Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Kokous 9/2015 Tiedekuntaneuvosto Esityslista Aika: tiistai 27.10.2015 klo 9.00 Paikka: Siltavuorenpenger 5 A, kokoushuone K108 Läsnä: Jäsenet: Varajäsenet: professori Patrik Scheinin, dekaani, pj professori Leena Krokfors professori Kirsi Tirri professori Teija Kujala tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi professori Sari-Lindblom-Ylänne professori Hannele Niemi professori Johanna Mäkelä professori Pirjo Aunio professori Markku Niemivirta professori Gunilla Holm professori Heikki Ruismäki professori Kristiina Kumpulainen akatemiaprofessori Katri Räikkönen-Talvitie professori Anu Klippi professori Sirpa Tani professori Markku Hannula professori Anu-Katriina Pesonen yliopistonlehtori Jari Lipsanen yliopistonlehtori Fritjof Sahlström yliopistonlehtori Eila Lonka apulaisrehtori Marja K. Martikainen lehtori Marko van den Berg koulutuspäällikkö Johanna Lammi XXX amanuenssi Miia Valento viestintäsihteeri Antti Moilanen opiskelija Susanna Jokimies opiskelija Tommi Mäki opiskelija Jussi Järvinen opiskelija Jouni Vainio opiskelija Ilkka Muukkonen opiskelija Petra Ajo opiskelija Minna Suorsa opiskelija Meri Leppänen opiskelija Jaakko Tähkä opiskelija Sallamaria Rautavaara Esittelijät: hallintopäällikkö Laura Tuominen (puh. 20613), 5, 6 opintoasiainpäällikkö Virpi Kiljunen (puh. 20501), 7, 8 opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila (puh. 20506), 9-11 jatkokoulutuskoordinaattori Laura Repo (puh. 20514), 12 15, 17 31 Sihteeri: hallintosihteeri Sirpa Koivumäki (puh.191 20609) 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Helsingin yliopiston johtosäännön 17 :n mukaan hallintoelin on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä, ellei erikseen toisin määrätä. Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Esitys: Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus. 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajien edellytetään olevan läsnä koko kokouksen ajan. Esitys: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi professori Teija Kujala ja amanuenssi Miia Valento. 1
3 Esityslistan hyväksyminen Esitys: Hyväksytään esityslista. 4 Ilmoitusasiat Rehtorin päätöksiä Muita ilmoitusasioita - Rehtori on asettanut muutosohjelman ohjausryhmän. (80/2015. 30.9.2015) - Rehtori asetti 6.10.2015 (83/2015). Uusi palveluorganisaatio -projektin, jonka tehtävänä on valmistella uutta yliopiston laajuista palveluorganisaatiota, johon yhdistyy nykyinen hallintohenkilöstö keskushallinnosta ja yksiköistä. Uuteen palveluorganisaatioon siirrytään vuoden 2016 aikana. Projektiryhmän työn tukena toimii kuusi alatyöryhmää. Katso tarkemmin Flammasta: https://flamma.helsinki.fi/fi/uusi-palveluorganisaatio-projekti Päätökset luettavissa Flammassa: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pagelabel=pp_list&placeid=hy055 711 - Rehtori on asettanut laboratoriohenkilöstön asemaa selvittävän muutosohjelman ohjausryhmän alatyöryhmän. Liitteenä rehtorin kirje 8.10.2015. (Liite 1). - Harjoittelukoulujen johtavana rehtorina on aloittanut 19.10.2015 KT Tapio Lahtero. - HY käynnistää ruotsinkielisen opettajankoulutuksen syksyllä 2016. Neuvotteluja Åbo Akademin kanssa käytiin tiiviisti, mutta muutamista keskeisistä kysymyksistä ei löydetty yhteisymmärrystä, jolloin päädyttiin käynnistämään koulutus itse. 5 Psykologian ja logopedian oppiaineiden ja niihin liittyvän koulutusvastuun siirtyminen lääketieteelliseen tiedekuntaan (Tuominen) Käyttäytymistieteiden laitos esittää, että psykologian ja logopedian oppiaineet ja niihin liittyvät koulutusvastuut siirtyisivät lääketieteelliseen tiedekuntaan 1.1.2017 alkaen. Psykologian ja logopedian oppiaineiden sisäisissä keskusteluissa on tullut esille tahtotila siirtyä lääketieteelliseen tiedekuntaan, joka on valmis vastaanottamaan nämä oppiaineet. Siirtymistä perustellaan monilla opetuksen, jatkokoulutuksen, tutkimuksen ja kehitystyön synergiaeduilla. Tarkemmat perustelut siirtymiselle on esitetty liitteenä olevassa muistiossa. Psykologian ja logopedian oppiaineiden ja niihin liittyvien koulutusvastuiden siirtymistä lääketieteelliseen tiedekuntaan on käsitelty käyttäytymistieteiden laitoksen laitosneuvostossa 27.8.2015 sekä laitoksen yhteistoimintakokouksessa 17.9.2015. Laitosneuvosto päätti esittää siirtymistä kokouksessaan 24.9.2015. Asiasta on keskusteltu myös tiedekuntaneuvoston kokouksessa 1.9.2015 sekä tiedekunnan kasvatustieteiden tulevaisuutta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa 3.9.2015. Yliopiston johtosäännön mukaan rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille. (HY:n johtosääntö 8 ) Tarkemmat suunnitelmat psykologian ja logopedian oppiaineiden resurssien ja henkilöstön siirtymisestä sekä niihin liittyvät tarvittavat päätökset tehdään vuonna 2016. Hallintotehtävien osalta tehtävät tarkastellaan osana koko yliopiston hallinnon uudistusta ja uuden palveluorganisaation rakentamista. Laboratoriohenkilöstön osalta rehtori on asettanut työryhmän 2
