KIRJALLINEN KYSYMYS 295/2003 vp Opiskelijoiden turhat lääkärintodistukset Eduskunnan puhemiehelle Arviolta 10 000 15 000 uutta opiskelijaa vuodessa joutuu toimittamaan oppilaitokseensa lääkärintodistuksen ennen opintojensa aloittamista. Karkeasti arvioiden näihin todistuksiin kuluu aikaa 5 000 7 000 lääkärien työtuntia. Koska terveyskeskuksissa on lääkäripulan takia muutenkin suuret ruuhkat, aiheuttavat nämä lähinnä rutiiniluonteiset lääkärintodistukset terveyskeskusten ruuhkan pahenemista entisestään, ja siksi monet asiantuntijat ovatkin ihmetelleet käytännön mielekkyyttä. Edellä olevien ruuhkien vuoksi monet opiskelijat joutuvat turvautumaan yksityislääkäriin saadakseen vaadittavan todistuksen terveydentilastaan ajoissa. Tämä aiheuttaa suuren loven opiskelijan budjettiin, sillä lääkäriasemalla lääkärin vastaanotto maksaa noin 60 euroa ja todistuksen kirjoittaminen saman verran, eli yhteiskustannukset ovat 120 euroa. Näitä kuluja ei Kela korvaa lainkaan, eikä niitä maksa edes vakuutusyhtiö nuorisovakuutustensa ehtojen nojalla. Kaikissa kunnissa koulunsa päättävät eivät pääse lääkärintarkastukseen eivätkä saa terveystodistusta. Niidenkin osalta, joilla sellainen on olemassa, kaikki oppilaitokset eivät hyväksy sitä vaadittavaksi lääkärintodistukseksi. Suomen Lääkäriliitosta on todettu, että nykyinen todistusrumba on järjetön ja pelkkää rutiinimaista byrokratiaa. Viranomaistahot ovat tiettävästi pyrkineet käytäntöön, jossa henkilön kouluterveydenhuollosta saama terveystodistus kelpaisi vaadittavaksi todistukseksi oppilaan terveydentilasta vähintään viisi vuotta. Näin on todennut mm. STM:n lääkintöneuvos Päivi Hämäläinen mutta myöntänyt, ettei hanke ole toteutunut toivottavalla tavalla. Osa oppilaitoksista hyväksyy ko. terveystodistuksen opiskelunsa aloittavien lääkärintodistukseksi, kuten esimerkiksi Jyväskylän ja Oulun ammattikorkeakoulut Diak, mutta taasen esimerkiksi Helsingin Stadia, Laurea ja Turun ammattikorkeakoulu eivät hyväksy sitä lainkaan. Suurin osa oppilaitoksista kuulunee jälkimmäiseen ryhmään. Lääkäriliitosta korostetaan vielä, että pitkäaikaiseen seurantaan perustuva nuoren kouluterveydenhuollosta saama terveystodistus on aina luotettavampi kuin yhden kerran pinnalliseen tarkastukseen perustuva lääkärintodistus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että lukuisien oppilaitosten uudelta opiskelunsa aloittavalta nuorelta vaatima lääkärintodistus hänen terveydentilastaan aiheuttaa mittavaa lisäkuormitusta muutoinkin ruuhkaisiin terveyskeskuksiin ja yksityislääkäriltä hankittuna kyseinen todistus maksaa yli 100 euroa, josta ei saa korvausta miltään taholta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että suunnitteilla ollut käytäntö, jossa kouluterveydenhuollon pitkäaikaiseen seurantaan perustuva nuoren terveystodistus kelpaa viisi vuotta todistuksena Versio 2.0
opintojen aloittavan nuoren terveydentilasta, toteutuu? Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2003 Raimo Vistbacka /ps 2
Ministerin vastaus KK 295/2003 vp Raimo Vistbacka /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 295/2003 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että lukuisien oppilaitosten uudelta opiskelunsa aloittavalta nuorelta vaatima lääkärintodistus hänen terveydentilastaan aiheuttaa mittavaa lisäkuormitusta muutoinkin ruuhkaisiin terveyskeskuksiin ja yksityislääkäriltä hankittuna kyseinen todistus maksaa yli 100 euroa, josta ei saa korvausta miltään taholta ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin, että suunnitteilla ollut käytäntö, jossa kouluterveydenhuollon pitkäaikaiseen seurantaan perustuva nuoren terveystodistus kelpaa viisi vuotta todistuksena opintojen aloittavan nuoren terveydentilasta, toteutuu? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistettiin vuonna 1998 ja ammattikorkeakoulutuksen lainsäädäntö vuonna 2003. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 :n mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Lain mukaan opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Joidenkin koulutusalojen opiskelijoiden terveydentilalle on tarpeen asettaa eräitä erityisvaatimuksia. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutukseen terveydentilansa perusteella voidaan rajoittaa silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijoiden tai muiden henkilöiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee kuitenkin ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan erityisopetuksen tai muiden erityisten opetusjärjestelyjen perusteella. Ammattikorkeakoulutuksen opiskelijavalinnasta vastaavat ammattikorkeakoulut itse. Ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (352/2003) ei ole hakijoiden terveydentilaa koskevia säännöksiä. Lain mukaan opiskelijavalinnan perusteista ja valintakokeen järjestämisestä päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut ovat sopineet yhteisesti valintaperusteista vuonna 2002. Mm. sosiaali- ja terveysalalla, jolla perinteisesti on vaadittu lääkärintodistus koulutukseen hakuvaiheessa, on erikseen ohjeistettu hakijan terveyttä ja siitä annettavaa terveystodistusta koskevaa käytäntöä. Ohjeistuksen mukaan opiskelijalla tulee olla sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle. Opetusministeriö pitää perusteltuna ammattikorkeakoulujen sopimaa käytäntöä, että vain koulutukseen hyväksytyt toimittavat oppilaitokselle lääkärin terveystodistuksen, joka on joko T-todistus tai nuorison terveystodistus. Sosiaali- ja terveysministeriön Kansallisen terveysohjelman kokonaishankkeeseen on sisällytetty terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi lääkärintodistusten tarpeellisuutta ja terveydenhuollon henkilöstön keskinäistä työn ja- 3
Ministerin vastaus koa koskeva hanke. Opetusministeriö tulee tarkistamaan opetushallintoa koskevaa lainsäädäntöä ja koulutuksen järjestämistä koskevaa ohjeistusta hankkeen tulosten edellyttämällä tavalla. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 295/2003 vp Raimo Vistbacka /ps Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf undertecknade skriftliga spörsmål SS 295/2003 rd: Är regeringen medveten om att de läkarintyg om hälsotillstånd som otaliga läroanstalter kräver av sina nya studerande orsakar en anmärkningsvärd extra belastning för de även annars överhopade hälsocentralerna och om de skaffas av en privatläkare kostar över 100 euro, som ingen ersätter och avser regeringen vidta åtgärder så att det blir verklighet av den planerade praxisen att hälsointyg för ungdomar utgående från den långvariga uppföljningen inom skolhälsovården skulle gälla i fem år som intyg över nya studerandes hälsa? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Lagstiftningen om yrkesutbildning reviderades 1998 och yrkeshögskolelagstiftningen 2003. Enligt 27 i lagen om yrkesutbildning (630/1998) kan som studerande inte antas en person vars sjukdom eller handikapp utgör ett uppenbart hinder för att delta i utbildningen. Den som ansöker om att bli antagen såsom studerande skall enligt lagen ge utbildningsanordnaren de uppgifter om sitt hälsotillstånd som behövs för beslut om antagning. Inom en del utbildningsområden måste vissa specialkrav ställas på de studerandes hälsotillstånd. En studerandes möjlighet att komma in på yrkesinriktad utbildning på basis av hälsotillstånd kan begränsas när en sjukdom objektivt bebömt hindrar studier eller äventyrar de studerandes eller andra personers säkerhet. De praktiska problem som en sjukdom eller ett handikapp medför för studier skall dock i första hand skötas utgående från specialundervisningen eller andra särskilda studiearrangemang. Yrkeshögskolorna svarar själva för antagningen av studerande. I yrkeshögskolelagen (351/2003) och i statsrådets förordning om yrkeshögskolor (352/2003) finns inga bestämmelser om de sökandes hälsotillstånd. Enligt lagen beslutar yrkeshögskolan om grunderna för antagningen av studerande och om urvalsprov. Yrkeshögskolorna har gemensamt kommit överens om antagningsgrunder 2002. Bl.a. inom hälsovård och det sociala området, där det sedan gammalt har krävts läkarintyg vid ansökan, finns särskilda anvisningar om praxis som gäller de sökandes hälsa och hälsointyg. Enligt anvisningarna skall den studerande ha en sådan hälsa att den inte utgör något hinder för att sköta arbetsuppgifter inom branschen. Undervisningsministeriet anser att den överenskomna praxisen i yrkeshögskolorna om att bara de som blivit antagna behöver lämna in läkarintyg, antingen T-intyg eller hälsointyg för unga, är motiverad. Social- och hälsovårdsministeriets Nationella hälsoprogram, som är ett övergripande projekt, inkluderar i syfte att säkerställa hälsovården i framtiden ett projekt som gäller nödvändigheten av läkarintyg och arbetsfördelningen mellan personalen inom sjuk- och hälsovården. Undervisningsministeriet kommer att revidera lagstiftningen om undervisningsförvaltningen och an- 5
Ministerns svar visningarna om ordnande av utbildning på det sätt som resultaten av projektet kräver. Helsingfors den 29 september 2003 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6