Kuntoutusraha 19.01.2017
Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 2 1.4.1 Vakuutetun oikeus... 2 1.4.1.1 Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat... 3 1.4.1.2 Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat... 3 1.4.2 Työnantajan oikeus... 4 1.4.2.1 Kuntoutusrahan erityistilanteet... 5 1.4.2.2 Päivärahaetuus palkalliselta ajalta... 6 1.4.2.3 Lomautus... 7 1.4.2.4 Vuosiloma... 8 1.4.2.4.1 Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys... 8 1.4.2.5 Irtisanomisaika... 9 1.4.2.6 Konkurssipesä... 9 1.4.2.7 Palkkaturvan maksaja... 9 1.4.2.8 Ulkomainen työnantaja... 10 1.4.3 Myöntämisedellytykset... 10 1.4.3.1 Ikä... 11 1.4.3.2 Työelämätavoite... 11 1.4.3.3 Työstä estyminen... 11 1.4.3.3.1 Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto... 12 1.4.3.3.2 Työskentely kuntoutuksen aikana... 12 1.4.3.3.3 Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä... 14 1.4.3.4 Kuntoutuspäätös... 15 1.4.4 Omavastuuaika... 15 1.4.4.1 Omavastuuaika 0 päivää... 16 1.4.4.2 Omavastuuaika 1 päivä... 17 1.4.4.3 Omavastuuaika 1 + 9 päivää... 17 1.4.4.4 Omavastuuaika 30 päivää... 17 1.4.4.5 Kuntoutuskokonaisuus... 18 1.4.5 Ylläpitokorvaus... 18 1.4.6 Kuntoutusavustus... 20 1.4.7 Aika, jolta kuntoutusrahaa voi saada... 20 1.4.7.1 Odotus- ja väliaika... 21 1.4.7.2 Kuntoutuskokonaisuus... 23 1.4.7.3 Tilapäinen keskeytys... 24 1.4.7.4 Poissaolo kuntoutuksesta... 25 1.4.8 Kv-säännökset... 26 1.4.8.1 EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet... 26 1.4.8.1.1 Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin... 27 1.4.8.1.2 Työtulot... 28 1.4.8.1.3 Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen... 29 i
1.4.8.1.4 Päivärahaetuuksien hakeminen... 30 1.4.8.1.5 Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa... 30 1.4.8.2 Sosiaaliturvasopimukset... 32 1.4.8.3 Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa... 32 1.5 Kuntoutus perusteena... 33 1.5.1 Kelan kuntoutus... 33 1.5.1.1 Koulutus ammatillisena kuntoutuksena... 34 1.5.1.1.1 Yleissivistävä peruskoulutus... 35 1.5.1.1.2 Työstä estyminen koulutuksessa... 35 1.5.1.1.3 Koulutuksen loma-aika... 36 1.5.1.1.4 Työtulot koulutuksen aikana... 38 1.5.2 Kunnan järjestämä lääkinnällinen kuntoutus... 42 1.5.3 Työterveyshuoltolain mukainen kuntoutus... 43 1.5.4 Muu työterveyshuoltolain mukaista kuntoutusta vastaava kuntoutus... 44 1.5.5 Vammaispalvelulain mukainen sopeutumisvalmennus... 45 1.5.6 Lastensuojelulain mukainen perhekuntoutus... 45 1.5.7 Kehitysvammalain mukainen perhekuntoutus... 46 1.5.8 Päihdekuntoutus... 46 1.5.8.1 Perhekuntoutus... 47 1.5.8.2 Yksilökohtainen päihdekuntoutus... 48 1.5.9 Oppisopimuskoulutus... 49 1.5.9.1 Kuntoutusrahan maksaminen ja seuranta oppisopimuksen ajalta... 51 1.5.10 Veikkausvoittovaroin rahoitettu sopeutumisvalmennus... 51 1.5.11 Omaisen kuntoutusraha... 52 1.5.12 Nuoren kuntoutusraha... 52 1.5.12.1 Tavoitteena työelämä... 54 1.5.12.2 Olennaisen heikentymisen arvioiminen... 56 1.5.12.3 KHOPS - Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma... 57 1.5.12.4 Tehostettu työkyvyn arviointi ja kuntoutus sekä tukitoimet... 59 1.5.12.5 Koulutuspäätöksen selvittäminen... 60 1.5.12.6 Mille ajalle nuoren kuntoutusrahaa?... 61 1.5.12.7 Odotus- ja väliaika nuoren kuntoutusrahassa... 62 1.5.12.8 Nuoren kuntoutus keskeytyy... 63 1.5.12.9 Nuoren KHOPS:n seuranta... 63 1.5.13 Ulkomailla annettava kuntoutus... 65 1.6 Suhde muihin etuuksiin... 65 1.6.1 Eläkkeet... 67 1.6.1.1 Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ja työuraeläke... 67 1.6.1.2 Osatyökyvyttömyyseläke... 68 1.6.1.3 Osa-aikaeläke... 70 1.6.1.4 Kelan työkyvyttömyyseläke... 71 1.6.1.5 Takuueläke... 72 1.6.1.6 KEL 12 4 mom. (sokea, liikuntakyvytön, avuton)... 72 1.6.1.7 Lapsikorotus... 73 1.6.1.8 Perhe-eläkkeet... 73 1.6.1.9 Vanhuuseläke ja varhennetut vanhuuseläkkeet... 74 1.6.1.10 Urheilijan tapaturma- ja eläketurva... 75 ii
1.6.1.11 Muut eläkkeet... 75 1.6.2 Työeläkekuntoutus ja sen korvaukset... 76 1.6.3 Erityishoitoraha... 76 1.6.4 Opintoetuudet... 77 1.6.5 Sairauspäiväraha (ml. osasairauspäiväraha)... 78 1.6.6 Työttömyysetuudet... 79 1.6.7 Vanhempainpäivärahat... 79 1.6.8 Kotihoidontuki... 80 1.6.9 Maatalousyrittäjien erityistuet... 80 1.6.10 Ensisijaiset ansiomenetyskorvaukset... 80 1.6.10.1 Muun korvauksen viivästyminen... 81 1.6.10.2 Työtapaturma ja ammattitauti... 81 1.6.10.3 Liikennevahinko... 83 1.6.10.4 Sotilastapaturmat... 83 1.6.11 Potilas- ja lääkevahinkokorvaus... 84 1.6.12 Ulkomailta maksettavan etuuden ja tulon vaikutus... 84 1.6.13 Perustulo... 85 1.7 Määrä... 85 1.7.1 Työtulojen perusteella... 86 1.7.2 Osakuntoutusrahan määrä... 87 1.7.3 Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava määrä... 88 1.7.4 Eläkkeensaajan kuntoutusrahan määrä... 88 1.7.5 Kuntoutusrahan vähimmäismäärät... 88 1.7.6 Nuoren kuntoutusrahan määrä... 89 1.7.7 Odotus- ja väliajan määrä... 90 1.7.8 Edeltävä etuus... 90 1.7.9 Harkinnanvarainen kuntoutusavustus... 90 1.7.10 Määrä tilapäisen keskeytymisen ajalta... 91 1.7.11 Ylläpitokorvaus... 91 1.8 Määräytymisperusteet... 92 1.8.1 Työtulot... 92 1.8.1.1 Palkkatulot... 93 1.8.1.1.1 Ei palkkaa... 95 1.8.1.2 Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo... 98 1.8.1.3 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot... 98 1.8.1.3.1 Yritysmuodot... 99 1.8.1.3.2 YEL- ja MYEL-työtulot... 103 1.8.1.3.3 Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen... 106 1.8.1.3.4 Yrittäjäpalkan tarkistus... 107 1.8.1.3.5 Vapaaehtoinen vakuutus... 108 1.8.1.3.6 Työkorvaus... 108 1.8.1.4 Vähennykset... 109 1.8.1.5 Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö... 112 1.8.1.5.1 Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet... 113 1.8.1.5.2 Etuuslajin vaihtuminen... 114 1.8.1.5.3 Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja... 114 1.8.1.5.4 Osa-aikaeläke... 114 iii
