kylälle sijoittuvan Leppävesi-järven rantayleiskaavan ja Kanavareitin rantaosayleiskaavan (osa-alue III Torronselkä) muutoksen laatiminen on käynnistetty Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 15.6.2016 58 ns. vähäisenä kaavahankkeena. Suunnittelualue sijaitsee Vuonteen kylällä, Vuonteensalmen sillan ympärillä. Suunnittelualueen läpi kulkee Metsolahti Vihtavuori maantien 640. Muutos koskee kiinteistöjä Pernasaari 410-411-1-16, Torronranta 410-406-10-320, Vuonteenmaja 410-406-10-34, Vuontee 410-406-10-35, Koivuniemi 410-406-10-123, Majaniemi 410-406-10-129, Metsolahti Vihtavuori maantie 410-895-00-640 sekä sillan kohdan vesialueita. Alueen pinta-ala on noin 11 ha. Kuvat 1 ja 2. Suunnittelualueen rajaus ja alustava rajaus. Kaavanmuutoksen lopullinen rajaus tarkentuu suunnittelutyön aikana. Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 3

2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Vuonteensalmen sillan uudistaminen on käynnistetty Keski-Suomen ELYn toimesta tiesuunnitelman laatimisella. Tavoitteena on korvata vanha silta uudella, leveämmällä sillalla, joka palvelee myös kevyttä liikennettä. Yleiskaavojen muutosten keskeisenä tavoitteena on muuttaa oikeusvaikutteisia yleiskaavoja siten, että uuden sillan rakentaminen on kaavallisesti mahdollista. Suunnittelua tehdään yhteystyössä Keski-Suomen ELYn kanssa, rinnakkain tiesuunnitelman kanssa. 3. TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT 3.1 Maakuntakaava Maakuntasuunnitelma Keski-Suomen MRL:n mukainen maakunta-suunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.6.2010. Maakuntasuunnitelma laaditaan joka neljäs vuosi ja siinä esitetään strategisia tavoitteita maakunnan kehittämiseksi 20-30 vuoden aikajänteellä. Maakuntakaava MRL:n mukaista maakuntakaavaa on laadittu usean vuoden ajan Keski-Suomessa. Maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Keski-Suomen maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu lainvoimaiseksi ympäristöministeriössä 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava korvasi Keski-Suomen vaiheittain laaditun seutukaavan. Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Maakuntakaavan vaihekaavat Keski-Suomen liitto on työstänyt myös 1 4. vaihemaakuntakaavoja. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on varata Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 1. vaiheen maakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 16.12.2009. Toisessa vaihekaavassa varattiin alueita maa-aineshuoltoon ja tarkastettiin maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita. Maakuntavaltuuston hyväksyi toisen vaihekaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriön vahvisti sen 11.5.2011. Kolmannessa vaihekaavassa on osoitettu alueita turvetuotannolle ja suojeltu samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa on osoitettu myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Vaihekaavan on hyväksytty 14.11.2012. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää myös neljännen vaihemaakuntakaavan. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihekaavan 3.5.2013 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 24.9.2014. Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 4

Suunnittelualueen sijainti Kuva 2. Ote maakuntakaavayhdistelmästä Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat maakuntakaavassa tai maakuntakaavan vaihekaavoissa osoitetut merkinnät: Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Ulkoilureitti Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Laivaväylä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Seututie (st) Seututeinä osoitetaan seutukuntien liikennettä ja seutukuntia pääteihin yhdistäviä teitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 3.2 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu osittain Kanavareitin rantaosayleiskaavan osa-alue III Torronselkä alueelle, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.12.2001 62. Suunnittelualueeseen kohdistuvat seuraavat kaavamerkinnät: M AP / AP-2 maa- ja metsätalousalue pientalovaltaista asuntoalue Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 5

Kuva: Ote Kanavareitin rantaosayleiskaavasta, osa-alue III Torronselkä Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu Leppävesijärven rantayleiskaavaan alueelle, joka on hyväksytty Laukaan kunnanvaltuustossa 29.3.2004 10. Suunnittelualueeseen kohdistuvat seuraavat kaavamerkinnät: E/s erityisalue, jolla ympäristö säilytetään AP W asuinpientaloalue vesialue veneväylä Kuva: Ote Leppävesijärven rantayleiskaavasta. 3.3 Asemakaavat Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole asemakaavaa. Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 6

3.4 Muut suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet; 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonympäristö 4) Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Muita aluetta koskevia selvityksiä, käsittelyjä ja päätöksiä: - Kunnan rakennusjärjestys 2009 - Kanavareitin rantaosayleiskaavaa (Torronselkä) koskevat selvitykset: o Luonto- ja maisemaselvitys, Eija Syrjälä o Kantatilaselvitys - Savio Vuontee luonto- ja maisemaselvitys. Jäntti Ari, 2009. - Savio Vuontee muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy, 2010. - Savio Vuontee alueen rakennuskulttuurikartoitus. Pöyry Environment Oy, 2009. 3.4. Pohjakartta Yleiskaavamuutoksen pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. 4. OSALLISET 4.1 Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa - Kuntalaiset - Kaava-alueen sekä siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset, elinkeinonharjoittajat, alueen työntekijät ja palveluiden käyttäjät 4.2 Viranomaiset - Kunnan hallintokunnat; kaavoitus- ja rakennuslautakunta ja tekninen lautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Liikennevirasto - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo 4.3 Yhteisöt tms. joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään - Vuonteen seudun kyläyhdistys ry - Palo- ja pelastuslaitos - Elenia - Vihtasillan vesihuolto-osuuskunta Osallisten luetteloa voidaan täydentää tarvittaessa. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaistahoilta pyydetään erikseen lausunnot kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 5. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo - Vuonteensalmen sillan yleiskaavan muutoksen vireille tulosta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle OAS:n nähtävillä oloajan kuluessa. Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 7

