Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 2014
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on lapsiperheiden vapaaehtois-, palveluja etujärjestö. Varsinais-Suomen piiri on yksi Liiton kymmenestä piiristä. Sen alueella on 67 itsenäistä paikallisyhdistystä, joissa on jäseniä yhteensä 10 971 (31.12.2014). Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä Varsinais-Suomessa on koota lapsiperheet yhteen auttamaan toinen toisiaan tukea lapsiperheitä, lapsia ja nuoria erilaisten vapaaehtoisten työmuotojen avulla tuottaa lapsiperheille palveluja ajaa lapsiperheiden asioita kuntien päätöksenteossa edistää lapsen kannalta hyvän ympäristön suunnittelua tehdä nuorisotyötä antaa mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten parissa. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku varsinaissuomenpiiri.mll.fi Varsinais-Suomen piirin toimisto on Turussa ja aluetoimisto sijaitsee Salossa. Lisäksi piirillä on kehittämisperhekeskus Marakatti Turussa. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä Varsinais- Suomen kuntien ja useiden järjestöjen kanssa. Toimintaa tukevat mm. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat.
Sisällys Johdanto s. 4 1. Tukihenkilötoiminta MLL:ssa s. 5 2. Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 s. 7 2.1. Tukisuhteiden solmiminen s. 7 2.2. Tukisuhteiden pituus s. 7 2.3. Kaveritoiminnan vuosi 2014 s. 8 2.4. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 s. 8 2.5. Perhekummitoiminnan vuosi 2014 s. 8 2.6. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 s. 8 2.7. Tarpeita tukihenkilötoiminnalle s. 9 3. Toiminnan prosessit s. 10 3.1. Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa s. 10 3.2. Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö s. 10 3.3. Vapaaehtoistoiminnan korvaukset s. 11 3.4. Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi s. 11 3.5. Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus s. 11 3.6. Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet s. 12 4. Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi s. 13 4.1. Tukisuhteiden arviointia s. 13 4.2. Tukihenkilöiden itsearviointi s. 14 5. Johtopäätökset s. 15 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 3
Johdanto Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin (MLL) tukihenkilötoiminnat ovat yksi järjestömme tärkeimmistä työmuodoista. Ne ovat piirin maakunnallisesti toteuttamia työmuotoja: Kaveritoiminta, Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta, Perhekummitoiminta ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka voidaan helposti kytkeä sekä kuntien että MLL:n omiin ammatillisiin palveluihin niitä täydentämään tai ne voivat olla osa perhekeskusten työtä. Tukihenkilötoiminnan historia ulottuu piirissämme 2000- luvun alkuun, jolloin saimme kunnilta sellaisia signaaleja, joissa ilmeni tukihenkilötoiminnan tarve ja hajanainen toimintakenttä. Nuorille suunnattu toiminta käynnistyi vuonna 2006, kun varsinaissuomalaiset kunnat olivat selvittämässä keskenään mahdollisuutta käynnistää tukihenkilöpankki. Kunnat olivat omaan kokemukseensa perustuen nähneet tärkeäksi toiminnan käynnistämisen kunnallisena vapaaehtoistoimintana. Samalla MLL:ssa ja muutamassa muussa lastensuojelujärjestössä tunnistettiin aukkoja palveluissa ja aito tarve toiminnalle. MLL:lla oli hyvää osaamista vapaaehtoisten ohjauksessa, joten katsottiin, että toiminnan toteuttaminen voisi lähteä käyntiin järjestövetoisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Vuosina 2005 2006 MLL:n valtakunnallisen Lasten ja nuorten puhelimen toimintaa organisoitiin uudelleen ja Varsinais- Suomen päivystyspiste lakkautettiin. Näin MLL:n Varsinais- Suomen piirillä oli käytössään noin 40 erityisesti lasten ja nuorten asioihin erikoistunutta vapaaehtoista päivystäjää, jotka olivat edelleen hyvin motivoituneita auttamaan nuoria. Syntyi ajatus, että heistä koulutetaan nuorille tukihenkilöitä. MLL:n toimesta tämä toiminta lähti nopeasti käyntiin Turun ja Kaarinan kaupungeissa. Toimintaan luotiin malli, jolla ajateltiin silloin olevan taloudelliset mahdollisuudet toteutua ilman RAY:n tukea. Toimintaa avustivat Turun ja Kaarinan kaupungit ja lisärahoitusta saatiin muutamalta säätiöltä. Vuoden 2009 aikana yhteistyössä valmistui Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja, jossa kuvataan tukihenkilötoiminnan laadunhallinnan ja kehittämistyön menettelytavat. Myös MLL:n Varsinais- Suomen piirin tukihenkilötoiminnan malli valmistui vuoden 2009 aikana ja siinä kuvataan järjestökohtainen vastuu ja toiminnan jatkuva kehittäminen. Toiminnan laajeneminen ja jatkuva kehittäminen on arkea. Toiminnan talouteen ja järjestämiseen liittyy aina haasteita, mutta kehittävällä työotteella niihin saadaan ratkaisuja. Samalla saadaan kokemuksia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää MLL:ssa valtakunnalliseksi sekä lisätä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa. Tähän vuosiraporttiin on koottu tietoa tukihenkilötoiminnastamme, jota vapaaehtoiset toteuttavat. Raportista on rajattu pois ammatillinen tukihenkilötoiminta. Nyt on ensimmäistä kertaa koottu yhteen toteuttamamme tukihenkilötoiminta. Toivomme, että raportti antaa kattavan kuvan tukihenkilötoiminnasta, sen muodoista, laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Pyrimme jatkossakin systemaattisesti kokoamaan arviointi- ja vaikuttavuustietoa ja paketoimaan sen vuosittain kansankieliseksi raportiksi. Turussa maaliskuussa 2015 Juhani Rantanen Päällikkö, lapsiperheiden tukipalvelut Perhekummitoiminta sai alkunsa Vauvaperhe -hankkeessa vuosina 2005 2010. Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta nousi yhdeksi hankkeen kehittämiskohteeksi ja sen tavoitteena oli vastata alkukartoituksen tarpeeseen lisäämällä keinoja vanhemmuuden tukemiseen ja vauva-arjessa jaksamiseen. Toimintaa lähdettiin kehittämään syksyllä 2005 työryhmässä, joka koostui sekä hankkeen että perusorganisaation henkilöstöstä. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta aloitettiin piirissämme vuonna 2011 Turun kaupungin Eviva-hankkeessa. Tällä hetkellä sitä toteutetaan RAY:n tuella Monikulttuurinen lapsi-ja perhetoiminta -hankkeessa, jossa kehitetään muun muassa toimintaan liittyvää ryhmätoimintaa. 4 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
1. Tukihenkilötoiminta MLL:ssa MLL:n tukihenkilötoiminta on vapaaehtoistyötä, jota toteutetaan ehkäisevänä työnä ja lastensuojelun avohuollon tukitoimena varhaisen tuen näkökulmasta. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista sekä vapaaehtoista kaikille osapuolille. Tukihenkilötoiminta ei korvaa ammattityötä. Tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua ja yhteisiin laatukriteereihin perustuvaa vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtina ovat lapsen ja nuoren etu sekä vanhemmuuden tukeminen. Yhteistyön muodot ja tukihenkilötoiminnan toteuttamiseen liittyvät vastuut on määritelty. Kaveritoiminta Kaveritoiminta on suunnattu 6-16-vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Tavoitteena on parantaa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsi tai nuori tulee Kaveritoimintaan usein oman opettajan, koulukuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhoitajan ohjaamana. Myös vanhemmat voivat hakea lapselleen kaveria. Kaverista voi olla apua esimerkiksi silloin, kun lapsi tai nuori kokee itsensä yksinäiseksi tai hänellä ei ole vapaa-ajalla mielekästä tekemistä. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on suunnattu 7-18- vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka tulevat toimintaan useimmiten kunnan lastensuojelun kautta. Tavoitteena on parantaa nuoren ja hänen perheensä elämänhallintaa. Tukihenkilö on mukana nuoren arjessa muun muassa koulunkäyntiin, kaveripiiriin, kotiin ja perheeseen, itsenäistymiseen ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Kunnan työntekijä määrittelee tuettavan lapsen tai nuoren tuen tarpeen ottaessaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan. Aloituspalaverissa tuen tarve vielä tarkennetaan ja tukisuhteelle asetetaan tavoitteet. Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on toimintaa, jossa tuki suunnataan odottaville äideille tai neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Perhekummitoiminta on ehkäisevää ja tavoitteellista toimintaa. Perhekummi on tukihenkilö, joka tukee vanhemmuutta, lapsiperheen hyvinvointia ja vanhempien elämänhallintaa. Toiminta täydentää kunnan tarjoamia peruspalveluita osana MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan päätavoitteena on tukea maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja suomen kielen oppimista, laajentaa sosiaalisia verkostoja sekä vähentää ennakkoluuloja. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan kautta maahanmuuttajaäidit saavat ystäväkseen suomenkielisen naisen, jonka kanssa he voivat harjoitella suomen kielen puhumista sekä tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan ja suomalaisiin tapoihin. Suomea puhuva vapaaehtoinen puolestaan pääsee tutustumaan uusiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Tukihenkilötoiminnan arvot: ihmisen arvostus, vapaaehtoisuus, avoimuus ja luottamus, ilo ja vastavuoroisuus. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 5
Tukihenkilötoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä KAVERITOIMINTA LASTEN JA NUORTEN TUKIHENKILÖTOIMINTA PERHEKUMMITOIMINTA YSTÄVÄKSI MAAHAN- MUUTTAJAÄIDILLE Sijoittuminen palvelukokonaisuuteen - Hyvinvointia vahvistava varhaisen tuen muoto. - Nuori ei ole lastensuojelun asiakas. - Ongelmien kärjistymistä ehkäisevä tuen muoto. - Nuori voi olla lastensuojelun asiakas tai hänellä voi olla muu erityinen syy. Ehkäisevää tukea, joka on suunnattu odottaville ja neuvolaikäisten lasten perheille. Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Tuen tarpeen määrä - Tapaamiset 1-2 x kk - Tuen tarve usein nuoresta itsestään johtuva - Tapaamiset 2-3 x kk - Tuen tarve usein nuoren perhetilanteesta johtuva Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve liittyy vanhemmuuteen ja perhearkeen. Tapaamiset n. 2 x kk Tuen tarve perhetilannekohtainen Tuettavan elämäntilanne ja perheen taustat Toiminnan tavoite ja sisältö Koulunkäyntivaikeuksia, koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia, motivaatioongelmia, ei mielekästä tekemistä vapaa-aikana, ei kavereita - Aktiivisuuden ja positiivisen asenteen lisääminen - Harrastuksiin tutustuminen ja mielekkään tekemisen lisääminen vapaaaikana kaveriyhteisössä - Elämänhallinnan vahvistaminen - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa - Tukea koulunkäyntiin Perheen elämäntilanne haasteellinen; yksinhuoltajuus, avioero, kriisi perheessä, koulunkäyntivaikeuksia - Ammatillisen työn ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen - Vapaaehtoisen auttamisen niveltäminen viralliseen palvelujärjestelmään - Yhteistä aikaa aikuisen kanssa ja mielekästä tekemistä vapaa-ajalle. - Keskusteleva ote ja ongelmien ehkäisy Perheessä voi olla yksinhuoltajuutta, verkostojen vähyyttä, arjen hallinnan haastavuutta ja vanhemmuuden tuen tarvetta. Perhekummin kanssa tutustutaan eri toimintoihin ja etsitään uusia sosiaalisia verkostoja, jotta tukisuhteen päättyessä perhe ei jäisi ilman tukea. Vanhemmuuden tukeminen on yleisin tavoite, joka mm. sisältää keskustelua, yhdessä tekemistä ja lasten kanssa yhdessä tekemistä. Perhe tarvitsee tukea kotoutumiseen ja kielenoppimiseen. Lisäksi perheellä voi olla vähäiset kontaktit kantaväestön kanssa ja tiedot paikallisista harrastusmahdollisuuksista Tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajaäitien ja lasten syrjäytymistä vapaa -ajantoiminnan myötä. Toiminta rakentuu normaaliin vuorovaikutukseen; vapaaajantoimintoihin tutustumiseen, harrastamiseen, erilaisissa paikoissa yhdessä käymiseen, koko perheen tai lasten ja äitien puuhailuun. Ohjautuminen palvelun piiriin Ohjausotteen intensiivisyys Koulukuraattorit, opettajat, perhe- ja kasvatusneuvola, koulupsykologit, terveydenhoitajat, nuoren vanhemmat, nuori itse, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 4-6 kk:n välein, voidaan tehdä ilman lähettäjätahon läsnäoloa Toiminnan rahoitus RAY (85 %) Kunta (15 %) Raportointi Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Lastensuojelun työntekijät, vammaispalvelun sosiaalityöntekijät Tukisuhteen tarkistus 3-4 kk:n välein, yhteistyössä kunnan työntekijän kanssa Kunta Kunta (75 %) RAY (25 %) Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto Neuvolan terveydenhoitajat ja perheohjaajat. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Mm. etniset yhdistykset. Toimintaan voi hakeutua myös itse ja esim. MLL:n perhekahvilan kautta. Tukisuhteen tarkistus 6 kk:n välein. Voidaan tehdä ilman lähettäjätahoa. RAY Tukihenkilö raportoi kerran kuukaudessa, kunnalle raportoidaan sovitusti, MLL:n valtakunnallinen ja piirikohtainen toimintatilasto. Muuta huomioitavaa Vanhemmille tarjotaan vanhemmuuden tueksi mahdollisuutta vanhempainryhmiin ja -iltoihin. 6 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
2. Tukihenkilötoiminta vuonna 2014 Avun saaneita Tukihenkilöitä odottavia 31.12.2014 Toiminnassa mukana olevia kuntia Kaveritoiminta 71 14 7 Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta 60 48 5 Perhekummitoiminta 14 0 1 Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta 39 16 5 Yhteensä 182 48 11 Toiminnan kautta sai apua 182 ihmistä. Tukihenkilöitä oli toiminnan piirissä yhteensä runsaat 150. Kaikki tukihenkilöt saavat yhteisen 20 tunnin koulutuksen, jonka jälkeen he perehtyvät valitsemaansa osa-alueeseen. Yhteisellä koulutuksella edistetään sitä, että tukihenkilö voi halutessaan siirtyä tehtävästä toiseen. Työntekijöitä tukihenkilötiimissä on kuusi, viisi ohjaajaa ja päällikkö. Perhekummitoiminnan ja Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan ohjaajat ovat myös piirin muissa tehtävissä ja tekevät osa-aikaisesti tukihenkilötoimintaa. 2.1. Tukisuhteiden solmiminen Tukihenkilösopimus voidaan solmia ammattilaisen, perheen tai tuettavan itsensä aloitteesta. Tukihenkilöä haettaessa otetaan yhteyttä tukihenkilötoiminnan ohjaajaan, joka selvittää asiakkaan soveltuvuuden toimintaan. Mikäli vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta ei ole sopiva tai riittävä tukitoimi, tai asiakas ei kuulu kohderyhmään, hänet voidaan ohjata tarvittaessa muun tuen piiriin. Jos tukihenkilötoiminta on sopiva tukitoimi, tukihenkilötoiminnan ohjaaja kartoittaa vapaita tukihenkilöitä ja tiedottaa tilanteesta tukipyynnön tekijälle. Tukisuhdetta valmisteltaessa tukihenkilötoiminnan ohjaaja selvittää sekä tuettavan että tukihenkilön tarpeet ja toiveet mahdollisimman yhteensopivan parin löytämiseksi. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuoli, ikä, asuinpaikka ja kiinnostuksen kohteet. Lisäksi huomioidaan se, miten kauan tuettava on odottanut tukihenkilöä. Sopivan tukihenkilön löydyttyä sovitaan yhteinen aloituspalaveri tukisuhteen osapuolten kanssa. Tukisuhteella tulee olla alaikäisen lapsen huoltajan suostumus. Tukisuhde perustuu vuorovaikutukseen ja sen periaatteina ovat luottamuksellisuus, läsnäolo, kuunteleminen ja kohtaaminen. Tukihenkilö raportoi säännöllisesti tukisuhteen etenemisestä ja tapaamisista tukihenkilötoiminnan ohjaajalle. 2.2. Tukisuhteiden pituus Tukisuhteet solmitaan aina lähtökohtaisesti yhden vuoden ajaksi ja siihen ovat MLL:n tukihenkilötoiminnassa mukana olevat tukihenkilöt sitoutuneet. Tukisuhde alkaa aloituspalaverilla ja vuoden aikana tukisuhteita seurataan yhdestä kolmeen seurantapalaverin avulla. Kaveritoiminnassa ja perhekummitoiminnassa seurantapalavereja on vuoden aikana yleensä yksi, tukisuhdevuoden puolivälissä. Lastensuojelusta ohjautuvissa tukisuhteissa seurantapalavereja puolestaan pidetään tuettavan lapsen tai nuoren ja hänen elämäntilanteensa mukaan tarvittaessa ja useammin. Tukisuhde lopetettaan lopetuspalaverilla, missä myös kerätään palautetta tukisuhteen arviointikaavakkeen avulla. Saadun palautteen perusteella pyrimme kehittämään tukihenkilötoimintaamme. Tukisuhteiden kesto eri tukihenkilötoiminnan muodoissa vaihtelee. Suurin osa perhekummitoiminnan tukisuhteista kestää vuoden, maksimissaan yksi ja puoli vuotta. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa sekä kaveritoiminnassa on usein tarvetta pidempikestoiselle tukisuhteelle. Varsinkin lastensuojelun kautta ohjautuvissa tukisuhteissa saattaa tuettavan elämäntilanne olla sen kaltainen, että tuen tarve ei vielä vuodessa häviä mihinkään. Tämän takia lastensuojelun kautta tukisuhteen aloittaneiden tukiparien suhteen kesto saattaa olla useitakin vuosia. Keskimääräinen tukisuhteen pituus lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnassa on kahdesta kahteen ja puoleen vuotta. Jos tukisuhde toimii ja siitä on selkeää hyötyä tuettavalle jatkossakin, jatketaan tukisuhdetta yleensä toisella vuodella, joskus vain puolikin vuotta kerrallaan, tuettavan tarpeen mukaan. Tämä tukisuhteitten suhteellisen pitkä kesto tietysti luo tilanteen, missä tukihenkilöt eivät vapaudu kiertoon eli uuteen tukisuhteeseen jonkun toisen lapsen tai nuoren kanssa. Ja näin ollen jonot toimin- Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 7
nan pariin eivät purkaannu niin nopeasti kuin olisi toivottavaa. On kuitenkin katsottu tärkeäksi mennä lapsen etu kärkenä ja näin ollen jatkettu mieluummin jo olemassa olevia tukisuhteita, kuin lopetettu tukisuhde vuoden jälkeen vain sen takia, että joku muu tuen tarvitsija on jonossa. Tukisuhteiden pitkä kesto kertoo toisaalta myös toiminnan laadukkuudesta, kun homma toimii ja tuettavan elämäntilanne paranee tukihenkilön avulla, niin mikä sen hienompaa ja tulosvastuullisempaa toimintaa! 2.3. Kaveritoiminnan vuosi 2014 Kaverisuhteita on ollut vuonna 2014 voimassa yhteensä 71. Kaverisuhteiden lähtökohtana on yhden vuoden sitoutuminen toimintaan, mutta kaverisuhdetta voidaan jatkaa, kun kaikki osapuolet ovat halukkaita ja kun jatkaminen nähdään edelleen tarpeelliseksi lapsen tai nuoren kannalta. Kaverisuhteita päättyi vuoden 2014 aikana 26. Suhteet päättyivät vuoden määräajan täyttyessä tai esimerkiksi tukihenkilön muuttaessa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille, lähtiessä armeijaan tai opiskelemaan, tuen tarpeen loppumiseen, yhteisen ajan puuttumiseen tai nuoren haluttomuuteen jatkaa kaverisuhdetta. Yhdessä tukisuhteessa siirryttiin lastensuojelun puolelle, kahdessa tukisuhteessa ammattilaisen antama tieto tuettavasta oli riittämätöntä haasteellinen tuettava. Kaverisuhteiden keskeisin sisältö on tukihenkilön ja tuettavan yhteinen mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden tehdä ja kokea asioita turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa. Mukavan tekemisen lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. lomassa sujuu keskustelu ja näin luottamuksellistenkin asioiden käsittely yhdessä onnistuu luontevasti. 2.5. Perhekummitoiminnan vuosi 2014 Perhekummitoiminnan 12 tukisuhdetta kohdistuivat pääasiassa yksinhuoltajaäitien tukemiseen. Uusia suhteita solmittiin yhdeksän ja viisi tukisuhdetta päätettiin. Tukea tarvittiin perheissä, joissa kaivattiin perheen ulkopuolista aikuista tukemaan vanhemmuutta. Muun muassa nuoret äidit kärsivät vähäisistä sosiaalisista verkostoista ja pienten vauvojen äidit kaipasivat tukea arjen hallintaan. Äidit kokivat itsensä yksinäisiksi ja väsyneiksi. 2.6. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan vuosi 2014 Uusia ystävyyssuhteita käynnistyi vuoden 2014 aikana 20. Toiminnassa vapaaehtoisena oli 39 kantasuomalaista ja yksi saksalais- ja yksi venäläistaustainen sekä 39 maahanmuuttajanaista. Maahanmuuttajaäitejä oli toiminnassa mukana viidestätoista eri maasta: Marokosta, Iranista, Irakista, Turkista, Syyriasta, Somaliasta, Uzbekistanista, Egyptistä, Afganistanista, Kongosta, Thaimaasta, Venäjältä, Malesiasta, Sudanista ja Kolumbiasta. Tuettavat maahanmuuttajaäidit puhuivat seuraavia kieliä: englanti, ranska, ruotsi, venäjä, italia, espanja, turkki, kurdi, saksa, arabia, lingala, swahili ja arami. Kolme ystävyyssuhdetta päättyi noin kuukauden päästä alkamisestaan. Syinä olivat tukihenkilön elämäntilanteen muutos, sairaus ja paikkakunnalta pois muutto. Vuonna 2014 Liedon Säästöpankki tuki kaveritoiminnan laajentamista omalle toiminta-alueelleen. 2.4. Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan vuosi 2014 Lastensuojelusta ohjautuvia tukisuhteita oli vuoden 2014 aikana yhteensä 54. Suurin osa lastensuojelusta ohjautuvista tukisuhteista on kestoltaan yli vuoden pituisia suhteita. Keskimääräinen suhteen kesto oli kaksi vuotta. Vuoden 2014 aikana muutamia tukisuhteita päättyi alle vuoden kuluttua ja ennen sopimuskauden loppua. Niissä kaikissa tukisuhteen loppumisen syynä oli tuettavan nuoren elämäntilanne, muutto pois toiselle paikkakunnalle, sijoitus tai tuen tarpeen lisääntyminen ja nuoren oma rajaton käytös. Tukisuhteissa nousee sisältöä määrittelevänä tekijänä ykkössijalle mielekäs tekeminen vapaa-ajalla. Tukihenkilö tarjoaa tuettavalleen mahdollisuuden turvallisen ja luotettavan aikuisen seurassa tehdä ja kokea asioita. Mukavan tekemisen 8 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
2.7. Tarpeita tukihenkilötoiminnalle Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 9
3. Toiminnan prosessit Tukihenkilötoiminnan ydinprosesseja ovat tukihenkilön valinta, tukihenkilön peruskoulutus, soveltuvuushaastattelu, itse tukisuhde ja tukihenkilön ammatillinen ohjaus. MLL:ssa jokaisella tukihenkilötoiminnan muodolla on nimetty vastuuhenkilö, joka raportoi työstään esimiehelleen. Jokainen vastuuhenkilö vastaa omalta osaltaan toiminnan toteuttamisesta tavoitteiden mukaisesti. Kehityskeskusteluilla ohjataan työn kohdentumista ja toteuttamista. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on voimassa oleva vastuuvakuutus ja vakuutusmaksujen maksamisesta on huolehdittu. Vapaaehtoisten vakuuttamisesta on huolehdittu asianmukaisella tavalla. 3.1. Kumppanuus osana vapaaehtoistoimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirin ammatillisesti ohjatun vapaaehtoistoiminnan perustana on tiivis kumppanuus sekä kuntien että muiden järjestöjen kanssa. Tällä varmistetaan, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat määrällisesti enemmän, tarkemmin kohdennettua ja helpommin löydettävissä olevaa vapaaehtoista tukea. Yhteistyössä toimittaessa säästetään resursseja ja vältetään päällekkäistä toimintaa. Sopimuspohjainen kumppanuus Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia siirtämään toimintansa painopistettä ehkäisevään työhön. Tämä on aiheuttanut sen, että järjestöjen tarjoamat ehkäisevät toimintamuodot ovat nousseet kuntien palvelukokonaisuuksissa entistä tärkeämmiksi. Kunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä on alettu kehittää entistä kiinteämmän yhteistyön suuntaan, tavoitteena saumattomien palveluketjujen aikaan saaminen. Kunta voi avustaa MLL:n yksittäistä ehkäisevän tuen toimintamuotoa, kuten esimerkiksi nuorten tukihenkilötoimintaa tai lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuutta. Lapsi- ja perhetoiminnan kokonaisuus on vaihtoehtona joustava. Sen avulla voidaan vuosittaista toiminnan painopistettä muuttaa kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi, kun asiasta sovitaan yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Malli mahdollistaa myös MLL:n tarjoaman ehkäisevän tuen kokonaisuuden liittämisen osaksi kunnan Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa. Tällöin voidaan puhua kunnan ja järjestön välisestä strategisesta kumppanuudesta. Strateginen kumppanuus on pitkäjänteistä ja ennustettavaa yhteistyötä, jolloin myös järjestö voi suunnata tietoisemmin omaa kehittämistyötään ja henkilöstöresurssejaan kunnan näkökulmasta tarpeellisiin ehkäisevän tuen muotoihin. Kuntakumppanit 2014 Kaveritoiminta Koski, Lieto, Paimio, Raisio, Salo, Turku, Uusikaupunki Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Lieto, Paimio, Parainen, Raisio, Salo, Turku Perhekummitoiminta Turku Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Kaarina, Lieto, Raisio, Sauvo, Turku 3.2. Ehkäisevää työtä sivuava lainsäädäntö Lastensuojelulaki määrittelee lastensuojelun puitteet ja toimintatavat. Lastensuojelulaissa painotetaan ehkäisevän työn merkitystä ensisijaisena tukimuotona. Laki antaa hyvät puitteet ja perustelun MLL:n vapaaehtoiselle, ehkäisevälle työlle. MLL:n tekemä vapaaehtoistoiminta tukee vanhempana jaksamista ja on siten ennaltaehkäisevää sekä varhaista tukea tarjoavaa palvelua, joka kuuluu lastensuojelulain mukaisiin lastensuojelu- ja perhepalveluihin. Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä on tullut voimaan 1.5.2014. Lain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja siten edistää ja turvata alaikäisten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Lasten turvallisuuden edistäminen MLL:n vapaaehtoistoiminnassa -toimintaohjeessa on kuvattu menettelyt ja toimintatavat, joita soveltamalla MLL:n piiri voi ennaltaehkäistä tekoja, jotka vaarantavat alaikäisten koskemattomuutta ja turvallisuutta. Lisäksi toimintaohjeessa on kuvattu lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan menettely. MLL:n Varsinais-Suomen piiri on toiminnassaan sitoutunut lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistäviin toimintatapoihin. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki), jossa määritellään salassapitoa, vaitiolovelvollisuutta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamista koskevia kysymyksiä sekä asiakkaan osallistumista. Asiakaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista. Laissa on myös säännöksiä alaikäisten itsemääräämisoikeudesta ja itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Laki koskee asiakkaan asemaa sekä viranomaisen että yksityisen järjestämässä sosiaalihuollossa. Henkilötietolaki määrittää vapaaehtoistoimintaa erityisesti vapaaehtoisten henkilötietojen keräämisessä, säilyttämisessä ja luovuttamisessa. Tämä koskee niin yksittäisiä vapaaehtoisia eri toimintamuodoissa kuin yhdistysten hallitusten jäseniä. Lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon ja siihen perehdytään toiminnan tarpeen mukaan. 10 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
3.3. Vapaaehtoistoiminnan korvaukset MLL:n vapaaehtoistoiminta on täysin vapaaehtoista, mutta siitä ei kuitenkaan saisi aiheutua vapaaehtoiselle kuluja. Vapaaehtoisille maksettavissa korvauksissa noudatetaan seuraavia periaatteita: Vapaaehtoisille ei makseta palkkaa tai palkkioita Vapaaehtoisille korvataan tositteita vastaan kulut, joita tehtävä edellyttää ja joista on ohjaajan kanssa ennakkoon sovittu Vapaaehtoistoiminnan matkakorvausten ja muiden korvausten perusteet päätetään yhtenäisesti vuosittain tai ne on sidottu johonkin yleiseen taksaan 3.4. Vapaaehtoistoiminnan dokumentointi ja raportointi Vapaaehtoistoiminnan käytössä on sähköinen tietojärjestelmä, joka on pohjana sekä asiakassuhteiden hoitamiselle että vapaaehtoisten ohjaukselle. Tietojärjestelmästä saadaan kootusti tietoa kaikesta MLL:n Varsinais-Suomen piirin ohjaamasta vapaaehtoistoiminnasta; asiakkaista, vapaaehtoisista, vapaaehtoistyön määristä jne. Raportit ovat saatavissa kuukausittain ja niiden avulla voidaan jatkuvasti ohjata ja kehittää ammatillista ohjausta. Asiakastiedon dokumentoinnista huolehtivat aina ohjaajat ja dokumentoinnissa ja rekisterien ylläpidossa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kunnalle toimitettavista asiakastiedoista, tiedostojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sovitaan ennakkoon ja menettelytavoissa noudatetaan lainsäädäntöä. 3.5. Vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus Koulutus on osa tukihenkilön valinta- ja valmennusprosessia ja se on osallistujille maksutonta. Koulutuksen toteuttamisesta vastaa tukihenkilötoiminnan ohjaaja mahdollisuuksien mukaan työparin kanssa. Koulutuksessa käytetään alustusten lisäksi monipuolisia vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia menetelmiä. Ryhmä- ja parityöskentely ja tukihenkilöiden vierailut, osallistuminen ja keskustelu ovat tärkeitä työskentelyssä. Tukihenkilön peruskoulutus on vielä harkinta-aikaa molemmille osapuolille, jolloin sekä vapaaehtoisen että tukihenkilötoiminnan ohjaajan on mahdollista arvioida vapaaehtoisen soveltuvuutta tukihenkilöksi. Tukihenkilön peruskoulutuksen tavoitteena on tukea tukihenkilöksi kasvua. Koulutuksessa vapaaehtoinen saa perustietoa tukihenkilötoiminnasta ja valmiuksia tukihenkilönä toimimiseen. Hän sisäistää vapaaehtoistyön eettiset periaatteet ja ymmärtää vapaaehtoistoiminnan ja ammatillisen työn erot. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa omat voimavarat ja tiedostaa rajat tukihenkilönä toimimisessa. Koulutuksen jälkeen toimintaan mukaan haluavat haastatellaan, minkä avulla ohjaaja arvioi soveltuvuuden toimintaan. Tukihenkilöiden ohjaus, virkistys ja koulutuksellinen tuki Tukihenkilön ammatillinen ohjaus koostuu toiminnanohjauksesta, täydennyskoulutuksesta, tukisuhteen seurannasta, tiedottamisesta ja kiittämisestä. Ammatillisessa ohjauksessa annetaan palautetta ja kannustetaan tukihenkilöitä sekä luodaan edellytyksiä vertaistukeen ja uuden oppimiseen. Tukihenkilöt saivat säännöllistä ohjausta ja tukea työhönsä. Ohjaajat antoivat sekä yksilöllistä tukea että ryhmämuotoista tukea. Toiminnanohjauksia järjestettiin, niin että jokaisella oli mahdollisuus osallistua neljä kertaa vuodessa. Lisäksi tukihenkilöille oli tarjolla täydennyskoulutuksia, jotka pääosin järjestettiin yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kiitos- ja virkistystilaisuuksia