selvittämään laboratoriohenkilöstön asemaa koko yliopistossa ja näiden tehtävien sijoittumista tarkastellaan osana tätä kokonaisuutta. Liitteenä perustelumuistio psykologian ja logopedian siirtymisestä sekä lääketieteellisen tiedekunnan esittämät perustelut siirtymiselle (liitteet 1 2 5). Esitys: päätetään esittää, että käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta esittävät yhdessä rehtorille 1. psykologian oppiaineen ja siihen liittyvän koulutusvastuun siirtämistä lääketieteelliseen tiedekuntaan 1.1.2017 alkaen, 2. logopedian oppiaineen ja siihen liittyvän koulutusvastuun siirtämistä lääketieteelliseen tiedekuntaan 1.1.2017 alkaen. 6 Fonetiikan oppiaineen ja siihen liittyvän koulutusvastuun siirtyminen humanistiseen tiedekuntaan (Tuominen) Käyttäytymistieteiden laitos esittää, että fonetiikan oppiaine ja siihen liittyvä koulutusvastuu siirretään humanistiseen tiedekuntaan 1.1.2017 alkaen. Perusteluina esitetään, että pienten teoreettisten kielitieteiden keskittyminen humanistiseen tiedekuntaan parantaisi niiden asemaa niin opetuksen kuin tutkimuksenkin suhteen. Fonetiikan siirtyminen yleisen kielitieteen ja kieliteknologian yhteyteen mahdollistaisi kaikkien kyseisten oppiaineiden vahvistumisen ja monipuolistumisen. Siirtyminen sopisi myös selkeästi HY:n digitaalisiin ihmistieteisiin liittyviin hankkeisiin ja lisäisi merkittävästi teoreettisten kieliaineiden linkkejä laskennallisiin tieteisiin (digitaalinen signaalinkäsittely ja tietojenkäsittely). (Perustelumuistio 4.9.2015) Fonetiikan oppiaineen ja siihen liittyvän koulutusvastuun siirtymistä humanistiseen tiedekuntaan on käsitelty käyttäytymistieteiden laitoksen yhteistoimintakokouksessa 17.9.2015 ja laitosneuvoston kokouksessa 24.9.2015. Yliopiston johtosäännön mukaan rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille. (HY:n johtosääntö 8 ) Tarkemmat suunnitelmat fonetiikan resurssien ja henkilöstön siirtymisestä sekä niihin liittyvät tarvittavat päätökset tehdään vuonna 2016. Fonetiikalla ei ole omaa hallinto- tai laboratoriohenkilöstöä, vaan resurssit on jaettu yhdessä logopedian oppiaineen kanssa (laboratorioinsinööri ja opetusamanuenssi). Liitteenä perustelumuistio fonetiikan siirtymisestä humanistiseen tiedekuntaan (liite 1 6). Esitys: päätetään esittää, että käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja humanistinen tiedekunta esittävät yhdessä rehtorille fonetiikan oppiaineen ja siihen liittyvän koulutusvastuun siirtämistä humanistiseen tiedekuntaan 1.1.2017 alkaen. 7 Iso pyörä koulutusuudistus (Kiljunen) Keskustellaan Iso Pyörä koulutusuudistuksesta, Helsingin yliopiston opintoasiainneuvoston (ONE) linjauksista ja valmistelu- ja suunnittelutyön etenemisestä tiedekunnassa. ONEn linjaus 12.10.2015: https://flamma.helsinki.fi/fi/iso-pyora/opetusasiat-opintohallinto-isopyora-koulutusuudistus-linjauksia-ja-ohjeita 3
8 Pro gradu -tutkielmat (Kiljunen) Helsingin yliopiston johtosäännön 17 :n mukaisesti hallintoelin on päätösvaltainen opintosuoritusta arvosteltaessa, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 42 :n mukaan tiedekuntaneuvosto päättää ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman hyväksymisestä ja arvostelusta, ellei tiedekuntaneuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Päätösehdotus: Hyväksytään ja arvostellaan liitteessä (liite 1 8) mainitut pro gradu - tutkielmat (ei esittelyä; HY:n johtosääntö 18 ). Liitteenä pro gradujen arvosanajakauma (liite 2 8). Liitteenä perustutkinnot 2011 2015 (liite 3 8). 9 Kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutusten sekä käsityönopettajan ja käsityötieteen koulutusten tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (Laurila) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen kotitaloustieteen ja käsityötieteen koulutusten tutkintovaatimustyössä on huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite (osaamistavoitteet) 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu kotitaloustieteen ja käsityötieteen koulutusten kehittämisryhmissä ja niiden alatyöryhmissä. Koulutukset esittävät tutkintovaatimukset tiedekuntaneuvoston hyväksyttäväksi liitteiden 1-3 mukaisesti. Liitteenä 1 (liite 1 9) on esitys kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutusten tutkintovaatimuksiksi. Esitys sisältää myös kotitaloustieteen erillisten ja sivuaineopintojen tutkintovaatimukset. Liitteenä 2 (liite 2 9) on esitys käsityönopettajan ja käsityötieteen koulutusten tutkintovaatimuksiksi. Esitys sisältää myös käsityötieteen erillisten ja sivuaineopintojen tutkintovaatimukset. Liitteenä 3 (liite 3 9) on esitys kotitalousopettajan koulutuksen ja käsityönopettajan koulutuksen yhteisten kasvatustieteen opintojen (sisältää opettajan pedagogiset opinnot) tutkintovaatimuksiksi. Keskeisiä muutoksia kauden 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna: Tavoitteena on ollut koulutusten oleellisen ydinaineksen täsmentäminen sekä rakenteiden, osaamistavoitteiden, sisältöjen, suoritustapojen ja arvioinnin selkeyttäminen. Kotitaloustieteen ja käsityötieteen pääaine- ja sivuaineopinnoissa on rakennettu pääsääntöisesti 5 opintopisteen laajuisia opintojaksoja yhdistämällä ja uudelleen muotoilemalla aiempia pienempiä opintojaksoja laajemmiksi sisältöalueiksi. Käsityötieteen opintoihin on tuotu perusopintotasolla kaikille tutkinto-opiskelijoille pakollisena opintojaksona Teknisen työn materiaalit ja perustekniikat 5 op. Aineopinnot muodostuvat 25 4