Kaavan valmistelu - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi. - Kaavaluonnos on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 14 päivää - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoitus- ja rakennuslautakunnalle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivulla osoitteessa www.laukaa.fi - Kaavaehdotus on nähtävillä Laukaan kunnanvirastossa 30 päivän ajan. - Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutoksen nähtävillä oloajan kuluessa. - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, kunta ilmoittaa perustellun kannanoton esitettyyn mielipiteeseen. Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. - Kaavamuutoksen hyväksymisestä kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla osoitteessa www.laukaa.fi - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua kunta tarkistaa onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Laukaa Konnevesi -paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivulla. 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - Kaavoituksesta järjestetään kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 77). Työn alkuvaiheessa lähetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja kommentoitavaksi. - Keski-Suomen ELY-keskukselta, Liikennevirastolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen liitolta ja tekniseltä lautakunnalta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos käsitellään Laukaan kunnan kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa ennen nähtäville asettamista. - Kaavaehdotus käsitellään Laukaan kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavan hyväksyy Laukaan kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan johtavalle rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY-keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 7. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 9 ). Suunnittelualueesta laaditaan tarvittavat perusselvitykset kaavoittamisen perustiedoiksi. Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 8

Kaavan vaikutuksia arvioidaan lähinnä seuraavien ominaisuuksien osalta: - Vaikutukset luonnonympäristöön - Taloudelliset vaikutukset (katujen rakentaminen, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät) - Sosiaaliset vaikutukset (viihtyisyys) 8. KAAVOITUKSEN AIKATAULU KAAVAMUUTOKSEN OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Kesäkuu 2016 Kartta- ym. perustietojen hankinta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Tiedottaminen, kuulutukset Perusselvitykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi YLEISKAAVALUONNOS syys-lokakuu 2016 Kaavaluonnoksen ja selostusosan laatiminen Lautakuntakäsittely kaavaluonnoksesta Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Alustava kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta Kommenttien ja mielipiteiden käsittely YLEISKAAVAEHDOTUS marras-joulukuu 2016 Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään viranomaisilta Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn HYVÄKSYMISKÄSITTELY alkuvuosi 2017 Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 9. YHTEYSTIEDOT Laukaan kunta Maankäyttöosasto Kaavoitus- ja suunnittelutoimi Laukaantie 14, PL6 40341 Laukaa Kaavoitusjohtaja Mari Holmstedt p. 0400 317 759 tai mari.holmstedt@laukaa.fi Kaavasuunnittelija Outi Toikkanen p. 050 568 1206 tai outi.toikkanen@laukaa.fi Vuonteensalmen silta; yleiskaavojen muutos 9

LIITE 2 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liite 14; Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016

2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 3.1 Liito-orava... 4 3.2 viitasammakko... 6 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 8

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 8.6.2016 3 (9) 1 Johdanto Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tilannut Sito Oy:ltä Laukaan Vuonteensalmen alueen liito-orava- ja viitasammakkoselvitykset. Selvitysalue käsittää nykyisen sillan läheisyyteen sijoittuvat ranta-alueet (Kuva 1). Selvitykset keskitettiin Vuonteensalmen etelä-/kaakkoisrannalle, Laukaan vankilalle sekä sillan pohjoispuolelle sijoittuvan pellon ranta-alueille. Vuonteensalmen pohjois-/luoteispuolelle sijoittuu asuinrakennusten piha-alueita, joille ei selvityksen maastotöitä ollut mahdollista ulottaa. Selvityksen on laatinut MMM (metsäekologi) Heikki Holmén Sito Oy:stä. Kuva 1. Viitteellinen selvitysalue. Liito-orava ja viitasammakko ovat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV ja II laji ja viitasammakko liitteen IV laji (92/43/EEC). Liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT = Near Threatened) (Liukko ym. 2015) ja viitasammakko elinvoimaiseksi (LC = Least Concern) (Rassi ym. 2010). Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELYkeskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen. 2 Aineisto ja menetelmät Selvitystä varten hankittiin lajitiedot ympäristöhallinnon ylläpitämästä uhanalaisten lajien rekisteristä (Keski-Suomen ELY 2016). Lisäksi lähtöaineistona käytettiin maanmittauslaitoksen kartta- ja ilma-kuva-aineistoja. Selvitysten maastotyöt tehtiin 2.-3.5.2016. Vuonteensalmen etelä-/kaakkoispuolen ranta-alueet kuljettiin läpi jalkaisin, salmen pohjois-/luoteispuolen ranta-alueet kartoitettiin silta- ja tiealueelta käsin.