1.8.1.6 Esitetyt työtulot... 115 1.8.1.6.1 Luotettava selvitys... 117 1.8.1.6.2 Jatkuvat työtulot... 117 1.8.1.6.3 Esitettyjen työtulojen arviointi... 120 1.8.1.6.3.1 Edeltävät kuuden kuukauden tulot... 121 1.8.1.6.3.2 Ammatinvaihtuminen... 122 1.8.1.6.3.3 Ammatinvaihtumista vastaava muu syy... 123 1.8.1.6.3.4 Tarkastelujakson pidentäminen... 123 1.8.1.6.3.5 Uusi työsuhde tai työhönpaluu... 124 1.8.1.6.3.6 Pätkätyöt... 126 1.8.1.6.4 Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin... 126 1.8.1.6.5 Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot... 127 1.8.1.6.6 Apurahansaajan työtulo... 130 1.8.1.6.7 Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot... 131 1.8.1.6.8 Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo... 132 1.8.1.6.9 Osatyökyvyttömyyseläke... 132 1.8.2 Edeltävän etuuden perusteella... 133 1.8.2.1 Työttömyysetuudet... 133 1.8.2.2 Kuntoutusrahat... 134 1.8.2.3 Opintoraha... 135 1.8.2.4 Sairauspäiväraha... 135 1.8.3 Eläkkeensaajan kuntoutusraha... 135 1.8.3.1 Takautuva eläke... 137 1.9 Ratkaiseminen... 139 1.9.1 Käsittelypaikka... 140 1.9.1.1 KV-asioiden Käsittelypaikka... 143 1.9.2 Esteellisyydestä... 144 1.9.2.1 Käsittely- ja ratkaisukielto... 145 1.9.2.2 Esteellisyyden toteaminen... 145 1.9.3 Haastattelu... 145 1.9.4 Lisäselvitykset... 146 1.9.5 Arvion pyytäminen... 146 1.9.6 Kuuleminen... 146 1.9.6.1 Milloin asiakasta on kuultava?... 146 1.9.6.2 Miten kuullaan?... 147 1.9.7 Päätöksen antaminen... 147 1.9.7.1 Päätöksensaajat... 148 1.10 Ilmoitusvelvollisuus... 149 1.11 Hakeminen... 150 1.11.1 Vireilletulo... 153 1.11.1.1 Lähettäjän vastuu... 154 1.11.1.2 Asiakirjan siirto... 154 1.11.2 Kuka voi hakea etuutta?... 155 1.11.2.1 Henkilö itse... 155 1.11.2.2 Edunvalvoja... 155 1.11.2.3 Edunvalvontavaltuutettu... 156 iv
1.11.2.4 Asiamies eli valtuutettu... 156 1.11.2.5 Lähiomainen tai muu henkilö... 157 1.11.2.6 Kunta... 157 1.11.2.7 Potilasvakuutuskeskus... 157 1.11.2.8 Työnantaja... 157 1.11.3 Hakuaika... 158 1.11.4 Lisäselvitysten pyytäminen... 159 1.12 Maksaminen... 161 1.12.1 Maksuosoite... 161 1.12.1.1 Ulkomaan maksuosoite... 162 1.12.2 Maksunsaajat... 162 1.12.2.1 Vakuutettu... 162 1.12.2.2 Työnantaja... 163 1.12.2.3 Palkkaturvan maksaja... 163 1.12.2.4 Potilasvakuutuskeskus... 163 1.12.2.5 Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu... 163 1.12.2.6 Kunta... 165 1.12.2.7 Työttömyyskassa... 166 1.12.2.8 Opintotuen vastuuyksikkö... 166 1.12.2.9 Työpaikkakassa... 166 1.12.2.10 Kelan toimisto... 166 1.12.2.11 Ulosottoviranomainen... 167 1.12.3 Maksaminen regressinä... 167 1.12.4 Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet... 168 1.12.4.1 Ennakonpidätyksen perusteet... 168 1.12.4.2 Lähdevero... 170 1.12.4.3 Tietojen saanti ja käyttöönotto... 170 1.12.4.3.1 Suorasiirtotiedot... 170 1.12.4.3.2 Tiedot maksunsaajalta... 171 1.12.4.3.3 Ennakonpidätyksen tallennus... 171 1.12.4.3.4 Kelan selvitettävä... 172 1.12.4.4 Toimittaminen... 172 1.12.4.5 Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus... 172 1.12.4.6 Takaisin maksetut etuudet... 173 1.12.4.7 Regressisuoritukset... 174 1.12.4.8 Vuosi-ilmoitukset... 174 1.12.4.9 Kuukausivalvonta... 175 1.12.5 Maksun estäminen... 175 1.12.6 Etuusmaksujen peruutukset pankista... 176 1.13 Keskeyttäminen... 176 1.14 Lakkauttaminen... 177 1.15 Tarkistaminen... 177 1.15.1 Ulkomailta myönnetty etuus... 178 1.15.2 Indeksi- ja määrätarkistukset... 179 1.16 Liikamaksu... 179 v
1.16.1 Takaisinperintä... 180 1.16.2 Regressiperintä... 180 1.16.3 Regressikuittaus kuntoutusrahasta/sairauspäivärahasta... 182 1.17 Päätöksen oikaisu ja poistaminen... 183 1.18 Muutoksenhaku... 183 vi
1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. 1.1. Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1
etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003). 1.2. Tavoite Kuntoutusrahan tavoitteena on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutuksen aikana. Kuntoutusraha voi edellytysten täyttyessä tulla maksettavaksi myös kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta sekä kuntoutuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on varmistaa 16 19-vuotiaan nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa hänen työllistymisedellytyksiään sekä turvata hänen toimeentuloa, kun nuoren työ- tai opiskelukyky ovat olennaisesti heikentyneet. Ylläpitokorvauksen tarkoituksena on varmistaa kuntoutukseen osallistuminen korvaamalla niitä ylimääräisiä kustannuksia, joita kuntoutujalle itselleen aiheutuu kuntoutukseen osallistumisesta. Harkinnanvaraisella kuntoutusavustuksella voidaan tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutuksen jälkeen, jos tämä on erityisen tarpeellista kuntoutujan työllistymisen kannalta. 1.3. Etuuden osat Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus-rahaetuuksista, jäljempänä Kelan kuntoutuslaki tai KKRL 566/2005) mukaisia kuntoutusrahaetuuksia ovat kuntoutusraha nuoren kuntoutusraha ylläpitokorvaus harkinnanvarainen kuntoutusavustus. 1.4. Oikeus ja edellytykset Kuntoutusrahaa maksetaan edellytysten täyttyessä 16 67-vuotiaalle asiakkaalle, joka on sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuna Suomessa ja kuuluu näin Suomen sosiaaliturvan piiriin. (KKRL 566/2005 2 ) Ohjaa asiakkaan kuntoutusraha-asia KV-keskukseen, jos asiakkaan vakuuttamisasia on vireillä tai ei ole voimassa koko haetulle ajalle. Lue lisää: KV-asioiden käsittelypaikka 1.4.1. Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: 2
Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. 1.4.1.1. Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/2004 1 luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää vakinaisesta asumistarkoituksesta. Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/1993 4 ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää Suomesta muutosta. Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot 1.4.1.2. Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 /2004 1 luku 2 1 ja 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/2002 5 luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää palkansaajan työssäoloehdosta. Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää soveltamisalalain (SovAL 1573/1993) mukaisesta työskentelyyn perustuvasta vakuuttamisesta. Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (Yrittäjän eläkelaki 1272/2006) tai maatalousyrittäjän 3
eläkelain (Maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää yrittäjästä. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EU-lainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi edellytetään oleskelulupavaatimuksen täyttymistä (SovAL 3c ). Lue lisää oleskeluluvasta. Sairausvakuutuslain ja soveltamisalalain työntekijän vakuuttamisen säännökset ovat melko yhtenäiset, mutta ne eroavat ns. kolmansista maista tulleiden yrittäjien osalta. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. 1.4.2. Työnantajan oikeus Päivärahaetuudella tässä tarkoitetaan sairauspäivärahaa, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa, eritysäitiysrahaa, luovutuspäivärahaa, tartuntatautietuutta sekä kuntoutusrahaa. Perhevapaalla tässä tarkoitetaan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaita. Työ- tai virkasuhde Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työsuhteen perusteella palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta työstä poissaolon ajalta. Palkkaa vastaava korvaus voi olla esim. luontoisetuus, kuten autoetu. Lisäksi edellytetään, että työsuhteen ehdoissa on sovittu etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa työstäpoissaolon ajalta voi perustua: työ- tai virkasuhteen ehtoihin oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Jos työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta, hänellä ei ole oikeutta päivärahaetuuteen siltä osin kuin hän on saanut palkkaa. Työntekijän saamaa palkkaa verrataan ohjelmallisesti samalta ajalta maksettavan päivärahaetuuden määrään. Jos päivärahaetuus on suurempi kuin palkka, ylimenevä osuus maksetaan työntekijälle itselleen. Jos työntekijällä on useita poissaoloajan palkkaa maksavia työnantajia, päivärahaetuus jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Kelassa ei ole mahdollista tuntea kaikkien virka- ja työehtosopimusten sisältöjä, vaan asianosaisten tulee itse tietää, milloin työntekijä on palkallisella vapaalla ja miltä ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle. Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen ehtojen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. 4
Yritystoiminta ja työ- tai työsuhde Jos YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä tai apurahan saaja on samanaikaisesti työsuhteessa myös ulkopuoliseen työnantajaan, niin päivärahaetuus jaetaan YEL/MYEL-vakuutetulle henkilölle ja hänen työnantajalleen YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Jos YEL/MYEL-vakuuttaminen päättyy esim. perhevapaan tai pitkän sairauspoissaolon vuoksi etuusoikeuden tai työkyvyttömyyden alkaessa eikä vakuutus ole voimassa ajalla, jolta työnantaja maksaa työstäpoissaoloajan palkkaa, etuutta ei jaeta yrittäjän ja hänen työnantajansa kesken. Etuus maksetaan tällöin työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta samalla tavalla kuin silloin, jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen eikä hänellä sen vuoksi ole voimassa olevaa YEL/MYELvakuutusta. Palkanmaksu yrittäjälle Yritys voi maksaa sairauspoissaolon, vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa yrittäjälle. Päivärahaetuus voidaan maksaa yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen. Jos työsuhdetta ei ole, päiväraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Työsuhteisia eivät ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle, joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä työsuhde. Esimerkki Vanhuuseläkkeelle jäänyt yrittäjä, joka jatkaa yritystoimintaa, ei ole YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollinen. Jos yrittäjä omistaa yrityksen kokonaan tai työskentelee muutoin johtavassa asemassa yrityksessä, päivärahaa ei makseta yritykselle, koska yrittäjä ei ole työsuhteessa. 1.4.2.1. Kuntoutusrahan erityistilanteet Kuntoutus ajan palkanmaksusta ei ole sovittu työehtosopimuksissa yhtä laajasti kuin sairauspoissaolon tai vanhempainvapaan ajalta. Tämän vuoksi kuntoutusrahassa korostuu työnantajan ja työntekijän sopiminen etuuden maksusta. Työnantajalle maksaminen edellyttää, että työntekijä ja hänen työnantajansa ovat sopineet etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Jos maksamisesta työnantajalle ei ole sovittu tai on nimenomaisesti sovittu toisin, kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen. Kuntoutusraha maksetaan työntekijälle itselleen, jos hän on ollut kuntoutuksessa vuosiloman tai siihen verrattavan, muun kuin kuntoutuksen perusteella myönnetyn, palkallisen vapaan aikana. Tästä työnantaja ja työntekijä eivät voi sopia toisin. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalletyöntekijälle itselleen, kun kuntoutusrahaa maksetaan seuraavien vapaiden ajalta: palkaton vapaa ylityövapaa säästövapaa. 5
Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja ilmoittaa maksaneensa kuntoutusrahaan oikeuttavaa palkkaa seuraavilta vapailta: työajan lyhennysvapaa, ns. pekkaspäivä. Osakuntoutusraha Osakuntoutusraha voidaan maksaa työnantajalle samoilla periaatteilla kuin täysi kuntoutusraha. Jostyöntekijä on tehnyt osapäiväisesti työtä kuntoutuspäivänä, osakuntoutusraha voidaan maksaa hänen työnantajalleen poissaolotuntien palkkaa vastaavalta osalta. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan vain poissaolotuntien palkka. Oppisopimuskoulutus Kuntoutusraha maksetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta työnantajalle tämän maksamaa palkkaa vastaavalta osalta. Palkallisen vuosiloman ajalta kuntoutusrahaa ei makseta työnantajalle eikä työntekijälle. Lue lisää kuntoutusrahasta oppisopimuskoulutuksen ajalta. Kuntoutus sairauspoissaolon aikana Kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan nähden. Jostyöntekijä on sairauspäivärahakaudella lyhytaikaisessa enintään viikon kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahan maksua jatkaa tältä ajalta. Jos työntekijä hakee kuntoutusrahaa sairauspoissaolon ajalta ja ilmoittaa työnantajan maksavan palkkaa, tarkista palkanmaksu ja sen peruste (kuntoutusajan palkka) aina työnantajalta. Sairauspäivärahahakemuksen yhteydessä ilmoitettua palkkaa ei voida sellaisenaan huomioida kuntoutusrahan valmistelussa. Lue lisää kuntoutusrahan suhteesta sairauspäivärahaan. 1.4.2.2. Päivärahaetuus palkalliselta ajalta Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa työstä poissaolon ajalta. Jos työnantaja ei maksa palkkaa päivärahaetuuden ajalta, päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta perustuu yleensä työ- tai virkaehtosopimukseen, joskus työ-, virka- tai oppisopimussuhteen ehtoihin. Palkanmaksuvelvollisuus vaihtelee siten eri aloilla ja eri työtehtävissä. Työstä poissaoloajan palkanmaksuvelvoite voi riippua myös siitä, tekeekö työntekijä koko- vai osa-aikaista työtä ja onko kyseessä kuukausi- vai tuntipalkka. Myös se vaihtelee, maksetaanko poissaoloajan palkkaa työntekijän vapaapäiviltä. Jos kyseessä on kuukausipalkka tai työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa työnantaja maksaa yleensä palkkaa myös poissaoloaikaan sisältyviltä vapaapäiviltä. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut saavansa palkkaa päivärahaetuuden ajalta eikä työnantaja ole hakenut päivärahaetuutta, pyydä työnantajaa ilmoittamaan palkanmaksusta sähköisesti asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Jos työnantajan ilmoittama palkallinen vapaa on yhtäjaksoinen, maksetaan päivärahaetuus työnantajalle jakson kaikilta arkipäiviltä (mukaan lukien työntekijän mahdolliset vapaapäivät). 6
Päiviltä, joilta työnantaja ei ole ilmoittanut maksaneensa palkkaa, ei päivärahaetuutta makseta työnantajalle. Useita työnantajia Jos vakuutetulla on samanaikaisesti useita työnantajia, jotka maksavat sairauspoissalon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, etuuden määrä jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa (SVL 1224/2004 7 luku 4 3 mom.). Jos etuus on maksettu yhdelle työnantajalle ennen kuin toinen työnantaja on ilmoittanut palkan maksamisesta, päätös ja maksu on oikaistava. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen työsuhteen ehtojen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. 1.4.2.3. Lomautus Työnantaja voi työsopimuslain edellyttämillä perusteilla lomauttaa työntekijän. Se tarkoittaa, että työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyvät lomautuksen ajaksi, vaikka työsuhde jatkuu. Lomautuksesta on ilmoitettava vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Jos sairauspoissaolo, perhevapaa tai kuntoutus ajoittuu päällekkäin lomautuksen kanssa, työehtosopimuskäytännössä poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä (aikaprioriteettiperiaate). Tämä vaikuttaa myös siihen, milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa sairausajan, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta. Esimerkki Jos työntekijä on sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen vuoksi poissa työstä silloin, kun lomautusilmoitus annetaan, työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen siihen asti, kun palkanmaksuvelvollisuus sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan perusteella jatkuu. Lomautuksen alkaminen ei vaikuta tässä tilanteessa. Esimerkki Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, mutta ennen lomautuksen alkamista, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle lomautuksen alkamiseen saakka ja sen jälkeen vakuutetulle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus jatkuu lomautuksen päätyttyä ja myös työnantajan palkanmaksuvelvollisuus jatkuu, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai työstä poissaolon päättymiseen saakka. Esimerkki Jos työntekijä sairastuu, jää perhevapaalle tai menee kuntoutukseen lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Päivärahaetuus maksetaan tällöin työntekijälle. Jos työntekijän sairaus, perhevapaa tai kuntoutus kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen ja työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, 7
päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuvelvollisuuden tai työstäpoissaolon päättymiseen saakka. 1.4.2.4. Vuosiloma Sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutusajan palkkana ei pidetä vuosiloma-ajan palkkaa, vaikka työntekijä olisi ollut työkyvytön, perhevapaalla tai kuntoutuksessa palkallisen lomansa aikana. Tällöin päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselle. Jos työntekijä on sopinut lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, vapaa rinnastetaan vuosilomaan. Päivärahaetuus maksetaan vapaan ajalta työntekijälle. 1.4.2.4.1. Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys Opetushenkilöstön työnantajalle päivärahaetuus maksetaan vastaavasti kuin muillekin työnantajille siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta. Muista ammattiryhmistä opettajat poikkeavat siinä, että heillä ei välttämättä ole oikeutta vuosilomalain mukaiseen vuosilomaan. Sen sijaan opettajalla voi olla oikeus vapaajaksoihin tai ns. laskennalliseen vuosilomaan. Sairauspoissaolon, perhevapaiden ja kuntoutusajan palkallisuudesta sekä siitä, miltä ajalta päiväraha maksetaan työnantajalle, on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa. Myös laskennallisesta vuosilomasta, vapaajaksoista ja koulutyön keskeytyksen ajasta on sovittu virkaja työehtosopimuksissa. Opetushenkilöstöä koskevat useat eri sopimukset, joiden määräykset poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi kunnallista opetushenkilöstöä, yksityistä opetusalaa sekä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevat eri virka- ja työehtosopimukset. Lisäksi saman virka- ja työehtosopimuksen sisällä eri oppilaitosten opettajia koskevat erilaiset määräykset. Kunnallisen opetushenkilöstön OVTES Kunnallista opetushenkilöstöä koskee kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES). Sopimuksen piiriin kuuluu mm. peruskoulun, lukion sekä kunnallisen ammattikorkeakoulun ja ammatillisen oppilaitoksen opetushenkilöstö. OVTES:ssä on sovittu ns. laskennallisesta vuosilomasta, jota sovelletaan henkilöstöön, jolla ei ole normaalia vuosilomaoikeutta. Opettajien laskennallinen vuosiloma alkaa aina 16.6. eikä sitä voida siirtää. Laskennallisen vuosiloman pituus määräytyy kuten muillakin, mm. täysien lomanmääräytymiskuukausien ja aikaisemman palvelun mukaisesti. Kunnallisen ammattikorkeakoulun opettajat eivät ole normaalin vuosilomaoikeuden piirissä, eikä heihin sovelleta myöskään laskennallista vuosilomaa. Tämän vuoksi heille maksetaan itselleen päivärahaetuus kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Tämä koskee myös yksityisiä ammattikorkeakouluja. Työnantajalla ei ole oikeutta päivärahaan opettajan laskennallisen vuosiloman ajalta tai ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Vuosilomaoikeuden piiriin kuuluvia OVTES:n ryhmiä Osa OVTES:n piiriin kuuluvasta henkilöstöstä kuuluu normaalin vuosilomaoikeuden piiriin, eikä heihin sovelleta laskennallista vuosilomaa tai kesävapaajaksoa. Tällaisia ryhmiä ovat: rehtorit ja osa apulaisrehtoreista sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen opettajat metsä- ja puutalousoppilaitoksen opettajat 8
ammatillisen oppilaitoksen aikuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat merenkulkuoppilaitoksen laboratorioinsinöörit kansanopiston kokonaistyöajassa olevat opettajat ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajat, lastentarhanopettajat ja päiväkodinjohtajat (poikkeuksena esiluokanopettajat, jotka saattavat joissain tapauksissa olla laskennallisen vuosiloman piirissä) 1.4.2.5. Irtisanomisaika Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen johdosta palkkaa, päivärahaetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle. Työntekijän työskentelyvelvoite irtisanomisaikana ei vaikuta työnantajan oikeuteen saada päivärahaetuus. Aikaprioriteettiperiaatetta ei sovelleta irtisanomistilanteisiin samalla tavoin kuin lomautuksessa. Esimerkki Työntekijä on sairastunut, jäänyt äitiysvapaalle tai aloittanut kuntoutuksen 14.3. ja hänet irtisanotaan 1.4. lukien. Työnantaja ilmoittaa maksavansa poissaoloajan palkkaa 14.4. saakka. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. Esimerkki Työntekijä on irtisanottu 1.3. lukien ja irtisanomisaika jatkuu 30.4. saakka. Hän sairastuu, jää äitiysvapaalle tai aloittaa kuntoutuksen 14.3. alkaen. Työnantaja ilmoittaa maksavansa irtisanomisajalla päivärahaetuuden mukaista palkkaa 14.4. saakka. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. Työnantajalla ja työntekijällä eri näkemykset Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista sillä on oikeus päivärahaetuuteen sopimuksen perusteella. Jos työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. 1.4.2.6. Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. 1.4.2.7. Palkkaturvan maksaja Jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on maksukyvytön ja työntekijä ei ole saanut palkkojaan, hänellä on oikeus palkkaturvaan. Työntekijä voi jättää hakemuksen TE-toimistoon tai suoraan ELYkeskukseen, joka antaa päätöksen asiasta. Lue lisää palkkaturvasta: 9
www.te-palvelut.fi/palkkaturva www.ely-keskus.fi/palkkaturva Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Päivärahaetuus maksetaan ELY-keskukselle palkan määrään saakka, jos se on maksanut palkkaturvaa sairauden, perhevapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa työsopimusten ja -ehtojen mukaisesti. Muussa tapauksessa päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Etuuden maksamiseen ELY-keskukselle tarvitaan palkkaturvapäätös tai ilmoitus ELY-keskuksesta maksunsaajan maksuosoitetiedot työntekijän henkilötiedot tiedot työstä poissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi. 1.4.2.8. Ulkomainen työnantaja Ulkomaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työsuhteen ehdoissa on määräys päivärahaetuuden maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon (sairauspäivärahat ja kuntoutusraha) ETTVR-postilaatikkoon (perhe-etuuteen liittyvät päivärahat) 1.4.3. Myöntämisedellytykset Kuntoutusrahan myöntämisedellytykset voidaan jakaa yleisiin edellytyksiin ja erityisiin edellytyksiin. Yleiset edellytykset koskevat kaikkea kuntoutusrahaan oikeuttavaa kuntoutusta. Yleiset edellytykset ovat kuntoutuja on 16 67-vuotias kuntoutuksella on yhteys työelämätavoitteeseen kuntoutuja on estynyt tekemästä omaa työtään tai ansiotyötään kuntoutuksen vuoksi kuntoutuksella on laissa säädetty peruste. (KKRL 566/2005 17 ) Kuntoutusrahan myöntäminen voi lisäksi edellyttää kuntoutuksen lakiperusteen ja kuntoutusmuodon mukaan määräytyvien erityisten edellytysten täyttymistä. Näitä käsitellään kohdassa Kuntoutus perusteena kunkin kuntoutusperusteen yhteydessä. 10