opintopisteen Käsityö ilmaisuna -kokonaisuudesta ja 20 opintopisteen tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnoista. Käsityö ilmaisuna jakautuu Pinnan ilmaisu ja rakenne sekä Ihminen ja tila - kokonaisuuksiin. Syventävät opinnot muodostuvat 30 opintopisteen Ympäristö ja kulttuuri - kokonaisuudesta ja 50 opintopisteen tutkimusmenetelmä- ja tutkielmaopinnoista. Ympäristö ja kulttuuri -kokonaisuuden vaihtoehtoisissa opinnoissa on mahdollisuus tutustua teknisen työn osa-alueisiin teknologian ja muotoilun näkökulmista. Kotitaloustieteen opinnoissa keskeisiä tavoitteita ovat valmiudet kestävän elämäntavan toteuttamiseen arkikontekstissa ja taitavuuden kehittyminen. Asiantuntijuus rakentuu perus-, aine- ja syventävien opintojen kuluessa ravitsemusta ja ruokaa, asumista, kulutusta ja perhettä käsittelevien sisältöalueiden kautta. Näihin nivoutuvat kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Taitoa lähestytään oman taidon kehittymisen, taidon opettamisen ja taidon tutkimuksen näkökulmista. Opintojen edetessä tarkentuvat myös kotitaloustieteen teoreettiset ja menetelmälliset lähtökohdat. Kotitalousopettajan koulutuksen ja käsityönopettajan koulutuksen yhteisiin kasvatustieteen opintoihin sisältyvissä opettajan pedagogisissa opinnoissa on perusopinnoissa 15 opintopistettä ja aineopinnoissa 5 opintopistettä opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintojaksoja. Koulutusten omat opintojaksot sisältyvät Ainedidaktiikka I III -kokonaisuuksiin. Opetusharjoittelun kokonaislaajuus laskee 23 opintopisteestä 20 opintopisteeseen ja harjoittelujaksojen määrä neljästä kolmeen. Kasvatustiede pääaineena tutkintonsa käsityönopettajan koulutuksessa suorittavilla tutkintorakenne muuttuu siten, ettei tutkintoihin enää sisällytetä käsityötieteessä vähintään 120 opintopisteen laajuisia opetettavan aineen opintoja, vaan opetettavassa aineessa suoritetaan 60 opintopistettä ja tämä mahdollista toisen opetettavan aineen opintojen sisällyttämisen tutkintoihin. Kasvatustieteen pääaineopinnoissa on vähintään 20 opintopistettä opettajankoulutuslaitoksen yhteisiä opintojaksoja. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä kotitalousopettajan ja kotitaloustieteen koulutusten sekä kotitaloustieteen erillisten ja sivuaineopintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteen 1 mukaisesti. 2. Päätetään hyväksyä käsityönopettajan ja käsityötieteen koulutusten sekä käsityötieteen erillisten ja sivuaineopintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteen 2 mukaisesti. 3. Päätetään hyväksyä kotitalousopettajan koulutuksen ja käsityönopettajan koulutuksen yhteisten kasvatustieteen opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteen 3 mukaisesti. 4. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 10 Erityispedagogiikan koulutuksen ja erityispedagogiikan sivuaine- ja erillisten opintojen sekä erillisten erityisopettajan opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (Esittelijänä amanuenssi Miia Valento, asiantuntijana opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen erityispedagogiikan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu tiedekunnan 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: alemman ja ylemmän tutkinnon rakenteet sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus, 2) tyyppi, 3) kohderyhmä, 4) edeltävät opinnot (jos on), 5) osaamistavoitteet, 6) sisältö, 7) oppimateriaali ja kirjallisuus, 8) suoritustavat ja 9) arviointi. 5
Erityispedagogiikan koulutuksessa suoritettavien erityispedagogiikan pääaineopintojen ja sivuaineena tai erillisinä opintoina suoritettavien erityispedagogiikan opintokokonaisuuksien sekä erillisten erityisopettajan opintojen 2016 2021 tutkintovaatimusten valmistelussa yhtenä tavoitteena on ollut rakenteiden, tavoitteiden ja sisältöjen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen. Erityispedagogiikan koulutuksen kehittämisryhmä on käsitellyt tutkintovaatimukset kokouksessaan 21.9.2015 ja esittää niitä edelleen tiedekuntaneuvoston hyväksyttäviksi. Tutkintovaatimusten muutokset on kuvattu esittelijän muistiossa liitteenä (liite 1 10). liitteenä 2 (liite 2 10) on erityispedagogiikan koulutuksen (pääaine) tutkintovaatimukset 2016 2021 liitteenä 3 (liite 3 10) on erityispedagogiikan sivuaine-/erillisten opintojen tutkintovaatimukset 2016 2021 liitteenä 4 (liite 4 10) on erillisten erityisopettajan opintojen 60 opintopisteen kokonaisuuden tutkintovaatimukset 2016 2021. Suurimmat muutokset 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna: Pääaineopintojen muutokset: Suoritustavat työtapa 1 ja työtapa 1 on poistettu eivätkä oppiaineen opinnot enää sisällä opettajan pedagogisia opintoja. Pääaineopiskelijoiden erityisopettajan suuntautuminen: Opettajan pedagogiset opinnot 60 op muodostavat uusista tutkintovaatimuksissa oman kokonaisuutensa ja ne ovat samalla tutkinnon laaja, pakollinen sivuaine (kasvatustiede) erityisopettajan suuntautumisessa. Erityisopettajan opinnot 60 op muodostuvat oppiaineen perus-, aineja syventävistä opinnoista. Opetusharjoitteluja on aiemman neljän jakson sijaan kolme opintopistemäärän pysyessä samana (20 op). Pääaineopiskelijoiden asiantuntijan suuntautuminen: Asiantuntijan suuntautumisessa opiskelevilla on harjoittelua aiemman kahden opintojakson (yht. 15 op) sijaan yhden opintojakson verran (10 op). Sivuaineopintojen muutokset: syventävissä opinnoissa on aiemmin 10 opintopisteen sijaan 5 opintopistettä menetelmäopintoja ja aineopintojen proseminaarityön laajuus on 5 opintopistettä (aik. 8 op). Erillisten erityisopettajan opintojen muutokset: Opinnot muodostuvat erityispedagogiikan perusopinnoista (20 op), erityispedagogiikan aineopinnoista (30 op) sekä ammatillisen kasvun opinnoista (10 op). 