4 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 3 Tulokset 3.1 Liito-orava Maastokäynnillä etsittiin liito-oravan ulostekasoja pesäpuiksi soveltuvien puiden juurilta. Liito-oravan asuttamat ja lajille soveltuvat ympäristöt ovat menetelmällä havaittavissa luotettavasti. Sen sijaan lajin ravinnonhankintaan ja liikkumiseen käyttämiltä alueilta ei välttämättä löydetä merkkejä, mikäli kyseessä on lajin satunnaisesti käyttämä ympäristö. Oleellisinta on kuitenkin havaita lajin keskeiset elinympäristöt, joita lajin yksilöt käyttävät pesintään ja ruokailuun. Selvitys antaa suunittelun kannalta riittävän tiedon selvitysajankohtana vallinneesta tilanteesta liito-oravan esiintymisen suhteen. Viitasammakon esiintymistä kartoitettiin kuuntelemalla lajin koiraiden kutuääntelyä 2.5.2016 kello 21.00 23.30 välisenä aikana. Lajin esiintyminen on selvitettävissä luotettavasti edellä mainitulla menetelmällä lajin kutuaikana. Kudun ollessa kiivaimmillaan ääntelyä voidaan havaita kaikkina vuorokaudenaikoina, ääntelyn ollessa kuitenkin voimakkainta auringonlaskun jälkeen. Ääntelevien koiraiden lisäksi kutupaikoilla on naaraita ja todennäköisesti myös ääntelemättömiä nuoria koiraita. Laukaan vankilan ranta-alueelle sijoittuu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä (Kuva 3). Selvityksen yhteydessä vankilan ranta-alueilta havaittiin liito-oravan ulostekasoja yhteensä 17 puun juurilta, joista mahdollisiksi pesäpuiksi arvioitiin neljä (Taulukko 1, Kuva 2). Alueelta oli myös aiemmin tunnettu liito-oravahavainto vuodelta 2014 (Keski-Suomen ELY-keskus). Muualle selvitysalueelle ei sijoitu lajille soveltuvaa elinympäristöä, eikä lajin esiintymisestä havaittu merkkejä asutun reviirin ulkopuolelta. Ekologisella maisematasolla tarkasteltuna asuttu reviiri on melko eristäytynyt. Pääasiallisen kulun/dispersaation arvioidaan tapahtuvan vankilan piha-alueiden läpi idän suuntaan. Lajin on myös mahdollista liikkua pohjoisen suuntaan peltoalueiden rantapuustoa pitkin. Taulukko 1. Maastokäynnin yhteydessä tehdyt liito-oravahavainnot. Numero Ulosteiden Puulaji Mahdollinen Lisätietoja määrä pesäpuu 1 Muutamia Kuusi Järeä, suurikoinen puu 2 Muutamia Makedoniamänty Järeä, suurikoinen puu 3 Kymmeniä Koivu X Suurikoinen puu, risupesä? 4 Muutamia Kuusi 5 Muutamia Kuusi Vieressä raita, jossa telkän pönttö 6 Kymmeniä Kuusi X Hyvin järeä 7 Muutamia Kuusi Hyvin järeä 8 Muutamia Kuusi 9 Kymmeniä Kuusi X 10 Kymmeniä Kuusi Suurikoinen puu 11 Kymmeniä Kuusi Tuoreita papanoita, ravintovarasto? 12 Kymmeniä Kuusi X 13 Muutamia Kuusi 14 Muutamia Kuusi 15 Muutamia Kuusi 16 Muutamia Kuusi 17 Muutamia Kuusi

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 8.6.2016 5 (9) Kuva 2. Maastotöiden yhteydessä tehdyt liito-oravahavainnot. Kuva 3. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä Laukaan vankilan ranta-alueella.

6 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 3.2 Viitasammakko Vuonteensalmen etelä-/kaakkoisrannalle, nykyisen sillan molemmin puolin sijoittuu viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä (Kuva 4, Kuva 5, Kuva 6). Sillan pohjoispuolella lajille soveltuva elinympäristö sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle sillasta ja eteläpuolelle sen välittömään läheisyyteen. Maastokäynnin yhteydessä sillan pohjoispuoliselta ja eteläpuoliselta alueelta havaittiin viitasammakkokoiraiden kutuääntelyä. Pohjoispuoliselta alueelta äänessä oli arviolta satoja yksilöitä ja eteläpuolella muutama yksilö. Kuva 4. Liito-orava- ja viitasammakkoalueiden sijoittuminen Vuonteensalmen alueelle.

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, 8.6.2016 Laukaa 7 (9) Kuva 5. Viitasammakolle soveltuvaa /kaakkoisrannalla, sillan pohjoispuolella. elinympäristöä Vuonteensalmen etelä- Kuva 6. Viitasammakolle soveltuvaa /kaakkoisrannalla, sillan eteläpuolella. elinympäristöä Vuonteensalmen etelä- Vuonteensalmen pohjois-/luoteispuolelle ei sijoitu lajille soveltuvaa elinympäristöä, eikä sieltä maastokäynnin yhteydessä havaittu koiraiden kutuääntelyä.