oli kaksi. Lisäksi tukihenkilöille ja tuettaville järjestettiin muun muassa seuraavaa toiminnallista ja sisällöllistä toimintaa: teatteripajoja, leivontailtoja, jousiammuntaa, geo-kätköilyä, muinaisleikkejä, koruaskartelua, retkiä Sagalundiin ja Söderlångvikiin ja Tulipysäkki -ilta palolaitoksella. Tukihenkilöiden peruskoulutuksissa koulutettiin 55 uutta vapaaehtoista. Toiminnanohjaus Yksilöohjaus, ryhmäohjaus, vertaisryhmätoiminta Kiittäminen Jatkuva palaute, arvostus, virkistystoiminta, tapahtumat, ansiomerkit Koulutuksellinen tuki Peruskoulutus, täydennyskoulutus Ammatillinen ohjaus vapaaehtoistoiminnassa Toiminnan seuranta Dokumentointi, arviointi ja puuttuminen tarvittaessa Tiedottaminen Tiedotteet, kirjeet, tapahtumakalenteri, nettisivut, sähköposti, tekstiviestit Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 11
3.6. Vapaaehtoistyön eettiset periaatteet Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry on laatinut jäsenjärjestöjensä käyttöön vapaaehtoistyön eettiset periaatteet toimittaessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. Eettisten periaatteiden laadinnassa ovat olleet mukana monet jäsenjärjestöt. MLL:n Varsinais-Suomen piirin piirihallitus on hyväksynyt ne piirin käyttöön. MLL:n Varsinais-Suomen piirin vapaaehtoisten ohjauksessa perehdytään vapaaehtoistoiminnan eettisiin periaatteisiin. Ne varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden. Vapaaehtoisena toimit aikuisen roolissa. Työsi ei korvaa ammattityötä Toimit omana itsenäsi, omin tiedoin ja taidoin Oma elämänkokemuksesi ja persoonallisuutesi ovat työkalujasi Olet mukana vapaaehtoisesti Olet mukana toiminnassa omasta halustasi Toimintasi pohjana on vilpitön halu auttaa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä Toimintasi vapaaehtoisena on vuorovaikutuksellista ja merkityksellistä Voit olla mukana toiminnassa, joka on parhaimmillaan mielekästä ja palkitsevaa kaikille osapuolille Antamasi aika ja tuki lapselle, nuorelle tai lapsiperheelle on tärkeintä Toimintasi on suvaitsevaa, tasa-arvoista ja puolueetonta Kunnioitat ihmisten erilaisia taustoja ja mielipiteitä etkä tuputa omia käsityksiäsi Arvostat perheiden itsemääräämisoikeutta Toimit yhteistyössä lapsen tai nuoren edun mukaisesti rinnalla kulkien, kuunnellen, auttaen ja tukien Saat tukea ja ohjausta vapaaehtoisena työskentelyyn Taustaorganisaatiosi huolehtii sinusta antamalla riittävästi tietoa, koulutusta ja tukea sekä nimeämällä yhteyshenkilön Vapaaehtoisena voit ottaa huolen puheeksi Aikuisena autat lasta, nuorta tai lapsiperhettä arkitilanteissa Ongelmatilanteissa sinun ei tarvitse yksin kantaa huolta ja vastuuta. Voit ottaa asian puheeksi yhteyshenkilösi kanssa Vapaaehtoisena sinua sitoo vaitiolovelvollisuus Kunnioitat saamiasi tietoja etkä levitä niitä ulkopuolisille Vaitiolovelvollisuutesi ei pääty, kun päätät vapaaehtoistyösi Vapaaehtoistoiminnan eettiset periaatteet varmistavat toiminnan luotettavuuden ja laadukkuuden 12 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
4. Toiminnan vaikuttavuus ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan onnistumisen arviointi MLL:n Varsinais-Suomen piiri kerää säännöllisesti arviointitietoa tukisuhteista ja itsearviointitietoa tukihenkilöiltä. Tietoa kerätään toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta, toiminnan vaikutuksista, vapaaehtoisten osaamisesta ja toiminnan puitteista. Vapaaehtoisilta kerätään palautetta omasta osaamisesta ja kehittymistarpeista, ohjauksesta ja puitteista sekä siitä, miten he ovat kokeneet onnistuneensa tehtävässä ja miten tehtävä on sopinut heidän elämäntilanteeseensa. Oman organisaation palautteessa kerätään tietoa sisäisestä työnjaosta, kokemusta omasta osaamisesta, kehittymistarpeista, toiminnan organisoinnista, johtamisesta ja puitteista. Mikäli kunta avustaa toimintaa, järjestetään kunnan kanssa vuosittain yhteinen suunnittelu- ja arviointipalaveri, jossa sovitaan tavoitteet seuraavalle vuodelle ja arvioidaan edellisen vuoden toiminnan laatua, määritellään kehittämistarpeet ja sovitaan niiden toteuttamisesta. Keskustelussa huomioidaan laadun kannalta olennaiset seikat ja kokouksesta tehdään muistio. 4.1. Tukisuhteiden arviointia Vastaajina tukihenkilöt, tuettavat, huoltajat ja ammattilaiset (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Keskiarvo Tukisuhteesta oli hyötyä tuettavalle 4,36 Asetetut tavoitteet toteutuivat tukisuhteen aikana 4,19 Tukimuoto oli tilanteeseen sopiva 4,43 Yhteensä 4,32 Kun oli tukihenkilö ja sen kanssa tapaaminen, odotin tapaamista aina innolla. En olisi tällainen mitä nyt olen ilman tukisuhdettani. Meistä tuli oikeasti ystäviä tuon tukisuhteen aikana ja toivon, että se kestää vielä pitkään. On ollut ilo olla tuettavalle ehkä hyödyksi. Pienillä asioilla on joskus suuri merkitys. pojalla ei ollut kavereita lähtötilanteessa. Nyt päättyessä on ja harrastus löytynyt Lapselle muuta tekemistä kuin tietokone ja tie. On päässyt