20 opintopistettä tulee edeltävistä erityispedagogiikan perusopinnoista. Esitys: 1. Päätetään vahvistaa erityispedagogiikan koulutuksen ja erityispedagogiikan sivuaineopintojen sekä erillisten erityisopettajan opintojen tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteiden mukaisesti. 2. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tehdä tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen teknisiä korjauksia. 11 Opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 (esittelijä amanuenssi Tiina Pylkkönen, asiantuntijat opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila ja STEP-koordinaattori Paavo Peltonen) Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön 24 :n mukaan rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajan koulutuksen tutkintovaatimustyössä on huomioitu käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 9.12.2014 antamat tutkintovaatimusten suunnittelua ja hyväksymistä koskevat ohjeet sekä tutkintovaatimusten 6
yhteinen pohja 23.4.2015. Ohjeiden mukaan tutkintovaatimuksiin kirjataan: Opintokokonaisuuden rakenne sekä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: 1) nimi, tunnus ja laajuus 2) tyyppi 3) kohderyhmä 4) edeltävät opinnot (jos on) 5) tavoite 6) sisältö 7) oppimateriaali ja kirjallisuus 8) suoritustavat ja 9) arviointi. Tutkintovaatimuksia on valmisteltu aineenopettajan koulutuksen kehittämisryhmässä ja sen alaryhmissä kevään ja syksyn 2015 aikana. Aalto-yliopiston kuvataideopetuksen koulutuksessa suoritettavia opettajan pedagogisten tutkintovaatimuksia on tämän lisäksi valmisteltu Aalto yliopistossa sekä kolmikantayhteistyössä Opettajankoulutuslaitoksen aineenopettajan koulutuksen, Helsingin yliopiston harjoittelukoulujen kuvataideopettajien ja Aalto yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelman kanssa. Liitteenä 1 (liite 1 11) on esitys suomen- ja kaksikielisenä koulutuksena toteutettavien perusja lukio-opetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 2 (liite 2 11) on esitys aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 3 (liite 3 11) on esitys englanninkielisten perus- ja lukio-opetuksen tehtäviin suuntautuvien opettajan pedagogisten opintojen (STEP) tutkintovaatimuksiksi. Liitteenä 4 (liite 4 11) on esitys Aalto-yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutuksessa suoritettavien opettajan pedagogisten opintojen tutkintovaatimuksiksi. Keskeiset muutokset kauden 2012 2016 tutkintovaatimuksiin verrattuna: Keskeiset muutokset noudattavat Opettajankoulutuslaitoksen johtajan päätöksiä A5/26.1.2015 sekä A9/11.2.2015, jotka velvoittavat koulutuksia siirtymään eri laajuuksissa laitoksen yhteisiin opintoihin sekä yhteensä 20 opintopisteen harjoitteluun perus- ja aineopintoihin jakautuen. Eri suuntautumisten keskeisiä muutoksia on kuvattu tarkemmin valmistelijan/esittelijän muistioissa. Esitys: 1. Päätetään hyväksyä opettajan pedagogisten opintojen 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017, 2017 2018, 2018 2019, 2019 2020 ja 2020 2021 liitteiden 1, 2 ja 4 mukaisesti. 2. Päätetään hyväksyä englanninkielisten opettajan pedagogisten opintojen (STEP) 60 opintopisteen opintokokonaisuuden tutkintovaatimukset lukuvuosille 2016 2017 ja 2017 2018 liitteen 3 mukaisesti. 3. Todetaan, että tutkintovaatimuksiin voidaan tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen tehdä teknisiä korjauksia. 12 Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus (Repo) Erikoispsykologikoulutusta on tähän asti toteutettu lisensiaattimuotoisena koulutuksena viidellä eri psykologian alalla (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, OPM:n asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksesta 568/2005). Edellä mainitut pykälät ovat vuoden 2015 alusta poistuneet. Niiden sijaan yliopistolakiin (558/2009) on tullut uusi pykälä ( 7a) erikoistumiskoulutuksista, joiden järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014. Uudet erikoistumiskoulutukset eivät ole tutkintomuotoisia, vaan kyse on kokonaan uudesta koulutusmuodosta tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Uusien säädösten tultua voimaan on erikoispsykologikoulutusta ryhdytty kehittämään niiden pohjalta. Uuden lainsäädännön edellyttämiä sopimuksia koskien viittä psykologian erikoisalaa on valmisteltu yhteistyössä yliopistojen ja UNIFIn kanssa ja ne ovat lokakuun 2015 aikana allekirjoitettavina Helsingin, Tampereen, Turun, Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistojen sekä Åbo Akademin rehtoreilla. Sopimukseen sitoutuminen ei vielä edellytä koulutuksen järjestämistä. Psykonet-verkoston sisällä on tarkoitus sopia koulutusten järjestämisen vastuuyliopistoista niin, että Helsingin yliopiston vastuulla olisi neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen järjestäminen. Muut tässä vaiheessa tiedossa olevat mahdolliset 7