1.4.3.1. Ikä Kuntoutusrahaa voidaan myöntää 16 67-vuotiaalle kuntoutujalle. Kuntoutusrahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Nuoren kuntoutusraha voidaan myöntää 16 19-vuotiaalle nuorelle. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan kuitenkin koko sellaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaisen tutkinnon suorittamisen ajalta, johon nuori on hyväksytty ennen kuin hän on täyttänyt 20 vuotta. 1.4.3.2. Työelämätavoite Kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että kuntoutus on tarpeellista kuntoutujan työelämässä pysymiseksi työelämään palaamiseksi tai työelämään pääsemiseksi. Työelämätavoite täyttyy välillisesti, kun asiakas osallistuu lastensuojelulain, päihdehuoltolain tai kehitysvammalain mukaiseen perhekuntoutukseen läheisensä tai perheenjäsenensä kuntoutukseen ja kuntoutuspäätökseen sisältyy omaisen osallistuminen. 1.4.3.3. Työstä estyminen Tällä sivulla kerrotaan työstä estymisen edellytyksestä. Seuraavat alasivut täydentävät työstä estymisen edellytystä: Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Työskentely kuntoutuksen aikana Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä Työstä estymisen pääperiaatteet Kuntoutusrahaa maksetaan niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin vähintään 4 tuntia matkoineen kestävä kuntoutus tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä omaa tai toisen työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Palkkatyössä tai yrittäjänä työskentelevän asiakkaan kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos kuntoutuksen aiheuttama työstä estyminen on osapäiväistä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään kuntoutuksen vuoksi, jos työelämään pääsemiseen tähtäävä kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa työstä estymistä ja kuntoutuspäivän kestoa ei tutkita päiväkohtaisesti. 11
1.4.3.3.1. Kuntoutuspäivän vähimmäiskesto Kuntoutusrahaa maksetaan pääsääntöisesti sellaisten kuntoutuspäivien ajalta, jolloin kuntoutus matkoineen kestää vähintään 4 tuntia. Selvitä kuntoutuksen päivittäinen kesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Kuntoutusrahaa voi saada vähimmäiskestoa lyhyemmältä kuntoutuspäivältä vain poikkeuksellisesti. Se on mahdollista, jos lyhyt kuntoutuspäivä tosiasiallisesti estää asiakasta tekemästä työtä ja saamasta toimeentuloa kyseiseltä päivältä. Tarvittaessa soita asiakkaalle ja kysy, miten kuntoutus häntä estää tekemästä työtä. Ota arviossa huomioon kuntoutuksen sisältö ja toteutustapa matkaan kuluva aika (koti, kuntoutuspaikka, työpaikka) asiakkaan työn luonne ja mahdollisuus tehdä työjärjestelyjä B-lääkärinlausunnosta ilmenevät terveydentilaa ja jaksamista koskevat tiedot muut asiakkaan yksilölliset olosuhteet. Yksilölliset joustot Osassa Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä on standardiin määritelty mahdollisuus kuntoutuspäivien joustolle. Standardin mukaiseen kuntoutujan yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaan joustoon sisältyvien viikoittaisten poissaolopäivien ajalta kuntoutusraha voidaan pääsääntöisesti myöntää, sillä kuntoutuja on tosiasiallisesti kuntoutuksen vuoksi estynyt työstään myös välipäiviltä. Jos kuitenkin kuntoutuja työskentelee välipäivinä, kuntoutusrahaa ei myönnetä. Ennen ratkaisua varmista, että jousto on standardin mukainen. Menettely ennen 1.10.2015 Kuntoutuspäivän vähimmäiskestoa koskeva vaatimus lyhentyi lakimuutoksessa 6 tunnista 4 tuntiin. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltäviltä kuntoutuspäiviltä kuntoutusrahaa voidaan maksaa, jos kuntoutuspäivän kesto matkoineen on vähintään 6 tuntia. 1.4.3.3.2. Työskentely kuntoutuksen aikana Palkkatyössä tai yrittäjänä ansiotyötä tekevällä asiakkaalla on oikeus kuntoutusrahaan, jos hän on kuntoutuksen vuoksi kokopäiväisesti estynyt tekemästä ansiotyötä. Täyden kuntoutusrahan edellytyksenä on siis, että asiakas ei tee kuntoutuspäivänä lainkaan ansiotyötä. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa silloin, jos työaikaa on kuntoutuspäivänä lyhennetty. Kuntoutuksen tulee estää asiakasta tekemästä ansiotyötä vähintään 40 prosenttia hänen päivittäisestä normaalityöajastaan. Päiväkohtaisella normaalityöajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jonka asiakas olisi ilman kuntoutukseen osallistumista kuntoutuspäivänä työskennellyt. Kuntoutusrahaan tai osakuntoutusrahaan ei ole oikeutta, jos asiakas ei ole kuntoutuksen aikana estynyt tekemästä ansiotyötä eikä työaikaa ole lyhennetty vaaditulla tavalla. 12
Työskentely kuntoutuspäivänä Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päiväkohtaisesta työajasta Työaikaa ei ole lyhennetty tai lyhennys on vähemmän kuin 40 % Oikeus etuuteen Kuntoutusraha Osakuntoutusraha Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan Palkansaajana tai yrittäjänä toimiva asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, onko työaikaa lyhennetty osakuntoutusrahan edellyttämällä tavalla. Myös kuntoutusajan palkkaa maksava työnantaja ilmoittaa mahdollisesta työajan lyhennyksestä hakemuksessaan. Asiakkaan ilmoittamia tietoja ei tarvitse yleensä varmistaa hänen työnantajaltaan. Tarvittaessa selvitä asiaa tarkemmin, esim. jos molemmat ovat hakeneet ja tiedot eroavat toisistaan. Asiakas sopii kuntoutuksen aikaisista poissaoloista työnantajansa kanssa. Asiakas ja työnantaja arvioivat yhdessä ja tarvittaessa työterveyshuollon avustamana, onko asiakkaalla edellytyksiä työskennellä kuntoutuspäivänä. Poissaoloista päättää viime kädessä