8 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 4 Johtopäätökset Vuonteensalmen etelä-/kaakkoispuolelle sijoittuu liito-oravan asuttama reviiri sekä viitasammakon lisääntymisalueita. Liito-oravan asuttama reviiri sijoittuu Nykyisen sillan eteläpuolelle, Laukaan vankilan rantametsään. Reviirin pääkulkuyhteyden arvioidaan suuntautuvan vankilan piha-alueen kautta itään. Viitasammakon lisääntymisalueet sijoittuvat sillan pohjoispuolella noin 100 metrin etäisyydelle sillasta ja eteläpuolella sen välittömään läheisyyteen. Sillan pohjoispuolelta havaittiin äänessä satoja viitasammakkokoiraita ja eteläpuolelta muutama yksilö. Pohjoispuolelle sijoittuva elinympäristö on pinta-alaltaan huomattavasti eteläpuolen ympäristöä suurempi ja silmämääräisesti arvioituna lajille otollisempi. Näin ollen sillan pohjoispuolelle sijoittuva ympäristö arvioidaan lajin paikallispopulaation kannalta eteläpuolelle sijoittuvaa ympäristöä oleellisemmaksi. Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen.

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 8.6.2016 9 (9) 5 Lähdeluettelo Keski-Suomen ELY-keskus. 2016. Uhanalaisrekisteriote. Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I., K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M., Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus, punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 92/43/EEC: Neuvoston direktiivi; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206

LIITE 3 Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla Liite 17; Meluselvitys Anne Kangasaho Siru Parviainen 10.6.2016

Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla 10.6.2016 2 (6) 1 Taustatiedot Tämä meluselvitys on tehty osana maantien 640 parantamisen Vuonteensalmen sillan tiesuunnitelmaa. Selvityksessä on tarkasteltu nykytilanne nykyisellä tieverkolla ja ennustetilanne 2040 tiesuunnitelman vaihtoehdoilla 1a, b ja c sekä 2 b ja c. Sillan välittömässä läheisyydessä melun vaikutusalueella on nykytilanteessa viisi asuinrakennusta, joista osa poistuu siltavaihtoehdosta riippuen. Vaihtoehdossa 1 uusi silta sijoittuu nykyisen sillan itäpuolelle ja vaihtoehdossa 2 nykyisen sillan länsipuolelle. Alavaihtoehdossa a sillan alikulkukorkeus on 5,5 metriä ja silta on viisiaukkoinen betonipalkkisilta. Alavaihtoehdossa b sillan alikulkukorkeus on 8 metriä ja silta on kolmiaukkoinen betonipalkkisilta. Alavaihtoehdossa c sillan alikulkukorkeus on 5,5 metriä ja silta on kolmiaukkoinen betonipalkkisilta. 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksena saatuja melutasoja on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Taulukossa 1 on esitetty melun ohjearvot ulko- ja sisätiloissa erilaisilla alueilla. Tässä selvityksessä on sovellettu yöajan ohjearvoa 50 db, ja päiväajan melutasot ovat määräävät. Taulukko 1 Melun ohjearvot Melun keskiäänitason L Aeq enimmäisarvo Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - 2.2 Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen pistemuotoisen korkeusdatan perusteella. Rakennukset ja vesialueet ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Rakennuksille on määritetty keskimääräinen korkeus rakennusluokituksen mukaan. Malliin on lisäksi tuotu tiesuunnitelman mukaiset tien taiteviivat.

Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla 10.6.2016 3 (6) 2.3 Liikennetiedot Melumallinnuksessa on käytetty yhteispohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Laskentamallin tarkkuus on tien lähietäisyydellä tyypillisesti ±2 db. Laskennat on tehty SoundPlan 7.4 -melulaskentaohjelmalla. Melulähteenä on huomioitu maantie 640. Melulaskennat tehtiin nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa 2040. Nykytilanteen liikennemääränä on käytetty viimeisintä tierekisterin tietoa, KVL sillan kohdalla 1640. Raskaan liikenteen osuus on 5 %. Nopeudet sillan kohdalla 30 km/h (laskennassa 40 km/h, joka on matalin nopeus jonka pohjoismainen tieliikennemelumalli laskee), sillasta etelään 50 km/h ja sillasta pohjoiseen 60 km/h. Ennustetilanteen 2040 liikennemäärä on määritetty tiesuunnitelman yhteydessä, KVL 2100. Raskaan liikenteen osuus on 4 %. Nopeutena ennustetilanteessa on käytetty koko matkalla mitoitusnopeutta 80 km/h. 3 Meluvaikutukset Alueelle laskettiin melutasot nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa 2040 kaikilla vaihtoehdoilla. Liikennemäärät ovat kohtuullisen pienet, joten melutason ohjearvot (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ylittyvät ainoastaan maantien välittömässä läheisyydessä. Liikennemäärät kasvavat jonkin verran ennustetilanteessa, mutta merkittävin melutasojen muutoksen aiheuttaja on nopeuden nosto koko alueella 80 km/h, jonka uusi silta osaltaan mahdollistaa. Nykytilanteessa päiväajan yli 55 db meluvyöhyke ulottuu suurimmillaan noin 30 metrin päähän tiestä, ja ennustetilanteessa noin 45 metrin päähän tiestä. Kuvassa 1 on esitetty melutasot nykytilanteessa päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Ohjearvot ylittyvät kolmen asuinrakennuksen kohdalla. Kuva 1 Melutasot nykytilanteessa päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Vaihtoehdon 1 mukaisella linjauksella kaksi asuinrakennusta poistuu, koska ne jäävät uuden tielinjauksen alle. Kuvassa 2 on esitetty vaihtoehdon 1a (viisiaukkoinen silta 5,5 metrin alituskorkeudella) melutasot ennustetilanteessa. Kuten edellä on todettu, melutasot kasvavat koko alueella nykytilanteeseen verrattuna nopeuden noston myötä. Ohjearvot ylittyvät selkeästi kahden asuinrakennuksen kohdalla ja hieman kolmannen asuinrakennuksen kohdalla.

Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla 10.6.2016 4 (6) Kuva 2 Melutasot ennustetilanteessa 2040 vaihtoehdossa 1a päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kuvassa 3 on esitetty vaihtoehdon 1b (kolmiaukkoinen silta 8 metrin alituskorkeudella) melutasot ennustetilanteessa. Ohjearvot ylittyvät kahden asuinrakennuksen kohdalla. Kuva 3 Melutasot ennustetilanteessa 2040 vaihtoehdossa 1b päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kuvassa 4 on esitetty vaihtoehdon 1c (kolmiaukkoinen silta 5,5 metrin alituskorkeudella) melutasot ennustetilanteessa. Ohjearvot ylittyvät kahden asuinrakennuksen kohdalla.

Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla 10.6.2016 5 (6) Kuva 4 Melutasot ennustetilanteessa 2040 vaihtoehdossa 1c päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Vaihtoehdossa 1 erot eri alavaihtoehtojen välillä ovat pienehköjä. Paras melutilanne on vaihtoehdossa 1b, jossa silta on hieman korkeampi, ja näin sillan kannen varjostusvaikutus ulottuu laajemmalle alueelle. Huonoin melutilanne on vaihtoehdossa 1a, vaihtoehto 1c on tätä aavistuksen parempi. Ohjearvojen ylitykset ovat kaikilla siltavaihtoehdoilla maltilliset, eikä 60 db ylity missään vaihtoehdossa asuinrakennusten kohdalla. Vaihtoehdon 2 mukaisella linjauksella yksi asuinrakennus poistuu, koska se jää uuden tielinjauksen alle. Kuvassa 5 on esitetty vaihtoehdon 2b (kolmiaukkoinen silta 8 metrin alituskorkeudella) melutasot ennustetilanteessa. Ohjearvot ylittyvät selkeästi kahden asuinrakennuksen kohdalla ja hieman kolmannen kohdalla. Kuva 5 Melutasot ennustetilanteessa 2040 vaihtoehdossa 2b päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kuvassa 6 on esitetty vaihtoehdon 2c (kolmiaukkoinen silta 5,5 metrin alituskorkeudella) melutasot ennustetilanteessa. Ohjearvot ylittyvät kaikkien neljän lähialueen asuinrakennuksen kohdalla.

Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla 10.6.2016 6 (6) 4 Yhteenveto Kuva 6 Melutasot ennustetilanteessa 2040 vaihtoehdossa 2c päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Samoin kuin vaihtoehdossa 1, vaihtoehdon 2 alavaihtoehtojen erot ovat pienehköt, mutta vastaavasti korkeampi siltavaihtoehto 2b on tässäkin parempi. Ohjearvojen ylitykset ovat molemmilla siltavaihtoehdoilla maltilliset, eikä 60 db ylity kummassakaan vaihtoehdossa asuinrakennusten kohdalla. Melun osalta suurin vaikutus sillan uusimisella on nopeuden noston myötä tapahtuva meluvyöhykkeiden suurenemine, joka tapahtuu kaikissa vaihtoehdoissa. Eri vaihtoehtojen väliset erot ovat pienehköt, ja erot muissa vaikutuksissa (maisemalliset, luonto, vaikutukset ihmisiin laajemmin) ovat todennäköisesti melua merkitsevämmät. Vaihtoehtoja 1 ja 2 verrattaessa vaihtoehdossa 1 ohjearvot ylittävälle meluvyöhykkeelle jää vähemmän asuinrakennuksia. Tämä kuitenkin johtuu lähinnä siitä, että vaihtoehdossa 1 joudutaan poistamaan yksi rakennus enemmän, jolloin mahdollisten altistujien määrä on pienempi. Lisäksi asuinrakennuksen poistaminen kokonaan on huomattavasti suurempi vaikutus kuin melutason ohjearvojen ylitys, erityisesti kun ohjearvojen ylitykset ovat pienehköt koko alueella. Molemmissa vaihtoehdoissa 1 ja 2 melun kannalta paras siltavaihtoehto on korkeampi alavaihtoehdon b mukainen siltaratkaisu.