koulutukset ja vastuuyliopistot olisivat: Kliininen terveyspsykologia (Itä-Suomen yliopisto), Lasten ja nuorten psykologia (Turun yliopisto ja Åbo Akademi), Psykoterapia (Jyväskylän yliopisto) ja Työ- ja organisaatiopsykologia (Tampereen yliopisto). Opetus-ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi erillisen rahoituksen erikoistumiskoulutusten järjestämistä varten. Helsingin yliopisto hakee OKM:n rahoitusta neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen järjestämistä varten. Mikäli rahoitus saadaan, olisi koulutus mahdollista aloittaa jo 2016. Kyse on kolmivuotiseksi suunnitellusta 70 op:n laajuisesta koulutuksesta. Sen järjestäisi HY:n psykologian oppiaine yhteistyössä muiden sopimuksen allekirjoittaneiden yliopistojen kanssa. Esitys: Tiedekunta päättää hakea OKM:n rahoitusta neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen käynnistyminen on sidoksissa rahoitukseen. Koulutuksen tutkintovaatimuksista, sisäänotosta ja valintakriteereistä päätetään myöhemmin. 13 KL Saila Nevasen väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Repo) KL Saila Nevasen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration. Evaluation research of an arts education project in early childhood education centres and schools tarkastettiin 11.9.2015. Vastaväittäjänä toimi professori Eeva Anttila, kustoksena professori Heikki Ruismäki ja arvolausetoimikunnan jäsenenä dosentti Inkeri Ruokonen. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 13). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Heikki Ruismäki ja toisena ohjaajana professori Antti Juvonen. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu KL Saila Nevaselle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. KL Saila Nevanen on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ). Arvosanaksi cum laude approbatur. 14 PsM Petra Wariksen väitöskirjan hyväksyminen ja arvostelu (Repo) PsM Petra Wariksen psykologian alaan kuuluva väitöskirja The comorbidity of schizophrenia and pervasive developmental disorders in adolescence tarkastettiin 17.10.2015. Vastaväittäjänä toimi tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson, kustoksena professori Laura Hokkanen ja arvolausetoimikunnan jäsenenä yliopistonlehtori Kati Heinonen-Tuomaala. Vastaväittäjän, kustoksen ja arvolausetoimikunnan jäsenen lausunnot liitteinä (liitteet 1-3 14). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Laura Hokkanen ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Pekka Tani ja professori Nina Lindberg. Vastaväittäjän lausunto on toimitettu PsM Petra Warikselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (34, 44 ja 64 ) mukaisesti. PsM Petra Waris on ilmoittanut, ettei hänellä ole huomauttamista vastaväittäjän lausunnon suhteen. Päätösehdotus: Päätetään väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta (ei esittelyä; HY:n hallintojohtosääntö, 17 ). Arvosanaksi magna cum laude approbatur. 8
15 FM Kaarina Häikiön väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) FM Kaarina Häikiö on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Potilas ja hoitotakuu terveyspolitiikan ristiaallokossa. Potilaiden asema, hoitotakuu uudistuksena ja kansanterveysjärjestöt 2004 2010. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Hannele Niemi ja toisena ohjaajana on toiminut dosentti Janne Varjo. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori emeritus Juhani Lehto Tampereen yliopistosta ja professori emeritus Pauli Niemelä Itä-Suomen yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 15). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu FM Kaarina Häikiölle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Professori Hannele Niemi ehdottaa vastaväittäjiksi professori Anneli Eteläpeltoa Jyväskylän yliopistosta ja professori Ilkka Vohlosta Itä-Suomen yliopistosta. FM Kaarina Häikiölle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää FM Kaarina Häikiölle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjiksi professori Anneli Eteläpeltoa ja professori Ilkka Vohlosta, 4. todeta, ettei FM Kaarina Häikiö ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Hannele Niemi, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjien lisäksi tutkimusjohtaja Hannu Simola. 16 Asia poistettiin listalta 17 PsM Matias Kivikankaan väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) PsM Matias Kivikangas on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Emotion and social context in a digital game experience. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Laura Pulkki-Råbak ja toisena ohjaajana on toiminut professori Niklas Ravaja. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet Doctor Regan Mandryk University of Saskatchewanista ja Associate Professor James D. Ivory Virginia Polytechnic Institute and State Universitystä. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 17). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsM Matias Kivikankaalle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Dosentti Laura Pulkki-Råback ehdottaa vastaväittäjäksi professori Wijnand IJsselsteijniä Eindhovenin teknillisestä yliopista. 9