kokeilemaan uutta ja lapsi on saanut "laatuaikaa". Ihanaa kun tuntuu että joku on oikeasti välittänyt lapsesta. Poika sai huomiota tukisuhteessa. Löysi itselleen kaksi harrastusta. Oppi kulkemaan kaupungilla ja sai itseluottamusta lisää. Poika sai Tukihenkilöstä turvaa ja tukea itselleen. Itsetunto vahvistui ja kohosi. Vanhemmat sai aikaa toisilleen Vanhemmat saivat aikaa. Lapsi / nuori sai huomiota (monta lasta perheessä). Veli tuli läheisemmäksi. Pääsi harrastamaan asioita ja kokeilemaan uusia juttuja Reissuilta palasi aina hyväntuulinen lapsi ja hyvä mieli kesti monta päivää. Tapaamiset ovat selvästi vahvistaneet itseluottamusta. Auttanut poikaa paljon, koska ei olisi lähtenyt minnekään kotoa pois. Pääsee kokeilemaan omia asioita. Keilaaminen oli nyt se rakkain. Auttanut nyt meitä vanhempia selviytymään eteenpäin perheen asioissa. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 13
Tuettavan tilanteen muutos tukisuhteen aikana 4.2. Tukihenkilöiden itsearviointi (1=täysin eri mieltä, 2=eri mieltä, 3=lähes samaa mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä) Tukihenkilötoiminta on ollut palkitsevaa 4,21 Olen saanut riittävästi tukea tukihenkilötoiminnan ohjaajalta tukihenkilönä toimiessani 4,48 Tukihenkilön peruskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 4,07 Tukihenkilön täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä ja tukea 3,86 Tiedottaminen on toiminut hyvin 4,46 Tukihenkilötoiminta on ollut toimiva tukimuoto tuettavalle 4,21 Ryhmätapaamiset ovat olleet hyödyllisiä 4,05 Virkistystoiminta on ollut mielekästä 4,07 Yhteensä 4,18 On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena :) Antoisa tehtävä ja ihana on ollut huomata, että vaikka tukisuhde olisi loppunutkin, niin tuettava muistaa vielä. Olen siis tarjonnut hyvän aikuisen mallin tuettavalle. 14 Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti
5. Johtopäätökset Oikea-aikaista ja vaikuttavaa toimintaa MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on kuntakumppaneita, joiden kanssa toimintaa toteutetaan. Toiminta onkin noussut merkittäväksi ehkäisevän työn muodoksi. Tukisuhteista kerätyn arviointitiedon pohjalta voidaan todeta, että toiminta koetaan oikea-aikaiseksi ja siitä on hyötyä tuettavalle. Suurin osa tuettavista ja heidän huoltajistaan oli sitä mieltä, että tukisuhteen aikana tilanne on muuttunut hyvään suuntaan. Mielekästä vapaaehtoistoimintaa Vapaaehtoisten itsearviointi kertoo, että tukihenkilötoiminta on osoittautunut mielekkääksi toiminnaksi, jossa vapaaehtoiset voivat kokea olevansa oikeasti hyödyksi. Ilman toiminnan ammatillista ohjausta tämä ei kuitenkaan toteutuisi. Vapaaehtoiset tarvitsevat tuekseen luotettavan ja osaavan ohjaajan. Ohjaajan osaamisessa korostuvat arvostava kohtaaminen, motivointi ja toiminnan arviointi. Tukihenkilötoiminnassa ohjaajien pitää kuitenkin jatkuvasti uudistaa omaa osaamistaan, jotta vapaaehtoiset ja tuen saajat kokevat saavansa toiminnasta iloa ja sisältöä elämäänsä. On ollut palkitsevaa todeta tuettavan ilo tapaamisista ja nähdä hänen itsetuntonsa kehittyvän. On hyvä tuntea itsensä tarpeelliseksi, se antaa tukihenkilölle intoa jatkaa vapaaehtoisena Minusta oli aina kivaa kun me nähtiin, usein kaupungilla ja siitä sitten mentiin aina jonnekki. Parhaiten on mieleen jäänyt, ku naurettii nii et kokis pursu nenäst. Ratkaisuja yksinäisyyteen ja arjen haasteisiin Tukihenkilötoiminta on hinta-laatu-suhteeltaan hyvä palvelu. Siinä voittavat kaikki, niin apua tarvitsevat kuin vapaaehtoisetkin, puhumattakaan kunnista, joille panostus tuottaa hyvinvointia ja sitä kautta säästöjä. Tukihenkilötoiminnan vuosiraportti 15
MLL:n tukihenkilötoimintaa Varsinais-Suomessa Kaveritoiminta Tuomas Vuorela, p. 044 761 8190, tuomas.vuorela@mll.fi, Turun ja Loimaan seudut, Vakka-Suomi Sirpa Stenström, p. 044 535 5161, sirpa.stenstrom@mll.fi, Salon seutu Ennaltaehkäisevää toimintaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi Kohderyhmä 6 16-vuotiaat lapset ja nuoret Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta Katja Tamminen, p. 044 535 5160, katja.tamminen@mll.fi, Turun seutu Sirpa Stenström, p. 044 535 5161, sirpa.stenstrom@mll.fi, Salon seutu Ehkäisevää avohuollollista lastensuojelua varhaisen puuttumisen näkökulmasta Kohderyhmä 7 18-vuotiaat lapset ja nuoret Perhekummitoiminta Jaana Loimisto, p. 050 436 2999, jaana.loimisto@mll.fi Perheille maksutonta, vapaaehtoisten toteuttamaa ennaltaehkäisevää toimintaa Kohderyhmä odottavat perheet sekä perheet, joissa on neuvolaikäisiä lapsia Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminta Hatice Kütük, p. 044 751 2702, hatice.kutuk@mll.fi Vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajaäitien kotoutumisen ja kielenoppimisen edistämiseksi Kohderyhmä maahanmuuttajaäidit Yhteystiedot Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Perhetalo Heideken Sepänkatu 3, 20700 Turku p. 02 273 6000 varsinaissuomenpiiri.mll.fi