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Nykytilanne 24.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Nykytilanne 24.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Ennustetilanne 2040, Ve 1a 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Ennustetilanne 2040, Ve 1a 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Ennustetilanne 2040, Ve 1b 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Ennustetilanne 2040, Ve 1b 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Ennustetilanne 2040, Ve 1c 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Ennustetilanne 2040, Ve 1c 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Ennustetilanne 2040, Ve 2b 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Ennustetilanne 2040, Ve 2b 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot päivällä klo 7-22 Ennustetilanne 2040, Ve 2c 23.5.2016

km 0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 ± Melutasot L Aeq 40-45 db 45-50 db 50-55 db 55-60 db 60-65 db 65-70 db > 70 db Asuin- tai lomarakennus Muu rakennus Mt 640 Vuonteensalmi, linjausselvitys Meluselvitys Melutasot yöllä klo 22-7 Ennustetilanne 2040, Ve 2c 23.5.2016

LIITE 5 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liite 15; Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016

2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 5 LÄHDELUETTELO... 5

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 26.8.2016 3 (5) 1 Johdanto Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tilannut Sito Oy:ltä Laukaan Vuonteensalmen alueen lepakkoselvityksen. Selvitysalue käsittää nykyisen sillan läheisyyteen sijoittuvat ranta-alueet. Selvityksen on laatinut MMM (metsäekologi) Heikki Holmén Sito Oy:stä. Suomessa on tavattu kaiken kaikkiaan 13 eri lepakkolajia, kaikki on lueteltu EU:n luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteessä IV(a). Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS). Sopimus velvoittaa huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta ja säilyttämään ja suojelemaan lepakoille merkittäviä ruokailualueita. Luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaan lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kieltoon voidaan hakea poikkeuslupaa alueelliselta ELY-keskukselta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että lajin suotuisa suojelutaso ei heikkene, hankkeella ei ole muuta toteuttamisvaihtoehtoa ja hanke on yhteiskunnan edun mukainen. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat hyönteissyöjiä. Lajit ovat kokoonsa nähden verrattain pitkäikäisiä ja ne lisääntyvät hitaasti. Yleisesti lepakot saavat vuosittain noin 1-2 poikasta. Lepakot ovat yöeläimiä ja lentäessään hahmottavat ympäristöään kaikuluotauksen avulla. Kesäaikaan lepakoita voidaan tavata monenlaisista päiväpiilopaikoista, kuten puiden koloista, kaarnan alta, linnunpöntöistä tai muista ahtaista ja lämpöisistä paikoista. Lepakkonaaraat muodostavat piilopaikkoihinsa pesimäyhdyskuntia, jotka yleisimmin koostuvat muutamasta - kymmeniin naaraisiin. Tyypillisimmin pesimäyhdyskunnat sijaitsevat rakennusten yhteydessä. Yöaikaan lepakot saalistavat hyönteisiä pääasiassa päiväpiilojen lähialueella, mutta voivat tarpeen mukaan vierailla kilometrien etäisyydellä paremmilla ruokailualueilla (Lappalainen 2003). Lepakot parittelevat syksyisin ja kerääntyvät niin kutsuttuihin syysparveilupaikkoihin. Osa lepakoista muuttavat talveksi etelään maamme rajojen ulkopuolelle ja osa talvehtii Suomessa. Talvehtivat lepakot vaipuvat horrokseen, missä ne viettävät yli puoli vuotta. Hyvä talvehtimispaikka on rauhallinen ja sopivan kostea, ominaisuuksiltaan tasainen ympäristö. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luolat, kalliohalkeamat maakellarit tai louhikot. 2 Aineisto ja menetelmät Suunnittelualueen lepakkokannan selvittämiseksi alueella toteutettiin lepakkojen maastokartoitus kesällä 2016. 17.6.2016 ensimmäisellä maastokäynnillä etsittiin lepakoille päiväpiiloiksi ja/tai lisääntymisympäristöiksi soveltuvista ympäristöistä merkkejä lepakoiden esiintymisestä. Sillan läheisyyteen sijoittuvista maakellareista, kolopuiden juurilta ja rakennusten räystäiden alta etsittiin lepakoita, niiden ulosteita ja raapimisjälkiä. 24.8.2016 toisella maastokäynnillä lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorilla (Batbox Griffin) yhtenä yönä. Detektorilla voidaan kuunnella ja määrittää lepakoita reaaliajassa heterodyne-menetelmällä ja/tai varmistaa lajien määritys erikoisohjelmistoa (BatSound) käyttäen. Lepakoita oli tarkoitus havainnoida myös yhtenä yönä jo aiemmin kesäkuussa 2016. Maastokäyntiä ei pystytty kuitenkaan toteuttamaan tuolloin suunnitellusti, koska sääolosuhteet olivat havainnoinnin kannalta heikot. Elokuussa havainnointi tehtiin soveltuvissa olosuhteissa eli sopivan tyynenä ja lämpimänä ajankohtana, jolloin lämpötila oli vähintään 10 C.