PsM Matias Kivikankaalle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää PsM Matias Kivikankaalle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Wijnand IJsselsteijniä, 4. todeta, ettei PsM Matias Kivikangas ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Jussi Saarinen, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjien lisäksi yliopistotutkija Jukka Häkkinen. 18 FM Rauno Koskisen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen FM Rauno Koskinen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Mielekäs oppiminen matematiikan opetuksen lähtökohtana. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Markku Hannula ja toisena ohjaajana on toiminut professori emeritus Erkki Pehkonen. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti Harri Pitkäniemi Itä-Suomen yliopistosta ja professori Raimo Kaasila Oulun yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 18). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu FM Rauno Koskiselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Professori Markku Hannula ehdottaa vastaväittäjäksi professori Erno Lehtistä Turun yliopistosta. FM Rauno Koskiselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää FM Rauno Koskiselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Erno Lehtinen, 4. todeta, ettei FM Rauno Koskinen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Markku Hannula, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjien lisäksi dosentti Anu Laine. 19 KM Sonja Kosusen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) KM Sonja Kosunen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Families and the social space of school choice in urban Finland. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut tutkimusjohtaja Hannu Simola ja ohjaajina ovat toimineet yliopistonlehtori Piia Seppänen Turun yliopistosta ja dosentti Janne Varjo. 10
Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet Professor Christian Maroy University of Montrealista ja professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 19). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Sonja Kosuselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Professori Gunilla Holm ehdottaa vastaväittäjäksi Professor Carol Vincentiä University College Londonista. KM Sonja Kosuselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää KM Sonja Kosuselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi Professor Carol Vincent, 4. todeta, ettei KM Sonja Kosunen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Gunilla Holm, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjien lisäksi professori Gunilla Holm. 20 KM Anniina Leiviskän väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) KM Anniina Leiviskä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Hans-Georg Gadamer s philosophical hermeneutics in the philosophy of education: Beyond modernism and postmodernism. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Katariina Holma ja toisena ohjaajana on toiminut dosentti Jussi Backman Jyväskylän yliopistosta. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet Professor Paul Fairfield Queen s University sekä Senior Lecturer Pàdraig Hogania National University of Ireland Maynooth. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 20). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Anniina Leiviskälle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Dosentti Katariina Holma ehdottaa vastaväittäjäksi Associate Professor Chris Higginsiä University of Illinois ta. KM Anniina Leiviskälle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää KM Anniina Leiviskälle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi Associate Professor Chris Higgins, 4. todeta, ettei KM Anniina Leiviskä ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Sari Lindblom-Ylänne, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi yliopistonlehtori Eero Salmenkivi. 11
21 PsL Heidi Losoin väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) PsL Heidi Losoi on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Resilence and recovery from mild traumatic brain injury. Jatko-opintojen valvojana on toiminut professori emeritus Juhani Julkunen ja ohjaajana on toiminut dosentti Eija Rosti-Otajärvi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Aarne Ylinen Helsingin yliopistollisesta sairaalasta ja professori Kirsi Honkalampi Itä-Suomen yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 21). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu PsL Heidi Losoille vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Professori Laura Hokkanen ehdottaa vastaväittäjäksi dosentti Päivi Hämäläistä Turun yliopistosta. PsL Heidi Losoille on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää PsL Heidi Losoille väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi dosentti Päivi Hämäläinen, 4. todeta, ettei PsL Heidi Losoi ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Laura Hokkanen, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Laura Hokkanen. 