työnantaja. Kelan toimivaltaan ei kuulu ohjeistaa osapuolia työjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Lue lisää: Osakuntoutusrahan määrä Palkkatyö Jos asiakas on työsuhteessa, hänen tulee olla estynyt tekemästä palkkatyötään kuntoutuksen aikana. Jos asiakas on kuntoutuksen aikana vuosilomalla, työsuhdevapaalla (esim. hoitovapaa, vuorotteluvapaa), lomautettuna, eläkkeellä tai osa-aikatyöjärjestelyyn perustuvalla vapaalla kuntoutuksen aikana, edellytys täyttyy kun asiakas ei tosiasiallisesti työskentele kuntoutuksen aikana. Lue lisää vuosilomaan tai siihen rinnastuvan vapaan vaikutuksesta kuntoutusrahan maksunsaajaan: Työnantaja oikeus > Kuntoutusrahan erityistilanteet Myös kuntoutusaikaan sisältyvän lauantain tai vuorotyöläisen viikkovapaan ajalta kuntoutusrahaoikeus edellyttää, ettei asiakas tosiasiallisesti työskentele ko. päivänä. Oma työ Omalla työllä tarkoitetaan omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa suoritettua työtä maa-, metsä-, kotitaloudessa tai muussa taloudessa suoritettua työtä itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista, muuna kuin kuntoutuksena annettavaa opiskelua oppilaitoksessa tai ammattikurssilla. Oma työ voi olla myös muuta kuin ansiotyötä, esim. työnhakua tai oman talouden hoitamista. Ellei asiakas tee ansiotyötä, työstä estymisen edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan täytenä kuntoutusrahana. Myös omaishoitajan katsotaan hoitavan omaa talouttaan, jos hänellä ei ole ansiotyötä tai muuta omaa työtä. Omaishoitajan katsotaan estyvän oman talouden hoitamisesta silloin, kun hän on itse kuntoutuksessa tai yhdessä hoidettavan kanssa. Ei palkkatyötä eikä omaa työtä 13
Vaikka asiakkaalla ei ole palkkatyötä eikä edellä tarkoitettua omaa työtä (ei hoida omaa kotitalouttaankaan), hänellä on oikeus kuntoutusrahaan, jos kuntoutuksella on selkeä työelämätavoite eli sillä pyritään asiakkaan työelämään pääsemiseen tai sinne palaamiseen. Välillinen työelämätavoitteen täyttyminen, esimerkiksi omaisen kuntoutukseen osallistuminen, ei lähtökohtaisesti riitä. Ellei asiakas tee ansiotyötä, hänen katsotaan olevan estynyt omasta työstään, jos kuntoutuspäivä on vähimmäiskeston mittainen. Kuntoutusraha maksetaan silloin täytenä kuntoutusrahana. Päätoiminen opiskelu Ammatillisen koulutuksen perusteella maksettavassa kuntoutusrahassa, nuoren kuntoutusrahassa ja oppisopimuskoulutuksessa asiakas saa tehdä sivutoimista työtä ja ansaita työtuloja. Työstä estymistä koskevan edellytyksen katsotaan, kun opiskelu on päätoimista eikä asiakas voi tehdä päätoimeen verrattavaa työtä (muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä). Lue lisää: Työstä estymisen arvioimen koulutuksessa Menettely ennen 1.10.2015 Lakimuutoksen myötä asiakkaan on mahdollista tehdä kuntoutuksen ohessa osapäiväistä ansiotyötä ja saada osakuntoutusrahaa. Muutos vaikuttaa 1.10.2015 ja myöhemmin toteutuneisiin kuntoutuspäiviin. Sitä edeltävällä ajalla kuntoutusrahaan ei ole lainkaan oikeutta niiltä kuntoutuspäiviltä, jolloin asiakas on tehnyt ansiotyötä. Kuntoutusrahaa ei voida maksaa työskentelypäiviltä, vaikka työaikaa olisi lyhennetty 1.4.3.3.3. Työskentely osana ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä Osassa Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä palvelulinjaan sisältyy työskentelyä työpaikalla. Se voi olla palkatonta työharjoittelua työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä toimeksiantosopimukseen perustuvaa ansiotyötä työkorvauksella. Työnantaja voi lisäksi tarjota asiakkaalle mahdollisuuden tehdä muuta työtä, joka ei liity kuntoutustoimenpiteeseen. Jos asiakas tekee lisäksi muuta kuin kuntoutukseen liittyvää työtä samassa tai eri työpaikassa, arvioidaan työstä estyminen Työskentely kuntoutuksen aikana ohjeen mukaisesti. Huomautus Huomioi, että Vähentävät työtulot ammatillisessa koulutuksessa ohjetta ei sovelleta, koska kyse ei ole ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn koulutukseen liittyvästä työharjoittelusta. Kuntoutusrahan maksaminen Kuntoutusraha maksetaan kuntoutuspäätöksen mukaisen kuntoutustoimenpiteeseen sisältyvän työskentelyn ajalta. Jos kuntoutusrahapäätöstä tehdessäsi on tiedossa muutoksia työsopimuksessa tai toimeksiantosopimuksessa, varmista että työskentely on edelleen Kelan standardin mukaista. Jos 14
kuntoutuspäätöstä jatketaan, arvioidaan kuinka paljon asiakas tarvitsee vielä palveluntuottajan tukea kun työ- tai toimeksiantosopimus on jo tehty toistaiseksi tai YEL-vakuuttamisvelvollisuus täyttyy. Kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle tai työnantajalle, riippuen miten asiasta on sovittu työsopimuksen ehdoissa. Toimeksiantosopimuksen ja palkattoman työharjoittelun ajalta kuntoutusraha maksetaan asiakkaalle. Kuntoutusrahan maksamiseen arkityöajasta poikkeava työaika ei vaikuta, kun työskentelystä on sovittu työnantajan, kuntoutujan ja palveluntuottajan kanssa. Esimerkki Kuntoutusrahapäätös on tehty ajalle 17.8. - 31.10. Asiakas ilmoittaa tehneensä työsopimuksen työharjoittelupaikkaan ajalle 1.10.-31.12. ja saavansa palkkaa. Selvitä, miten palkanmaksusta kuntoutuksen ajalta on sovittu. Kuntoutusrahan maksaminen voi jatkua työkokeilun jatkuessa kuntoutuspäätöksen mukaisesti Esimerkki Asiakas tekee toimeksiantosopimuksen työharjoittelupaikkaan ja saa kuntoutukseen sisältyvän työskentelyn ajalta työkorvausta. Kuntoutusrahan maksaminen voi jatkua. Kuntoutuskäsittelijä tutkii ennen kuntoutuspäätöksen jatkamista myöntöedellytysten lisäksi asiakkaan yritystoiminnan laajuuden. Lue lisää kuntoutustoimenpiteistä, joihin sisältyy työskentelyä työpaikalla ammatillisen kuntoutuksen etuusohjeesta: Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) Työkokeilu Työhönvalmennus MT-työhönvalmennus Ammatilliset kuntoutuskurssit 1.4.3.4. Kuntoutuspäätös Oikeus kuntoutusrahaan edellyttää, että kuntoutujalle on tehty hyväksyttävä kuntoutuspäätös. Nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuskoulutuksessa maksettava kuntoutusraha voidaan myöntää ilman kuntoutuspäätöstä. Lue lisää: Kuntoutus perusteena 1.4.4. Omavastuuaika Tällä sivulla kerrotaan mitkä asiat vaikuttavat omavastuuajan määrittämiseen. Alasivut täydentävät ja tarkentavat omavastuuajan määrittämistä: Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1+9 päivää Omavastuuaika 30 päivää Kuntoutuskokonaisuus 15
Omavastuuajalta ei makseta kuntoutusrahaa Kuntoutusrahan omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää, ellei se muutoin määräydy 0, 1 tai 30 päivänä. Ylläpitokorvaus on tarkoitettu kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen, siinä ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa jo kuntoutusrahan omavastuupäiviltä. Lue lisää: Ylläpitokorvaus. Omavastuuajan määrittäminen Selvitä ensin kuntoutuksen sisältö ja sen kokonaiskesto kuntoutuspäätöksestä, standardista, kuntoutussuunnitelmasta tai kurssin ohjelmasta. Tarkista maksetaanko asiakkaalle työttömyysetuutta, sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai eläkettä ennen kuntoutuksen alkamista. Arvioi muodostaako peräkkäiset eri kuntoutustoimenpiteet kuntoutuskokonaisuuden. Jaksoissa toteutuvan kuntoutustoimenpiteen omavastuuaika määräytyy sen kokonaiskeston mukaan. Omavastuuaika vähennetään ensimmäisen jakson alusta lukien. Mikäli omavastuuaika ei tästä jaksosta täyty, vähennetään puuttuvat päivät ohjelmallisesti seuraavista jaksoista. Omavastuuaikaa on sunnuntaipäivä (ml. arkipyhä), kun se on kuntoutuksen alkamispäivä kuntoutuspäivä, joka kestonsa puolesta oikeuttaa kuntoutusrahaan (1.10.2015 alkaen kuntoutuspäivän vähimmäiskesto 4h matkoineen). päivä, joka oikeuttaa kuntoutusrahaan, vaikka asiakas ei ole osallistunut kuntoutukseen (tilapäinen keskeytys sairastumisen vuoksi, kuntoutustoimenpiteeseen liittyvä hyväksyttävä jousto tai poissaolo omalla ilmoituksella). Älä muuta omavastuuajan pituutta, vaikka kuntoutuksen kesto myöhemmin muuttuisi. Esimerkki Asiakkaalle on tehty kuntoutuspäätös päihdekuntoutukseen 15 vrk:n ajalle ja kuntoutusrahan omavastuuaika on määritetty 1 päiväksi. Myöhemmin Kelaan toimitetaan uusi kuntoutuspäätös, jonka mukaan asiakkaan kuntoutus jatkuu keskeytyksettä 15 vrk + 20 vrk lisää. Kuntoutusrahan omavastuuaikaa ei muuteta. 1.4.4.1. Omavastuuaika 0 päivää Omavastuuaikaa ei ole, jos asiakas sai välittömästi ennen kuntoutuksen alkua sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta. Vanhemman osallistuminen lapsen kuntoutukseeen Omavastuuaikaa ei ole, kun vanhempi osallistuu lapsensa kuntoutukseen ja hakee omaisen kuntoutusrahaa. Tällöin kyse on lapsen kuntoutuspäätöksestä, johon sisältyy vanhemman osallistuminen. Lapsi voi olla asiakkaan oma lapsi tai asiakas muutoin osallistuu vanhemman tavoin lapsen hoitoon (esim. avo- tai aviopuolison lapsi, ottolapsi) Koska laissa ei ole lapsen ikää koskevaa rajoitusta, omavastuuaikaa ei ole myöskään täysi-ikäisen lapsensa kuntoutukseen osallistuvalla vanhemmalla. Lue lisää omaisen kuntoutusrahasta. 16
1.4.4.2. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika on kuntoutuksen alkamispäivä: Kuntoutustarpeen tai mahdollisuuksien selvittäminen ammatillinen kuntoutusselvitys Kuntoutussuunnitelman tekemiseksi tarpeellinen tutkimus- tai kokeilujakso ammatillinen kuntoutusselvitys, työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus tai mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kuntoutus, joka toteutetaan osana kuntoutuksen tuloksellisuutta selvittävää tai kuntoutuksen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta. Enintään 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus tai perhekuntoutus. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2.015 tai sen jälkeen. Yksilökohtainen muu kuin edellä tarkoitettu kuntoutus, joka kestää enintään 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. Kelan järjestämä ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK), työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (TYK-kuntoutus), KIILA-kuntoutus tai työterveyshuoltolain perusteella toteutettu vastaava kuntoutus (Työterveyshuoltolaki 1383/2001 12 ja 14 ). Uusi kuntoutustoimepide, joka alkaa 30 päivän kuluessa päivästä, jolta kuntoutusrahaa viimeksi maksettiin eikä se ole samaa kuntoutuskokonaisuutta. Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä. 1.4.4.3. Omavastuuaika 1 + 9 päivää Omavastuuajan pituus on kuntoutuksen alkamispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää: Ammatillinen koulutus Yli 12 arkipäivää kestävä sopeutumisvalmennus- ja perhekuntoutus. Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 20 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 1.10.2015 tai sen jälkeen. Yksilökohtainen kuntoutus, joka kestää yli 18 arkipäivää. Jos kuntoutus on alkanut 30.9.2015 tai sitä ennen. Odotusajan kuntoutusraha Muu kuin 0, 1 tai 30 päivän omavastuutilanne Odotusajan kuntoutusrahan jälkeen ei määritetä uutta omavastuuta, kun kuntoutus alkaa välittömästi odotusajan jälkeen. Odotusajasta ei oteta omavastuuaikaa, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen kuntoutusrahan alkamista 0-omavastuuseen oikeuttavia etuuksia (ks. Omavastuuaika 0 päivää). Lue lisää omavastuuajan määräytymisestä. 1.4.4.4. Omavastuuaika 30 päivää Asiakkaan oikeus kuntoutusrahaan alkaa 30 päivän kuluttua kuntoutuksen alkamispäivästä, kun se määräytyy eläkkeensaajan kuntoutusrahana. Eläkkeensaajalla omavastuuaikaa kuluttavat kaikki kalenteripäivät. Lue lisää eläkkeensaajan kuntoutusrahan määräytymisestä. 17