4 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 3 Tulokset Laukaan vankilan pihapiiriin sijoittuu lepakoille päiväpiiloksi soveltuva vanha käytöstä poistettu maakellari sekä useita vanhempia rakennuksia. Sillan koillispuolella olevan tyhjän asuinrakennuksen pihapiiriin sijoittuvat lepakoille päiväpiiloiksi soveltuvat ulkorakennus ja maakellari. Vuonteensalmen luoteispuolelle sijoittuu niin ikään pihapiirejä sillan molemmin puolin. Pihoihin sijoittuneekin selvitysalueen lepakoille parhaiten soveltuvat päiväpiilot ja/tai lisääntymispaikat. Salmen luoteispuolen pihapiirejä tai yksittäisiä rakennuksia ei selvityksen yhteydessä ollut mahdollista tarkistaa. Kesäkuun tarkastelussa kohteista ei havaittu lepakoita eikä merkkejä niiden esiintymisestä. 4 Johtopäätökset Kuva 1. Vankilan pihapiirin sijoittuva maakellari Elokuun 24. päivän maastokäynnillä alueelta havaittiin yksi saalistavaa siippayksilö (Myotis sp.) Vuonteensalmen kaakkoispuolelle ja sillan/tien koillispuolelle sijoittuvasta pihapiiristä. Havaittu laji oli joko viiksi- tai isoviiksisiippa. Molemmat lajit on arvioitu Suomessa melko yleisiksi. Lajien erottaminen toisistaan on haasteellista. Lajit saalistavat pääasiassa metsäisessä ympäristössä ja karttavat aukeita alueita. Lajien levinneisyys painottuu nykykäsityksen mukaan maamme itäosiin ja ulottuu Kainuun tasolle asti. Useimmiten lajien päiväpiiloja löydetään rakennuksista. (SYKE 2014. www.ymparisto.fi/lajiesittelyt, isoviiksisiippa, viiksisiippa) Maastokäyntien yhteydessä selvitysalueelta havaittiin yksi siippayksilö elokuun maastokäynnillä. Havaittu lepakko todennäköisesti käyttää alueella sijaitsevia rakennuksia päiväpiiloinaan. Kartoitusmenetelmän epävarmuustekijät huomioon ottaen lepakoiden runsaampaa esiintymistä alueella ei voida täysin sulkea pois. Tuloksista voidaan kuitenkin tulkita, ettei selvitysalue ole lepakoiden kannalta merkittävä lisääntymis- tai levähdyspaikka eikä tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti.

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa 26.8.2016 5 (5) 5 Lähdeluettelo EUROBATS. 1991. Agreement on the conservation of Populations of European Bats Liukko, U.-M., Henttonen, H., Hanski, I., K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E.-M., Pitkänen, J. 2016. Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö. Lappalainen, M. 2003. Lepakot Salaperäiset nahkasiivet. Tammi. Helsinki. Toinen painos. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096 Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus, punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. SYKE 2014. www.ymparisto.fi/lajiesittelyt. Pohjanlepakko, isoviiksisiippa, viiksisiippa, vesisiippa, korvayökkö. 92/43/EEC: Neuvoston direktiivi; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206

LIITE 6 Mt 640 Vuonteensalmen kohdalla, Laukaa Linjausselvitys Pvm 16.9.2016

SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TEHTÄVÄ... 3 3 TIELINJAUKSET, PITUUSLEIKKAUKSET JA POIKKILEIKKAUKSET... 3 3.1 Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella)... 3 3.1.1 Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c... 4 3.2 Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen silla eteläpuolella)... 4 3.2.1 Siltavaihtoehdot 2a ja 2b... 5 4 TEKNINEN TOTEUTETTAVUUS... 5 5 YMPÄRISTÖN ARVOALUEET, KOHTEET JA LAJIT... 6 5.1 Liito-orava... 6 5.2 Viitasammakko... 7 5.3 Lepakot... 7 5.4 Linnusto... 7 5.5 Kasvillisuus ja kasvilajit... 8 5.6 Kalasto... 8 5.7 Maisema ja kulttuuriperintö... 8 6 MAANKÄYTTÖ JA KAAVAT... 9 7 IHMISET JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT... 10 7.1 Ihmisten elinolot... 10 7.2 Melu... 11 8 LIIKENNETURVALLISUUS... 11 9 YMPÄRISTÖ- JA MUUT VAIKUTUKSET... 12 10 RISKIT... 12 11 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 13 12 KUSTANNUSARVIO... 16 13 MAHDOLLISESTI TARVITTAVAT LUVAT... 17 14 YHTEENVETO... 17 15 JATKOTOIMENPITEET... 18 LIITTEET... 18