22 KM Anna-Maija Niemen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) KM Anna-Maija Niemi on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Sirpa Lappalainen ja ohjaajina ovat toimineet tutkijatohtori Reetta Mietola ja professori emerita Elina Lahelma. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti Tanja Vehkakoski Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Sinikka Aapola-Kari Nuorisotutkimusverkostosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 22). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Anna-Maija Niemelle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Dosentti Sirpa Lappalainen ehdottaa vastaväittäjäksi professori Joel Kiviraumaa Turun yliopistosta. KM Anna-Maija Niemelle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 12
2. myöntää KM Anna-Maija Niemelle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori Joel Kivirauma, 4. todeta, ettei KM Anna-Maija Niemi ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Markku Jahnukainen, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Markku Jahnukainen. 23 M.Sc Henri Pesosen väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) M.Sc Henri Pesonen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Sense of belonging for students with significant special educational needs: An exploration of students sense of belonging experiences in different school placements and in post-school life. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Elina Kontu ja ohjaajina ovat toimineet professori Raija Pirttimaa Jyväskylän yliopistosta ja Associate Pforessor Tiina Itkonen California State Universitystä. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Tanja Vehkakoski Jyväskylän yliopistosta. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 23). Esitarkastajien lausunnot on toimitettu M.Sc Henri Pesoselle vastineen antamista varten oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Dosentti Elina Kontu ehdottaa vastaväittäjäksi professori Eija Kärnää Itä-Suomen yliopistosta. M.Sc Henri Pesoselle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää M.Sc Henri Pesoselle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi professori professori Eija Kärnä, 4. todeta, ettei M.Sc Henri Pesonen ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori professori Pirjo Aunio, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjän lisäksi professori Pirjo Aunio. 24 KM Jani Siirilän väitöskirja, väittelyluvan myöntäminen (Repo) KM Jani Siirilä on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Käsitys kestävästä kehityksestä Suomesta kestävän kehityksen edelläkävijä koulutuksessa. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori emeritus Mauri Åhberg ja ohjaajina ovat toimineet dosentti Arto Salonen ja professori Jari Lavonen. Tiedekunnan nimeäminä esitarkastajina ovat toimineet dosentti Irmeli Palmberg Åbo Akademista ja tohtori, ympäristöneuvos Sauli Rouhinen Ympäristöministeriöstä. Lausunnot liitteinä (liitteet 1 ja 2 24). 13
Esitarkastajien lausunnot on toimitettu KM Jani Siirilälle vastineen antamista varten yliopistolain (558/2009, 44 ), hallintolain (434/2003, 27 ja 28 ) ja HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. Professori Jari Lavonen ehdottaa vastaväittäjäksi dosentti Eila Jerosta Oulun yliopistosta. KM Jani Siirilälle on varattu tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautus vastaväittäjän valinnasta HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti. 2. myöntää KM Jani Siirilälle väittelylupa, 3. pyytää vastaväittäjäksi dosentti Eila Jeronen, 4. todeta, ettei KM Jani Siirilä ole esittänyt huomautusta vastaväittäjän valinnasta, 5. nimetä kustokseksi professori Jari Lavonen, 7. nimetä arvolausetoimikuntaan jäseneksi vastaväittäjien lisäksi dosentti Hannele Cantell. 25 KM Riikka Hohdin väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Repo) KM Riikka Hohti on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen What is happening in the classroom? Everyday life, the hybrid child and research with children as entanglement. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 25). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on dosentti Liisa Karlsson ja ohjaajana on toiminut dosentti Sirpa Lappalainen. Dosentti Liisa Karlsson ehdottaa esitarkastajiksi professori (emeritus) Leena Alasta Jyväskylän yliopistosta ja professori Maggie MacLureeta Manchester Metropolitan yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori (emeritus) Leena Alanen ja professori Maggie MacLure, 2. todeta, että KM Riikka Hohti ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 26 KM Kristiina Janhosen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Repo) KM Kristiina Janhonen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Adolescents participation and agency in food education. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 26). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on professori Päivi Palojoki ja ohjaajana on professori Johanna Mäkelä. Professori Päivi Palojoki ehdottaa esitarkastajiksi professori professori Roger Säljöä Göteborgin yliopistosta ja dosentti Pipping Ekströmiä Göteborgin yliopistosta. 14
HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Roger Säljöä ja dosentti Pipping Ekströmiä, 2. todeta, että KM Kristiina Janhonen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 27 FM Eeva-Liisa Niemisen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Repo) FM Eeva-Liisa Nieminen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen 9th Grade Students Generating Interest in Physics and Chemistry: Interpretive Study of Students discourse in a Science Class in Finland. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 27). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Jari Lavonen ja ohjaajina ovat toimineet yliopistonlehtori Kalle Juuti ja professori Wolff-Michael Roth University of Victoriasta. Professori Jari Lavonen ehdottaa esitarkastajiksi professori Eizo Ohnoa Hokkaido Universitystä ja Associate Professor Anna Spyrtouta University of Western Macedoniasta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori Eizo Ohno ja Associate Professor Anna Spyrtou, 2. todeta, että FM Eeva-Liisa Nieminen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 28 KM Irma Sihvosen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Repo) KM Irma Sihvonen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Päivähoitohenkilöstön käsityksiä päivähoidon vastuualueen tuloskortista muutosjohtamisen välineenä. Tapaustutkimus Helsingin päivähoidossa. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 28). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Lasse Lipponen ja ohjaajina ovat toimineet professori emeritus Juhani Hytönen ja professori emeritus Matti Meri. Professori Lasse Lipponen ehdottaa esitarkastajiksi professori emerita Soili Keskistä Turun yliopistosta ja professori emerita Eeva Hujalaa Tampereen yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys 15
tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori emerita Soili Keskinen ja professori emerita Eeva Hujala, 2. todeta, että KM Irma Sihvonen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 29 LitM Juha Valtosen väitöskirja, esitarkastajien nimeäminen (Repo) LitM Juha Valtonen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi kasvatustieteen alaan kuuluvan väitöskirjaksi tarkoitetun käsikirjoituksen Liikuntaa opettavaksi luokanopettajaksi sosiaalistuminen. Opettajankoulutusta edeltävien liikunnan sosialisaatioympäristöjen yhteydet käsityksiin hyvästä liikunnanopetuksesta ja omista vahvuuksista liikunnanopetuksessa. Liitteenä selvitys itsenäisen työn osuudesta väitöskirjan käsikirjoituksessa (liite 1 29). Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut professori Heikki Ruismäki ja ohjaajana professori Mirja Hirvensalo Jyväskylän yliopistosta. Professori Heikki Ruismäki ehdottaa esitarkastajiksi professori emeritus Lauri Laaksoa Jyväskylän yliopistosta ja professori emeritus Heimo Nupposta Turun yliopistosta. HY:n tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön (45 ) mukaisesti tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksessa vähintään tohtorin tutkinto. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. 1. pyytää esitarkastajiksi professori emeritus Lauri Laakso ja professori emeritus Heimo Nupponen, 2. todeta, että LitM Juha Valtonen ei ole esittänyt huomautusta esitarkastajien valinnasta, 3. todeta, että tohtorin tutkintoon vaadittavien opintojen tulee olla suoritettuna ennen väittelyluvan myöntämistä. 30 PsM Reia Suomisen lisensiaatintutkimus, lausunnonantajien nimeäminen (Repo) PsM Reia Suominen on jättänyt tiedekunnalle tarkastettavaksi psykologian alaan (neuropsykologian erikoispsykologi) kuuluvan lisensiaatintutkimuksensa Auditory information processing in methadone maintenance patients revealed by simultaneous EEG and MEG. Jatko-opintojen oppiainetta edustavana ohjaajana on toiminut dosentti Jyrki Ahveninen ja dosentti Seppo Kähkönen. Dosentti Jyrki Ahveninen ehdottaa lausunnonantajiksi dosentti Iiro Jääskeläistä Aalto-yliopistosta ja FT, erikoistutkija Satu Pakarista Työterveyslaitokselta. Esitys: Pyydetään lausunnonantajiksi dosentti Iiro Jääskeläinen ja FT, erikoistutkija Satu Pakarinen. 16
31 Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntäminen (Repo) Eveliina Holmgren on hakenut oikeutta suorittaa psykologian lisensiaatin tutkinnon, pääaineena kehitys- ja kasvatuspsykologia, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa: Eveliina Holmgren on valittu opiskelijaksi erikoispsykologikoulutukseen Turun yliopistoon vuonna 2014. Ohjaajana on toiminut professori Hannele Räihä. Eveliina Holmgren on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007. Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavan tasoinen tutkinto. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon ja koulutuksen antavan riittävät valmiudet jatkokoulutukseen. Esitys: Myönnetään Eveliina Holmgrenille oikeus suorittaa jatkotutkinto (PsL, erikoispsykologikoulutus) käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. 32 Kokouksen päättäminen 17