1 Tausta ja tavoitteet 2 Tehtävä Vuonteensalmen silta KES-175 on siltatyypiltään teräksinen puukantinen ristikkosilta. Silta on rakennettu vuonna 1933. Sillan hyödyllinen leveys on 4,7 metriä. Sillan jännemitat ovat 60+(0,6)+30+(0,9)+30 metriä. Sillan kohdalta alittaa vesiväylä Vaajakosken sulku- Kuhankosken sulku. Vesiväylän kohdalla alikulkukorkeus on ylivedestä HW mitattuna noin 3,6 metriä. Sillan voi ylittää max. 4,6 metriä korkeat ajoneuvot. Vuonteensalmen sillan käyttökelpoisuus on tutkittu vuosien 2015 2016 aikana ja todettu, että silta on rakenteiltaan korjauskelvottomassa kunnossa ja käyttöikänsä päässä. Nykyisen sillan leventäminen ja alikulkukorkeuden kasvattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on suunnitella uusi silta nykyisen sillan viereen siten, että se on yleisesti hyväksyttävä, sopii maisemallisesti arvokkaaseen paikkaan ja on toteutuskustannuksiltaan edullinen ja laadukas silta. Tavoitteena on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2017 aikana. Nykyinen silta toimii rakentamisen ajan liikenteen käytössä. Suunnittelutehtävä sisältää maantien 640 linjausselvityksen ja maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen Vuonteensalmen sillan kohdalla. Tämä linjausvaihtoehtojen vertailuraportti on osa edellä mainittua tehtävää. Tehtävänä on tutkia kaksi eri linjausvaihtoehtoa nykyisen sillan viereen, toinen pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle. Työssä vertaillaan myös maantien tavoitepoikkileikkauksia sekä tutkitaan eri siltatyyppejä kuhunkin tielinjausvaihtoehtoon parhaiten soveltuvaksi. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja vertaillaan mm. verkollisten ratkaisujen (liittymien paikat ja kulkuyhteydet), liikenneturvallisuuden, ympäristövaikutusten, siltatyyppien, riskien ja rakentamiskustannusten osalta. 3 Tielinjaukset, pituusleikkaukset ja poikkileikkaukset Maantien suunnittelunopeutena on 60 km/h. Linjausselvityksessä on tutkittu kaksi vaihtoehtoista linjausta kahdella alikulkukorkeusvaihtoehdolla 5,5 metriä ja 8 metriä. Alikulkukorkeuteen on lisätty turvallisuusvara 0,5 metriä, jolloin todelliset alikulkukorkeudet ovat 6,0 ja 8,5 metriä. Vapaa-aukon leveysvaatimus vesiväylän kohdalla on 30 metriä. Sillan alikulkukorkeus- ja silta-aukon vapaan leveyden vaatimukset ovat näin ollen 6,0x30 metriä ja 8,5x30 metriä. Maantien liikenteellinen poikkileikkaus on mitoitettu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Uuden tien poikkileikkaus on 8/7, joka on ohje- ja vähimmäisarvon mukainen. Sillalle ja pengerosuuksille rakennetaan ajoradasta reunatuella erotettu jalankulun ja pyöräilyn väylä, jonka leveys on 3 metriä. Ajokaistan ja väylän välialueen leveys on 1,0 metriä. Uuden sillan hyödyllinen leveys on 12,5 metriä. Yksityistieliittymät ja -järjestelyt on määritelty suunnitelmakartoille alustavina. Alemman tieverkon liittymät on sijoitettu uuden tielinjauksen erkanemis- ja liittymiskohtiin. 3.1 Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan pohjoispuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 150 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 150 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linja-

uksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria on kaarella molemmin puolin siltaa (R=600) ja sillan kansi on suoralla. Kaarresäde R=600 täyttää ohjearvon 3 %:n sivukaltevuudella. Sivukaltevuuden muutoksia ei tarvitse tehdä, vaan maantie on harjakalteva myös kaarresäteiden R=600 kohdilla. Matalammalla alikulkukorkeudella (VE1a ja 1c) uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400). Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 %:ia ja koveralla pyöristyskaarella S=4500 nykyiseen tiehen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE1b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo on noin 3,2 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen ohjaus on matalammalla alikulkukorkeudella VE1a ja 1c parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä suoralla sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillan molemmin puolin ulkokaarteiden kohdilla. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta). 3.1.1 Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c Matalammalla alikulkukorkeudella 1a ja 1c käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 1b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN, jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti nykyiseen salmeen. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3- ja 5-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,8 metriä (5 -aukkoinen tasakorkea) ja 2,2-2.4 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n. 2.75 m). Sillan pituudet ovat noin 143 ja 152 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 3.2 Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen sillan eteläpuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan eteläpuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria erkanee länsirannalla nykyisestä tiestä kaarella R=420, joka täyttää vähimmäisarvon (R=420) ja jatkuu suoralla noin 80 metriä. Uuden sillan kannen

kohdalla tie on kaarteessa R=580, joka on ohjearvon mukainen (R=580). Itärannan puolella tielinjaus liitetään nykyiseen tiehen suoralla. Uusi silta on yksipuoleisesti sivukalteva (3 %). Matalammalla alikulkukorkeudella VE2a uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400) mukainen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 % ja koveralla pyöristyskaarella S=4000 nykyiseen tiehen. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE2b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 3,2 %:ia. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillalla ulkokaarteen puolella. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi, koska korkeammassa vaihtoehdossa VE2b pienempi pyöristyskaari suhteessa kaarresäteeseen huonontaa optista joustavuutta. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta). 3.2.1 Siltavaihtoehdot 2a ja 2b Matalammalla alikulkukorkeudella 2a käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 2b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,7 ja 2,2 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n. 2.75 m). Sillan pituudet ovat noin 145 ja 155 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti nykyiseen salmeen. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 4 Tekninen toteutettavuus Sillat perustetaan paalujen varaisesti lukuun ottamatta pohjoisrannan puoleisia maatukia, jotka on oletettu perustettavan maanvaraisesti. Eteläiset maatuet perustetaan alustavasti paalupukkirakenteena (alustavasti 4 kpl teräsputkipaaluja/tuki). Siltojen maatuet on nostettu kustannusten minimoimiseksi mahdollisimman ylös, mikä helpottaa lisäksi työnaikaista liikennettä ja kokonaisuutena rakentamista päätytukien osalta. Välitukien anturoiden yläpinnat on nostettu tasoon HW + 0,5 metriä. Jokaisessa siltavaihtoehdossa välituet liittyvät pilareiden kautta alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), joka on edullisin, huoltovapain ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa.