Sairauspäiväraha

Transkriptio

1 Sairauspäiväraha

2 Sisällysluettelo Sairauspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Oikeus ja edellytykset - Työnantajan oikeus - Palkan määräytymisperuste - Vuosiloma - Lomautus - Irtisanomisaika - Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys - Konkurssipesä - Palkkaturvan maksaja - Ulkomainen työnantaja - Vakuutetun oikeus - Suomessa asuvat - Suomessa työskentelevät - Myöntämisedellytykset - Ikäedellytys - Työedellytys - Työkykyarvio - Sairauden tai vamman selvittäminen - Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen - Lääketieteelliset lisäselvitykset - Lisäselvitykset vakuutetulta - Lisäselvitykset terveydenhuollosta - Uusi lausunto terveydenhuollosta - Tutkimuksiin määrääminen - Työkyvyn arvioinnin erityistapauksia - Työkyvyttömyyden alkamispäivä - Kuntoutustarve ja kokonaistilanne - Kuntoutusmahdollisuuksista tiedottaminen - Työkykyneuvonta - YEL-päivärahan myöntämisedellytykset - Omavastuuaika - Omavastuuaika Omavastuuaika 1 päivä - Omavastuuaikaa ei ole - 55 päivän odotusaika - YEL-päivärahan omavastuuaika - MYEL-päiväraha Melasta - Päivärahaoikeus enimmäisajan jälkeen - 12 kuukauden työkykyisyysajan jälkeen - Uuden sairauden perusteella - 50 lisäpäivää saman sairauden perusteella - Paluu ansiotyöhön - 30 päivän yhtäjaksoinen työssäolo - Enintään 50 arkipäivää 2

3 - Enimmäisaika - Enimmäisaika ja ensisijaisuusaika - Enimmäisajan laskeminen - Enimmäisaikaa ei lasketa - Kv-säännökset - EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet - Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin - Työtulot - Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen - Päivärahaetuuksien hakeminen - Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa - Sosiaaliturvasopimukset - Suhde muihin etuuksiin - Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke - Täysi työkyvyttömyyseläke - Ensisijaisuusaika - Takautuva eläke ja sairauspäiväraha - Työkyvyttömyyseläke ilman ensisijaisuusaikaa - Uusi ensisjaisuusaika - Kertasuoritukset - Osatyökyvyttömyyseläke - Osatyökyvyttömyyseläke täydeksi - Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke - KEL-työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen - Enimmäisajan jälkeen - Laskennallisen enimmäisajan jälkeen - Ilman laskennallista enimmäisaikaa - Takautuva KEL-työkyvyttömyyseläke ja sairauspäiväraha - Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus sairauspäivärahaan - Kuntoutusetuudet - Kelan kuntoutusraha - Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha - Kuntoutusajan ansionmenetyskorvaus - Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke - Työttömyyseläke - Osa-aikaeläke - Takuueläke - Vanhempainpäivärahat - Osasairauspäiväraha - Opintoraha - Muun lain mukainen korvaus - Muun korvauksen viivästyminen - Korvauksen vähentäminen päivärahasta - Työtapaturma - Liikennevahinko - Sotilastapaturma - Urheilijan tapaturma - Vahingonkorvauslain mukainen korvaus - Vastuuvakuutus - Liukastumsiesta johtuva työkyvyttömyys 3

4 - Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys - Sairauspäivärahan ja vahingonkorvauksen suhde - Tarvittavat selvitykset - Rikosprosessi - Kela ei mukana rikosprosessissa - Periminen vakuutetulta - Rikosasian sovittelumenettely - Kelan asema sovittelussa - Potilasvahinkokorvaus - Maatalousyrittäjien erityistuet - Työttömyysetuudet - Ulkomailta maksettavat etuudet - Hakeminen - Hakeminen (sisältö) - Vireilletulo - Vireilletulo (sisältö) - Lähettäjän vastuu - Asiakirjan siirto - Kuka voi hakea - Kuka voi hakea (sisältö) - Henkilö itse - Henkilö itse (sisältö) - Edunvalvoja - Edunvalvontavaltuutettu - Valtuutettu - Lähiomainen - Kunta - Työnantaja - Potilasvakuutuskeskus - Hakuaika - Lisäselvitysten pyytäminen - Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) - Lisäselvitykset sairauspäivärahassa - Määrä - Määrä (sisältö) - Työtulojen perusteella - Edeltävän etuuden perusteella - Vähimmäismäärä - Määräytymisperusteet - Määräytymisperusteet - Työtulot - Työtulot (sisältö) - Palkkatulot - Ei palkkaa - Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Yritysmuodot - YEL- ja MYEL-työtulot - Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen - Yrittäjäpalkan tarkistus - Vapaaehtoinen vakuutus 4

5 - Työkorvaus - Vähennykset - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö - Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö (sisältö) - Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet - Etuuslajin vaihtuminen - Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja - Työssä käyvä eläkkeensaaja - Esitetyt työtulot - Luotettava selvitys - Jatkuvat työtulot - Esitettyjen työtulojen arviointi - Edeltävät kuuden kuukauden tulot - Ammatinvaihtuminen - Ammatinvaihtumista vastaava muu syy - Tarkastelujakson pidentäminen - Uusi työsuhde tai työhönpaluu - Pätkätyöt - Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin - Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot - Apurahansaajan työtulo - Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot - Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo - Osatyökyvyttömyyseläke - Eläkkeensaajan työtulo - Edeltävän etuuden perusteella - Työttömyysetuudet - Kuntoutusrahat - Opintoraha - Vähimmäismäärä - YEL-päivärahan määräytyminen - Ratkaiseminen - Käsittelypaikka - Työpaikkakassat - Kv-asioiden käsittelypaikka - Esteellisyys - Käsittely- ja ratkaisukielto - Esteellisyyden todentaminen - Kuuleminen - Kuuleminen (sisältö) - Milloin asiakasta on kuultava? - Miten kuullaan? - Päätöksen antaminen - Päätöksen antaminen (sisältö) - Päätöksensaajat - Päätöksen perusteleminen - Maksaminen - Maksuosoite - Ulkomaan maksuosoite - Maksunsaajat - Vakuutettu 5

6 - Työnantaja - Palkkaturvan maksaja - Potilasvakuutuskeskus - Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu - Kunta - Työttömyyskassa - Kelan toimisto - Valtakirja - Ulosottoviranomainen - Maksaminen regressinä - Regressikuittaus - Ennakonpidätys - Perusteet - Lähdevero - Tietojen saanti ja käyttöönotto - Suorasiirtotiedot - Tiedot maksunsaajalta - Ennakonpidätyksen tallennus - Kelan selvitettävä - Toimittaminen - Päivärahat - Ennakon korjaus - Takaisin maksetut etuudet - Regressisuoritukset - Vuosi-ilmoitukset - Kuukausivalvonta - Maksamisen edellytys 90 päivän jälkeen - Työterveyshuollon lausunto - Muut maksuesteet - Maksamisen rajoitukset - Etuusmaksujen peruutukset pankista - Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) - Keskeyttäminen - Lausunnon puuttumisen syy selvitettävä - Maksaminen keskeytyy 91. päivästä - Maksamista ei keskeytetä - Maksaminen voi jatkua keskeytyksestä alkaen - Ilmoitusvelvollisuus - Päätöksen oikaisu ja poistaminen - Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) - Tarkistaminen - Lakkauttaminen - Liikamaksu - Takaisinperintä - Regressiperintä - Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys - Vahingonkorvaukset - Muutoksenhaku - Muutoksenhaku (sisältö) - Seuranta - Seurantaluettelot 6

7 - Seurannan OIWA-työt - Valvontaluettelot 7

8 Dokumentit Sairauspäiväraha Sairauspäiväraha Etuusohje Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet. Hyvä hallinto Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen 8

9 toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Tavoite Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella. Asiasta säädetään tarkemmin lainsäädännössä, jota Kela toimeenpanee. Sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha korvaa vakuutetun ansionmenetystä ajalta, jona hän on estynyt tekemästä työtään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Työhön rinnastetaan esimerkiksi opiskelu ja työttömänä työnhakijana olo. Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Jos sairaus pitkittyy ja uhkaa työssä selviytymistä, sairauspäivärahakauden aikana on selvitettävä kuntoutustarve. Oikeus ja edellytykset Oikeus ja edellytykset Sairauspäivärahaan on oikeus vuotiaalla sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla henkilöllä, jos päivärahan myöntämisedellytykset täyttyvät. 9

10 Työnantajan oikeus Työnantajan oikeus Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantajalla on työsuhteeseen perustuva velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta sairauspoissaolon äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan ajalta. Palkkaa vastaava korvaus voi olla esim. luontoisetuus, kuten autoetu. Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta, jos työsuhteen ehdoissa on sovittu etuuden tai sen osan maksamisesta työntekijän sijasta työnantajalle. Voit yleensä tehdä ratkaisun työnantajan ilmoituksen mukaisesti. Jos kuitenkin epäilet tietoja virheelliseksi, varmista asia työnantajalta ja/tai työntekijältä ennen ratkaisun tekemistä. Työnantajan oikeudesta osasairauspäivärahaan lue lisää Osasairauspäiväraha - Työnantajan oikeus Työnantajan velvollisuus maksaa palkkaa työstä poissaolon ajalta voi perustua: työ-, virka- tai oppisopimussuhteeseen työ- tai virkaehtosopimukseen Jos työntekijällä on oikeus saada palkkaa sairaus- tai vanhempainvapaan ajalta, hänellä ei ole oikeutta päivärahaetuuteen siltä osin kuin hän on saanut palkkaa. Työntekijän saamaa palkkaa verrataan ohjelmallisesti samalta ajalta maksettavan päivärahaetuuden määrään. Jos päivärahaetuus on suurempi kuin palkka, ylimenevä osuus maksetaan työntekijälle itselleen. Jos työntekijällä on useita poissaoloajan palkkaa maksavia työnantajia, päivärahaetuus jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Jos henkilö on samanaikaisesti työsuhteessa ulkopuolisen työnantajan palveluksessa ja lisäksi YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä, yrittäjä tai apurahan saaja, päivärahaetuus jaetaan YEL/MYEL-vakuutetulle henkilölle ja hänen työnantajalleen YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Yritys voi maksaa sairauspoissaolon tai vanhempainvapaan ajalta palkkaa yrittäjälle. Päivärahaetuus voidaan maksaa yritykselle vain, jos yrittäjä on työsuhteessa yritykseen. Jos työsuhdetta ei ole, päiväraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Työsuhteisia eivät yleensä ole yrittäjät, jotka kuuluvat YEL- tai MYEL-vakuutuksen soveltamisalan piiriin. Työsuhteesta ei aina välttämättä ole kyse silloinkaan, kun yrittäjä ei ole YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Epäselvässä tilanteessa, esim. jos palkkatiedot on ilmoitettu henkilölle, joka ilmoittaa työskentelevänsä yrittäjänä tässä yrityksessä, tarkista poissaoloajan palkan ilmoittaneelta yritykseltä ja tarvittaessa palkkaa saaneelta yrittäjältä, onko kysymyksessä työsuhde. 10

11 Esimerkki Vanhuuseläkkeelle jäänyt yrittäjä, joka jatkaa yritystoimintaa, ei ole YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollinen. Jos yrittäjä omistaa yrityksen kokonaan tai työskentelee muutoin johtavassa asemassa yrityksessä, päivärahaa ei makseta yritykselle, koska yrittäjä ei ole työsuhteessa. Jos työntekijä on työsuhteen ohella myös YEL-vakuutettu yrittäjä ja oikeutettu YELpäivärahaan, se maksetaan työntekijälle. YEL-päivärahaa ei makseta työnantajalle. Palkan määräytymisperuste Palkan määräytymisperuste Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut palkkaa työstä poissaolon ajalta. Jos työntekijä tekee lyhyempää kuin viisipäiväistä työviikkoa, työnantajalle maksamisessa on eroja riippuen siitä, onko kysymyksessä kuukausipalkka vai tuntipalkka. Viisipäiväinen työviikko Päivärahaetuus maksetaan työnantajalle myös viikkovapaiden ajalta, jos työntekijä tekee viisipäiväistä työviikkoa ja palkka maksetaan vähintään viideltä työpäivältä viikkoa kohden. Jos yhdenjaksoiseen palkalliseen poissaoloaikaan sisältyy lauantaipäiviä, muita vapaapäiviä tai pekkaspäiviä, päiväraha maksetaan työnantajalle myös näiltä päiviltä. Lyhyt työviikko ja kuukausipalkka Jos työntekijä on työssä vähemmän kuin viisi päivää viikossa, mutta hänellä on kuukausipalkka, katsotaan, että työnantaja maksaa työstä poissaolon ajalta palkkaa myös niiltä päiviltä, jolloin työntekijä ei ole työssä. Päiväraha maksetaan koko palkallisen poissaolojakson ajalta palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Näin menetellään esim. silloin, kun työntekijä on osa-aikaeläkkeellä tai osittaisella hoitovapaalla ja saa kuukausipalkkaa. Lyhyt työviikko ja tuntipalkka Jos työntekijä on tuntipalkkaisessa työssä ja hän työskentelee vähemmän kuin viisi päivää viikossa, maksetaan päivärahaetuus niiltä päiviltä, jolloin hän olisi ollut työssä, työnantajalle palkkaa vastaavalta osalta ja muilta päiviltä työntekijälle itselleen. 11

12 Vuosiloma Vuosiloma Sairausajalta tai perhevapaan ajalta maksettavana palkkana ei pidetä vuosiloma-ajan palkkaa, vaikka työntekijä olisi ollut työkyvytön tai perhevapaalla lomansa aikana. Tällöin päivärahaetuus maksetaan työntekijälle itselleen. Työntekijällä voi kuitenkin työehtosopimuksen tai työsopimuksen perusteella olla oikeus keskeyttää vuosilomansa, säästövapaansa tms. esimerkiksi sairauden vuoksi. Tällöin päivärahaetuus maksetaan työnantajalle maksettua palkkaa vastaavalta osalta. Vuosilomaan rinnastetaan myös lomarahan pitäminen vapaana. Päivärahaetuus maksetaan tällöin työntekijälle. Lomautus Lomautus Työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyvät lomautuksen ajaksi, vaikka työsuhde jatkuu. Jos työkyvyttömyys tai perhevapaan alkaminen sattuvat päällekkäin lomautuksen kanssa, työehtosopimuskäytännössä noudatetaan yleisesti aikaprioriteettisäännöstä, jonka mukaan poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä. Tämä vaikuttaa myös siihen, milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa sairauspoissaolon tai perhevapaan ajalta. Jos työntekijä on työkyvytön tai jäänyt perhevapaalle lomautusilmoitusta annettaessa, sairaus- tai perhevapaa-ajan palkkaa maksetaan lomautuksen ajan, kunnes työkyvyttömyys tai palkanmaksuvelvollisuus päättyy. Työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen siihen asti kun palkanmaksuvelvollisuus sairauspoissaolon tai perhevapaan perusteella jatkuu. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen saakka. Työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen tältä ajalta. Jos työntekijän sairaus jatkuu lomautuksen päätyttyä, sairausajan palkanmaksu jatkuu työkyvyttömyyden päättymiseen tai sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden päättymiseen asti. Vastaavaa menettelyä sovelletaan työntekijän perhevapaan osalta. Päivärahaetuus maksetaan työntekijälle lomautuksen alkamisesta sen päättymiseen saakka ja sen jälkeen työnantajalle siihen saakka kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy. Jos työntekijä sairastuu tai jää perhevapaalle lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos sairaus tai perhevapaan palkallinen aika kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa lomautuksen päättymisestä. Lomautuksen ajalta päivärahaetuus maksetaan työntekijälle. Lomautuksen päätyttyä päivärahaetuus maksetaan työnantajalle sairausajan tai perhevapaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymiseen asti. Jos lomautus on toteutettu lyhentämällä työpäivää, päivärahaetuus maksetaan työnantajalle kaikilta päiviltä. Jos työviikkoa on lyhennetty lomautuksen vuoksi vähintään 12

13 yhden päivän ajalta, maksetaan päivärahaetuus myös lomautuspäiviltä työnantajalle, jos työnantajalla on velvollisuus maksaa sairaus- tai perhevapaan ajalta palkkaa ja muussa tapauksessa työntekijälle. Työnantaja ilmoittaa Kelaan ne palkat, joista työnantajalla on oikeus päivärahaetuuteen sopimuksen perusteella. Päivärahaetuus maksetaan yleensä ilmoituksen mukaisesti työnantajalle, ellei erikseen ilmene, että työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset. Jos tilanne on epäselvä, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. Irtisanomisaika Irtisanomisaika Irtisanomisajan palkka voi olla samalla myös sairauspoissaolon tai perhevapaan johdosta maksettavaa palkkaa siihen asti kun työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sairauden tai perhevapaan perusteella jatkuu. Jos työnantajalla on velvollisuus maksaa irtisanomisaikana sairauspoissaolon tai perhevapaan johdosta palkkaa, päivärahaetuus maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Muussa tapauksessa se maksetaan työntekijälle. Ratkaisevaa ei ole se, onko työntekijällä työskentelyvelvoite irtisanomisaikana. Aikaprioriteettiperiaate ei myöskään sovellu irtisanomistilanteisiin samalla tavoin kuin lomautuksissa. Päivärahaetuus maksetaan yleensä työnantajan ilmoituksen mukaisesti työnantajalle, ellei erikseen ilmene, että työnantajalla ja työntekijällä on asiasta eri näkemykset. Jos tilanne on epäselvä, kuule molempia osapuolia ja tee ratkaisu sen jälkeen. Esimerkki 1 Työntekijä on sairastunut ja hänet irtisanotaan 1.4. lukien. Työnantaja ilmoittaa maksavansa sairausajan palkkaa saakka. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle sairausajan palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. Esimerkki 2 Työntekijä on irtisanottu 1.3. lukien ja irtisanomisaika jatkuu saakka. Hän sairastuu alkaen. Työnantaja ilmoittaa maksavansa irtisanomisajalla sairausajan palkkaa saakka. Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle sairausajan palkanmaksuilmoituksen mukaisesti. Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys Opettajan vuosiloma ja kesäkeskeytys Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan työnantajalla on oikeus saada maksamaansa sairausajan palkkaa vastaava osa sairauspäivärahasta. Työnantajalla on oikeus saada sairauspäivärahaa maksamaansa sairausajan palkkaa vastaavalta osalta myös vaikka viranhaltijalle ei ole myönnetty virkavapaata, jos kyse on viranhaltijasta, joka ei ole vuosilomajärjestelmässä. 13

14 Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta sairauspäivärahaan alkavan laskennallisen vuosiloman ajalta. Vastaavasti työnantajalla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan ammattikorkeakoulun opettajan kesävapaajakson alusta 30 ensimmäiseltä arkipäivältä. Konkurssipesä Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on maksanut sairauspoissaolon tai äitiys- isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta työntekijälle palkkaa, konkurssipesällä on oikeus päivärahaetuuteen palkan määrään saakka. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvan maksaja Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ottavat vastaan palkkaturvahakemuksia. Päätöksen palkkaturvaasiassa tekee ELY-keskus. Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (Palkkaturvalaki 16 ). Lue lisää palkkaturvasta mol.fi. Jos vakuutetulle on maksettu palkkaturvana sairausajalta, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan tai kuntoutuksen ajalta palkkaa, ELY-keskuksella on oikeus saada päivärahaetuus palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Etuuden maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaolon ajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. Ulkomainen työnantaja Ulkomainen työnantaja Ulkomaalaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta tai 14

15 muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos työnantajalla ei ole Y-tunnusta, lähetä pyyntö korvaavan tunnuksen saamiseksi TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon. Vakuutetun oikeus Vakuutetun oikeus Sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja ovat: Suomessa vakinaisesti asuvat ja heihin rinnastettavat, ja Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat henkilöt, vaikka he eivät vakinaisesti asuisikaan Suomessa. Ennen etuushakemuksen ratkaisemista varmista, että vakuuttaminen on selvitetty siltä ajalta, jolle etuutta on haettu. Suomessa asuvat Suomessa asuvat ja heihin rinnastettavat Suomessa vakinaisesti asuva on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom.). Vakinainen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain mukaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Vakinainen asumistarkoitus). Suomessa asuviin vakuutettuihin rinnastetaan enintään yhden vuoden ajan tilapäisesti ulkomailla oleskelevat henkilöt (SovAL 1573/ ). Lisäksi soveltamisalalain 5 8 :ssä mainittuihin henkilöryhmiin kuuluvat ovat laissa säädetyin edellytyksin edelleen sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuina, myös yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Tällaisia henkilöryhmiä ovat mm. valtion palveluksessa ulkomailla työskentelevät, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät, suomalaisella aluksella palvelevat merimiehet, lähetetyt työntekijät, suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottamat työntekijät, sekä päätoimiset opiskelijat ja tutkijat. Myös näihin ryhmiin kuuluvien mukana ulkomailla olevat perheenjäsenet vakuutetaan Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomesta muutto). Huomaa, että työntekijöinä ja yrittäjinä EY-lainsäädäntöä soveltavassa [1] liikkuvien sosiaaliturva määräytyy EY:n sosiaaliturvalainsäädännön perusteella. Esimerkiksi lyhytaikainenkin työskentely muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa, voi johtaa Suomen sairausvakuutuksen päättymiseen. Lue lisää EY:n sosiaaliturva-asetuksesta 883/2004 ja 1408/71 (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EU-lainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). 15

16 [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Suomessa työskentelevät Suomessa työskentelevät ja yritystoimintaa harjoittavat Suomessa työskentelevä tai yritystoimintaa harjoittava henkilö vakuutetaan sairausvakuutuslain mukaan, vaikka häntä ei pidettäisi vakinaisesti Suomessa asuvana (SVL 1224 / luku 2 2 mom.). Työskentelyyn perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää työntekijältä vähintään neljän kuukauden työskentelytarkoitusta Suomessa siten, että työttömyysturvalain (TTL 1290/ luku 3 ja 7 ) mukaisen työssäoloehdon työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset edellytykset > Palkansaajan työssäoloehto). Huomaa, että vaatimus vähintään neljän kuukauden työskentelystä ei ole odotusaika, vaan henkilö, joka täyttää edellytykset, vakuutetaan heti työskentelyn aloittamisesta lukien. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Työskentely > Työskentely palkansaajana). Yritystoiminnan harjoittamiseen perustuva sairausvakuuttaminen edellyttää, että yrittäjä on velvollinen ottamaan yrittäjän eläkelain (FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /1272) tai maatalousyrittäjän eläkelain (FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /1280) mukaisen vakuutuksen ja että hän on harjoittanut yritystoimintaa yhdenjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, ennen vakuuttamista koskevan hakemuksen jättämistä. Edellytykset täyttävä yrittäjä vakuutetaan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen - Suomeen muutto > Työskentely > Yrittäjä). Harkitessasi sairausvakuuttamista työskentelyn tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella huomioi, että samat vakuuttamisen edellytykset koskevat sekä EYlainsäädäntöä soveltavista maista [1 ] ja sosiaaliturvasopimusmaista, että kaikista muistakin maista tulevia työntekijöitä ja yrittäjiä. Sairausvakuutettuja eivät kuitenkaan ole Suomessa vieraan valtion edustustossa tai kansainvälisessä järjestössä työskentelevät ulkomaan kansalaiset. [1] EU- ja ETA-maat sekä muut EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot Myöntämisedellytykset Myöntämisedellytykset Sairauspäivärahaan on oikeus sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulla, joka on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa (työkyvyttömyysedellytys) vuotias (ikäedellytys) ja tehnyt omaa työtä tai ansiotyötä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkamista (työedellytys) (SVL 1224/2004, 8 luku 2 4 ) 16

17 Ikäedellytys Ikäedellytys Sairauspäivärahaan on oikeus vuotiaalle vakuutetulle. Päivärahaa maksetaan 16- vuotissyntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä lukien. Päivärahaa maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta. Jos työkyvyttömyys on alkanut vakuutetun täytettyä 15 vuotta ja se jatkuu edelleen hänen täytettyään 16 vuotta, päivärahaa maksetaan 16-vuotissyntymäpäivää seuraavasta päivästä alkaen enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana työkyvyttömyys on jatkunut yhden vuoden (SVL 1224/ luku 2 ). Huomaa, että päivärahaoikeutta ei ole, jos vakuutetun työkyvyttömyys on alkanut ennen 15 vuoden ikää. Alle 15-vuotiaana työkyvyttömiksi tulleilta eläkkeenhakijoilta ei edellytetä sairauspäivärahan enimmäisaikaa tai sitä vastaavaa ns. laskennallista enimmäisaikaa (KEL 568/ mom.). Esimerkki Vakuutettu on tullut työkyvyttömäksi ollessaan 15-vuotias. Hän täyttää 16 vuotta Sairauspäivärahaa voidaan maksaa alkaen (ensimmäinen syntymäpäivän jälkeinen arkipäivä) asti, sillä työkyvyttömyys tulee jatkuneeksi yhden vuoden. Työedellytys Työedellytys Päivärahan myöntäminen heti omavastuuajan jälkeen edellyttää, että vakuutettu on työskennellyt työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltävän kolmen kuukauden aikana. Työedellytys täyttyy, vaikka vakuutettu olisi ollut työssä vain yhden päivän kyseisen kolmen kuukauden aikana. Jos työedellytys ei täyty, päivärahaoikeus alkaa sen jälkeen, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. 55 päivän aikaan luetaan kaikki kalenteripäivät. Työedellytystä arvioidessasi ota huomioon esimerkiksi työvoimahallinnon työvoimapoliittinen lausunto vakuutetun oikeudesta työttömyysturvaan. Työedellytys täyttyy, kun vakuutettu on tehnyt ansiotyötä tehnyt omaa työtä, esimerkiksi toiminut yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tehnyt itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä hoitanut omaa talouttaan 17

18 opiskellut ollut varusmiespalvelussa tai siviilipalveluksessa ollut sapattivapaalla, vuorotteluvapaalla tai sitä vastaavalla työehtosopimukseen tai vastaavaan järjestelyyn perustuvalla virkavapaalla (työlomalla) omasta työstään ollut ammatillisessa kuntoutuksessa tai saanut nuoren kuntoutusrahaa ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa tai osallistunut julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaiseen toimenpiteeseen tai hakenut työttömyysaikana itsenäisesti työtä ja pystyy näyttämään työnhaun toteen. Työedellytyksen katsotaan täyttyvän myös silloin, kun henkilö on ollut vankilassa ja on siellä ollessaan tehnyt työtä, josta on maksettu ennakonpidätyksen alaista palkkaa. (SVL 1224/ luku 3 ) Harrastusluonteista työtä, jolla ei ole toimeentulon kannalta merkitystä, ei pidetä laissa tarkoitettuna työnä. Selvitä kuitenkin, täyttyykö työedellytys muiden seikkojen perusteella. Opiskelun on oltava yleensä joko peruskoulutusta (peruskoulu), toisen asteen koulutusta (lukio ja ammatillinen koulu), korkea-asteen koulutusta (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) tai päätoimista jatko-opiskelua. Harrastusluonteista opiskelua, esimerkiksi kansalais- tai työväenopistossa, ei pidetä työedellytyksen täyttävänä työnä. Työkykyarvio Työkykyarvio Vakuutetulla on oikeus päivärahaan, kun hän on sairauden vuoksi kykenemätön tekemään tavallista työtään tai työtä, joka on siihen läheisesti verrattavaa. (SVL 1224/ luku 4 ) Tavallinen työ Selvitä vakuutetun tavallinen työ hakemuksesta. Jos hakemuksessa ei ole riittävää tietoa tavallisesta työstä, pyydä tarvittaessa lisätiedot vakuutetulta (asiakaskirjeet PRL04 ja PRL05). Pelkkä ammattinimike ei aina riitä, koska työkykyä arvioidaan siihen työhön, josta vakuutettu on sairauden vuoksi jäänyt pois. Jos hakijalla on useampia kuin yksi työ, pyydä selvitykset kaikista töistä. Työttömän työkykyä arvioidaan pääsääntöisesti siihen työhön, josta hän on jäänyt työttömäksi. Pitkään työttömänä olleen vakuutetun työkykyä voidaan arvioida myös muuhun työhön, jota hän on velvollinen vastaanottamaan. Työmarkkinoille ensimmäistä kertaa tulevan tai pitkän poissaolon jälkeen palaavan tai ammattiin juuri valmistuneen vakuutetun työkykyä arvioidaan siihen työhön, jota hän on velvollinen vastaanottamaan. Selvitä hakijalta millaista työtä hän hakee. Selvityksenä voi esimerkiksi olla TEtoimistossa tehty työnhakusuunnitelma. Vuorotteluvapaalla tai vastaavalla vapaalla olevan työkyky arvioidaan sen työn perusteella, josta hän on jäänyt vapaalle. Jos vakuutettu on vapaan aikana tehnyt jotain muuta työtä ja jäänyt siitä sairauden vuoksi pois, työkykyä arvioidaan tähän vapaan aikana tehtyyn työhön. Hoitovapaalla olevan työkykyä arvioidaan oman kotitalouden ja lasten hoitotyöhön. Pyydä vakuutetulta selvitys, miten talouden ja lastenhoito on järjestetty sairauden 18

19 aikana. Omaishoitajan ja perhehoitajan työkykyä arvioidessasi pyydä selvitys siitä, miten omaisen tai perhehoidossa olevan henkilön hoito on järjestetty hoitajan sairauden aikana (asiakaskirje PRL20). Selvityksen saatuasi arvioi aina kokonaistilanne huomioon ottaen vakuutetun mahdollisuudet ulkopuoliseen tai perheen sisäiseen avun saantiin. Useampi kuin yksi työ Esimerkki 1 Jos vakuutetulla on useampia töitä, työkykyarvio tehdään siihen työhön, jota hän eniten tekee. Arvioi kuitenkin aina kokonaistilanne. Päiväraha voidaan myöntää, jos vakuutettu on kykenemätön pääasialliseen työhönsä ja jää pois kaikista töistään. Jos hakija kuitenkin jatkaa yhdessä työssä, päivärahaa ei yleensä voida myöntää. Jos kysymys on kuitenkin hyvin vähäisestä työskentelystä esimerkiksi 1-2 tuntia viikossa, päiväraha voidaan myöntää. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio. Vakuutettu työskentelee kaupan kassalla 12 tuntia viikossa ja lehdenjakajana 28 tuntia viikossa. Vakuutetun polvi kipeytyy ja lääkärin lausunnon mukaan hän ei pysty kulkemaan portaissa eli tekemään lehdenjakajan työtä. Päiväraha voidaan myöntää, jos vakuutettu jää pois molemmista töistään. Esimerkki 2 Viulisti työskentelee kokopäiväisesti kaupunginorkesterissa ja opettaa sivutoimisesti kansalaisopistossa musiikin teoriaa yhden tunnin viikossa. Hänen ranteensa murtuu vapaa-ajan tapaturmassa, eikä hän pysty soittamaan viulua, mutta jatkaa kansalaisopiston opetustyötään. Koska sivutyö on vähäinen, päiväraha voidaan myöntää. Esimerkki 3 Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja käy opiskelun ohella työssä hampurilaisravintolassa iltaisin ja viikonloppuisin. Hän loukkaa jalkansa eikä pysty menemään ravintolatyöhön. Sairauspäivärahan saamiseksi opiskelijan on keskeytettävä sekä työ että opiskelu. Jos hän jatkaa opintoja, häntä ei välttämättä voida pitää työkyvyttömänä. Työskentely sairauspäivärahajakson aikana Esimerkki Jos vakuutettu työskentelee satunnaisesti sairauspäivärahakaudella, häntä ei voida pitää työkyvyttömänä työssäolopäivinä eikä sairauspäivärahaa myönnetä työpäiville. Sama koskee päätoimista opiskelua. Työssäolopäivä voi olla myös omavastuupäivä. Päiväraha voi jatkua seuraavasta päivästä. Huomaa, että jos vakuutettu työskentelee sairauspäivärahan omavastuuajalla, päivärahaoikeus voi syntyä vasta, kun omavastuuaika on täyttynyt. Jos myönnät päivärahaa ja asiakirjoista käy ilmi, että vakuutetulla saattaa olla satunnaista työskentelyä tai päätoimista opiskelua työkyvyttömyysjakson aikana, ota häneen yhteyttä ja selvitä mahdolliset työskentelypäivät. Informoi työskentelyn vaikutuksesta sairauspäivärahaoikeuteen. 19

20 Vakuutetulle on myönnetty päiväraha Vakuutettu ilmoittaa olleensa työssä ja Tarkista päiväraha lukien siten, että päiväraha maksetaan ajoille , ja Jos vakuutetulla on jatkuvasti työpäiviä, arvioi työkyvyttömyys kokonaisuudessaan uudelleen. Sairauden tai vamman selvittäminen Sairauden tai vamman selvittäminen Sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa haettaessa vakuutetun on esitettävä tarpeellinen ja luotettava selvitys sairaudesta ja työkyvyttömyyden alkamisajankohdasta. Jos työkyvyttömyys jatkuu pitempään kuin sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika, vakuutetun on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai -lausunto (VnA 1335/ luku 1 1 mom.). A-todistuksella (SV 6) päivärahaa voidaan myöntää yleensä enintään 60 arkipäivän ajaksi. Jos työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeen, vakuutetun on esitettävä B-lausunto (SV 7). Pyydä B-lausunto aikaisemmin, jos työkyvyn arviointi on tavallista vaikeampaa tai jos kuntoutustarve on syytä selvittää jo varhaisessa vaiheessa. Pyydä B-lausunto päivärahapäätöksessä tai asiakaskirjeellä (PRL16 tai PRL19). Vaihtoehtoisesti vakuutettu voi halutessaan toimittaa potilaskertomuksen kopion työkyvyttömyysajalta. Tapauskohtaisesti lääkärinlausunto voidaan hyväksyä, vaikka lausunto olisi kirjoitettu videon välityksellä tapahtuneen tutkimustilanteen perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että potilas on ollut terveyskeskuksessa tai muussa terveydenhuollon yksikössä hoitohenkilökunnan avustamassa tutkimuksessa esim. psykiatrian alan testaus. Pyydä tarvittaessa vakuutetulta itseltään puhelimitse lisää tietoa ammatista ja työstä sekä hoitosuunnitelmasta tai työhön paluun suunnitelmasta. Työntekijäasemassa olevan vakuutetun on esitettävä työterveyshuollon lausunto sairauspäivärahan maksamista varten viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnon tulee sisältää arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä tieto siitä, että työnantaja on yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa selvittänyt työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. (SVL 1224/ luku 5 a ). Työterveyshuollossa toimiva lääkäri kirjoittaa työterveyshuollon lausunnon A-todistustai B-lausunto-lomakkeelle sille varattuun kohtaan. Lausunnon perusteella ei arvioida työntekijän työkyvyttömyyttä eikä oikeutta päivärahaan. Jos työterveyslääkäri on kuitenkin samalla lausuntolomakkeella ottanut kantaa työntekijän työkyvyttömyyteen, sen perusteella ratkaistaan myös oikeus päivärahaan. Osasairauspäiväraha Jos vakuutettu hakee osasairauspäivärahaa, hänen tulee esittää B-lausunto, jonka on laatinut vakuutetun työtehtävät tunteva työterveyslääkäri tai muu vakuutetun työolosuhteet tunteva lääkäri. Lue lisää osasairauspäivärahasta Osasairauspäiväraha. 20

21 Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Lue lisää asiantuntijalääkärin arvion pyytämisestä (Menettelyohjeet > Asiantuntijalääkärin arvio). Arvioi saatujen lääkärinlausuntojen perusteella, onko vakuutettu työkyvytön tavalliseen työhönsä tai työhön, joka on siihen läheisesti verrattavaa. Ratkaisevaa on, miten sairaus tai vamma vaikuttaa vakuutetun toimintakykyyn suhteessa työn vaatimuksiin ja mikä on vakuutetun kyky tehdä työtään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Pyydä tarvittaessa Kelan asiantuntijalääkärin arvio. Pyytäessäsi asiantuntijalääkärin arviota esitä pyynnössä hakemuksen, lääkärinlausuntojen ja muiden selvitysten perusteella hakemuksen ratkaisemisen kannalta keskeiset asiat. Lääketieteelliset lisäselvitykset Lääketieteelliset lisäselvitykset Jos esitetystä lääkärinlausunnosta ei riittävästi selviä vakuutetun sairaus työkyvyttömyys tai kuntoutuksen tilanne, voit pyytää lisäselvitystä vakuutetun terveydentilasta häneltä itseltään. Voit pyytää lisäselvitystä myös suoraan lääkäriltä tai terveydenhuollon toimintayksiköltä. Laadi lisäselvityspyyntö huolellisesti, jotta saat hakemuksen ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot, mutta et tarpeetonta tietoa, ettei henkilötietolain edellyttämä tietosuoja vaarannu. Esim. potilaskertomustietoja ei saa pyytää vakuutetun koko sairaushistorian ajalta, vaan ne tiedot, jotka tarvitaan käsiteltävänä olevan työkyvyttömyysjakson ratkaisemiseksi. Konsultoi tarvittaessa asiantuntijalääkäriä lisäselvityksen tarpeesta ja aina silloin, jos tarkoitus on määrätä vakuutettu lisätutkimuksiin. Jos saat lisäselvityksen muualta kuin vakuutetulta itseltään ja jos selvitys johtaisi sairauspäivärahan hylkäämiseen kokonaan tai osittain, kuule vakuutettua ennen asian ratkaisemista (asiakaskirje PRS 03). (HallintoL 434/ luku ). Vakuutettua tulee kuulla ennen asian ratkaisemista myös silloin, jos selvität päiväraharatkaisua varten vakuutetun lääkeostot ja selvityksen perusteella olet päätymässä hylkäävään ratkaisuun. Lisäselvitykset vakuutetulta Lisäselvitykset vakuutetulta Voit pyytää hakijaa toimittamaan lisäselvitystä, esimerkiksi erikoislääkärin lausunnon, jos se on tarpeen työkyvyn arvioimiseksi tai kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio lausunnon tarpeellisuudesta. Voit pyytää vakuutetulta myös muita hänen hallussaan olevia päivärahahakemuksen käsittelyssä tarvittavia lisäselvityksiä, kuten kopioita potilaskertomuksista tai lääkärinlausunnoista. 21

22 Jos vakuutettu on toimittanut B-lääkärinlausunnon, jonka perusteella työkyvyttömyyttä ei voida luotettavasti arvioida koko esitetylle ajalle, voit myöntää päivärahan osalle aikaa ja pyytää vakuutettua toimittamaan kontrollikäynniltä potilaskertomuskopion, jossa on kuvattu ajankohtaiset tiedot hoitotilanteesta, toimintakyvystä ja kuntoutuksen toteutumisesta. Uusi B-lausunto ei tässä tilanteessa ole välttämätön, mutta vakuutetulle tulee antaa mahdollisuus toimittaa halutessaan B-lausunto. Lisäselvitykset terveydenhuollosta Lisäselvitykset terveydenhuollosta Voit pyytää hakemuksen käsittelyssä tarvittavat välttämättömät lisäselvitykset suoraan vakuutettua hoitaneelta lääkäriltä, sairaalalta, terveyskeskukselta tai muulta sairaanhoitolaitokselta (asiakaskirje YHV03), jos et voi arvioida hakijan työkyvyttömyyttä esitetyn lääkärinlausunnon perusteella. Kelalla on lakiin perustuva oikeus saada pyynnöstä etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä sekä julkiselta ja yksityiseltä terveydenhuollon toimintayksiköltä (SVL 1224/ luku 1 2 mom.). Vakuutetun suostumusta tietojen hankkimiseen ei tarvita. Tarvittavat tiedot voit pyytää kopiona potilaskertomuksista tai muista potilasasiakirjoista. Kelalla on oikeus saada tiedot maksutta. Laadi selvityspyyntö huolellisesti, jotta saat juuri ne tiedot, joita tarvitset ja jotka on oikeus saada. Jos vakuutettu on toimittanut Kelalle sairauspäivärahan hakemista varten lääkärinlausunnon ja se on selvästi puutteellinen, etkä sen perusteella pysty ratkaisemaan päivärahahakemusta, voit tarvittaessa pyytää lausunnon kirjoittajaa täydentämään sitä. Lausunnon täydentämisestä ei makseta erikseen palkkiota lausunnon kirjoittajalle. Uusi lausunto terveydenhuollosta Uusi lausunto terveydenhuollosta Voit pyytää vakuutetun terveydentilasta, hoidosta tai työkyvystä lausunnon lääkäriltä tai muulta terveydenhuollon ammattihenkilöltä tai sosiaalipalvelujen tuottajalta (asiakaskirje YHV02). Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio lisäselvityksen tarpeesta ja siitä, minkä erikoisalan lausunto tarvitaan. Kun terveydenhuollon ammattihenkilö tai muu asiantuntija kirjoittaa Kelan pyynnöstä lausunnon, Kela on velvollinen maksamaan lausunnosta kohtuullisen palkkion (SVL 19 luku 12 ). Muita kustannuksia ei korvata. Palkkio maksetaan LM-järjestelmällä käyttäen kustannuslajia V2. Lue lisää lausuntojen kirjoittamisesta maksettavista palkkioista Lausuntopalkkiot. Terveydenhuollon ammattipätevyyden omaavat henkilöt on lueteltu Valviran internetsivuilla Etusivu - Valvira.fi. Sosiaalipalvelujen tuottajia ovat sosiaalihuollon laitokset, avohuollon toimintayksiköt, perhekodit ja sosiaalihuollon palveluita antavat yksityiset ammatinharjoittajat. 22

23 Tutkimuksiin määrääminen Tutkimuksiin määrääminen Milloin lähetät vakuutetun lisätutkimuksiin? Jos hakemuksen liitteeksi toimitettujen lääketieteellisten selvitysten perusteella ei voi päätellä, onko vakuutettu työkyvytön vai työkykyinen eikä asia selviä, vaikka olet pyytänyt lisäselvitystä, esim. erikoislääkärin lausunnon vakuutetulta tai potilaskertomuskopion hoitavalta taholta. Jos asiakas on toimittanut erikoislääkärin lausunnon, mutta asian ratkaisemiseksi tarvitaan vielä lisätietoa toisen alan erikoislääkäriltä. Vakuutetun on osallistuttava terveydentilan selvittämistä ja työkyvyn arvioimista varten Kelan määräämiin tutkimuksiin (työkyvynarvio tai PCA -toimintakykyarvio). Jos vakuutettu kieltäytyy noudattamasta tutkimusmääräystä, hakemus ratkaistaan käytettävissä olevilla tiedoilla. Tällöin päiväraha voidaan myöntää tai hylätä joko kokonaan taikka osittain. (SVL 1224/ luku 2 2 mom. ja 13 ) Pyydä aina asiantuntijalääkärin arvio tutkimuksiin lähettämisestä. Vakuutuspiiri sopii tutkimuksesta lääkärin tai tutkimuspaikan kanssa ja varaa vastaanottoajan. Tutkimuksen suorittajan on tarpeellista saada taustatietoa vakuutetun ammatista ja työtehtävistä sekä Kelassa olevista asiaan liittyvistä lääkärinlausunnoista ja muista selvityksistä. Kelalla on oikeus antaa tutkimuksiin lähetettävän vakuutetun terveydentilaa, sairautta, hoitotoimenpiteitä, ammattia, työolosuhteita ja työn laatua koskevia tietoja tutkimuksen tekevälle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle (SVL 1224/ luku 5 2 mom.). Ennen tietojen toimittamista varmista kuitenkin ensin vakuutetulta, että hän suostuu menemään sovittuun tutkimuspaikkaan. Jos vakuutettu kieltäytyy tutkimuksesta, tietoja ei saa lähettää. Lähetä tieto tutkimukseen määräämisestä tutkimuksen suorittavalle lääkärille tai tutkimuspaikkaan asiakaskirjeellä PRV10 tai YHV01 ja pyydä toimittamaan Kelalle tutkimustulokset. Yksilöi kirjeessä myös ne kysymykset, joihin tutkimuksen perusteella halutaan vastaus, kuten tiedot vakuutetun työ- ja toimintakyvystä, mahdollisuuksista selvitä työtehtävistään jne. Ilmoita lisätutkimuksiin lähettämisestä vakuutetulle kirjeellä YHI01. Kerro siinä tutkimusaika ja -paikka sekä selvitä perusteet, joiden mukaan hänelle korvataan tutkimuksesta aiheutuneet matkakustannukset. Liitä kirjeeseen matkalaskulomake Y 221. Toimeentulon turvaamiseksi voit myöntää päivärahan todennäköiseen tutkimusajankohtaan asti. Kun tutkimusajankohta varmistuu, voit myöntää päivärahan todelliseen tutkimusajankohtaan asti. Jos vakuutettu on noudattanut tutkimusmääräystä, voit myöntää päivärahaa edelleen, kunnes työkyvyttömyyden jatkuminen voidaan tutkimustulosten perusteella ratkaista. Päivärahahakemus ratkaistaan tutkimustulosten saavuttua lääkärinlausunnon ja tutkimustulosten perusteella. Ellei päivärahaa voida myöntää, varaa vakuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi lausunnon johdosta (asiakaskirje PRS03). Tutkimuskustannukset maksetaan etuusmenoista LM-järjestelmällä tutkimuksen tehneelle lääkärille tai terveydenhuollon toimintayksikölle. Kustannuslajille V1 kirjataan tutkimuskulut ja vakuutetun matkakustannukset. 23

24 Matkakustannusten korvaaminen vakuutetulle Tutkimuksissa käynnistä aiheutuneet matkakustannukset korvataan vakuutetulle siten kuin SVL 4 luvussa säädetään. Lue lisää Etuusohje > Matkakustannukset Kelanetti Ratkaisutyö Määräytymisperusteet. Matkakustannukset korvataan halvimman käytettävissä olevan matkustustavan mukaan. Kustannukset korvataan kuitenkin erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos vakuutetun sairaus, vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Erityisajoneuvon käytön korvaamisen perusteena käytetään SVL 4 luvun 8 :ssä säädettyjä matkakustannusten korvausten perusteita. Matkakustannusten korvaamisessa ei sovelleta SVL 4 luvun 7 :n säännöstä omavastuuosuudesta, vaan kustannukset korvataan täysimääräisenä. Vakuutetulla on lisäksi oikeus saada tutkimukseen osallistumisen ajalta päivärahaa yömatkarahaa sekä majoittumiskorvausta sen mukaan kuin Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista säädetään (816/32/2011) Verohallinto > Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna Jos vakuutettu on tarvinnut saattajan, saattajalle korvataan matkasta aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin vakuutetulle. Vakuutettu ilmoittaa matkakustannukset matkalaskulomakkeella Y 221. Voit maksaa vakuutetulle myös matkakustannusten ennakkoa arvioiduista kustannuksista, jos hän sitä pyytää. Ennakkoa voi hakea lomakkeella Y 207 ks. lisää Etuuksien käteistapahtumat. Matkan päätyttyä ennakkoa hakeneen on tehtävä matkalasku. Päivärahaan, yömatkarahaan ja majoittumiskorvaukseen oikeuttavaksi ajaksi ei lueta sitä aikaa, jonka vakuutettu on ollut tutkimuksen johdosta sairaalassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksikössä, jossa oleskelu on ollut vakuutetulle maksutonta. Kela maksaa matkasta mahdollisesti aiheutuneet hoitopäivämaksut suoraan terveydenhuollon toimintayksikölle. Jos korvaat matkakustannukset esitetyn matkalaskun mukaisesti noudattaen verohallinnon päätöstä sekä SVL 4 luvun korvausperiaatteita, vakuutetulle ei tarvitse antaa päätöstä. Jos et voi korvata matkakustannuksia vakuutetun esittämän matkalaskun mukaisesti tai vakuutettu muutoin erikseen pyytää päätöstä matkakustannusten korvaamisesta, tee päätös kirjekäsittelyjärjestelmän päätöspohjalla PRP02. 24

25 Työkyvyn arvioinnin erityistapauksia Työkyvyn arvioinnin erityistapauksia Monisikiöraskaudesta, plastiikkakirurgisista toimenpiteistä ja päihdesairaudesta johtuvaan työkyvyttömyyteen ja sairauspäivärahaoikeuden selvittämiseen liittyy seuraavia erityispiirteitä. Monisikiöraskaus ja työkyvyttömyys Synnytyssairaaloissa on odottaville äideille suositeltu kaksosraskauden johdosta sairauslomaa vaihtelevasti ja tätä koskeva A-todistus on kirjoitettu usein jo 25. raskausviikon jälkeen. Monisikiöraskaus kuormittaa naisen elimistöä monin tavoin ja aiheuttaa muun muassa keskosuutta 40 %:ssa kaksosraskauksista, pre-eklampsiaa, hepatoosia, vuotoja ja trombooseja. Monisikiöraskauden poikkeavan luonteen johdosta siihen liittyy riskejä verrattuna tavalliseen raskauteen. Terveydellisten riskien minimoimiseksi, on yleensä perusteltua myöntää sairauspäivärahaa kaksos- tai muun monisikiöraskauden johdosta 25. raskausviikon jälkeen silloin, kun hoitava lääkäri katsoo työstä poisjäännin vakuutetun työn luonteen kannalta tarpeelliseksi. Plastiikkakirurgiset toimenpiteet ja työkyvyttömyys Puhtaasti esteettisistä syistä tehtävät plastiikkakirurgiset toimenpiteet eivät ole sairausvakuutuslaissa tarkoitettua tarpeellista sairauden hoitoa. Näiden toimenpiteiden jälkeistä työkyvyttömyyttä ei myöskään pidetä sairaudesta johtuvana, jolloin oikeutta sairauspäivärahaan ei ole. Jos kuitenkin esteettiseen kirurgiseen toimenpiteeseen liittyy odottamaton komplikaatio, siihen kohdistuvan hoidon voidaan katsoa johtuvan sairaudesta. Tällöin vakuutetulla on oikeus korvauksiin tarpeellisista hoidon kustannuksista ja ansionmenetyksestä. Julkisessa terveydenhuollossa tehty plastiikkakirurginen toimenpide on aina tarpeellista sairaanhoitoa ja toimenpiteestä johtuva työkyvyttömyysaika oikeuttaa sairauspäivärahaan. Julkisessa terveydenhuollossa tehdyt toimenpiteet Julkisessa terveydenhuollossa tehty toimenpide (esim. lihavuusleikkaus tai sukupuolenkorjausleikkaus) on yleensä tarpeellista sairaanhoitoa. Välittömästi toimenpiteestä johtuva työkyvyttömyys oikeuttaa sairauspäivärahaan, jos työkyvyttömyys jatkuu yli omavastuuajan. Sairauspäivärahan perustetta ei tarvitse erikseen selvittää. Päihdesairaus ja työkyvyttömyys Päihdesairauksissa oikeutta sairauspäivärahaan on arvioitava samoin periaattein kuin muissakin sairauksissa. Päivärahan myöntämisedellytysten arvioimiseksi vakuutetun on toimitettava lääkärintodistus tai -lausunto työkyvyttömyydestä. Avohoidossa tapahtuvan päihdekatkaisun osalta työkykyä on arvioitava työkyvyttömyyden arvioimisesta annettuja ohjeita ja periaatteita noudattaen. Laitosmuotoinen päihdehuolto tapahtuu useimmiten päihdehuollon kuntoutuslaitoksissa. Kuntoutusraha on ensisijainen sairauspäivärahaan nähden. Selvitä ensin vakuutetun mahdollisuus saada kuntoutusrahaa. Huomioi, että kuntoutusraha voi tulla 25

26 myönnettäväksi vaikka kyse ei ole Kelan hyväksymästä päihdehuollon laitoksesta esim. kuntoutuspäätös on tehty työterveyshuoltolain perusteella. Elleivät kuntoutusrahan edellytykset täyty, arvioi vakuutetun oikeus sairauspäivärahaan. Jos vakuutettu on SVL:n mukaan työkyvytön ja osa hoidosta toteutuu Minnesota-hoitona, se ei estä päivärahan myöntämistä. Lue lisää päihdekuntoutuksesta Kelanetti - Ratkaisutyö - Yksilökohtainen päihdekuntoutus Jos sairauspäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät, arvioi, onko päihteen väärinkäytöstä työ- ja toimintakyvylle aiheutunut haitta ollut siinä määrin huomattavaa, että vakuutettu on pitänyt ottaa päihdehuollon laitokseen tai sairaalaan hoitoa ja kuntoutusta varten pitkähkön päihteiden väärinkäyttöjakson jälkeen. Tällaisessa tilanteessa päihdevieroitustilan ja sen vaatimien hoitotoimien seurauksena oleva merkittävä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lasku kestää yleensä noin 30 päivää. Hakija voi selvittää työkyvyttömyyden edellytykset A-lääkärintodistuksella sekä todistuksella laitokseen ottamisesta. Jos laitoshoito jatkuu yli 30 vuorokautta, pyydä B-lausunto. Tietoa laitosmuotoiseen vieroitushoitoon ottamisesta ja päihdediagnoosia sellaisenaan ei voida enää 30 vuorokauden jälkeen pitää osoituksena toimintakyvyn merkittävästä laskusta. Työkyvyttömyyden alkamispäivä Työkyvyttömyyden alkamispäivä Työkyvyttömyyden alkamispäivä on lääkärintodistuksesta ilmenevä työkyvyttömyyden alkamispäivä, joka voi olla aikaisintaan lääkärissäkäyntipäivä. Työkyvyttömyyden voidaan katsoa alkavan ennen lääkärissäkäyntipäivää seuraavissa tapauksissa työnantaja on hyväksynyt työstä poissaolon ilman lääkärintodistusta, enintään omavastuuajan viikonlopun, pyhien tai muun hyväksyttävän syyn johdosta vakuutettu ei ole päässyt työkyvyttömyyden alkaessa lääkäriin. Terveyskeskuksen tai työterveysaseman terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan todistus sairaudesta riittää selvitykseksi työkyvyttömyydestä, jos vakuutetun sairaus ei ylitä sairauspäivärahan omavastuuaikaa. YEL-päivärahan omavastuuajalle riittää terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antama todistus sairaudesta. Jos työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai liikennevahingosta, selvitä yhdenjaksoisen työkyvyttömyyden alkamispäivä vakuutusyhtiöstä. Yhdenjaksoisen työkyvyttömyyden katsotaan alkaneen tapaturman sattumisesta, vaikka sairauspäivärahaa ei ole haettu. 26

27 Kuntoutustarve ja kokonaistilanne Kuntoutustarve ja kokonaistilanne Selvitä asiakkaan osasairauspäiväraha, kuntoutus-, työllistymis- tai eläkemahdollisuudet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Selvitä päiväraha-asiaa käsiteltäessä vakuutetun kokonaistilanne erityisesti, kun useampi lyhyehkö työkyvyttömyysjakso seuraa toistaan, mutta sairaus ei välttämättä edellytä eläkkeelle siirtymistä vakuutetulla on työttömyysjaksoja tai hänen sosiaalinen selviytymisensä muutoin on heikko. Kuntoutustarpeen selvittäminen Lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tarkistuspisteitä kuntoutustarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi ja kuntoutuksen toteuttamisen varmistamiseksi. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/ luku 6 ). Selvittämisessä on olennaista asiakkaan sairauden ja kokonaistilanteen aiheuttaman työkyvyttömyyden uhkan tai työkyvyn olennaisen heikkenemisen ja kuntoutustarpeen havaitseminen. Kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää sairauspäivärahakäsittelijän, kuntoutusetuuksien käsittelijän sekä asiantuntijalääkärin yhteistyötä. Päivärahapäätöksessä, jossa 60 suorituspäivää ylittyy, asiakkaalle lähtee ohjemallisesti liitteenä kirje Tietoa kuntoutuksesta (SV 11). Sairauspäivärahan maksaminen 90. päivän jälkeen edellyttää työterveyshuollosta lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön palaamisen mahdollisuuksista. Lue lisää kohdasta Maksaminen > Maksamisen edellytys 90 päivän jälkeen. Kela voi selvittää kuntoutustarvetta, vaikka terveydenhuollossa on meneillä tutkimuksia, jos on epäselvää, onko asiakkaan työkyky olennaisesti heikentynyt tai onko hänellä työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Kelan ei tarvitse selvittää ammatillisen kuntoutuksen tarvetta, jos se selvitetään muualla. Ohjaa asiakas kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen tarvittaessa Kelan tai muiden tahojen kuntoutuspalvelujen piiriin. Selvityksen toteuttaminen Selvitä kuntoutustarve ja -mahdollisuudet ensisijaisesti Kelassa olevien lausuntojen ja asiakirjojen perusteella. Tee yhteistyötä asiantuntijalääkärin kanssa. Pyydä tarvittaessa puhelimitse lisätietoa asiakkaalta hoito-ja kuntoutussuunnitelmasta. Jos et voi selvittää kuntoutuksen tarvetta käytettävissä olevien asiakirjojen pohjalta, hanki lisäselvityksiä. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteelliset selvitykset työnantajan selvitys työstä ja työolosuhteista 27

28 TE-toimiston lausunto sosiaalitoimen selvitykset asiakasyhteistyöryhmän lausunto muiden mahdollisten asiantuntijoiden selvitykset Jos vakuutetun terveydentilan selvittämiseksi ja työkyvyn arvioimiseksi tarvitaan erityistä asiantuntemusta ja laajempia selvityksiä, hänet voidaan lähettää lisätutkimuksiin (SVL 1224/ luku 13 ). Kuntoutuksen tarvetta voidaan selvittää myös hankkimalla kuntoutustarveselvitys (KKRL 566/ ja 7 ). Kuntoutusmahdollisuuksista tiedottaminen Kuntoutusmahdollisuuksista tiedottaminen Asiakkaalle menee eräajolla kirje PRI02 siinä vaiheessa, kun 150. päivärahapäivä on maksettu. Samassa yhteydessä Eläketurvakeskukselle vahvistetaan ja lähetetään tieto ensisijaisuusajan päättymisajasta. Ratkaistessasi päivärahaa voit estää kirjeen lähettämisen, jos työkyvyttömyys ilmeisesti jatkuu vähemmän kuin yhden kuukauden 150. päivärahapäivän jälkeen vakuutettu on hakenut tai on ammatillisessa kuntoutuksessa tai lääkinnällisessä kuntoutuksessa vakuutettu on hakenut tai saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutuksen ajalle vakuutettu saa osatyökyvyttömyyseläkettä. Tiedota vakuutetulle asiakaskirjeellä PRI04 kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta silloin, kun päivärahahakemus hylätään, mutta vakuutetulla saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkykyneuvonta Työkykyneuvonta Sairauspäiväraha-asiakkaan työhön paluuta tuetaan työkykyneuvonnalla jos havaitaan, että asiakkaan työkyvyttömyys näyttää pitkittyvän ja uhkana on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Sairauspäivärahakäsittelijä ohjaa sairauspäiväraha-asiakkaan työkykyneuvontaan alla olevien poimintakriteerien avulla. Poimintakriteerit: Asiakas tulee ohjata työkykyneuvontaan, jos: 28

29 asiakkaalla on pitkittyviä ja/tai toistuvia lyhyitä sairauslomia ja sairauspäivärahan suorituspäiviä on yhteensä yli 60 sairauspäivärahan ratkaisija arvioi päiväraha-asiaa käsitellessään, että asiakkaan tilanne vaatii työkykyneuvojan tukea esim. seuraavista syistä: * kysymyksessä on nuori henkilö * kysymyksessä on työntekijä, jolta ei saada 90 päivän lausuntoa työterveyshuollon puuttumisen vuoksi * kysymyksessä on työntekijä, jonka työterveyshuolto ei aktiivisesti hoida asiakkaan työkykyasiaa asiakkaan sairauspäivärahahakemus hylätään lääketieteellisin perustein ja asiakkaan kokonaistilanne on epäselvä. Kysymyksessä on esimerkiksi työtön työnhakija asiantuntijalääkäri katsoo, että asiakas voisi hyötyä työkykyneuvonnasta asiakkaalle on myönnetty enimmäisaika sairauspäivärahaa ja sitä on haettu tämän jälkeiselle ajalle. Kysymyksessä ei ole vaikea työkyvyttömyyteen johtava sairaus. Esimerkki 1 Olet käsittelemässä asiakkaan sairauspäivärahahakemusta Asiakkaan työkyvyttömyys on aiheutunut selkäsairaudesta. Aiemmin asiakkaalle on myönnetty sairauspäivärahaa samasta sairaudesta noin 2,5 kuukautta yhteensä 65 suorituspäivää. Asiantuntijalääkäri on kannanotossaan esittänyt, että asiakas olisi hyvä ohjata työkykyneuvontaprosessiin, jossa selvitettäisiin tarkemmin työhön paluun mahdollisuuksia ja tehtäisiin suunnitelmia sen osalle. Tapauksessa täyttyy kaksi poimintakriteeriä suorituspäiviä yli 60 ja asiantuntijalääkäri suosittelee ohjausta työkykyneuvontaan. Ohjaa tapaus työkykyneuvontaprosessiin ja ratkaise sairauspäivärahahakemus. Kirjaa Työkykyarvion muistiinpanoihin miksi ohjaat asiakkaan työkykyneuvontaan. Kuvaile lyhyesti myös asiakkaan kokonaistilannetta, josta olet jo saanut kuvan sairauspäivärahahakemusta käsitellessäsi. Vaikka jokin poimintakriteereistä täyttyy, asiakasta ei pidä ohjata työkykyneuvontaan, jos: asiakas toipuu ja paranee sairaudestaan odotusten mukaisesti ja hänen kokonaistilanteensa on selkeä kuntoutus on jo käynnissä tai asian käsittely kuuluu kuntoutusasioita hoitavalle henkilölle lääkärinlausunnon tai muun saadun selvityksen mukaan työterveys-/terveydenhuolto hoitaa aktiivisesti asiakkaan työkykyasiaa asiakkaan sairauden tila on vaikea, eivätkä työhön paluuta tukevat toimet ole tällä hetkellä ajankohtaisia asiakas on jo työkykyneuvonnassa Esimerkki 2 Olet käsittelemässä asiakkaan sairauspäivärahahakemusta Asiakkaan työkyvyttömyys on aiheutunut umpisuolentulehduksesta. Aiemmin asiakkaalle on myönnetty sairauspäivärahaa eri sairaudesta noin 2,5 kuukautta yhteensä 67 suorituspäivää, jonka jälkeen hän on palannut työhönsä. Tapauksessa poimintakriteeri 29

30 täyttyy suorituspäiviä yli 60. Älä kuitenkaan ohjaa asiakasta tässä vaiheessa työkykyneuvontaprosessiin, koska kysymyksessä on paraneva sairaus ja asiakas palaa sairausloman jälkeen työhönsä. Ratkaise sairauspäivärahahakemus. Lue lisää Kelanetti Ratkaisutyö Työkykyneuvonnan apuvälineet YEL-päivärahan myöntämisedellytykset YEL-päivärahan myöntämisedellytykset Sairauspäivärahan omavastuuajalta voidaan YEL-vakuutetulle maksaa YEL-päivärahaa. YEL-päivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on sairausvakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön ja jolla on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain mukainen eläkevakuutus (SVL 1224/ luku 10 ). YEL-päivärahan käsittelyssä ja työkyvyttömyyden arvioinnissa noudatetaan sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä ja ohjeita. Sairauspäivärahaa koskevia säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta mm. seuraavissa tilanteissa YEL-päivärahaa ei makseta työnantajalle YEL-päivärahapäiviä ei lasketa mukaan sairauspäivärahapäiviin eikä sitä myöskään huomioida enimmäisajassa eikä ensisijaisuusajassa YEL-päivärahaan ei sovelleta yhden päivän omavastuusäännöstä, jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa päivästä, jolta viimeksi maksettiin päivärahaa. MYEL-vakuutuksen vaikutus YEL-päivärahaan Yrittäjät ja apurahansaajat, joilla on työkyvyttömyyden alkaessa samanaikaisesti voimassa YEL- ja MYEL-vakuutus, ovat oikeutettuja sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan päivärahaan kummankin vakuutuksen perusteella. YEL-päivärahan yhteensovittaminen muiden etuuksien kanssa YEL-päiväraha sovitetaan yhteen muiden etuuksien kanssa samalla tavalla ja samoja sääntöjä noudattaen kuin sairauspäiväraha. Jos hakija on saanut työkyvyttömyyden johdosta esimerkiksi muun lain mukaista korvausta ja hän hakee YEL-päivärahaa samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella, YEL-päivärahasta vähennetään muun lain mukainen korvaus. 30

31 Omavastuuaika Omavastuuaika Omavastuuajalta ei ole oikeutta sairauspäivärahaan. Palkansaajalla on työsopimuslakiin perustuva oikeus saada palkkaa sairauspäivärahan omavastuuajalta. YEL-vakuutetulle henkilölle maksetaan omavastuuajalta YEL-päivärahaa. MYELvakuutetulle henkilölle Maatalousyrittäjien eläkelaitos maksaa omavastuuajalta Melapäivärahaa. Työkyvyttömäksi tulleella työttömyysetuuden (työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki) saajalla on oikeus työttömyysetuuteen sairauspäivärahan omavastuuajalta (TTL 1290/ luku 3 4 mom.). Edellytyksenä on, että hän ei saa päivärahaa vastaavaa muuta lakisääteistä korvausta eikä sairausajan palkkaa työnantajalta. Omavastuuaika Omavastuuaika Sairauspäiväraha myönnetään omavastuuaikaa seuraavasta arkipäivästä lukien. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja 9 sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (SVL 1224/ luku 7 ). Tarkista, että työkyvyttömyys on omavastuuajalta yhdenjaksoinen. Hakija on voinut olla sairastumispäivänä työssä. Arkipäivällä tarkoitetaan muita päiviä kuin sunnuntai-, pyhä- tai arkipyhäpäiviä. Omavastuuaika lasketaan työkyvyttömyyden alkamisesta lukien myös niissä tapauksissa, joissa hakemus on myöhässä. Omavastuuaika 1 päivä Omavastuuaika 1 päivä Jos työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi maksettiin sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, sairauspäiväraha maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää (sairastumispäivä) seuraavasta arkipäivästä eli omavastuuaika on yksi päivä (SVL 1224/ luku 7 2 mom.). Hakija on voinut olla sairastumispäivänä työssä. Esimerkki Hakijalle on myönnetty sairauspäivärahaa ajalle Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa edellisen sairauspäivärahan maksamisesta eli viimeistään , on omavastuuaika 1 päivä. 31

32 Omavastuuaikaa ei ole Omavastuuaikaa ei ole Omavastuuaikaa ei ole, jos sairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen osasairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen (SVL 1224/ luku 7 3 mom.). Kuntoutusrahalla tarkoitetaan Kelan maksamaa kuntoutusrahaa työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. 55 päivän odotusaika päivän odotusaika Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha myönnetään, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 kalenteripäivää (SVL 1224/ luku 7 ). Jos työkyvyttömyyden alkaessa on ilmeistä, että työkyvyttömyys tulee jatkumaan vähintään päivärahan enimmäisajan, sairauspäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä heti 1+9 omavastuuajan jälkeen ilman odotusaikaa. YEL-päivärahan omavastuuaika YEL-päivärahan omavastuuaika YEL-vakuutetun sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää (SVL 1113/ luku 10 ). YEL-päivärahaa myönnetään enintään SVL:n mukaisen 1+9 arkipäivän omavastuuajan loppuun saakka. YEL-päivärahaa myönnetään, vaikka työkyvyttömyys ei kestä koko edellä mainittua omavastuuaikaa, mutta kuitenkin pitempään kuin YEL-päivärahan omavastuuaika. YEL-päivärahaan ei sovelleta SVL:n mukaisen päivärahan 1 arkipäivän omavastuuaikaa. Jos vakuutetulle on maksettu YEL-päivärahaa vain osalle SVL:n mukaista 1+9 arkipäivän omavastuuaikaa ja työkyvyttömyys saman sairauden perusteella alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, uuteen työkyvyttömyysjaksoon sovelletaan YEL-päivärahan 1+3 arkipäivän omavastuuaikaa. 32

33 Esimerkki Hakija on työkyvytön ajalla 1.4. (ti) (ma). Hakijalla on voimassa oleva YEL-vakuutus. YEL-päivärahan omavastuuaika on Hänelle myönnetään YEL-päivärahaa ajalle (kaksi arkipäivää, la ja ma). Hän tulee uudelleen työkyvyttömäksi saman sairauden perusteella Hänellä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan yhden päivän omavastuuajan perusteella, sillä työkyvyttömyys ei ole ensimmäisellä kerralla kestänyt yli sairastumispäivän ja 9 sitä seuraavan arkipäivän omavastuuaikaa. Hänellä ei myöskään ole oikeutta YEL-päivärahaan, koska työkyvyttömyys ei 9.4. jälkeen ole kestänyt yli YEL-päivärahan omavastuuaikaa. MYEL-päiväraha Melasta MYEL-päiväraha Melasta Mela maksaa maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutetulle henkilölle sairauspäivärahan omavastuuajalta MYEL-päivärahaa (Laki 118/1991). MYELpäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja kolme sitä seuraavaa päivää. Omavastuuaika kuluu kaikkina kalenteripäivinä. MYEL-päivärahan määrä on 1/514 MYEL-työtulosta. Lue lisää Mela-sairauspäiväraha Päivärahaoikeus enimmäisajan jälkeen Päivärahaoikeus enimmäisajan jälkeen Sairauspäivärahan enimmäisajan täytyttyä vakuutettu voi saada päivärahaa saman sairauden perusteella oltuaan vähintään 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti työkykyinen. Huomaa, että työkykyisyyttä pidetään yhtäjaksoisena, vaikka 12 kuukauden aikaan sisältyy lyhyitä enintään 1+9 arkipäivän omavastuuajan pituisia työkyvyttömyysjaksoja. Jos kyseessä on uusi sairaus, ei 12 kuukauden työkykyisyysaikaa edellytetä. (SVL 1224/ luku mom.) Vakuutettu voi saada sairauspäivärahaa saman sairauden perusteella enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, jos hän palaa ansiotyöhön ja hänen sairautensa uusiutuu työssäolon jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Päivärahaa maksetaan yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 50 arkipäivältä. (SVL 1224/ luku 9 5 mom.) Oikeus lisäpäiviin on vakuutetulla, jonka työkyvyttömyys enimmäisajan jälkeen alkaa uudelleen tai sen jälkeen. Kun vakuutettu hakee sairauspäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen ja hän on työkyvytön, selvitä, onko 12 kuukauden työkykyisyysaika täyttynyt. Jos se on täyttynyt, voit myöntää päivärahan. Jos 12 kuukauden työkykyisyysaika ei ole täyttynyt, selvitä, 33

34 onko kysymyksessä sama vai uusi sairaus. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, voit myöntää päivärahan. Jos kysymyksessä on sama sairaus kuin enimmäisajalla, selvitä vakuutetun työssäolo enimmäisajan jälkeen. Vakuutetulla voi olla oikeus enimmäisajan jälkeisiin lisäpäiviin 30 päivän yhtäjaksoisen työssäolon perusteella. 12 kuukauden työkykyisyysajan jälkeen kuukauden työkykyisyysajan jälkeen Päiväraha voidaan myöntää enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, kun vakuutettu on ollut enimmäisajan päättymisen jälkeen yhtäjaksoisesti työkykyinen vähintään 12 kuukauden ajan. Yhtäjaksoista työkykyisyysaikaa eivät katkaise enintään 1+9 arkipäivän omavastuuajan kestävät työkyvyttömyysjaksot. (SVL 1224/ luku 9 ) Kun vakuutettu hakee päivärahaa uudelleen enimmäisajan jälkeen, tutki ensisijaisesti onko vakuutettu työkyvytön. Jos häntä ei voida pitää työkyvyttömänä, hylkää hakemus tällä perusteella. Tuo päätöksessä esiin myös toissijainen hylkäävä peruste, jos aikaisempi enimmäisajan täyttyminen olisi myös esteenä päivärahan myöntämiselle. Hylkää hakemus enimmäisajan perusteella vain siinä tapauksessa, että hakija on työkyvytön. Huomaa, että hakijan ammatti ja tavallinen työ on voinut vaihtua edellisen enimmäisajan jälkeen. Esimerkki 1 Vakuutetun 300. sairauspäivärahapäivä olisi Vakuutetulla on siten oikeus päivärahaan asti. Työkyvyttömyys on päättynyt Vakuutetun oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella alkaa aikaisintaan Jos vakuutetun työkyvyttömyys saman sairauden perusteella alkaa uudelleen ja hän on ollut ansiotyössä vähintään 30 päivää yhtäjaksoisesti enimmäisajan päättymisen jälkeen, hänelle voi syntyä oikeus lisäpäiviin. Lue lisää kohdasta Ratkaisutyö > Sairastaminen > Sairauspäiväraha > Vakuutetun oikeus > Päivärahaoikeus enimmäisajan jälkeen > 50 lisäpäivää saman sairauden perusteella. Esimerkki 2 Vakuutetun 300. sairauspäivärahapäivä olisi Vakuutetulla on oikeus päivärahaan asti. Tämän jälkeen hän on saanut kuntoutustukea saakka. Vakuutetun oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella alkaa aikaisintaan ellei hän ole kuntoutustuen jälkeen palannut ansiotyöhön vähintään 30 päiväksi. 12 kuukauden työkykyisyysaikaan ei saa sisältyä 1+9 arkipäivän omavastuuajan ylittävää työkyvyttömyysjaksoa. Arvioidessasi 12 kuukauden työkykyisyysajan täyttymistä, ota huomioon vakuutetun sairauspäivärahaa tai eläkettä varten toimittamat lääkärinlausunnot ja arvioi työkykyisyys niiden perusteella. Sairauden diagnoosilla ei ole merkitystä selvitettäessä työkykyisyysaikaa. Jos vakuutettu ei ole hakenut sairauspäivärahaa eikä 34

35 Esimerkki 1 esittänyt lääkärinlausuntoja 12 kuukauden aikana eikä asiakirjoista muutenkaan tule ilmi, että hän olisi ollut työkyvytön, hänen katsotaan olleen työkykyinen. Työkykyisenä ei pidetä vakuutettua joka saa osasairauspäivärahaa ajanjaksoa, jolta vakuutettu saa osasairauspäivärahaa, ei lasketa 12 kuukauden työkykyisyysaikaan joka saa täyttä lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai muuta korvausta työkyvyttömyyden perusteella. Työkykyisyysaikaan rinnastetaan aika, jolta vakuutettu on saanut Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa saanut ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten nojalla ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa Tarkista tarvittaessa Työlinja-puhelinpalvelusta osoitteesta Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei ole työ- tai virkasuhteessa ja joka ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään. Työttömänä pidetään myös kokoaikaisesti lomautettua ja soviteltuun peruspäivärahaan oikeutettua henkilöä sekä henkilöä, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat kokonaan keskeytyneet lomautukseen rinnastettavasta syystä. Työnhakijana pidetään henkilöä, joka on rekisteröitynyt työnhakijaksi työhallinnon tietojärjestelmään, pitänyt työnhakunsa voimassa, ilmoittanut työ- ja elinkeinotoimistolle yhteystietonsa ja joka asioi työ- ja elinkeinotoimistossa toimiston edellyttämällä tavalla. osallistunut julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaiseen toimenpiteeseen tai mainitun lain 9 luvussa tarkoitettuun opiskeluun oikeutettu työttömyysturvalain mukaiseen etuuteen, koska työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty. Huomaa, että 12 kuukauden työkykyisyysaika täyttyy ja uusi sairauspäivärahaoikeus voi alkaa, vaikka vakuutettu ei terveydellisistä syistä ole ollut työhön kykenevä enimmäisajan jälkeen, jos hän kuitenkin on ollut tämän ajan yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana. Tällöin merkitystä ei ole sillä, että vakuutettu on esittänyt lääkärintodistuksia työkyvyttömyydestään ko. 12 kuukauden ajalta. Yhtäjaksoisen työttömänä työnhakijana olon voi keskeyttää korkeintaan alle omavastuuajan (1 + 9 arkipäivää) pituinen jakso esim. siitä syystä, että työnhaku on jäänyt ajallaan uusimatta. Enimmäisaika on täyttynyt Vakuutettu on ollut työtön työnhakija. Hän on esittänyt B-lausunnon alkaen. Asiantuntijalääkärin mukaan hän on 35

36 sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Hänellä on oikeus päivärahaan alkaen. Esimerkki 2 Enimmäisaika on täyttynyt Vakuutettu on ollut työtön työnhakija. Hän on hakenut sairauspäivärahaa työttömänä työnhakijana ollessaan ajoille ja Hakemukset on hylätty. Hakija on katsottu työkyvyttömäksi, mutta 12 kuukauden työkykyisyysaika ei täyty. Vakuutettu on hakenut sairauspäivärahaa uudelleen lääkärinlausunnolla, jossa hänet on katsottu työkyvyttömäksi Asiantuntijalääkäri pitää vakuutettua työkyvyttömänä ko. aikana. Sairauspäiväraha hylätään ajalta Oikeus päivärahaan alkaa lukien. Päiväraha maksetaan arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Sairauspäiväraha voidaan myöntää työkyvyttömyysajalle kirjoitetun lääkärinlausunnon perusteella alkaen edellyttäen, että työkyvyttömyys alkaen voidaan arvioida ko. lausunnon perusteella. Jos arviointi ei ole mahdollista, työkyvyttömyydestä lukien tarvitaan uusi selvitys. Vakuutetulla, joka on enimmäisajan täytyttyä ja työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan ollut yhtäjaksoisesti työssä 12 kuukautta ennen työkyvyttömyyden alkamista, on uudelleen oikeus saada päivärahaa, jos hän tulee työkyvyttömäksi siihen työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan on tehnyt. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, voi oikeus päivärahaan alkaa jo ennen 12 kuukauden työssäoloaikaa. Jos päiväraha-asiakirjoja ei enää ole, selvitä millä perusteella työkyvyttömyyseläke on myönnetty. Uuden sairauden perusteella Uuden sairauden perusteella Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan enimmäisajan täyttymisestä huolimatta, vaikka hän ei ole ollut työkykyinen 12 kuukauden aikaa, jos työkyvyttömyys johtuu uudesta sairaudesta. Uuden sairauden perusteella päivärahaa voidaan myöntää uudelleen enimmäisajalta (SVL 1224/ luku 9 ). Sairautta ei voida pitää uutena sairautena, vaikka se lääketieteellisesti olisikin eri sairaus, jos vakuutettu ei ole ollut työkykyinen vähintään yhden päivän ajan enimmäisajan jälkeen. Uutena sairautena pidetään sairautta, joka ei ole aiheuttanut työkyvyttömyyttä aikaisempana enimmäisaikana ja jonka ei voida katsoa liittyvän aikaisempaan työkyvyttömyyteen. Uuden sairauden perusteella päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin uusi sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyden, vaikka sen aikana vakuutettu sairastuisi aikaisemmin kuluneen enimmäisajan aikana työkyvyttömyyttä aiheuttaneeseen sairauteen. Jos vakuutettu on ollut enimmäisajan täyttymisen jälkeen työkykyinen alle 12 kuukautta ja sairastuu samaan sairauteen, päivärahaa ei myönnetä niin kauan kuin tämä sairaus aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Tästä poiketen päivärahaa voidaan myöntää myös saman sairauden perusteella enintään 50 arkipäivältä, jos vakuutettu on ollut työssä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää enimmäisajan päättymisen jälkeen. Jos vakuutettu sairastuu enimmäisajan jälkeen saman sairauden lisäksi uuteen sairauteen, päivärahaa 36

37 voidaan myöntää uuden sairauden perusteella vasta sen jälkeen, kun aikaisempi sairaus ei enää aiheuta työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkepäätös ei lainvoimainen Jos vakuutetulle ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä päivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen, vakuutetun mahdollinen muutoksenhaku eläkepäätöksestä ja se, ettei eläkepäätös ole lainvoimainen, eivät estä uuden sairauspäivärahahakemuksen ratkaisemista. Tällaisessa tapauksessa vakuutetun sairauspäivärahaoikeutta tulee arvioida sen hetkisen tilanteen mukaan eli siten kuin eläkettä ei olisi myönnetty. 50 lisäpäivää saman sairauden perusteella lisäpäivää saman sairauden perusteella Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan enimmäisajan täyttymisestä huolimatta saman sairauden perusteella, jos hän palaa ansiotyöhön ja hänen sairautensa uusiutuu, kun työssäolo on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Päivärahaa voidaan maksaa enintään 50 arkipäivältä yhdessä tai useammassa jaksossa. Paluu ansiotyöhön Paluu ansiotyöhön Ansiotyöhön paluu tarkoittaa paluuta työelämään palkansaajana tai yrittäjänä. Työhön paluuta tarkastellaan suhteessa viimeisimpään enimmäisaikaan. Vähintään 30 päivän työssäolojakso voi alkaa välittömästi tai myöhemmin, kuitenkin ennen uuden työkyvyttömyysjakson alkamista. Oikeus lisäpäiviin voi syntyä myös silloin, kun vakuutettu on saanut enimmäisajan jälkeen määräajan kuntoutustukea ja työhön paluu tapahtuu sen jälkeen. Vakuutettu voi palata aikaisempaan työhönsä tai aloittaa uuden työn. Työhön paluuna ei pidetä sitä, että opiskelija palaa enimmäisajan jälkeen opiskelemaan tai kotityötä tehnyt takaisin kotityöhön. Oikeus lisäpäiviin voi syntyä vain, jos vakuutettu palaa enimmäisajan jälkeen työntekijäksi tai yrittäjäksi. Enimmäisajan jälkeen työttömäksi työnhakijaksi hakeutumista ei rinnasteta ansiotyöhön paluuseen. Jos työtön vakuutettu kuitenkin saa enimmäisajan jälkeen työtä ja työssäolo jatkuu yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää, hänellä voi olla oikeus lisäpäiviin. Jos eläkkeellä oleva vakuutettu (SVL 1224/ luku 6 ) menee eläkkeelle siirtymisen jälkeen palkkatyöhön tai ryhtyy yrittäjäksi, hänellä lisäpäiväoikeus voi syntyä vasta, kun hän eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella on saanut päivärahaa enimmäisajalta ja on sen jälkeen palannut työhön vähintään 30 päiväksi. Huomaa, että jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava ryhtyy työhön eläkkeellä ollessaan tai eläkkeen ollessa lepäämässä, hänen tulee olla ensin työssä yhtäjaksoisesti 12 kuukautta, jotta hän voi saada päivärahaa saman sairauden perusteella. Hänelle voi syntyä oikeus lisäpäiviin, jos hän 12 kuukauden työskentelyn jälkeen sairastuu, saa enimmäisajan päivärahaa ja palaa sen jälkeen työhön vähintään 30 päiväksi. 37

38 30 päivän yhtäjaksoinen työssäolo päivän yhtäjaksoinen työssäolo 30 päivän yhtäjaksoisella työskentelyllä tarkoitetaan kalenteripäiviä, jolloin siihen sisältyvät myös sunnuntai- ja pyhäpäivät. Työssäolon tulee olla yhtäjaksoista siten, että sen keskeyttävät vain säännönmukaiset tai niihin rinnastettavat viikkotyövapaat. 30 kalenteripäivän tulee olla tosiasiallista työskentelyä, mm. vuosilomalla oloa ei rinnasteta työssäoloon. 30 päivän yhtäjaksoista työssäoloa laskettaessa otetaan joustavasti huomioon erilaiset työjärjestelyt esim. vuorotyössä. Vakuutettu voi 30 päivän aikana työskennellä eri työnantajilla, jos kuitenkin yhtäjaksoisen työskentelyn vaatimus täyttyy. Selvitä palkansaajan työssäolo hakemuksen tiedoista tai työnantajan palkkailmoituksesta. Jos vakuutetun työssäolo on päättynyt, pyydä tarvittaessa selvitys työnantajalta (PRL34). Tarkista, onko yrittäjällä voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus. Jos vakuutus ei ole voimassa, selvitä yrittäjätoiminnan yhtäjaksoinen kesto asiakaskirjeellä (PRL33) Päivittäisen työajan pituudelle ei ole asetettu erityisvaatimuksia. Työssäolon edellytys täyttyy myös osapäivätyössä. Esim. työskentely osasairauspäivärahan aikana, oppisopimuksella työskentely tai kuntoutuksen työkokeilu silloin, kun työsuhde on voimassa, täyttävät työssäolon edellytyksen. Esimerkki Vakuutettu on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa saakka. Hän on sen jälkeen ollut työttömänä työnhakijana saakka. Hän on työssä ja uudelleen työttömänä työnhakijana Hän saa työtä lukien ja sairastuu alkaen samaan sairauteen kuin enimmäisajalla. Hänellä ei ole oikeutta lisäpäiviin, koska hän ei ole ollut työssä yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää. Enintään 50 arkipäivää Enintään 50 arkipäivää Sairauspäivärahaa myönnetään yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 50 arkipäivää. Omavastuuaikaan ja päivärahan määrän laskentaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin päivärahaan yleensä. Jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus sairauspäivärahaan. 50 arkipäivälle lasketaan oma kertymä. Kun vakuutetulle on myönnetty päivärahaa yhteensä 50 arkipäivältä, hänellä on oikeus päivärahaan uudelleen saman sairauden perusteella vasta, kun hän on viimeisimmän työkyvyttömyysjakson jälkeen ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan. 38

39 Enimmäisaika Enimmäisaika Sairauspäiväraha myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana päivärahapäivien määrä nousisi 300 päivään. Enimmäisaikaan lasketaan mukaan kaikki arkipäivät myös lauantait ja aatot (SVL 1224/ luku 8 ). Huomaa, että osasairauspäivärahassa on oma enimmäisaika 120 arkipäivää. Osasairauspäivärahan enimmäisajan kuluminen ei vaikuta sairauspäivärahan enimmäisaikaan. Vakuutetun päätöksessä ilmoitetaan, että enimmäisaika päättyy sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana tulisi 300 päivää myönnettäväksi. Päätös enimmäisajasta tehdään, vaikka työkyvyttömyys päättyisi jo sen kuukauden aikana, jonka lopussa enimmäisaika päättyy. Esimerkki Vakuutetun 300. sairauspäivärahapäivä on Hänellä on oikeus päivärahaan asti. Työkyvyttömyys on päättynyt Vakuutetulle tehdään päätös enimmäisajasta, mutta hänelle maksetaan päivärahaa vain asti. Jos työkyvyttömyys kuitenkin jatkuisi saman sairauden perusteella alkaen, voitaisiin hänelle myöntää päivärahaa vielä ajalle Enimmäisaika ja ensisijaisuusaika Enimmäisaika ja ensisijaisuusaika Ensisijaisuusaika vahvistetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan määrittelyä varten. Ensisijaisuusaika ja enimmäisaika ovat yhtenevät, jos työkyvyttömyys ensisijaisuusajan vahvistamisen jälkeen jatkuu yhdenjaksoisena ensisijaisuusajan päättymiseen saakka. Jos vakuutetun työkyvyttömyys ei kuitenkaan ensisijaisuusajan vahvistamisen jälkeen ole yhdenjaksoista, ensisijaisuusaika ja enimmäisaika poikkeavat toisistaan ja sairauspäivärahaa voidaan maksaa enimmäisajan loppuun asti. Enimmäisajan laskeminen Enimmäisajan laskeminen Enimmäisaikaan lasketaan kaikki sairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta sellaisen työkyvyttömyyden alkamisesta, johon sovelletaan 1+9 arkipäivän omavastuuaikaa. Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä päivärahapäiviä ei oteta huomioon enimmäisajassa. Aikaisemmat päivärahapäivät lasketaan aina uudelleen jokaisen sellaisen päivärahan myönnön yhteydessä, johon sovelletaan arkipäivän omavastuuta. 39

40 Esimerkki 1 Enimmäisaikaan lasketaan myös sellainen ennen päivärahan hakemista alkanut työkyvyttömyysaika, jolta vakuutettu ei ole hakenut tai jolta hänelle ei ole myönnetty päivärahaa muun korvauksen saamisen vuoksi. Tällöin edellytetään, että vakuutettu on ollut tuona aikana SVL:ssa tarkoitetulla tavalla työkyvytön ja työkyvyttömyys jatkuu yhtäjaksoisena. Vakuutettu on saanut liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta Hän ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Vakuutetun työkyvyttömyys jatkuu alkaen, josta lähtien hän hakee sairauspäivärahaa. Vakuutettua pyydetään toimittamaan Kelaan selvitykset alkaneesta työkyvyttömyydestä. Jos vakuutettua pidetään työkyvyttömänä SVL:n tarkoittamalla tavalla ja hän täyttää muut edellytykset, myönnetään hänelle sairauspäiväraha alkaen. Sairauspäivärahapäivät alkaen lasketaan mukaan enimmäisaikaan. Esimerkki 2 Vakuutettu on saanut liikennevakuutuslain mukaista päivärahaa Hän ei ole hakenut sairauspäivärahaa. Hän on palannut työhön, mutta työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen Vakuutettu hakee sairauspäivärahaa. Päiväraha myönnetään 1+9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Päivärahan enimmäisaikaan luetaan sairauspäivärahapäivät omavastuuajan jälkeiseltä ajalta. Enimmäisaikaan lasketaan myös sellaiset päivät, joilta vakuutetulla työkyvyttömyyden perusteella on oikeus päivärahaan, mutta päivärahaa ei makseta, koska päivärahan maksaminen on keskeytetty sen vuoksi, ettei työntekijä ole toimittanut Kelaan työterveyshuollon lausuntoa viimeistään silloin, kun päivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä vakuutettu on suorittamassa hänelle tuomittua vankeusrangaistusta vankilassa lukuun ottamatta sakon muuntorangaistusta vakuutettu on varusmiespalveluksessa tai sitä vastaavassa vapaaehtoisessa asepalveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa taikka siviilipalveluksessa vakuutetun työtulojen määrä jää alle vähimmäismäärän vakuutettu ei täytä työedellytystä vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyden vuoksi muun lain perusteella sairauspäivärahaa suurempaan ansionmenetyskorvaukseen vakuutetulle on maksettu työkyvyttömyysajalla vanhempainpäivärahaa enimmäisaikaan ei kuitenkaan lasketa varhennettua äitiysrahaa, koska se on sairauspäivärahan estävä etuus (SVL 1224/ luku 6 2 mom.) hakemus on myöhästynyt. (SVL 1224/ luku 8 3 mom.). Muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa maksetut päivärahapäivät otetaan huomioon sairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa samalla tavoin kuin, jos vastaavalta ajalta olisi maksettu Suomessa päivärahaa. Maksupäivät voidaan kysyä tarvittaessa lomakkeella E 001 edellisen toimivaltaisen valtion yhteyselimeltä tai henkilön edelliseltä sairausvakuutuskassalta, jos sen osoite on tiedossa. (Asetukset 883/2004, 5 artikla ja 1408/71, 35 artikla) 40

41 Enimmäisaikaa ei lasketa Enimmäisaikaa ei lasketa Enimmäisaikaan ei lasketa päiviä, joilta päiväraha hylätty sillä perustella, että vakuutetulla ei ole lainkaan oikeutta päivärahaan esim. estävän etuuden vuoksi YEL-päivärahapäiviä tartuntatautilain mukaisia päivärahapäiviä luovutuspäivärahapäiviä osasairauspäivärahapäiviä. Kv-säännökset Kv-säännökset Kelan etuuksien saaminen edellyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumista. Yleensä kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan. Jos henkilö muuttaa ulkomaille tilapäisesti eli alle vuodeksi, hän kuuluu pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvaan ja on oikeutettu Kelan etuuksiin. EU- tai ETA-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin lyhytkin työskentely riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet EY-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välillä liikkuvien henkilöiden rahaetuudet Asetusta 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetusta 987/2009 sovelletaan lukien EU-jäsenvaltioiden välillä liikkuviin EU-kansalaisiin. ETA-maat Norja, Islanti ja Liechtenstein soveltavat asetusta lukien ja Sveitsi alkaen. Asetusta sovelletaan eräin poikkeuksin lisäksi muiden maiden kansalaisiin, jotka liikkuvat EU:n jäsenmaiden välillä. Edellytyksenä jäsenmaiden välillä liikkumisen lisäksi on, että kolmannen maan kansalainen on asunut laillisesti jossain jäsenvaltiossa ennen liikkumistaan. EY:n sosiaaliturva-asetusta 1408/71 sovelletaan jälkeenkin toistaiseksi tilanteissa, joissa asetus 883/2004 ei sovellu EU/ETA-alueella (ml. Sveitsi) liikkuvaan henkilöön. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Asetuksissa 883/2004 ja 1408/71 tarkoitettuja rahaetuuksia Suomen etuuksista ovat sairausvakuutuslain mukaiset sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha, 41

42 äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha, tartuntatautipäiväraha, luovutuspäiväraha ja erityishoitoraha sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukainen kuntoutusraha. Asetuksissa 883/2004 ja 1408/71 säädetään, miten rahaetuus annetaan ja mikä EY-lainsäädäntöä soveltava valtio vastaa kustannuksista, kun asetusten piiriin kuuluva henkilö siirtyy maasta toiseen tai kun hän oleskelee tai asuu muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Rahaetuuksia koskevat tiedot välitetään maasta toiseen E 100 -sarjan lomakkeilla. Sovellettaessa asetusta 883/2004 E-lomakkeeseen liitetään kansilehti, joka on tulostettavissa Windowsin tehtäväpalkin Käynnistä-valikosta kohdasta Etuuskäsittely > E- lomakkeiden täyttäminen ja tulostaminen (KiTu). Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Vastuu etuuksista ja oikeus etuuksiin Työttömät Perheenjäsenet Rajatyöntekijä Opiskelijat Virkamiehet Pääsääntö Rahaetuuksista vastaa aina toimivaltainen valtio tai seuraavassa esitettyjen sääntöjen perusteella määräytyvä vastuussa oleva valtio (eläkkeensaajat, työttömät). Rahaetuuksia voidaan maksaa myös muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa asuville tai oleskeleville (eksportointiperiaate). Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksillä määrätään, minkä EYlainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädännön piiriin asetuksen tarkoittama henkilö kuuluu. Valtio, jonka piiriin henkilö kuuluu, on henkilön toimivaltainen valtio. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat Asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksissä määrätään, minkä EYlainsäädäntöä soveltavan maan lainsäädäntöä työntekijään on sovellettava. Jäsenmaa, jonka lainsäädäntöä työntekijään sovelletaan, on työntekijän toimivaltainen valtio. Työntekijän rahaetuudet maksetaan toimivaltaisesta maasta myös silloin, kun henkilö oleskelee tai asuu muussa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa. Eläkkeensaajat Sovellettaessa asetusta 883/2004 ja eläkkeensaaja on oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusrahaan, hänen rahaetuuksistaan vastaa työskentelyvaltio. Jos eläkkeensaaja ei työskentele, hänen kuntoutusrahaetuuksistaan vastaa kuitenkin luontoisetuuksien kustannuksista vastuussa oleva valtio. 42

43 Työttömät Opiskelijat Asetusta 1408/71 sovellettaessa eläkkeensaajien ja heidän perheenjäsentensä osalta, vastuu kuuluu jollekin heidän aikaisemmasta työskentelymaastaan. 1. Jos eläkkeensaajalla on oikeus asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin ja eläkkeensaaja saa eläkettä asuinmaasta: Asuinmaa vastaa etuuksista (27 art.) eläkkeensaaja ei saa eläkettä asuinmaastaan: Etuuksista vastaa kohdassa 2 selostetun järjestyksen mukaan määräytyvä maa. Jos vastuussa olevaa maata ei näin löydy, jää vastuu etuuksista asuinmaalle. (28 a art.) 2. Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaan sairaus- ja äitiysetuuksiin (28 art.) ja eläkkeensaaja saa eläkettä jäsenmaasta, jossa hänellä olisi oikeus etuuksiin, jos hän asuisi siellä: Tämä maa vastaa etuuksista. jos edellisessä kohdassa mainittuja maita on useampia, vastaa etuuksista se maa, jonka vakuutuskaudet ovat pitemmät. jos em. tapauksessa vakuutuskaudet ovat yhtä pitkät, vastaa etuuksista se näistä maista, jossa hän on ollut viimeksi vakuutettu. jos ei löydy eläkettä maksavaa maata, jossa eläkeläinen olisi oikeutettu etuuksiin, jos asuisi siellä, hän ei saa etuuksia mistään. Asetusta 1408/71 sovellettaessa Suomi vastaa myös muussa jäsenmaassa asuvan vastuullaan olevan eläkeläisen rahaetuuksista riippumatta siitä, pidetäänkö eläkeläistä Suomessa vakuutettuna. Kysymykseen voi tulla käytännössä kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat. Työttömien ja heidän perheenjäseniensä etuuksista vastaa työttömyysturvaa maksava maa. Työttömän hakiessa työtä toisesta jäsenmaasta, rahaetuuksista vastaa se maa, joka vastaa työttömyysetuuden kustannuksista (lähtömaa) siltä ajalta, jolta etuuksia maksetaan. Lue lisää (Ratkaisutyö > Peruspäiväraha > Etuusohje > Oikeus ja edellytykset > Erityiset edellytykset > Kv-säännökset > Työttömyysturvan säilyttäminen haettaessa työtä EYlainsäädäntöä soveltavasta maasta). Opiskelijoiden etuuksista vastaa asuinvaltio. Opiskeluvaltio vastaa etuuksista, jos opiskelija täyttää opiskeluvaltion kansallisessa lainsäädännössä asetetut vakuuttamisen edellytykset. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). 43

44 Perheenjäsenet Virkamiehet Pelkkä perheenjäsenyys Suomessa vakuutettuun työntekijään, opiskelijaan, eläkeläiseen tai työttömään ei tuo oikeutta sairausvakuutuslain perusteella maksettaviin rahaetuuksiin Suomesta, vaan aina edellytetään henkilön joko asumisen (soveltamisalalaki) tai työskentelyn (asetus 883/2004 ja 1408/71) perusteella olevan henkilökohtaisesti vakuutettu Suomessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > EUlainsäädäntö > Asetukset 883/2004 ja 1408/71). Virkamiehiin ja heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksia 883/2004 ja 1408/71 ja vastuu heille annetuista etuuksista kuuluu jäsenmaalle, jonka palveluksessa he ovat tai ovat olleet. Rajatyöntekijä Suomessa työskentelevä rajatyöntekijä saa rahaetuudet Suomesta. Suomessa asuva, mutta muussa EY-lainsäädäntöä (asetukset 883/2004 ja 1408/71) soveltavassa maassa työskentelevä rajatyöntekijä, saa rahaetuudet työskentelymaasta. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomeen muutto > Työskentelyn erityistilanteet > Liikkuva henkilöstö > Rajatyöntekijä). Työtulot Työtulot Rahaetuuden perusteena olevina työtuloina otetaan huomioon vain Suomessa vakuutettuna olon ajalta ansaitut tulot (883/2004, 21 artikla ja 1408/71, 23 artikla). Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen vakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos etuuden saajan palkka maksetaan muuna valuuttana kuin euroina ja etuuden perusteena käytetään kuuden kuukauden työtuloja, työtulot muunnetaan euroiksi käyttäen kuuden kuukauden ajanjakson viimeisenä päivänä julkaistua muuntokurssia (hallintotoimikunnan päätös H3, ). Valuuttakurssien muuntamisessa käytetään Euroopan Keskuspankin päivittäin julkaisemia muuntokursseja. Valuutan muuntaminen voidaan suorittaa EKP:n internetsivuilla. 44

45 Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen Päivärahaetuuksien maksaminen muutettaessa ja muuton jälkeen Suomesta Suomeen Työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenilleen maksetaan rahaetuudet lähtömaasta sairaus- ja vanhempainpäivärahakauden loppuun, myös heidän muuttaessaan toiseen jäsenmaahan. Sairauspäivärahakaudella muuttavalle maksetaan päivärahaa niin pitkään kuin työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena, korkeintaan sairauspäivärahakauden enimmäisaika. Kuntoutusrahaa maksetaan niin kauan kuin päätöksessä on mainittu, edellyttäen, että kuntoutus jatkuu kuntoutuspäätöksen tai -suunnitelman mukaisesti toisessa EYlainsäädäntöä soveltavassa maassa. Erityishoitorahaa vakuutetulle maksetaan niin kauan kuin erityishoitorahan myöntämisedellytykset täyttyvät (vanhemman läsnäolo välttämätön, vaikea sairaus, painavat lääketieteelliset syyt). Muuttajalle maksetaan sairausvakuutuslakiin sekä Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin perustuvia päivärahaetuuksia Suomesta riippumatta siitä, perustuuko etuuden määrä edeltäviin työtuloihin, vai onko kyseessä vähimmäismääräisenä maksettava päiväraha. Jos muu jäsenvaltio alkaa maksaa vastaavaa päivärahaetuutta omien säännöstensä mukaan, tämä etuus voidaan vähentää Suomen etuudesta (SVL 12 luku 10, KKRL 36 ). Suomesta muuhun EY-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon muuttava päivärahaetuuden saaja pidetään Suomessa vakuutettuna päivärahan maksukauden ajan, kun etuuden määrä perustuu edeltäviin työtuloihin. Tällainen päivärahan saaja rinnastetaan työntekijään asetusten 883/2004 ja 1408/71 lainvalintamääräyksiä sovellettaessa. Lue lisää (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Vakuuttaminen Suomesta muutto). Edellisen toimivaltaisen valtion tulee maksaa etuuskausi loppuun työntekijälle, itsenäiselle ammatinharjoittajalle, opiskelijalle ja heidän perheenjäsenelleen heidän muuttaessaan Suomeen. Jos on epäselvää, minkä jäsenvaltion vastuulle asetuksen 883/2004 mukaan etuuden maksaminen kuuluu, ota yhteyttä ETT-osastolle (sähköpostiosoite jl-ettyb). Jos asetusta 1408/71 sovellettaessa tiedetään, että sairauspäiväraha on keskeytetty Suomessa omaksutun käsityksen mukaan vastoin asetuksen säännöstä, on sairauspäivärahaetuus maksettava väliaikaisesti ja toimitettava regressivaatimus edelliselle toimivaltaiselle laitokselle (asetus 574: 114 artikla). Tällöin sairauspäivärahan määrä lasketaan kuin henkilö olisi ollut vakuutettu viimeisen työskentelyn aikana Suomessa ja työtulo arvioidaan ulkomailla ansaittuja työtuloja perusteen käyttäen. 45

46 Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuuksien hakeminen Päivärahaetuutta voi hakea suoraan toimivaltaisesta laitoksesta tai asuin- tai oleskelumaan laitos voi välittää hakemuksen toimivaltaiselle laitokselle. Lue E-lomakkeiden käytöstä (E 115 E 119 täyttöohjeet) Muussa jäsenvaltiossa asuva vakuutettu Käsittele toisessa jäsenmaassa asuvan Suomessa vakuutetun rahaetuushakemus samalla tavoin kuin myöntäessäsi päivärahaetuutta Suomessa asuvalle. Hanki puuttuvat tiedot vakuutetulle lähetettävällä hakemuslomakkeella. Jos asuin- tai oleskelupaikan laitos on toimittanut lomakkeen E 115, lomake katsotaan hakemukseksi. Ilmoita tekemästäsi etuuspäätöksestä asuinpaikan laitokselle lomakkeella E 117 ja hylkäävästä etuuspäätöksestä lisäksi lomakkeella E 118. Jos työkyvyttömyysaika on lomakkeella E 115 tai sen liitteenä olevassa lääkärintodistuksessa alle sairauspäivärahan omavastuuajan, voit tehdä hylkäävän päätöksen ilman, että pyydät vakuutettua täyttämään kansallisen hakemuslomakkeen. Muussa jäsenvaltiossa vakuutettu Suomessa Jos muussa EU-maassa vakuutettu, mutta Suomessa asuva tai oleskeleva hakee täällä rahaetuuksia, toimita toimivaltaiselle laitokselle lomake E 115. Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Menettelyt työkyvyttömyyteen liittyvissä rahaetuuksissa Asetuksen 987/2009 artiklassa 27 säädetään menettelyistä, joita vakuutetun, asuinjäsenvaltion laitoksen ja toimivaltaisen laitoksen on noudatettava silloin, kun työhön kykenemättömyyteen liittyviä rahaetuuksia haettaessa oleskelu- tai asuinjäsenvaltio on muu kuin toimivaltainen jäsenvaltio. Menettelyjä sovelletaan tarvittavin muutoksin, jos vakuutettu oleskelee muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Kun Suomi on toimivaltainen valtio ja etuuden hakija asuu muussa jäsenmaassa, pyydä sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahahakemuksissa tarvittavat lääketieteelliset lisäselvitykset pääsääntöisesti etuuden hakijalta. Huomaa, että lisäselvitysten pyytäminen suoraan asuin- tai oleskelupaikan laitokselta oikeuttaa laitoksen perimään lääkärinlausuntojen ja tutkimusten kustannukset. Vakuutetun on noudatettava Jos toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädäntö edellyttää lääkärintodistuksen esittämistä rahaetuuden saamiseksi, vakuutetun on pyydettävä asuinjäsenvaltion lääkäriä, joka määritteli hänen terveydentilansa, todistamaan työkyvyttömyyden ja sen keston. 46

47 Vakuutetun on lähetettävä todistus toimivaltaiselle laitokselle toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyn ajan kuluessa. Jos asuinjäsenvaltiossa hoitoa antavat lääkärit eivät anna työkyvyttömyydestä todistuksia ja niitä vaaditaan toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä, asianomaisen henkilön on käännyttävä asuinpaikan laitoksen puoleen. Asuinpaikan laitoksen on heti järjestettävä henkilön työkyvyttömyyden lääketieteellinen arviointi ja todistuksen laatiminen. Todistus toimitetaan toimivaltaiselle laitokselle viipymättä. Työkyvyttömyystodistuksen toimittaminen ei vapauta vakuutettua täyttämästä kaikkia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjä velvoitteita, erityisesti työnantajaansa nähden. Työnantaja ja/tai toimivaltainen laitos voi tarvittaessa kehottaa työntekijää osallistumaan toimintaan, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea hänen paluutaan työelämään. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta A) Menettely, jota asuinjäsenvaltion on noudatettava Jos toimivaltainen laitos pyytää, asuinpaikan laitos suorittaa tarpeelliset asianomaisen henkilön hallinnolliset tarkastukset tai lääkärintarkastukset soveltamansa lainsäädännön mukaisesti. Asuinpaikan laitos toimittaa tarkastuksen tehneen lääkärin lausunnon erityisesti työhön kykenemättömyyden todennäköisestä kestosta viipymättä toimivaltaiselle laitokselle. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta B) Menettely, jota toimivaltaisen valtion on noudatettava Toimivaltaisella laitoksella säilyy oikeus teettää valitsemallaan lääkärillä vakuutetun lääkärintarkastus. Toimivaltainen laitos maksaa rahaetuudet suoraan asianomaiselle henkilölle ja ilmoittaa tästä tarvittaessa asuinpaikan laitokselle. Jos toimivaltainen laitos epää rahaetuudet, sen on ilmoitettava päätöksestään vakuutetulle ja samanaikaisesti myös asuinpaikan laitokselle. Tarkastuksen tehneen lääkärin tai laitoksen lääketieteellisten havaintojen perusteella toisessa jäsenvaltiossa laaditussa vakuutetun työkyvyttömyyttä koskevassa todistuksessa olevat merkinnät ovat oikeudellisesti yhtä päteviä kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa laadittu todistus. (Asetus 987/2009, 27 artikla kohta C) Vastuu kustannuksista Jos toimivaltainen laitos pyytää asuin- tai oleskelupaikan laitosta toimittamaan rahaetuuden ratkaisemisessa tarvittavat vakuutetun lääkärintutkimukset, asuin- tai oleskelupaikan laitos voi laskuttaa lääkärinlausunnosta ja tutkimuksista aiheutuneet kustannukset toimivaltaiselta laitokselta. Jos toisessa jäsenvaltiossa asuva tai oleskeleva vakuutettu pyydetään tutkimuksiin toimivaltaiseen jäsenvaltioon, edellytyksenä on, ettei matkustaminen vaaranna vakuutetun terveyttä. Toimivaltainen valtio vastaa vakuutetun matka- ja asumiskustannuksista. (Asetus 987/2009, 87 artikla) 47

48 Sosiaaliturvasopimukset Sosiaaliturvasopimukset Suomella on voimassa olevat sosiaaliturvasopimukset Chilen, Israelin, Kanadan (Quebec), Saksan, USA:n, Viron ja Australian kanssa. Lisäksi Pohjoismaiden kesken on solmittu sosiaaliturvasopimus. Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Suhde EY-asetuksiin 883/2004 ja 1408/71 Jos kahden tai useamman EY-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä solmittu sosiaaliturvasopimus koskee samoja henkilöitä ja samoja etuuksia kuin asetukset 883/2004 ja 1408/71, asetuksen määräykset syrjäyttävät sopimuksen määräykset. Tämän vuoksi Saksan ja Pohjoismaiden kanssa solmitut sopimukset ovat merkitykseltään hyvin rajoitettuja. Lue lisää Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista (Ratkaisutyö > Vakuuttaminen > Kansainvälinen lainsäädäntö > Sosiaaliturvasopimukset). Suhde muihin etuuksiin Suhde muihin etuuksiin Vakuutetun saamat muut etuudet ja korvaukset vaikuttavat sairauspäivärahaan eri tavoin. Muu etuus tai korvaus voi estää sairauspäivärahan saamisen, jolloin sairauspäivärahaa ei voida myöntää tai se lakkautetaan muun etuuden alkamisesta lukien. Muu etuus tai korvaus voi olla ensisijainen. Tällöin sairauspäivärahaa maksetaan vain muun etuuden tai korvauksen ylittävältä osalta. Sairauspäiväraha voi olla myös ensisijainen muuhun etuuteen nähden. Muuta etuutta maksetaan vain, jos sitä jää maksettavaksi, kun sairauspäivärahan määrä on ensin vähennetty. Sairauspäivärahan saaminen voi lisäksi estää muun etuuden saamisen, jolloin muuta etuutta ei myönnetä tai se lakkautetaan sairauspäivärahan myöntämisestä lukien. Puolison saamat etuudet eivät vaikuta sairauspäivärahaan. Sairauspäiväraha voi vaikuttaa sen saajan puolison etuuksiin. Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke Työeläkkeillä tarkoitetaan lakisääteisiä ansioeläkkeitä, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain 3 :ssä (TyEL 395/ ). Säännös kattaa yleisimmät yksityisten ja julkisten alojen työeläkkeet. Työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää täytenä tai osatyökyvyttömyyseläkkeenä (TyEL 395/ mom.). Sairauspäiväraha on yleensä ensisijainen työeläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa tällöin aikaisintaan sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Täysi 48

49 työkyvyttömyyseläke voidaan kuitenkin joissakin tilanteissa myöntää ensisijaisuusaikaa soveltamatta, jolloin työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ei sovelleta ensisijaisuusaikaa. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. (TyEL 395/ mom.) Työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa eläketapahtuma on tai sitä aikaisemmin, muuttuvat kuitenkin vanhuuseläkkeiksi vasta 65 vuoden iässä tai lisäeläketurvan mukaisessa alemmassa eläkeiässä. Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi (TyEL395/ mom.). Ensisijaisuusaika Ensisijaisuusaika Kela vahvistaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan määrittelyä varten (SVL 1224/ luku 3 ). Ensisijaisuusaikana sairauspäiväraha on ensisijainen, eikä eläkettä vähennetä sairauspäivärahasta. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Ensisijaisuusaika on kalenteriaikaa ja se kuluu, vaikka päivärahaa ei maksettaisi. Ensisijaisuusaikaan sisältyy sairauspäivärahan enimmäisajan 150 ensimmäistä päivää ja sitä seuraavat viisi kalenterikuukautta. Ensisijaisuusaika päättyy kuitenkin jo neljännen kalenterikuukauden lopussa, jos päivärahaa yhtäjaksoisesti maksettaessa enimmäisaikakin päättyisi tällöin. Ensisijaisuusaika vahvistetaan, kun enimmäisaikaan laskettavia päivärahapäiviä on 150. Ilmoitus lähetetään ohjelmallisesti Eläketurvakeskukselle, kun 150. suorituspäivä on maksettu. Eläketurvakeskus välittää tiedon edelleen asianomaiselle eläkelaitokselle. Ensisijaisuusaikana vakuutetulla on oikeus täyteen sairauspäivärahaan, vaikka hänellä olisikin oikeus täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Ensisijaisuusajan jälkeen sairauspäivärahaa maksetaan vain siltä osin kuin se ylittää samalta ajalta maksettavan työkyvyttömyyseläkkeen määrän. Ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta jos vakuutettu on täyttänyt tai täyttää 63 vuotta viimeistään 150. päivärahan suorituspäivänä. jos vakuutettu saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä jo päivärahaa hakiessaan. Tällöin päivärahaa maksetaan vain siltä osin kuin se ylittää työkyvyttömyyseläkkeen määrän. 49

50 jos päiväraha myönnetään työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella (SVL 1224/ luku 6 3 mom.). Tällöin työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä ei vähennetä päivärahasta. Työeläkelaitos ottaa työkyvyttömyyseläkkeen alkamisaikaa määrättäessä huomioon sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa vastaavaa ulkomailta maksettavan etuuden samalla tavoin kuin sairauspäivärahan, kuitenkin enintään sairausvakuutuslain mukaiseen enimmäissuoritusaikaan saakka. Selvitä ulkomailta maksetun etuuden aika ja rekisteröi se Aikaisemmat suorituspäivät -toiminnolla. Takautuva eläke ja sairauspäiväraha Takautuva eläke ja sairauspäiväraha Kelalla on oikeus periä ensisijaisuusajan jälkeiselle ajalle takautuvasti myönnetty työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke maksettua sairauspäivärahaa vastaavalta osalta (SVL 1224/ luku 3 5 mom.). Jos vakuutetulle on myönnetty sairauspäivärahaa saman sairauden perusteella enimmäisajan jälkeen lisäpäiville vähintään 30 päivän työssäolon perusteella (SVL 1224/ luku 9 5 mom.) ja työeläkelaitos myöntää täyden työkyvyttömyyseläkkeen takautuvasti ensisijaisuusajan päättymisestä lukien, työkyvyttömyyseläke peritään eläkelaitokselta regressinä myös lisäpäiviltä maksettua sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Työeläkelaitos voi katsoa lyhytaikaiseksi ( 1-2 kuukautta) jääneen työhönpaluun työkokeiluksi ja myöntää eläkkeen myös tälle ajalle. Lue lisää yhteensovittamisesta Kelanetti - Ratkaisutyö - Työeläke jälkeen ensisijaisuusaikaa soveltaen. Valtion, kunnan tai evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa oleva henkilö voi saada peruseläkkeen lisäksi lisäeläkettä, jos työ- tai virkasuhde on alkanut ennen vuotta 1993 ja jos palvelus jatkuu omaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka tai työkyvyttömyys alkaa virka- tai työsuhteen aikana. Kun takautuva eläke vähennetään päivärahasta, otetaan huomioon myös lisäeläkkeen osuus. Muu julkisoikeudellinen lain tai eläkesäännön nojalla myönnetty työkyvyttömyyseläke otetaan sairauspäivärahassa huomioon soveltuvin osin samoin kuin valtion eläkelain mukainen eläke. Takautuvasti myönnetty yksityisten alojen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta. Päivärahasta ei kuitenkaan vähennetä: rekisteröityä tai rekisteröimätöntä lisäetua vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn perustuvaa eläkettä TyEL 395/ :n mukaista luottamustoimen perusteella myönnettyä eläkettä. Kunnallisen alan työehtosopimuksen mukaisesti eläkkeeseen johtaneissa tilanteissa työnantajan palkanmaksu voi muuttua takautuvan eläkemyönnön jälkeen. Tällöin perintä on normaalia takaisinperintää työnantajalta. 50

51 Työkyvyttömyyseläke ilman ensisijaisuusaikaa Työkyvyttömyyseläke ilman ensisijaisuusaikaa Vakuutettu voi hakea täyttä työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä suoraan hakematta ensin päivärahaa. Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että vakuutetun työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Jos vakuutetulle on myönnetty työkyvyttömyyseläke ja hän sen jälkeen hakee sairauspäivärahaa, ensisijaisuusaikaa ei vahvisteta. Tällöin sairauspäivärahaa maksetaan vain siltä osin kuin se ylittää samalta ajalta maksettavan eläkkeen määrän (SVL 1224/ luku 3 4 mom.). Jos eläkehakemuksen vireille tullessa vakuutetulle on myönnetty työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa päivärahaa vähintään kuukauden ajaksi, mutta ensisijaisuusaikaa ei tällöin vielä ole vahvistettu, eläkelaitos ei yleensä tee päätöstä eläkkeen alkamisesta ennen kuin ensisijaisuusaika vahvistetaan. Jos sairauspäivärahahakemus on vireillä eläkehakemuksen vireille tullessa, eläkelaitos odottaa eläkkeen hakemista seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun tietoa siitä, myönnetäänkö työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa päivärahaa vähintään kuukaudeksi. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta lukien ensisijaisuusaikaa soveltamatta, jos eläkehakemus on tehty ennen kuin Kela on vahvistanut sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja eläkehakemuksen tekemistä seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä ei ole myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa päivärahaa, joka kohdistuu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan, tai työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva päivärahahakemus on hylätty eikä vakuutetulle ole myönnetty hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa päivärahaa tai työkyvyttömyys alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen ja työntekijälle on myönnetty työkyvyttömyyden jälkeiselle ajalle sairausvakuutuslain 8 luvun 9 :n 5 momentin mukaista sairauspäivärahaa. Jos täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään ensisijaisuusaikaa soveltamatta, takautuvasti myönnetystä eläkkeestä vähennetään samalta ajalta maksettu sairauspäiväraha. Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan sairauspäivärahan määrän ylittävä osa. (TyEL 395/ mom.) Ilmoita työeläkelaitokselle takautuvasti maksetun sairauspäivärahan määrä (asiakaskirje PRV03) tai sen jälkeen myönnetty KEL-työkyvyttömyyseläke vähennetään samalle ajalle myönnetystä sairauspäivärahasta. Jos vakuutetulle ei ole maksettu KELtyökyvyttömyyseläkettä eikä eläkehakemusta ole vireillä, ilmoita työeläkelaitokselle myönnetyn päivärahan kokonaismäärä. Jos KEL-työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä, selvitä, onko sillä vaikutusta sairauspäivärahan ja työkyvyttömyyseläkkeiden yhteensovituksessa. Jos työeläkelakien 51

52 mukainen työkyvyttömyyseläke on niin suuri, ettei KEL-työkyvyttömyyseläkettä jää maksettavaksi, ilmoita työeläkelaitokselle myös silloin myönnetyn sairauspäivärahan kokonaismäärä. Lue lisää kansaneläkkeen määrästä Kelanetti - Ratkaisutyö - Määrä Jos vakuutetulle tulee maksettavaksi KEL-työkyvyttömyyseläkettä, ilmoita työeläkelaitokselle KEL-työkyvyttömyyseläkkeellä vähennetyn sairauspäivärahan määrä. Työeläkelaitos vähentää takautuvasta eläkkeestä tämän määrän. Jos myönnetyn sairauspäivärahan määrä on pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeet yhteensä, työeläkettä jää maksettavaksi KEL-työkyvyttömyyseläkkeellä vähennetyn päivärahan ylittävä osa. Jos sairauspäiväraha on suurempi tai yhtä suuri kuin työkyvyttömyyseläkkeet yhteensä, KEL-työkyvyttömyyseläkkeellä ei ole vaikutusta lopputulokseen, koska takautuvaa työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä ei jää maksettavaksi. Lue lisää yhteensovittamisesta Kelanetti - Ratkaisutyö - Työeläke jälkeen ensisijaisuusaikaa soveltamatta. Uusi ensisjaisuusaika Uusi ensisijaisuusaika Uusi ensisijaisuusaika voidaan vahvistaa vain, jos aikaisemman päättymisestä on kulunut kuusi kuukautta (SVL 1224/ luku 3 2 mom.). Myös uuden työkyvyttömyysjakson perusteella sairauspäivärahan enimmäisaikaan laskettavia päivärahapäiviä tulee olla vähintään 150 päivää. Ensisijaisuusaikaa ei kuitenkaan vahvisteta, jos vakuutetulle on myönnetty työkyvyttömyyseläke tai hänellä on vireillä eläkehakemus. Kertasuoritukset Kertasuoritukset Työeläkelakien mukaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä sovelletaan ensisijaisuusaikaa koskevia säännöksiä myös silloin, kun eläke maksetaan kertasuorituksena. Kertasuoritus lasketaan ajassa eteenpäin eläkepäätöksen antamisesta lukien. Takautuvasti myönnettävä eläke on kuukausieläkettä, mutta ETK:n tulkinnan mukaan työeläkelaitokset eivät maksa takautuvaa kuukausieläkettä kertasuoritustilanteessa Kelalle johtuen työntekijän eläkelain kertasuoritusta koskevasta säännöksestä (TyEL 395/ :n 4 momentti). Näin ollen kertasuoritustilanteessa takautuvaa eläkettä ei peritä Kelalle. 52

53 Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke alkaa eläketapahtumaa seuraavan kuukauden alusta (TyEL 395/ ). Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen tai sitä vastaavaan muuhun kuin täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen ei sovelleta ensisijaisuusaikaa (SVL 1224/ luku 4 ). Sairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeen keskinäiseen yhteensovitukseen vaikuttaa eläkkeen alkamisvuosi. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä päivärahasta, jos osatyökyvyttömyyseläke tai sitä välittömästi edeltänyt täysi työkyvyttömyyseläke on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskevat työtulot ovat sairauspäivärahan perusteena. Osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä sairauspäivärahasta myöskään silloin, kun päivärahan perusteena käytetään kuuden kuukauden tuloja ja ne ovat kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta. Jos osatyökyvyttömyyseläke on alkanut työtulovuonna tai sen jälkeen, osatyökyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta. Samoin se vähennetään päivärahasta, jos esitetyt kuuden kuukauden tulot ovat ajalta ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista tai osatyökyvyttömyyseläke on alkanut kyseisenä kuuden kuukauden aikana. Huomaa, että osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan sairauspäivärahan määrään laskennassa et voi käyttää Eläkeajan työtulo kenttää. Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jonka työtulot ovat normaalisti sairauspäivärahan määrän perusteena, sairauspäiväraha myönnetään tätä edeltävän verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään ohjelmallisesti palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen tehdään palkkakerroinkorotus (SVL 1224/ luku 3 2 mom.) Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään päivärahasta eläkkeen alkamisvuodesta riippumatta, jos päiväraha määräytyy edeltävän etuuden perusteella. Jos osatyökyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ja samalta ajalta on maksettu sairauspäivärahaa, osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan vain siltä osin kuin sen määrä ylittää samalta ajalta maksetun päivärahan määrän (TyEL 395/ mom.). Jos päivärahan maksaminen jatkuu vielä takautuvasti myönnetyn osatyökyvyttömyyseläkkeen maksun alkamisen jälkeiseltä ajalta, tarkista päiväraha eläkkeen maksun alkamisajankohdasta ja ilmoita eläkelaitokselle eläkkeen takautuvalta ajalta maksetun päivärahan tiedot. Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Osatyökyvyttömyyseläke. 53

54 Osatyökyvyttömyyseläke täydeksi Osatyökyvyttömyyseläke täydeksi Jos osatyökyvyttömyyseläkettä saavan henkilön työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä, ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden ajan, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi. (TyEL 395/ mom.). Tässä tilanteessa täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen sovelletaan samoja TyEL 395/ :n säännöksiä kuin silloin, kun myönnetään suoraan täysi työkyvyttömyyseläke. Kun osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, sovelletaan yleensä ensisijaisuusaikaa. Täysi työkyvyttömyyseläke alkaa aikaisintaan päivärahan ensisijaisuusajan päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka. Muutos täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi tapahtuu kuitenkin työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos eläkehakemus on tehty ennen kuin Kela on vahvistanut sairauspäivärahan ensisijaisuusajan ja eläkehakemuksen tekemistä seuraavan toisen kalenterikuukauden loppuun mennessä ei ole myönnetty vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa päivärahaa, joka kohdistuu työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan, työkyvyttömyyden alkamisen jälkeiseen aikaan kohdistuva päivärahahakemus on hylätty eikä vakuutetulle ole myönnetty hylkäämisen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti maksettavaa päivärahaa (TyEL 395/ ) tai työkyvyttömyys alkaa sairauspäivärahan ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen ja työntekijälle on myönnetty työkyvyttömyyden jälkeiselle ajalle sairausvakuutuslain 8 luvun 9 :n 5 momentin mukaista sairauspäivärahaa. Jos päivärahaoikeus jatkuu yhtäjaksoisena ensisijaisuusajan jälkeen, osatyökyvyttömyyseläkkeen yhteensovitus säilyy ennallaan. Jos osatyökyvyttömyyseläke on alkanut ennen työtulovuotta tai kuuden kuukauden tulot ovat kokonaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä oloajalta, osatyökyvyttömyyseläkettä ei vähennetä päivärahasta. Jos täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti ensisijaisuusajan jälkeen ja samalle ajalle on myönnetty päivärahaa, työeläkelaitos maksaa täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen erotuksen regressinä Kelalle. Tarkista päiväraha täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisajankohdasta. Muut etuudet -näytölle tulee ohjelmallisesti eläkkeen täysi määrä. Korjaa vähennettäväksi määräksi edellä mainittu erotus. Jos osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi siten, ettei ensisijaisuusaikaa sovelleta, työkyvyttömyyseläkettä maksetaan päivärahan määrän ylittävä osa. 54

55 Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke KEL-työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeus vuotiaalla vakuutetulla, joka on sairauden, vian tai vamman takia kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä hänen ikänsä, ammattitaitonsa sekä muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana (KEL 568/ ). Työkyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sen jälkeen, kun on selvitetty, ettei hänellä ole mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen. 60 vuotta täyttäneen työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta. KEL 12 :n 4 momentin mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle tai liikuntakyvyttömälle henkilölle. KEL-työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen KEL-työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään pääsääntöisesti siitä alkaen, kun sairauspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen. Jos vakuutetulla ei ole ollut oikeutta saada sairauspäivärahaa, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen voi alkaa yleensä vasta, kun päivärahan enimmäisaikaa vastaava aika on päättynyt. Laskennallinen enimmäisaika määritetään, jos päivärahaa ei ole haettu tai hakemus on hylätty eikä vakuutetulle ole myönnetty työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Jos vakuutetulle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää samasta ajankohdasta. Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke voi olla myös osatyökyvyttömyyseläke tai se on voitu maksaa kertasuorituksena. Tällöin ei tarvitse selvittää laskennallista päivärahakautta. Enimmäisajan jälkeen Enimmäisajan jälkeen KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke alkaa yleensä aikaisintaan sairauspäivärahaoikeuden päättymistä seuraavan kuukauden alusta (KEL 568/ ). 55

56 Laskennallisen enimmäisajan jälkeen Laskennallisen enimmäisajan jälkeen Työkyvyttömyyseläkettä edeltää yleensä sairauspäivärahakausi. Jos vakuutettu ei kuitenkaan ole hakenut sairauspäivärahaa tai hänen hakemuksensa on hylätty sen vuoksi, että häntä on pidetty työkykyisenä (SVL 1224/ luku 4 ), työkyvyttömyyseläkettä varten vahvistetaan ns. laskennallinen enimmäisaika. Oikeus KEL:n mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa, kun sairauspäivärahan enimmäisaikaa vastaava aika on päättynyt. Laskennallinen sairauspäivärahan enimmäisaika määritellään sen työkyvyttömyyden alkamisen mukaan, jonka perusteella eläkettä on haettu. Laskennallinen enimmäisaika määritellään samoilla säännöillä kuin, jos työkyvyttömyyden perusteella olisi haettu päivärahaa. Aikaisemmat päivärahapäivät otetaan huomioon normaalisti. Pyydä tarvittaessa asiantuntijalääkärin arvio työkyvyttömyyden alkamisajan määrittelemiseksi. Ilmoita laskennallinen enimmäisaika työkyvyttömyyseläkettä varten terveysosaston TK-ryhmälle. Ilman laskennallista enimmäisaikaa Ilman laskennallista enimmäisaikaa Laskennallista sairauspäivärahakautta ei edellytetä silloin, kun eläkkeen hakijalle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke työkyvyttömyys on alkanut ennen 15 vuoden ikää 16 vuotta täyttäneellä ei selvitysten perusteella ole mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen tai kuntoutus keskeytyy sairauden vuoksi tai päättyy tuloksettomana työkyvyttömyys on alkanut hakijan saadessa työttömyyseläkettä tai eläketukea hakija on täyttänyt 63 vuotta ja saa vanhuuseläkettä työeläkelakien perusteella. Yhtenevästi työeläkkeen kanssa Jos vakuutetulle on myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää samasta ajankohdasta. Työeläke voi olla täysi työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke tai kertasuoritettava eläke. Kansaneläkettä ei kuitenkaan ilman erityistä syytä makseta pitemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta ennen etuuden hakemista. Nuoren työkyvyttömyyseläke Jos vakuutettu on tullut työkyvyttömäksi jo ennen kuin hän on täyttänyt 15 vuotta eikä hänellä selvitysten perusteella katsota olevan mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen, voidaan KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke myöntää ilman laskennallista päivärahakautta 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien. 56

57 Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää sen jälkeen kun ensin on selvitetty, ettei ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole tai jos ammatillinen kuntoutus sairauden vuoksi on keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Jos ammatillinen kuntoutus jatkuu nuoren täyttäessä 20 vuotta, työkyvyttömyyseläkettä ei makseta ennen kuntoutuksen tai kuntoutusrahan maksamisen päättymistä (KEL 568/ luku 16 ). Työttömyyseläkkeen jälkeen KEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke myönnetään työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, jos henkilö on tullut työkyvyttömäksi kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain 2 :n mukaista työttömyyseläkettä saadessaan. 63 vuotta täyttäneelle 63 vuotta täyttäneelle vakuutetulle voidaan myöntää kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke työkyvyttömyyden alkamista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan siitä lukien, kun hänelle on myönnetty työeläkelakien mukainen vanhuuseläke (KEL 15 4 mom.). Takautuva KEL-työkyvyttömyyseläke ja sairauspäiväraha Takautuva KEL-työkyvyttömyyseläke ja sairauspäiväraha Sairauspäivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty KEL 12 :n 1 ja 2 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta. Sairauspäivärahan kanssa takautuvasti samalle ajalle myönnetty kansaneläke peritään regressinä maksuvaatimuksella maksetun sairauspäivärahan määrään saakka. Regressiperintä koskee myös tilanteita, joissa sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Kansaneläkkeen lapsikorotusta ei peritä regressinä. (KEL 568/ ) KEL 12 :n 4 mom. mukainen sokeuden ja liikuntakyvyttömyyden perusteella myönnetty työkyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta, jos kysymyksessä on samalle ajalle ja saman työkyvyttömyyden perusteella myönnetty eläke. Tällöin sovelletaan myös KEL 70 :n mukaista regressiperintää. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus sairauspäivärahaan Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan oikeus sairauspäivärahaan Jos vakuutettu on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa ja siirtynyt sen jälkeen täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, hänellä ei pääsääntöisesti ole oikeutta päivärahaan. KEL 12 :n 1 ja 2 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavalla voi kuitenkin olla oikeus sairauspäivärahaan 57

58 siinä tapauksessa, että hän on alle 68-vuotias ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt (SVL 1224/ luku 6 3 mom.). Vakuutettu voi saada sairauspäivärahaa saman sairauden perusteella vasta kun hän on tehnyt tosiasiallisesti jotakin työtä yhtäjaksoisesti 12 kuukauden ajan eläkkeellä ollessaan. Työ voi olla samaa työtä, jota hän teki ennen eläkkeelle jääntiä tai eri työtä. Työkyvyttömyyttä arvioidaan siihen työhön, jota vakuutettu on eläkkeellä oloaikanaan viimeksi tehnyt. Eläkkeellä ollessa työskentelyn aika rinnastetaan työkykyisyysaikaan (SVL 1224/ luku 9 3 mom.). Jos vakuutettu sairastuu uuteen sairauteen, oikeus päivärahaan voi syntyä ennen 12 kuukauden yhdenjaksoista työskentelyä. Vakuutetun tavallisena työnä pidetään sitä työtä, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Päivärahan myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos työsuhde on päättynyt ennen kuin työkyvyttömyys alkaa, vakuutetun ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi tekemäänsä työhön. Kyse on silloin muusta sairastumisesta. Päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin vakuutettu katsotaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi, kuitenkin enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan määrä lasketaan eläkkeelläoloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Esimerkiksi ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Työkyvyttömyyseläkettä ei vähennetä päivärahasta. Myös KEL 12 :n 4 momentin mukaan sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavalla on oikeus päivärahaan, jos hän tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Tässä tapauksessa sairauspäivärahan saaminen ei edellytä 12 kuukauden työskentelyä eläkkeellä oloaikana. Lepäämässä oleva työkyvyttömyyseläke KEL:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain (738/2009) perusteella. Säännökset koskevat työeläkelakien mukaista täyttä sekä osatyökyvyttömyyseläkettä. Lepäämään voidaan jättää toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke, samoin kuin määräaikainen kuntoutustuki. Laki on määräaikainen ja se on voimassa saakka. Eläkkeen lepäämään jättäminen tarkoittaa, että eläkkeen maksu keskeytetään, jos kansaneläkelain tai työeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava ansaitsee työssä enemmän kuin 743,38 euroa kuukaudessa (v. 2014). Työeläkkeissä ansaintaraja voi olla myös 743,38 euroa korkeampi. Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan työansiot ovat yli 40 % tai osatyökyvyttömyyseläkettä saavan työansiot yli 60 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, eläke jätetään lepäämään. Eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta. Eläkkeen keskeytysaika on myös eläkkeellä oloaikaa. Eläkkeen lepäämään jättämistä koskevat säännökset eivät koske KEL 12 :n 4 momentin perusteella pysyvän sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella eläkettä saavia. He voivat eläkkeensä ohella saada ansiotuloa ilman ansaintarajaa. 58

59 Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos eläke on ollut lepäämässä, sen pitää olla maksussa vähintään kuukauden, jotta sen voi jättää uudelleen lepäämään. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeensaajan ilmoituksesta, kun hän lopettaa työnteon tai kun hänen työansionsa jäävät alla ansaintarajan. Määräajaksi lepäämään jätetty eläke palautetaan maksuun määräajan kuluttua. Lepäämässä olevan eläkkeen suhteesta sairauspäivärahaan ei ole erikseen säädetty. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain perusteluissa (HE 72/2009) todetaan, että sekä osa- että täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla voi olla oikeus sairauspäivärahaan, jos hän eläkkeensä rinnalla tai eläkkeen lepäämisen ajalla on työssä ja tulee työkyvyttömäksi tähän työhön. Näin ollen on tarkoitettu, että eläkkeen ollessa lepäämässä, vakuutetun oikeuteen saada sairauspäivärahaa sovelletaan samoja säännöksiä kuin silloin, kun hän työskentelee työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan. Oikeus sairauspäivärahaan saman sairauden perusteella on, jos eläkkeellä ollessa tai eläkkeen lepäämisen aikana yhtäjaksoinen työskentely on kestänyt 12 kuukauden ajan. Jos kysymyksessä on uusi sairaus, oikeus päivärahaan voi alkaa jo aikaisemmin. Sairauspäivärahaoikeuteen ei vaikuta se, että työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun. Oikeus sairauspäivärahaan arvioidaan suhteessa siihen työhön, jota vakuutettu tekee eläkkeellä ollessaan tai eläkkeen lepäämisen aikana. Kuntoutusetuudet Kuntoutusetuudet Vakuutetulla ei ole oikeutta saada sairauspäivärahaa samalta ajalta, jolta hän saa Kelan kuntoutusrahaa työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Kelan kuntoutusraha Kelan kuntoutusraha Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta vakuutettu saa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (KKRL, 566/2005) mukaista kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan hakeminen ei estä päivärahan saamista. Jos vakuutetulla on yhtä aikaa vireillä sekä kuntoutusraha- että päivärahahakemus, selvitä kuntoutusrahaoikeus ensin. Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi kuntoutuksen aikana, sairauspäivärahaa voidaan maksaa vasta siitä lukien, kun kuntoutusrahan maksaminen lakkaa. 59

60 Jos vakuutetulle myönnetään takautuvasti kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta hänelle on maksettu päivärahaa, oikeus sairauspäivärahaan päättyy kuntoutusrahaoikeuden alkamisesta lukien. Jos kuntoutusrahaa on maksettu takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressikuittauksena Kelalle liikaa maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/ mom.). Työnantajalle maksettua sairauspäivärahaa ei voi periä regressinä kuntoutusrahasta, vaan perintä on tehtävä normaalina takaisinperintänä. Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Kelan kuntoutusraha. Sairauspäiväraha lyhytaikaisen kuntoutuksen ajalta Jos vakuutettu on sairauspäivärahakaudella ollut lyhytaikaisessa muutaman päivän kestävässä kuntoutuksessa, voidaan sairauspäivärahaa maksaa tältä ajalta. Tällainen lyhytaikainen kuntoutus on esimerkiksi kuntoutustarveselvitys, johon Kela on vakuutetun lähettänyt. Jos vakuutettu on jo hakenut kuntoutusrahaa lyhytaikaisen kuntoutuksen ajalta, hän voi peruuttaa hakemuksen, ja sairauspäivärahaa voidaan maksaa kuntoutuksen ajalta. Peruuttaminen on mahdollista siihen saakka, kunnes kuntoutusrahapäätös on lainvoimainen. Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, jolta vakuutettu saa työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa osakuntoutusrahaa tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan hakeminen ei estä päivärahan saamista. Päivärahaa voidaan maksaa siihen saakka, kunnes kuntoutusraha on myönnetty. Jos vakuutetulle myönnetään takautuvasti kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta hänelle on maksettu päivärahaa, oikeus sairauspäivärahaan päättyy kuntoutusrahaoikeuden alkamisesta lukien. Takautuvasti maksettava kuntoutusraha peritään regressinä eläkelaitokselta liikaa maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (SVL 1224/ luku 5 2 mom.). Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Työeläkelaitoksen kuntoutusraha. 60

61 Kuntoutusajan ansionmenetyskorvaus Kuntoutusajan ansionmenetyskorvaus Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, jolta vakuutettu saa kuntoutusajan ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain liikennevakuutuslain sotilasvammalain tai sotilastapaturmalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Työtapaturman tai ammattitaudin johdosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamisesta säädetään laissa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (625/1991). Liikennevahingon johdosta tarvittavan kuntoutuksen korvaamisesta säädetään laissa liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta (626/1991). Jos vakuutetulle myönnetään takautuvasti kuntoutusajan ansionmenetyskorvausta samalle ajalle, jolta hänelle on maksettu päivärahaa, päiväraha on lakkautettava kuntoutusrahaoikeuden alkamisesta lukien. Sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta takautuvasti myönnettyä kuntoutusajan ansionmenetyskorvausta ei em. lakien kuntoutusta koskevien säännösten perusteella makseta regressinä Kelalle. Liikaa maksettu päiväraha peritään takaisin vakuutetulta (SVL 1224/ luku 18 ). Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Vakuutuslaitoksen kuntoutusraha. Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta vakuutetulla, joka saa kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (SVL 1224/ luku 6 1 mom. 5 kohta). Päivärahaa myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden alusta vakuutettu alkaa saada vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä. Jos vakuutetulle myönnetään työeläkelakien mukainen vanhuuseläke takautuvasti samalle ajalle, jolta on maksettu sairauspäivärahaa, Kelalla on oikeus periä eläkelaitokselta takautuvasti maksettava eläke maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (SVL 1224/ luku 5 1 mom.). 61

62 Jos vakuutetulle myönnetään KEL:n mukainen vanhuuseläke samalle ajalle, jolta sairauspäivärahaa on maksettu, takautuvasti myönnetty eläke peritään Kelalle sairauspäivärahaa vastaavalta osalta (KEL 568/ ). Varhennettu vanhuuseläke poistuu työeläkejärjestelmästä alkaen. Lain siirtymäsäännösten perusteella muutosta sovelletaan vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneisiin henkilöihin. Ennen vuotta 1952 syntyneillä on edelleen oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Kansaneläkkeen voi saada varhennettuna aikaisintaan 63-vuotiaana. Ennen vuotta 1952 syntyneillä on kuitenkin oikeus varhennettuun kansaneläkkeeseen 62-vuotiaina. Jos eläkettä saava 68 vuotta nuorempi vakuutettu on eläkkeelle siirtymisen jälkeen työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom). Vakuutetun tavallisena työnä pidetään sitä työtä, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Päivärahan myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos työsuhde on päättynyt ennen kuin työkyvyttömyys alkaa, vakuutetun ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi tekemäänsä työhön. Kyse on silloin muusta sairastumisesta. Päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin vakuutettu katsotaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi, kuitenkin enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan määrä lasketaan eläkkeelläoloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Esimerkiksi ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella maksetut muiden lakien mukaiset korvaukset vähennetään päivärahasta. Työttömyyseläke Työttömyyseläke Sairauspäivärahaan ei ole oikeutta vakuutetulla, joka saa työttömyyseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella (SVL 1224/ luku 6 1 mom. 5 kohta). Päivärahaa myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden alusta lukien vakuutettu alkaa saada työttömyyseläkettä. Jos vakuutetulle myönnetään KEL:n mukainen työttömyyseläke samalle ajalle, jolta sairauspäivärahaa on maksettu, takautuvasti myönnetty eläke peritään Kelalle sairauspäivärahaa vastaavalta osalta (KEL 568/ ). Takautuvan työeläkelakien mukaisen työttömyyseläkkeen osalta ei ole regressisäännöstä, joten mahdolliseen liikamaksuun sovelletaan normaalia takaisinperintämenettelyä. Työttömyyseläkkeitä ei enää myönnetä. Viimeiset työttömyyseläkkeet oli mahdollista myöntää vuonna 1949 syntyneille vuoden 2011 aikana. Työttömyyseläkkeitä maksetaan niin kauan, kunnes ne muuttuvat vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan täytettyä 63 vuotta tai tietyissä poikkeustilanteissa 65 vuotta. 62

63 Jos alle 68-vuotias eläkkeellä oleva vakuutettu eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom). Vakuutetun tavallisena työnä pidetään sitä työtä, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Päivärahan myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos työsuhde on päättynyt ennen kuin työkyvyttömyys alkaa, vakuutetun ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi tekemäänsä työhön. Kyse on silloin muusta sairastumisesta. Päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin vakuutettu katsotaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi, kuitenkin enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan määrä lasketaan eläkkeelläoloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Esimerkiksi ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella maksetut muiden lakien mukaiset korvaukset vähennetään päivärahasta. Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke Osa-aikaeläkkeen lakkaaminen Osa-aikaeläke työkyvyttömyyseläkkeeksi Osa-aikaeläke vanhuuseläkkeeksi Vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, jos hän saa työeläkelakien mukaista osa-aikaeläkettä (SVL 1224/ luku 6 1 mom. 6 kohta). Osa-aikatyöhön siirtyneellä vuotiaalla työntekijällä ja yrittäjällä on oikeus osa-aikaeläkkeeseen. 61 vuoden ikärajaa sovelletaan vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneisiin työntekijöihin ja yrittäjiin. Ennen vuotta 1954 syntyneillä on oikeus jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaina ja ennen vuotta 1953 syntyneillä on oikeus jäädä osaaikaeläkkeelle 58-vuotiaina. Osa-aikatyöhön siirtyminen edellyttää työajan ja ansioiden vähentymistä. Palkan tulee pienentyä prosenttiin kokoaikatyöstä. Osa-aikaeläkkeen maksaminen edellyttää, että osa-aikainen työ jatkuu ennallaan. Osa-aikaeläke lakkaa, jos sen saantiehdot eivät enää täyty. Näin käy esim. silloin, kun ansiot ylittävät enimmäisrajan tai lomautus jatkuu yli kuusi viikkoa. Takautuvan työeläkelakien mukaisen osa-aikaeläkkeen osalta ei ole regressisäännöstä, joten mahdolliseen liikamaksuun sovelletaan normaalia takaisinperintämenettelyä. Jos osa-aikaeläkkeelle siirtynyt vakuutettu eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom.). Vakuutetun tavallisena työnä pidetään sitä työtä, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Päivärahan myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin vakuutettu 63

64 katsotaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi, kuitenkin enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan määrä lasketaan eläkkeelläoloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen rinnastetaan ammatinvaihtumiseen. Päivärahan perusteena käytettävät työtulot voidaan arvioida vuosituloksi, jos tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden perusteella maksetut muiden lakien mukaiset korvaukset vähennetään päivärahasta (SVL 1224/ luku 2 ). Osa-aikaeläkkeen lakkaaminen Jos osa-aikaeläke lakkaa, tarkista sairauspäivärahan määrä. Osa-aikaeläke työkyvyttömyyseläkkeeksi Jos osa-aikaeläkkeellä olevalle on myönnetty sairauspäiväraha ja hän hakee työkyvyttömyyseläkettä, päivärahan ensisijaisuusaika vahvistetaan yleensä normaalisti. Työkyvyttömyyseläke alkaa tällöin ensisijaisuusajan päätyttyä. Jos sairauspäivärahan maksaminen jatkuu vielä ensisijaisuusajan jälkeen, tarkista päiväraha työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdasta siten, että päivärahasta vähennetään täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen erotus. Työeläkelaitos maksaa Kelalle regressinä täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen erotuksen eläkkeen takautuvalta ajalta päivärahaa vastaavalta osalta. Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään ensisijaisuusaikaa soveltamatta, eläkelaitos maksaa eläkkeensaajalle työkyvyttömyyseläkkeestä johtuvasta eläkkeen takautuvasta korotuksesta sairauspäivärahan ylittävän osan. Ilmoita työeläkelaitokselle eläkkeen takautuvalta ajalta maksetun sairauspäivärahan määrä (asiakaskirje PRV03). Jos päivärahan maksaminen jatkuu vielä työkyvyttömyyseläkkeen säännöllisen maksun alkamisen jälkeen, tarkista päiväraha siten, että päivärahasta vähennetään työkyvyttömyyseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen erotus työkyvyttömyyseläkkeen säännöllisen maksun alkamisajankohdasta lukien. Osa-aikaeläke vanhuuseläkkeeksi Jos osa-aikaeläkettä saavalle myönnetään vanhuuseläke kesken sairauspäivärahakauden, lakkauta päiväraha vanhuuseläkkeen myöntämisajankohdasta. Kelalla on regressioikeus takautuvalta ajalta vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen erotuksena maksettavaan eläkkeen korotukseen. Takuueläke Takuueläke Takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mukaista takuueläkettä maksetaan muun eläkkeen tai korvauksen lisänä. Lisäksi takuueläkettä maksetaan 65 vuotta täyttäneelle maahanmuuttajalle sekä 16 vuotta täyttäneelle työkyvyttömälle maahanmuuttajalle. Takuueläkkeeseen on oikeus henkilöllä, joka 64

65 on täyttänyt 63 vuotta ja saa vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (62 vuotta, jos syntynyt ennen vuotta 1952) saa KEL:n mukaista työkyvyttömyyseläkettä saa työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saa täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä ansionmenetyskorvausta tai tapaturma- tai työkyvyttömyyseläkettä tapaturma-, liikenne-, sotilastapaturma- tai sotilasvammalain säännösten mukaisesti saa työttömyyseläkettä tai saa luopumistukea. Vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, jos hän saa takuueläkelain (703/2010) mukaista takuueläkettä (SVL 1224/ luku 6 1 mom. 8 kohta). Lakia sovellettaessa takuueläkettä ei kuitenkaan pidetä sairauspäivärahan estävänä etuutena silloin, kun se myönnetään KEL:n mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen, työeläkelakien mukaisen täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai muun lain mukaisen täyteen työkyvyttömyyteen perustuvan ansionmenetyskorvauksen lisäksi tai maahanmuuttajalle työkyvyttömyyden perusteella. Näissä tilanteissa sairauspäivärahan kanssa samalle ajalle myönnetty takuueläke vähennetään päivärahasta. Jos vakuutetulle myönnetään takuueläke samalle ajalle, jolta sairauspäivärahaa on maksettu, takautuvasti myönnetty takuueläke peritään Kelalle sairauspäivärahaa vastaavalta osalta (laki takuueläkkeestä 703/ ). Jos takuueläkettä saava 68 vuotta nuorempi vakuutettu on eläkkeelle siirtymisen jälkeen työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt, hänellä on oikeus sairauspäivärahaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom). Vakuutetun tavallisena työnä pidetään sitä työtä, jota hän on tehnyt eläkkeellä ollessaan. Päivärahan myöntäminen edellyttää, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Jos työsuhde on päättynyt ennen kuin työkyvyttömyys alkaa, vakuutetun ei voida katsoa tulleen työkyvyttömäksi tekemäänsä työhön. Kyse on silloin muusta sairastumisesta. Päivärahaa voidaan myöntää niin kauan kuin vakuutettu katsotaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömäksi, kuitenkin enintään 300 arkipäivältä. Päivärahan määrä lasketaan eläkkeelläoloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Esimerkiksi ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella maksetut muiden lakien mukaiset korvaukset vähennetään päivärahasta. Vanhempainpäivärahat Vanhempainpäivärahat Sairausvakuutuslain mukaisia vanhempainpäivärahoja ovat äitiysraha isyysraha vanhempainraha erityisäitiysraha 65

66 osittainen vanhempainraha. Vakuutetulle maksetaan kerralla vain yhtä sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuutta (SVL 1224/ luku 1 ).). Vakuutetulle ei siten makseta samalta ajalta vanhempainpäivärahaa ja sairauspäivärahaa, vaikka hänellä voisi olla oikeus molempiin. Lue lisää vanhempainpäivärahan ja sairauspäivärahan suhteesta Kelanetti - Ratkaisutyö - Sairauspäiväraha Sairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on suoritettu samalta ajalta vanhempainpäivärahaa (SVL 1224/ luku 8 3 mom.). Myönnetty sairauspäiväraha kerryttää enimmäisaikaa, vaikka sitä ei makseta sen vuoksi, että samalta ajalta maksetaan vanhempainpäivärahaa. Vakuutettu voi hakea äitiysrahaa varhennettuna arkipäivältä ennen laskettua synnytysaikaa. Jos vakuutetun äitiysraha on alkanut aikaisemmin kuin 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa, hänellä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan tältä ajalta (SVL 1224/ luku 6 2 mom.). Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha Vakuutetulle maksetaan samanaikaisesti vain yhtä sairausvakuutuslain mukaista etuutta (SVL 1224/ luku 1 ). Työkyvyttömyyden perusteella maksetaan joko sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa. Jos sairauspäivärahan saaja hakee sairauspäivärahakauden kestäessä osasairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahan myöntämisedellytykset täyttyvät, sairauspäivärahan maksaminen lakkaa samasta ajankohdasta, josta lukien myönnetään osasairauspäiväraha. Jos osasairauspäivärahan saaja sairastuu kesken osasairauspäivärahakauden eikä kykene jatkamaan osa-aikatyössä, osasairauspäivärahan maksaminen päättyy ja vakuutetulle myönnetään sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Jos osa-aikatyö keskeytyy ennenaikaisesti ja sairaus jatkuu, pyydä vakuutetulta tai työnantajalta tarvittavat tiedot sairauspäivärahan myöntämiseksi jäljellä olevalle osasairauspäivärahaa vastaavalle ajalle. Voit myöntää sairauspäivärahan tälle ajalle osasairauspäivärahaa varten esitetyn B-lausunnon perusteella. Tarvittaessa voit pyytää terveydenhuollosta tai vakuutetulta kopion potilaskertomuksesta, jos vakuutettu on käynyt lääkärin vastaanotolla osa-aikatyön keskeytyessä. Jos hylkäät osasairauspäivärahahakemuksen, selvitä, olisiko vakuutetulla oikeus sairauspäivärahaan. Oikeus sairauspäivärahaan on selvitettävä myös, jos myönnät osasairauspäivärahan vain osalle haettua aikaa. Ota yhteyttä vakuutettuun tilanteen selvittämiseksi. Lue lisää Kelanetti Ratkaisutyö Osa-aikatyösopimuksen muuttaminen ja osa-aikatyön keskeytyminen 66

67 Opintoraha Opintoraha Opintotukilain mukaista opintotukea ei myönnetä sille, joka saa sairauspäivärahaa (opintotukilaki 65/ mom.). Jos vakuutettu saa opintorahaa, opintoraha vähennetään hänelle samalta ajalta maksettavasta sairauspäivärahasta (SVL 1224/ luku 11 ). Jos opintotukea saava opiskelija sairastuu, hän voi hakea sairauspäivärahaa ja jatkaa opintotuen nostamista sairauspäivärahan myöntämiseen saakka. Jos sairauspäiväraha myönnetään samalle ajalle, jolta opintotukea on maksettu, opintotuki vähennetään sairauspäivärahasta sellaiselta kalenterikuukaudelta, jolta opintotukioikeus säilyy. Oikeus opintotukeen säilyy, jos myönnettävän sairauspäivärahan kalenteripäiviä on yhdessä tai useammassa jaksossa enintään 17 päivää. Kalenteripäiviin luetaan myös sunnuntait ja arkipyhät. Omavastuuaikaa ei oteta huomioon. Opintotuki lakkautetaan sellaiselta kalenterikuukaudelta, jolta sairauspäivärahaa myönnetään vähintään 18 päivälle. Lue lisää opintotuen lakkauttamisesta ja takaisinperinnästä Kelanetti - Ratkaisutyö - Sairauspäiväraha Koska opintotuki on kuukausikohtainen etuus ja sairauspäiväraha päiväkohtainen etuus, yhteensovituksessa opintoraha muutetaan päiväetuudeksi siten, että kuukauteen katsotaan sisältyvän 25 päivää. Esim. jos opintoraha on 298 e/kk, se on päivää kohden 25. osa eli 11,92 e. Sairauspäivärahan päättyessä opiskelijan on haettava opintotukea uudelleen. Oikeus opintotukeen on sen kalenterikuukauden alusta, johon ensimmäisen kerran sisältyy 18 opiskelupäivää. Jos sairauspäivärahaa on maksettu kalenterikuukaudelta, jolle on myönnetty opintotuki, sairauspäivärahan määrä on tältä osin tarkistettava. Jos opiskelija on työssä ja työnantaja maksaa sairausajan palkkaa, työnantajalla on oikeus päivärahaan. Työnantajalle maksettavan päivärahan määrä voi olla normaalia pienempi sen vuoksi, että opintoraha vähennetään päivärahasta silloin, kun etuuksia maksetaan päällekkäin. Huomaa, että sairauspäivärahan myöntäminen työssä käyvälle opiskelijalle edellyttää, että opiskelija on poissa sekä opinnoista että työstä. Jos opiskelija keskeyttää sairastumisen johdosta työnteon, mutta jatkaa opintoja, työkyvyttömyyden edellytys ei välttämättä täyty. Varmista tarvittaessa ennen ratkaisun tekemistä opintotukea saavalta opiskelijalta, onko tämä keskeyttänyt sairauden vuoksi myös opiskelun. Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Opintotuki. 67

68 Muun lain mukainen korvaus Muun lain mukainen korvaus Jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden vuoksi muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, tämä etuus vähennetään hänelle maksettavasta sairauspäivärahasta, jollei muualla toisin säädetä (SVL 1224/ luvun 2 1 mom.). Sairauspäivärahasta vähennetään siihen nähden ensisijaiset lakisääteiset etuudet, joita maksetaan saman työkyvyttömyyden vuoksi samalta ajalta kuin sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan vain, jos sitä jää maksettavaksi, kun muu etuus on vähennetty. Lakisääteisillä korvauksilla tarkoitetaan lakiin, asetukseen, eläkesääntöön tai muuhun alemmanasteiseen säännökseen perustuvia korvauksia. Lakiin perustuvia ensisijaisia etuuksia ovat mm. tapaturmavakuutuslakiin liikennevakuutuslakiin sotilasvammalakiin sotilastapaturmalakiin maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin ja vahingonkorvauslakiin perustuvat korvaukset. Työeläkelakien mukaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke ovat myös muun lain mukaisia etuuksia, joita myönnetään saman työkyvyttömyyden vuoksi samalle ajalle kuin sairauspäivärahaa. Näiden eläkkeiden suhteesta sairauspäivärahaan on kuitenkin säädetty erikseen. Vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvia korvauksia ei vähennetä sairauspäivärahasta. Jos vakuutusyhtiö on hylännyt muun lain mukaista korvausta koskevan hakemuksen tai sen jatkohakemuksen, ratkaise samaan työkyvyttömyysaikaan kohdistuva sairauspäivärahahakemus normaalisti. Pyydä tarvittaessa korvauspäätös ja siihen liittyvät lääkärinlausunnot vakuutusyhtiöstä. Kela saa tietoja muun lain mukaisista korvauksista sekä sähköisesti että paperipäätöksinä. Tietohallinto-osaston tietotuki-ryhmä tallentaa tiedot Kelan tietojärjestelmään. Jos etuuskäsittelyssä ilmenee, että asiakas saa muun lain mukaista korvausta, mutta korvaustietoja ei näy HEKY-kyselyssä tai OIWAssa, tee Tietotuelle toimeksiantotyö korvaustietojen selvittämiseksi Tietotuen OIWA-työjonot -ohjeen mukaisesti. Selvitä ennen Toimeksianto-työn tekemistä vakuutetulta, mistä vakuutusyhtiöstä korvausta maksetaan ja kirjoita vakuutusyhtiön nimi Toimeksiantotyön kommenttikenttään. Ota kuitenkin yhteyttä suoraan vakuutusyhtiöön, jos tapaturmakorvauksen päivärahaa ei ole lainkaan Kelan tietokannassa ja pyydä korvaustiedot vakuutusyhtiöltä. 68

69 Muun korvauksen viivästyminen Muun korvauksen viivästyminen Jos muun korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä, voidaan päiväraha maksaa täysimääräisenä vakuutetun toimeentulon turvaamiseksi. Kelalla on oikeus periä muun lain mukaisesta korvauksesta maksettua sairauspäivärahaa vastaava osuus. (SVL 1224/ luvun 2 2 mom.) Jos sairauspäiväraha tulee maksettavaksi työnantajalle, työnantajalle ei makseta sairauspäivärahaa viivästymistilanteessa (SVL 1224/ luvun 2 3 mom.) Jos vakuutettu on jo hakenut muuta korvausta päivärahaa hakiessaan, ja hakemuksesta tai tapaturmaselvityksestä ilmenee, missä vakuutusyhtiössä asia on vireillä, pyydä vakuutusyhtiöltä korvauspäätös tai viivästymistodistus. Jos on tiedossa, että vakuutetulla on mahdollisesti oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen, kehota häntä hakemaan etuutta ja ilmoittamaan hakemuksen vireillepanosta Kelaan. Muun lain mukaan korvataan myös muuta kuin ansionmenetystä, kuten esim. sairaanhoitokustannuksia tai korvausta kivusta ja särystä. Sen vuoksi vakuutetun kannattaa hakea muun lain mukaista korvausta. Jos on ilmeistä, että vakuutetulla on oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen eikä hän hae sitä, hylkää päivärahahakemus. Päivärahan myöntäminen viivästymistodistuksen perusteella Viivästymistodistuksen perusteella voit myöntää päivärahan yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden ajalta, jos viivästymistodistus on annettu ilman päättymispäivää. Jos todistus on annettu määräajaksi, myönnä päiväraha määräajaksi ja pyydä jatkoa varten uusi viivästymistodistus. Kun päiväraha myönnetään viivästymisen perusteella, vakuutusyhtiölle lähetetään ohjelmallisesti ilmoitus myönnetystä päivärahasta päätöksen yhteydessä. Vakuutetulle annettavassa päätöksessä ilmoitetaan, että päivärahaa maksetaan muun korvauksen viivästymisen johdosta ja että Kelalla on oikeus periä samalta ajalta myöhemmin myönnettävästä muun lain mukaisesta korvauksesta maksettua sairauspäivärahaa vastaava osuus. Kun tieto muun korvauksen myöntämisestä tulee Kelaan, oikaise etuuspäätös. Lähetä vakuutusyhtiölle takaisinperintäjärjestelmän kautta perintäkirje, jossa ilmoitat maksetun päivärahan kokonaismäärän. Vakuutusyhtiö maksaa myöntämänsä korvauksen Kelalle Kelan maksaman sairauspäivärahan määrään saakka. Jos oikeus sairauspäivärahaan jatkuu vielä sen jälkeen, kun vakuutusyhtiö on antanut korvauspäätöksen, sairauspäivärahaa maksetaan vain muun lain mukaisen korvauksen ylittävältä osalta. Viivästymistilanteessa päivärahaa ei makseta työnantajalle. Jos työnantaja on hakenut päivärahaa, anna työnantajalle päätös, jossa ilmoitat, että päivärahan maksaminen työnantajalle ratkaistaan vasta sitten, kun oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen on selvitetty. Huolehdi siitä, Kela saa vakuutusyhtiön korvauspäätöksen, jotta voit antaa työnantajalle lopullisen päätöksen päivärahasta, vaikka sitä ei jäisikään maksettavaksi. 69

70 Jos vakuutetulle on maksettu viivästymistodistuksen perusteella päivärahaa ja muun lain mukainen korvaus on kuitenkin maksettu hänelle itselleen, Kelalla on oikeus periä liikaa maksettu sairauspäiväraha takaisin vakuutetulta samalta ajalta maksetun muun lain mukaisen korvauksen määrään saakka (SVL 1224/ luku 2 2 mom.). Vakuutetun päivärahapäätös on tällöin oikaistava ja liikamaksu perittävä normaalina takaisinperintänä. Ulkomailta maksettava korvaus Ulkomailta maksettaviin korvauksiin ei sovelleta viivästymistodistusmenettelyä. Viivästymistodistus annetaan vain silloin, kun kyse on Suomen lainsäädännön piiriin kuuluvasta muun lain mukaisesta korvauksesta. Voit myöntää sairauspäivärahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus siitä, että vakuutetun on itse ilmoitettava Kelalle, jos hän myöhemmin saa ulkomaan laitoksesta korvausta samalta ajalta, jolta sairauspäivärahaa on myönnetty. Mainitse ilmoituksessa myös, että Kelalla on oikeus periä ulkomaan korvausta vastaava osuus sairauspäivärahasta. Ulkomaan lainsäädännön mukaan voi olla myös niin, että ulkomainen laitos vähentää Suomesta maksettava sairauspäivärahan maksamastaan korvauksesta. Tällöin sairauspäiväraha jää vakuutetun ensisijaiseksi ansionmenetyskorvaukseksi. Korvauksen vähentäminen päivärahasta Korvauksen vähentäminen päivärahasta Jos täysimääräistä muun lain mukaista korvausta on myönnetty samasta ajankohdasta, josta sairauspäiväraha on myönnetty, vähennä päivärahasta koko korvauksen määrä. Jos muun lain mukainen korvaus muuttuu myöhemmin osakorvaukseksi ja sairauspäivärahan maksaminen edelleen jatkuu, vähennä päivärahasta osakorvauksen määrä. Esimerkki Vakuutetulle on sattunut tapaturma, jonka seurauksena hänelle maksetaan täyttä (100 %) tapaturmakorvausta. Myöhemmin työkyvyn alenemaksi arvioidaan 50 %, jolloin korvaus pienenee. Vakuutettu on edelleen sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön ja hänellä on oikeus sairauspäivärahaan. Vähennä päivärahasta täysi (100 %) korvaus ja siitä alkaen, kun korvaus alenee, vähennä sen määrä. Jos vakuutettu on saanut muun lain mukaista korvausta osittaisen työkyvyttömyyden perusteella, korvausta voidaan myöhemmin korottaa vamman tai sairauden pahenemisen johdosta. Jos sairauspäivärahaa myönnetään samalle ajalle, vähennä päivärahasta korvauksen korotuksen osuus. Jos vakuutusyhtiö hylkää vakuutetun korotushakemuksen, mutta vakuutettu on kuitenkin sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön, sairauspäivärahasta ei vähennetä maksussa olevaa osakorvausta. Esimerkki Vakuutetulle on sattunut tapaturma, josta aiheutunut vamma ei parane täysin. Aluksi hänelle maksetaan täyttä (100 %) tapaturmakorvausta, mutta myöhemmin korvaus 70

71 alenee jatkuvasti maksettavaksi osittaiseksi tapaturmaeläkkeeksi (45 %). Hän jatkaa työntekoa eikä hän enää ole sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Myöhemmin vamma pahenee tai tulee korjausleikkaus. Vakuutetulle myönnetään täysi (100 %) tapaturmaeläke kuukauden ajaksi. Vakuutetulle myönnetään samalle ajalle myös sairauspäiväraha. Päivärahasta vähennetään kuukauden ajalta maksettava tapaturmaeläkkeen korotus eli täyden tapaturmaeläkkeen (100 %) ja pysyvän tapaturmaeläkkeen (45 %) erotus. Työtapaturma Työtapaturma Työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijälle tapaturmavakuutus työtapaturman varalta. Työntekijällä on oikeus korvaukseen tapaturman sattuessa, vaikka työantaja ei olisi ottanut vakuutusta. Vakuutusyhtiöt myöntävät tapaturmavakuutuksia ja maksavat korvauksia. Valtion työntekijöiden tapaturmakorvauksista vastaa Valtiokonttori. Pientyönantajien (alle 12 henkilötyöpäivää vuodessa) ja vakuutusvelvollisuuden laiminlyöneiden työnantajien palveluksessa sattuneet työtapaturmat korvaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL). TVL toimii Kelaan päin samalla tavoin kuin vakuutusyhtiö ja antaa tarvittaessa viivästymistodistuksen. Pakollinen tapaturmavakuutus koskee myös johtavassa asemassa olevaa osakeyhtiön toimihenkilöä ja muussa yrityksessä tai yhteisössä johtavassa asemassa olevaa henkilöä, ei kuitenkaan, jos johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön toimihenkilö joko yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa enemmän kuin puolet yhtiön osakepääomasta, tai muussa yrityksessä tahi yhteisössä johtavassa asemassa olevalla henkilöllä on katsottava olevan yrityksessä tai yhteisössä sanottua vastaava määräämisvalta. Sama koskee työntekijöitä, jotka yhteisesti työkuntana ovat sitoutuneet työnantajan johdon ja valvonnan alaisena tekemään jonkin työn, sekä heidän työnantajan suostumuksella avuksensa työhön ottamiaan työntekijöitä. (Tapaturmavakuutuslaki 608/ ) Pakollisen tapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä yrityksen omistajaosakkaat ja yhtiömiehet voivat vakuuttaa itsensä tapaturmavakuutuslain mukaisella yrittäjien vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. (Tapaturmavakuutuslaki 608/ mom.) Näitä vapaaehtoisesti vakuutettavia ovat: itsenäinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja itsenäisen yrittäjän tai ammatinharjoittajan työssä oleva ja tämän taloudessa vakinaisesti asuva perheenjäsen osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva osakas, joka yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakepääomast avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, jolla on yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yhtiön määräämisvallasta 71

72 muussa yrityksessä tai yhteisössä (esimerkiksi yhtymä tai osuuskunta) johtavassa asemassa oleva henkilö, jolla on yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia yrityksen tai yhteisön määräämisvallasta. Huomaa, että tapaturmavakuutuksessa yrittäjä määritellään hieman eri tavoin kuin työntekijän ja yrittäjän eläkelaissa. Sen vuoksi yrittäjä voi olla YEL-vakuuttamisvelvollinen, mutta kuuluu pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Maatalousyrittäjät ja apurahansaajat, jotka ovat MYEL-vakuutettuja, kuuluvat pakollisen tapaturmavakuutuksen piiriin samalla tavoin kuin työntekijät. Jos maatalousyrittäjä ei kuulu pakollisen vakuutuksen piiriin, hän voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen (maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/ ). Vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa yrittäjän tai maatalousyrittäjän tapaturmakorvausta ei vähennetä sairauspäivärahasta. Yrittäjä voi saada sekä sairauspäivärahan että tapaturmakorvauksen. Tapaturmavakuutuslaki koskee myös oppisopimuksella työskenteleviä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa (laki julkisista työvoimapalveluista 1295/2002) oleva vakuutettu rinnastetaan työntekijään ja tapaturmakorvaus määräytyy tapaturmavakuutuslain mukaan (TVL 608/ mom.). Oppilaitoksen tai muun koulutuksen järjestäjän on otettava opiskelijoille tapaturmavakuutus. Työvoimahallinnon toimenpiteisiin osallistuvien tapaturmista vastaa Valtiokonttori. Opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta on säädetty erillisessä opiskelutapaturmalaissa (1318/2002). Korvattavia ovat opetustilanteesta johtuvat tapaturmat, jotka sattuvat käytännön opetuksessa, työharjoittelussa tai näyttötutkinnossa. Korvauksen ulkopuolelle jäävät teoriatunnit, välitunnit ja koulumatkat. Laki koskee ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa, lukioissa ja perusopetuksessa yläasteella koulutuksessa olevia henkilöitä. Koulutuksen tai opetuksen järjestäjä tai oppilaitoksen ylläpitäjä on lain mukaan velvollinen ottamaan tapaturmavakuutuksen. Valtiokonttori korvaa valtion oppilaitoksessa sattuneen tapaturman valtion varoista. Vähennettävät etuudet Sairauspäivärahasta vähennettäviä tapaturmavakuutuslain (TVL 608/1948) ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981) mukaisia etuuksia ovat tai sen jälkeen sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin perusteella maksettava päiväraha ja tapaturmaeläke. Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa maksetaan enintään vuoden ajalta. Sitä voidaan joskus maksaa myös osakorvauksena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn alentuman tulee olla vähintään 10 prosenttia. Jos työkyvyttömyys jatkuu vielä vuoden kuluttua tapaturmasta, maksetaan tapaturmaeläkettä. Myös tapaturmaeläke voidaan maksaa osittaisena, jos työkyvyttömyys ja ansioiden aleneminen on osittaista. Työkyvyn alentuman tulee olla vähintään 10 prosenttia. Täysi tapaturmaeläke työikäisellä on 85 prosenttia vuosityöansiosta. 72

73 Ennen sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin perusteella maksettavia sairauspäivärahasta vähennettäviä korvauksia ovat päiväraha ja elinkorko, edellyttäen, että siihen sisältyy peruskoron lisäksi täydennyskorkoa. Sairauspäivärahasta ei vähennetä tai sen jälkeen sattuneen tapaturman tai ilmenneen ammattitaudin perusteella maksettavaa haittarahaa (TVL 18 a ) haittalisää (TVL 20 ) tai muita erityisten kustannusten korvauksia. Jos vahingoittuneella on oikeus korvaukseen sekä tapaturma- että liikennevakuutuksen perusteella, korvaus myönnetään ensisijaisesti tapaturmavakuutuksesta. Tällainen on yleensä työssä tai työmatkalla sattunut liikennevahinko. Liikennevakuutuksesta korvataan vain, jos korvaus on tapaturmakorvausta suurempi. Lue lisää tapaturmavakuutuslain mukaisista korvauksista Tapaturmavakuutuslaitosten liiton internetsivuilta TVL - TVL WWW. Erityisryhmät Eräille erityisryhmille tulee asianomaista toimintaa koskevan lainsäädännön mukaan ottaa vakuutus työtapaturman varalta TVL 57 :n nojalla. Tällainen määräys koskee mm. vammaisten henkilöiden työtoimintaa (sosiaalihuoltolaki 710/ e ) kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/ ) omaishoitajia, joilla on omaishoitosopimus kunnan kanssa (laki omaishoidon tuesta, 937/ ) tapaturmavakuutuslain mukaisessa kuntoutuksessa olevia (laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/1991 8a ) Lisäksi Valtiokonttori korvaa tapaturmavakuutuslain edellyttämässä laajuudessa työvoimahallinnon alaisiin työllistämistoimenpiteisiin liittyvän palkattoman työharjoittelun, työ- ja koulutuskokeilun, työhönvalmennuksen ja työnhakuvalmennuksen aikana sattuneet tapaturmat (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/ ). Sairauspäivärahasta vähennetään tapaturmakorvaus, jos sitä maksetaan edellä mainituille erityisryhmille päivärahan kanssa samalta ajalta. Jos henkilö on työeläkelakien mukaisessa kuntoutuksessa tapaturman sattuessa eikä hän saa palkkaa kuntoutuksen ajalta, eläkelaitos järjestää kuntoutujalle TVL 57 :n 1 mom. mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen (TVL 57 1 mom.). Vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa korvausta ei yhteen soviteta sairauspäivärahan kanssa. Huomaa, että sairauspäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolta vakuutettu saa ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuslain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. 73

74 Liikennevahinko Liikennevahinko Liikennevakuutus korvaa ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä johtuneet ajoneuvossa olleiden henkilövahingot sekä ulkopuolisten henkilö- ja omaisuusvahingot. Sairauspäivärahasta vähennettäviä liikennevakuutuslain perusteella maksettavia ansionmenetyskorvauksia ovat korvaus työansion menetyksestä työkyvyttömyyseläke työttömyyspäivärahaa vastaava ansionmenetyskorvaus, kun vakuutettu ollut työttömänä ennen liikennevahingon sattumista Päivärahasta ei vähennetä korvausta kivusta ja särystä, pysyvästä haitasta ja ansiotulojen myöhentymisestä. Päivärahasta ei myöskään vähennetä sijaisen palkan muodossa maksettavaa korvausta, jonka vakuutusyhtiö maksaa vahinkoa kärsineen sijasta suoraan yritykselle. Huomaa, että sairauspäivärahaan ei ole lainkaan oikeutta ajalta, jolta vakuutettu saa ansionmenetyskorvausta liikennevakuutuslain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. Liikennevakuutuslain mukaan ajoneuvon omistajan tai pysyvän haltijan on otettava liikenteeseen käytettävälle moottoriajoneuvolle liikennevakuutus. Liikennevakuutettavia moottoriajoneuvoja ovat autot moottoripyörät mopot moottorikelkat mönkijät traktorit moottorityökoneet puoli- ja varsinaiset perävaunut matkailuperävaunut ja kevyet perävaunut. Suomen valtion omistamia ajoneuvoja varten ei tarvitse ottaa liikennevakuutusta. Valtiokonttori hoitaa kuitenkin niiden aiheuttamien vahinkojen selvittelyn ja korvaamisen liikennevakuutuslain mukaisesti. Valtiokonttori hoitaa myös muiden alla lueteltujen vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen vahingot. Vakuuttamisvelvollisuutta ei ole, jos kyseessä on moottorityökone tai traktori, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h edellyttäen, ettei sitä ole rekisteröitävä. leikkuupuimuri tai muu sadonkorjuuseen tarkoitettu rekisteröinnistä vapautettua maatilatalouden moottorityökone. rekisteröinnistä vapautettu perävaunu, peräreki tai hinattava laite. 74

75 lapsen kuljetettavaksi tarkoitettu moottorilla varustettu ajoneuvo, jota rakenteensa tai varusteidensa puolesta ei ole rekisteröitävissä. Liikennevakuutuslain 2 :n 4 kohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole liikennevakuutuslaissa tarkoitetussa liikenteessä, kun sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu-, harjoitus- tai kokeilutarkoituksiin. Liikennevakuutus ei ole pakollinen tällaisessa tilanteessa. Liikenteestä eristämisen tulee kuitenkin olla niin tehokasta, ettei alueelle voi päästä mitään muuta liikennettä, ei edes jalankulkijoita. Käytännössä esimerkiksi motocross-radat harvoin ovat liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla eristettyjä alueita edes kilpailun aikana saati harjoitusten aikana. Motocross- ja ratamoottoripyörien yms. käyttäminen riittämättömästi eristetyllä alueella on liikennevakuutuslaissa tarkoitettua ajoneuvon liikenteeseen käyttämistä, minkä vuoksi niitä varten on otettava liikennevakuutus. Vaikka ajoneuvon kuljettajalla olisi tapaturmavakuutus/lisenssivakuutus, taikka kilpailun järjestäjällä olisi vastuuvakuutus, kuuluu vahinko liikennevakuutuksesta korvattavaksi, jos se on sattunut liikennevakuutuslaissa tarkoitetussa tilanteessa. Vahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jos liikennevakuutus on jäänyt ottamatta. Jos liikennevahingossa on osallisena vakuuttamaton moottoriajoneuvo, Liikennevakuutuskeskus korvaa sivulliselle aiheutuneen vahingon. Liikennevakuutuskeskus ei kuitenkaan korvaa vakuuttamattoman ajoneuvon omistajalle tai haltijalle aiheutunutta henkilövahinkoa eikä kuljettajan henkilövahinkoa, jos kuljettaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että ajoneuvo ei ole vakuutettu. Käytännössä täysiikäinen kuljettaja jää aina ilman korvausta, koska hänen olisi pitänyt tietää, että ajoneuvo on vakuuttamaton. Jos on tiedossa, että kysymyksessä on vakuuttamattomalla ajoneuvolla sattunut liikennevahinko auton omistajalle, haltijalle tai täysi-ikäiselle kuljettajalle, vakuutusyhtiön viivästymistodistusta ei tarvita sairauspäivärahahakemusta ratkaistaessa. Poikkeuksena ovat edellä mainitut valtion ajoneuvot ja vakuutuksesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot. Jos asia on epäselvä, voit ottaa yhteyttä Liikennevakuutuskeskuksen puhelinpalveluun. Liikennevakuutuskeskus korvaa myös tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttaman vahingon sekä hoitaa ulkomaisen moottoriajoneuvon Suomessa aiheuttaman vahingon korvaamisen. Liikennevakuutuskeskus toimii Kelaan päin samalla tavoin kuin vakuutusyhtiö. Liikennevakuutuskeskus antaa tarvittaessa viivästymistodistuksen. Liikennevakuutuskorvaus voidaan evätä tai korvausta alentaa, jos vakuutettu on itse myötävaikuttanut vahingon syntymiseen esim, kuljettamalla autoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Sairauspäivärahaan hänellä on kuitenkin oikeus tällaisessa tilanteessa. Jos liikennevakuutuksesta korvataan osa, tämä osuus vähennetään maksettavasta sairauspäivärahasta. Jos liikennevahinko sattuu ulkomailla, vahingon korvaamiseen sovelletaan yleensä tapahtumamaan lainsäädäntöä. Suomalainen autoilija voi ETA-maissa valita, käyttääkö syyllisenä ollessaan oman ajoneuvon liikennevakuutusta, joka kattaa myös ajoneuvon kuljettajan ja omistajan mahdolliset henkilövahingot. Liikennevakuutuskeskus antaa neuvoja ulkomailla tapahtuneiden vahinkojen ja korvauskysymysten selvittelyssä. Lue lisää liikennevakuutuslain mukaisista korvauksista Liikennevakuutuskeskuksen internetsivuilta LVK - LVK WWW. 75

76 Erityistapaus sairauspäiväraha liikennevakuutuslaki tapaturmavakuutuslaki 57 Esimerkki Yrittäjä voi ottaa itselleen ja yrityksessä työskenteleville perheenjäsenilleen sekä muille sellaisille henkilöille, jotka eivät sisälly pakolliseen tapaturmavakuutukseen, vapaaehtoisen vakuutuksen työtapaturman varalta tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin nojalla. Jos yrittäjälle tai muulle TVL 57 :n mukaisen vakuutuksen piiriin kuuluvalle sattuu liikennevahinko työssä tai työmatkalla, tapaturmakorvaus on liikennevakuutuslain mukaiseen korvaukseen nähden ensisijainen. Liikennevakuutuksessa tapaturmavakuutuslain 57 :n 1 momentin mukainen korvaus rinnastetaan lakisääteisiin korvauksiin. Sairauspäivärahassa taas TVL 57 :n mukainen tapaturmakorvaus rinnastetaan vapaaehtoiseen vakuutukseen, eikä sitä vähennetä päivärahasta. Jos liikennevakuutuslain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta on vähennetty TVL 57 :n mukaiseen vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuva korvaus ja liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus on vähentämisen vuoksi pienempi kuin se muutoin olisi tai sitä ei ole jäänyt maksettavaksi, sairauspäivärahasta vähennetään kuitenkin liikennevakuutuslain mukaisen ansionmenetyskorvauksen täysi määrä. Jos sairauspäivärahaa on maksettu viivästymistodistuksen perusteella vakuutetulle ja hänelle myönnetään tapaturmavakuutuslain 57 :n mukainen korvaus sekä liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus, josta on vähennetty tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus, Kela voi periä viivästymistodistuksen perusteella maksetun sairauspäivärahan liikennevakuutuslain mukaisen korvauksen määrään saakka. Pyydä liikennevakuutusyhtiöltä sellainen päätös tai ilmoitus, josta ilmenee liikennevakuutuslain mukaisen ansionmenetyskorvauksen määrä. Jos sama vakuutusyhtiö maksaa sekä tapaturma- että liikennevakuutuslain mukaisen korvauksen, vakuutusyhtiö ei välttämättä anna erikseen päätöstä liikennevakuutuslain mukaisesta korvauksesta, jos siitä ei jää maksettavaa. Pyydä kuitenkin vakuutusyhtiöstä selvitys, paljonko liikennevakuutuslain mukaista korvausta olisi maksettu vakuutetulle, jotta voit oikaista sairauspäivärahapäätöksen. Vakuutetulle on maksettu sairauspäivärahaa viivästymistodistuksen perusteella 800. Vakuutetulla on oikeus sekä liikennevakuutuslain mukaiseen ansionmenetyskorvaukseen että tapaturmavakuutuslain 57 :n mukaiseen korvaukseen Liikennevakuutuslain näkökulmasta tapaturmavakuutuslain 57 :n mukainen korvaus on lakisääteinen ja se on vähennetty liikennevakuutuslain mukaan maksettavaksi tulevasta korvauksesta. Vakuutetulle on maksettu tapaturmavakuutuslain 57 :n mukaisena korvauksena ja liikennevakuutuslain mukaisena korvauksena ei ole maksettu mitään ( = 0 ). Kela saa periä liikennevakuutuksesta vastuussa olevalta vakuutusyhtiöltä viivästymistodistuksen perusteella maksamansa päivärahan

77 Sotilastapaturma Sotilastapaturma Sotilastapaturmalain (1211/90) nojalla korvataan tapaturmat ja palvelussairaudet, jotka ovat sattuneet tai sen jälkeen. Palvelussairautena pidetään ammattitautilain mukaisen ammattitaudin lisäksi myös muuta sairautta, jonka palvelus on todennäköisesti aiheuttanut tai jota palvelus on olennaisesti pahentanut. Ennen sattuneet sotilastapaturmat ja palvelussairaudet korvataan sotilasvammalain perusteella. Sairauspäivärahasta vähennettäviä sotilastapaturmalain mukaisia korvauksia ovat päiväraha ja tapaturmaeläke. Osittain työkyvyttömälle maksetaan työkyvyn alenemista vastaava osa täydestä päivärahasta tai eläkkeestä. Päivärahasta ei vähennetä haittarahaa eikä haittalisää. Päivärahasta vähennettäviä sotilasvammalain mukaisia korvauksia ovat päiväraha omaiskorotuksineen elinkorko omaiskorotuksineen. Päivärahasta ei vähennetä täydennyskorkoa elinkoron lisäysosia. Lue lisää sotilastapaturmien korvaamisesta Valtiokonttorin internetsivuilta osoitteesta Sotilastapaturmat Urheilijan tapaturma Urheilijan tapaturma Urheiluseuran tai muun urheilutoimintaa harjoittavan yhteisön on vakuutettava urheilija tapaturman varalta urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) mukaisesti. Ennen lain voimaantuloa alkaneeseen peli- tai kilpailukauteen ja sattuneisiin tapaturmiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä (esim. korjausleikkaukset). Vakuuttamisvelvollisuus koskee pääasiassa joukkueurheilijoita, mutta myös yksilöurheilija, jolla ei ole sopimusta urheiluseuran kanssa, voi ottaa itselleen vastaavan vakuutuksen, jos vakuuttamisen edellytykset täyttyvät. Urheilija tulee vakuuttaa tapaturman varalta, jos hän on alle 43-vuotias ja hänen kanssaan on sovittu, että hän saa pääasiassa Suomessa harjoitetusta urheilemisesta veronalaista vuosipalkkaa, joka ylittää laissa säädetyn rajan, euroa vuonna Rahamäärää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella. Urheilijan tapaturmavakuutuksen perusteella ei makseta päivärahaetuutta. Vakuutuksen perusteella maksetaan tapaturmaeläkettä aikaisintaan SVL:n mukaisen sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Urheilijalla on siten oikeus sairauspäivärahaan 77

78 urheilussa sattuneen tapaturman johdosta. Sairauspäiväraha maksetaan enimmäisajan täyttymiseen saakka riippumatta siitä, onko urheilijavakuutus lakisääteinen vai vapaaehtoinen (L urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta 1, 4, 6 ja 15 ). Urheilijalle maksetaan tapaturmaeläkettä sairauspäivärahan enimmäisajan täyttymisestä alkaen 1. viiden vuoden ajan silloin, kun urheilija on tullut kykenemättömäksi hankkimaan itselleen ansiotuloja urheilemisella vuotiaaksi silloin, kun urheilija on tullut pysyvästi kykenemättömäksi hankkimaan ansiotuloja urheilemisella tai työllä, jota hänen voidaan kohtuudella edellyttää tekevän. Tapaturmaeläkettä voidaan maksaa myös ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Lakisääteinen vakuutus kattaa vanhuuden turvan siitä alkaen, kun urheilija täyttää 65 vuotta. Sairauspäiväraha maksetaan hakemuksesta myös työnantajalle, esim. urheiluseuralle, jos tämä on maksanut sairausajan palkkaa ja työehto- tai muussa sopimuksessa on sovittu työnantajan oikeudesta päivärahaan. Lue lisää FINLEX - Urheilijan tapaturma L 276/2009 Vahingonkorvauslain mukainen korvaus Vahingonkorvauslain mukainen korvaus Vahingonkorvauslaki (412/1974) on yleislaki, jonka perusteella henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä, kivusta ja särystä sekä pysyvästä haitasta. Korvausvastuussa voi olla yksityinen henkilö, työntekijä, työnantaja tai julkisyhteisö. Vahingon aiheuttajan korvausvastuu voi perustua tahalliseen tai tuottamukselliseen tekoon tai ankaraan vastuuseen. Tuottamus tarkoittaa vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä esim. laiminlyömällä velvollisuus toimia tietyllä tavalla. Ankaran vastuun tapauksissa vaarallisen toiminnan (esim. rautatie, ilmailu, ydinvoima) harjoittaja on korvausvelvollinen, vaikka sen toiminnassa ei ole tapahtunut mitään moitittavaa. Ankara vastuu perustuu yleensä erityislakiin. Näissä tapauksissa päiväraha voidaan myöntää vain, jos korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä. Korvausvelvolliselta on pyydettävä viivästystodistus. Vahingonkorvauslain mukaan (412/ luku 2 a ) ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt on vahingosta huolimatta saanut tai hän olisi voinut saada. 78

79 Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan liian raskaaksi osapuolten varallisuusolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen. Myös vahingon aiheuttajan ikä ja terveydentila otetaan huomioon. Vastuuvakuutus Vastuuvakuutus Jos vahingon aiheuttajalla on vastuuvakuutus, vakuutusyhtiö on yleensä velvollinen korvaamaan vahingon. Vastuuvakuutus sisältyy usein koti-, kiinteistö-, maatila-, eläinym. vakuutuksiin tai sen saa muuhun vakuutukseen lisämaksusta. Vastuuvakuutuksesta voi hakea korvausta vain vakuutuksen ottaja. Vahingoittunut henkilö (sairauspäivärahan hakija) ei voi saada korvausasiaa vakuutusyhtiössä vireille. Jos vakuutuksen ottaja on tehnyt vahinkoilmoituksen, voit soveltaa vakuutusyhtiöön nähden samaa menettelyä kuin liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutusasioissa. Voit myöntää päivärahan vakuutusyhtiöstä saamasi viivästymistodistuksen perusteella. Jos kunnalla tai muulla julkisyhteisöllä ei ole vastuuvakuutusta, se käsittelee itse korvausvaatimuksen ja voi antaa tarvittaessa viivästymistodistuksen. Päiväraha peritään myöhemmin maksettavasta vahingonkorvauslain mukaisesta ansionmenetyskorvauksesta. Jos vakuutuksen ottaja ei ole tehnyt vahinkoilmoitusta, voit myöntää hakijalle sairauspäivärahan ilman viivästymistodistusta. Päätökseen tulee lisätä huomautus (PRF53) hakijan ilmoitusvelvollisuudesta, jos hänelle myöhemmin myönnetään muun lain mukaista korvausta. Kelalla on oikeus periä maksettu sairauspäiväraha takaisin muun lain mukaista korvausta vastaavalta osalta. Liukastumsiesta johtuva työkyvyttömyys Liukastumisesta johtuva työkyvyttömyys Liukastumistapaturmat ovat yleisin vahingonkorvauksen hakemisen syy. Vahingonkorvausvastuu voi syntyä, jos esim. kadun kunnossapidosta vastuussa oleva taho on laiminlyönyt velvollisuutensa pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Vastuu määritellään laissa kadun ja eräiden alueiden kunnossa ja puhtaanapidosta (669/1978). Lähtökohtana liukastumistapauksissa on, että kunnossapitovelvollinen on vastuussa vahingosta, ellei se voi osoittaa hoitaneensa liukkauden torjuntaa asianmukaisesti. Korvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta eli sitä, että kunnossapitovelvollinen, esim. taloyhtiö tai kunta, on laiminlyönyt liukastumispaikan kunnossapidon. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa kunta ja jalkakäytävien kunnossapidosta se kiinteistön omistaja, jonka kohdalla jalkakäytävä on. Jotkut kunnat ovat ottaneet kadunhoitotehtävät itselleen. Yleisten teiden kunnossapidosta vastaa valtio (maantielaki 503/2005). Myös kiinteistöjen piha-alueet tulee pitää kunnossa vastaavalla tavalla, esim. taloyhtiöiden ja liikekiinteistöjen pihojen kulkuväylät. 79

80 Jos päivärahaa hakevan vakuutetun antamasta tapaturmaselvityksestä ilmenee, että hän on ollut liukastumisvahingon vuoksi yhteydessä tapahtumapaikan kunnossapidosta vastaavaan tahoon, selvitä tarkemmin, missä vaiheessa asian käsittely on. Jos kunnossapitovelvollinen (kunta tai taloyhtiö) on tehnyt vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, voit pyytää viivästymistodistuksen ja myöntää päivärahan. Jos korvausvelvollisella kunnalla ei ole vastuuvakuutusta, korvausasia käsitellään kunnan omassa toimielimessä. Tässä tapauksessa viivästymistodistuksen antaa kunta. Sairauspäivärahaa hakevalla voi olla ongelmia korvauksen saamisessa esim. silloin, jos vahinko on sattunut sellaisessa paikassa tai sellaisena aikana, ettei tapahtumalle ole todistajia tai vastuuvelvollisuus on epäselvä. Vahinkoon on voinut vaikuttaa myös jokin vahingoittuneesta itsestä johtuva tai muu syy, minkä vuoksi hän ei ole tehnyt korvausvaatimusta. Tässä tapauksessa voit myöntää päivärahan ilman viivästymistodistusta. Lisää päätökseen huomautus hakijan ilmoitusvelvollisuudesta (PRF53), jos hän myöhemmin saa korvausta vakuutusyhtiöstä. Liukastuminen voi olla myös työtapaturmana korvattava vahinko, jos se on sattunut työmatkalla tai muutoin työssä johtuvissa olosuhteissa. Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan, vaikka hänen työkyvyttömyytensä on aiheutettu rikoksella ja vakuutetulla on oikeus saada korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta tulojen vähentymisestä vahingonkorvauslain tai rikosvahinkolain perusteella (SVL 1224/ luku 7 1 mom.). Päiväraha myönnetään, jos muut korvaamisen edellytykset täyttyvät. Selvitystä muun lain mukaisen korvauksen viivästymisestä ei edellytetä. Sairauspäiväraha maksetaan näissä tilanteissa myös työnantajalle. Kelalla on oikeus periä rikoksen tehneeltä korvausvelvolliselta edellä tarkoitettu vahingonkorvauslain mukainen korvaus maksettua sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Kela voi luopua korvauksen vaatimisesta korvausvelvolliselta, jos korvauksen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta. Kelalla on myös oikeus periä takaisin vakuutetulta maksamansa päiväraha, jos vakuutettu on jo saanut vastaavan korvauksen korvausvelvolliselta. (SVL 1224/ luku 7 2 mom.) Sairauspäiväraha on ensisijainen korvaus suhteessa valtiokonttorin maksamaan rikosvahinkolain (1204/2005) mukaiseen ansionmenetyskorvaukseen. Sairausvakuutuslain erityissäännöksen lähtökohtana on, että vakuutetun työkyvyttömyys aiheutuu toisen henkilön tekemästä rikoksesta kuten esim. pahoinpitelystä. Syyllistyminen rikokseen todetaan yleensä tuomioistuimessa. Vakuutetun työkyvyttömyyteen voi vaikuttaa myös jokin muu sairaus tai vamma kuin pelkästään rikoksesta aiheutunut vamma. Jos rikoksen uhriksi joutunut vakuutettu olisi työkyvytön ilman rikostakin, perintään ei ole syytä lainkaan lähteä. 80

81 Sairauspäivärahan ja vahingonkorvauksen suhde Sairauspäivärahan ja vahingonkorvauksen suhde Sairauspäivärahaa myönnetään vakuutetulle, jos hän on sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Päivärahan suuruus määräytyy työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Rikoksen uhriksi joutunut henkilö voi saada vahingonkorvauslain mukaista korvausta rikoksesta johtuvan ansionmenetyksen johdosta. Vahingonkorvauslaissa (412/1974) lähtökohtana on täyden korvauksen periaate, mutta korvauksen määrää voidaan myös sovitella. Vahingonkorvauslain 2 a :n mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahingon kärsinyt vahingosta huolimatta olisi saanut. Tällaisena vähennettävänä ansiotulona pidetään vahingonkorvauslain perustelujen ja oikeuskäytännön mukaan mm. tapaturmavakuutuslain, kansaneläkelain ja muiden lakien nojalla maksettuja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työansion menetys korvataan todellisuudessa saamatta jääneen tulon perusteella. Esim. kotona tehdyn taloustyön arvoa ei pidetä korvattavana ansionmenetyksenä. Kelan oikeus saada vastinetta maksamalleen sairauspäivärahalle riippuu siitä, onko rikoksen uhriksi joutuneella vakuutetulla oikeus saada vahingonkorvauslain mukaista ansionmenetyskorvausta rikoksella aiheutetun työkyvyttömyyden vuoksi. Kelan oikeus rajautuu määrällisesti ja ajallisesti siihen, mitä vahingonkorvauslain mukaisena ansionmenetyksenä määrätään maksettavaksi. Kelalla on oikeus periä korvausvelvolliselta vahingonkorvauslain mukainen korvaus maksettua sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Jos vahingonkorvauslain mukainen korvaus on pienempi kuin päiväraha, Kelalla on oikeus periä enintään korvauksen määrä. Jos vakuutetulle ei ole aiheutunut ansionmenetystä tai jos uhri ei ole vaatinut ansionmenetyskorvausta oikeudessa, Kela ei voi periä rikoksen tekijältä mitään. Tarvittavat selvitykset Tarvittavat selvitykset Hakemuksen ja lääkärinlausunnon lisäksi vakuutetun tulee esittää selvitys tapaturmasta asiointipalvelussa tai hakemuksen liitteellä SV 143. Jos selvityksestä ilmenee, missä poliisilaitoksessa rikosasian käsittely on vireillä, voit tarkistaa asian vaiheen poliisilta. Voit myöntää päivärahan, vaikka vakuutettu ei olisi tehnyt rikosilmoitusta, jos rikosilmoituksen tekemistä ei voida kohtuudella edellyttää, esim. perheväkivaltatilanteessa. Sairauspäiväraha on rikoksen uhrin perusturvaa, johon hänellä on oikeus tultuaan rikoksen johdosta työkyvyttömäksi. 81

82 Rikosprosessi Rikosprosessi Jos rikosilmoitus on tehty, selvitä missä vaiheessa rikosprosessi on, jotta Kela voi esittää vaatimuksensa mahdollisessa oikeudenkäynnissä. Kela ei ole prosessissa asianomistajan asemassa, vaan väliintulijana. Rikoksen uhri on oikeudessa asianomistajana ja hän voi vaatia ansionmenetyskorvausta sattuneen vahingon perusteella. Jos asia on poliisilla esitutkinnassa tai syyttäjällä syyteharkinnassa, ilmoita Kelan vaatimus poliisille tai suoraan syyttäjälle (asiakaskirje PRV06) ja pyydä, että syyttäjä edustaa Kelaa ja esittää vahingonkorvausvaatimuksen oikeudessa Kelan puolesta. Jos asia on jo mennyt käräjäoikeuden käsittelyyn, selvitä, voiko Kela vielä lähettää vaatimuksensa oikeudelle kirjallisena (asiakaskirje PRV07) vai tuleeko vaatimus esittää suullisesti pääkäsittelyssä. Menettele vastaavasti, jos syyttäjä on ilmoittanut, ettei hän edusta Kelaa. Seuraa aktiivisesti asian käsittelyn vaiheita. Ennen oikeudenkäyntiä ei ole tiedossa, mikä on vakuutetun todellinen ansionmenetys ja mitä hän tulee oikeudessa vaatimaan. Kela esittää oikeudessa vaatimuksenaan maksetun sairauspäivärahan bruttomäärän ja vaatii rikoksentekijän maksettavaksi määrättävää ansionmenetyskorvausta Kelalle sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Vaatimukseen voi kirjata varauksen täydentää korvausvaatimusta siltä varalta, että oikeuskäsittely pitkittyy ja vakuutetulle tehdään jatkopäätös päivärahasta vaatimuksen esittämisen jälkeen. Kela ilmoittaa lisäksi, että se huolehtii itse sille tuomitun korvauksen perimisestä. Jos vakuutettu vaatii ansionmenetyskorvausta ja Kela vaatii osuuttaan maksetusta päivärahasta, oikeus ottaa kantaa molempiin vaatimuksiin. Jos rikoksentekijä velvoitetaan oikeuden päätöksellä suorittamaan vakuutetulle ansionmenetyskorvausta, siitä tulisi vähennettäväksi Kelalle suoritettava määrä sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Huomaa, että myös työnantaja on voinut vaatia oikeudessa korvausta maksamansa sairausajan palkan osalta. Jos Kela on maksanut samalta ajalta työnantajalle sairauspäivärahaa, vaatimukset voivat mennä osittain päällekkäin. Oikeudessa asia tulisi selvittää. Oikeus päättää, mikä osuus mahdollisesta ansionmenetyskorvauksesta määrätään maksettavaksi työnantajalle ja mikä Kelalle. Jos oikeuden päätöksellä vakuutetulle on määrätty maksettavaksi vahingonkorvauslain mukaista ansionmenetyskorvausta ja myös Kelan vaatimus on otettu huomioon, lähetä rikoksentekijälle perintäkirje (PRG 87), jossa korvaus vaaditaan maksettavaksi Kelalle päivärahaa vastaavalta osalta. Kela ei mukana rikosprosessissa Kela ei mukana rikosprosessissa Jos Kelan korvausvaatimus ei ole ollut esillä rikosprosessissa, pyydä käräjäoikeudesta oikeuden päätös. Oikeuden päätöksestä ilmenee, onko vakuutetulle määrätty maksetta- 82

83 vaksi ansionmenetyskorvausta. Jos korvausta ei ole määrätty maksettavaksi, Kelalla ei ole vaatimuksia rikoksentekijää kohtaan. Rikosregressiasian voi päättää tähän. Jos tuomioistuin on määrännyt maksettavaksi vakuutetulle ansionmenetyskorvausta, selvitä häneltä onko hän saanut korvauksen. Jos korvausta ei ole maksettu, kuule vakuutettua sen johdosta, että Kela voi periä rikoksentekijältä tälle maksettavaksi määrätyn ansionmenetyskorvauksen sairauspäivärahaa vastaavalta osalta. Lähetä kuulemisen jälkeen perimisilmoitus (PRG 87) rikoksentekijälle. Jos rikoksentekijä ei maksa vahingonkorvausta Kelan perimisilmoituksen mukaisesti, Kela ei voi periä saatavaa ulosottoteitse, koska ei ole käytettävissä ulosottokelpoista päätöstä. Asia jää rikoksentekijän vapaaehtoisen maksamisen varaan. Siviilikannetta ei kannata nostaa, koska ansionmenetyskorvaus on jo kertaalleen käsitelty oikeudessa. Kun oikeus vahingonkorvauslain mukaiseen korvaukseen ei siirry Kelalle suoraan lain perusteella, on epätodennäköistä, että oikeus päättäisi samasta asiasta uudelleen. Periminen vakuutetulta Periminen vakuutetulta Jos vakuutetulle on määrätty maksettavaksi vahingonkorvausta ansiomenetyksestä hänen omasta vaatimuksestaan ja hän on korvauksen saanut, Kelalla on oikeus periä vakuutetun saama sairauspäiväraha takaisin enintään maksetun korvauksen määrään saakka. Perinnässä noudatetaan normaalia oikaisu- ja takaisinperintämenettelyä. Rikosasian sovittelumenettely Rikosasian sovittelumenettely Rikosasia voidaan käsitellä sovittelumenettelyssä (laki rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelumenettelystä 1015/2005). Sovittelun tarkoituksena on järjestää rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille mahdollisuus maksutta puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelumenettelyn käyttö edellyttää, että molemmat osapuolet suostuvat siihen. Aloitteen sovitteluun voi tehdä rikoksesta epäilty, rikoksen uhri, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen tai alaikäisen huoltaja. Sovittelupalveluita tuottavat kunnat, järjestöt ja yhdistykset. Sovittelu voi johtaa sopimukseen tai sovittelu voi keskeytyä. Sovittelun lopputuloksesta lähetetään tieto poliisille tai syyttäjälle. Sovittelussa ei ratkaista rikosoikeudellista syyllisyyttä ja rangaistusseuraamusta, mutta sovittelu voi vaikuttaa esitutkinnan rajoittamiseen, syyttämättä jättämiseen, rangaistuksen tuomitsematta jättämiseen tai lieventämiseen sekä rangaistusasteikon lieventämiseen tai rangaistuslajin vaihtamiseen. 83

84 Kelan asema sovittelussa Kelan asema sovittelussa Sovittelussa ovat yleensä henkilökohtaisesti läsnä rikoksen osapuolet sekä kaksi sovittelijaa. Sovittelussa ei ole mukana yleisöä tai muita sivullisia. Kela ei ole osapuolena sovittelumenettelyssä. Sovitteluneuvottelussa keskustellaan myös vahinkojen korvaamisen ja hyvittämisen muodoista. Vahingonkorvaukset voidaan suorittaa rahana tai työnä. Osapuolet voivat sopia myös muista korvaus- ja hyvitysmuodoista. Jos osapuolet pääsevät sopimukseen, se laaditaan kirjallisena. Osapuolet voivat keskenään sopia, että rikosasian yhteydessä tehty sovinto vahvistetaan vahingonkorvauksen osalta. Koska Kela ei ole osapuolena sovittelumenettelyssä, siinä mahdollisesti sovitun vahingonkorvauksen sisältöä (esim. ansionmenetyksen korvaamista) ja kohdistumista ei selvitetä eikä perintätoimiin ryhdytä. Potilasvahinkokorvaus Potilasvahinkokorvaus Potilasvahinkolain 585/1996 nojalla korvataan Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutunut henkilövahinko. Jos potilasvahinko on aiheuttanut työkyvyn alenemisen, korvataan siitä seurannut tulojen vähentyminen tosiasiallisen menetyksen mukaan. Korvauksen määrän laskemisen lähtökohtana on arvio siitä ansiotulosta, jonka vahingoittunut olisi saanut, jos potilasvahinkoa ei olisi sattunut. Korvausta maksetaan ainoastaan siltä osin kuin muiden lakien perusteella maksettavat etuudet eivät kata menetystä. Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan sen estämättä, että vakuutetulla on oikeus saada korvausta työkyvyttömyydestä aiheutuneesta ansionmenetyksestä potilasvahinkolain perusteella. Jos vakuutetulle on jo maksettu potilasvahinkolain perusteella korvausta samalta ajalta, maksetaan sairauspäiväraha enintään maksetun korvauksen määrään saakka Potilasvakuutuskeskukselle. (SVL 1224/ luku 8 ). Potilasvahinkolain 585/ :n mukaan oikeus muun lain mukaiseen korvaukseen siirtyy Potilasvakuutuskeskukselle siihen määrään saakka, kun se on maksanut korvausta. Potilasvakuutuskeskus voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa siltä osin kuin se on maksanut ansionmenetyskorvausta vakuutetulle. Päiväraha maksetaan 84

85 Potilasvakuutuskeskukselle, jos vakuutettu on oikeutettu sairauspäivärahaan samalta ajalta saman työkyvyttömyyden perusteella. Potilasvakuutuskeskus voi maksaa korvausta kivun ja säryn, pysyvän vian ja haitan tai ansiotulojen myöhentymisen johdosta. Näiltä osin korvauksia ja sairauspäivärahaa ei yhteensoviteta. Jos vakuutetulla saattaa olla oikeus potilasvahinkokorvaukseen, kun hän hakee sairauspäivärahaa, neuvo häntä hakemaan korvausta myös Potilasvakuutuskeskukselta. Hän voi saada Potilasvakuutuskeskuksesta korvausta, jota Kela ei myönnä, kuten korvausta kivusta ja särystä. Lue lisää potilasvahingon korvaamisesta Potilasvakuutuskeskuksen internetsivuilta PVK - PVK WWW Maatalousyrittäjien erityistuet Maatalousyrittäjien erityistuet Maatalousyrittäjä, joka on luopunut maatalousyrityksestään, voi saada Melasta luopumistukea. Luopumistuki turvaa maatalousyrittäjän toimeentuloa ennen vanhuuseläkeikää silloin, kun yrittäjä toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tai luovuttaa pellot lisämaaksi. Luopumistukeen ovat oikeutettuja viljelijät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumistuki nykymuotoisena on voimassa vuosina Luopuja sitoutuu luopumisen yhteydessä lopettamaan pysyvästi maatalouden harjoittamisen. Hänen ei tarvitse luovuttaa metsämaata, mutta metsätalouden hankintatöitä hän ei enää saa tehdä. Hän voi edelleen tehdä eräitä metsän käyttöä ja hoitoa edistäviä töitä, kuten esim. metsän uudistamista, nuoren metsän hoitoa tai kunnostusojitusta sekä polttopuita omaan tarpeeseen. Luopumistuella oleva voi tehdä rajoitetusti palkkatöitä tai harjoittaa pienimuotoista yrittäjätoimintaa. Näistä ansiotöistä saatavat tulot eivät kuitenkaan saa ylittää tulorajaa, joka vuonna 2014 on 706,87 euroa kuukaudessa. Mela maksaa korvauksia myös vanhoista luopumisjärjestelmistä, kuten sukupolvenvaihdoseläkkeitä, luopumiseläkkeitä ja luopumiskorvauksia. Luopumistuen tai vanhojen luopumisjärjestelmien mukaisten etuuksien ja sairauspäivärahan suhteesta ei ole laissa säädetty. Luopumistukea ja sairauspäivärahaa ei yhteensoviteta keskenään. Selvitä, mitä työtä luopumistuella oleva on tehnyt, jos se ei selvästi hakemuksesta ilmene. Luopumistuen saajan tavallisena työnä ei voida pitää maatalouden harjoittamista, eikä hänen työkykyään arvioida suhteessa maatalousyrittäjän työhön. Jos hän työskentelee muussa työssä ja tulee tähän työhön kykenemättömäksi, työkykyä ja oikeutta päivärahaan arvioidaan suhteessa tähän työhön. Huomaa, että luopumistuella olevan tavallisena työnä voi olla myös oman talouden hoitaminen, jos hän ei työskentele kodin ulkopuolella. Luopumistukea tai muuta luopumiskorvausta saavan sairauspäivärahan määrä lasketaan normaalisti. Perusteena ei käytetä luopumistuella oloaikana ansaittuja työtuloja. 85

86 Työttömyysetuudet Työttömyysetuudet Vakuutetulla, joka saa sairauspäivärahaa, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan työmarkkinatukeen vuorottelukorvaukseen. Jos vakuutettu on saanut työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai vuorottelukorvausta ja hänelle myönnetään samalle ajalle sairauspäivärahaa, samalta ajalta myönnettävä sairauspäiväraha pidätetään muun etuuden määrään saakka ja maksetaan regressisuorituksena työttömyyskassalle tai Kelalle (SVL 1224/ luku 11 ). Työmarkkinatuki voidaan maksaa myös matka-avustuksena. Matka-avustusta voidaan maksaa työttömälle, joka ottaa vastaan työssäkäyntialueensa ulkopuolella sijaitsevan, vähintään kaksi kuukautta kestävän kokoaikatyön ja jolle työn vastaanottamisesta aiheutuu huomattavia kustannuksia. Matka-avustusta voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien kuitenkin enintään työsuhteen ajan. Työmarkkinatuki voidaan lisäksi maksaa työllistymisrahana yhden kuukauden ajalta työsuhteen alkamisesta lukien henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kolme kuukautta kestävän palkansaajan työssäoloehtoon luettavan työn. Työllistymisraha on määräaikainen alueellinen kokeilu vuosina Työllistymisrahan saaminen edellyttää mm., että henkilö on saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä ja hän asuu kokeilukunnan alueella. Jos työllistymisrahaa saavalle myönnetään takautuvasti sairauspäiväraha, sillä ei ole vaikutusta työllistymisrahaan. Työllistymisrahaa ei tuoda Muu etuus näytölle, koska sairauspäiväraha ei estä työllistymisrahan saamista. Ulkomailta maksettavat etuudet Ulkomailta maksettavat etuudet Päivärahaetuutta myönnettäessä voidaan ottaa huomioon samaa etuutta tai muuta sairausvakuutuslain mukaan huomioon otettavaa etuutta vastaava ulkomailta maksettava etuus. Etuuteen voidaan rinnastaa myös ulkomaiselta työnantajalta tai kansainväliseltä järjestöltä saatu etuutta vastaava palkka. (SVL 1224/ luku 10 ). Muusta valtiosta maksettava etuus voidaan ottaa huomioon kuten Suomesta maksettava muun lain mukainen korvaus, jos se rinnastetaan muihin työkyvyttömyyden perusteella SVL 1224/ luvun 2 :n mukaisesti maksettaviin lakisääteisiin korvauksiin. Sairausvakuutuslaki mahdollistaa harkinnan sen suhteen, otetaanko ulkomainen etuus huomioon vai ei. Tällaista harkintaa ei ole Suomesta maksettavien etuuksien suhteen. Esim. pieni Suomesta maksettava vanhuuseläke voi estää sairauspäivärahan jatkumisen, 86

87 jos eläke alkaa kesken sairauspäivärahakauden. Pääsääntöisesti muut etuudet tulee ottaa sairauspäivärahassa huomioon samalla tavoin riippumatta siitä, maksetaanko niitä Suomesta vai ulkomailta. Ulkomailta maksettava etuus tai korvaus otetaan huomioon sairauspäivärahan estävänä etuutena kuten vastaava Suomen etuus. Jos henkilölle on esim. myönnetty muusta maasta vanhuuseläke ja hän hakee sairauspäivärahaa, vanhuuseläkkeen saajana hänellä ei ole oikeutta sairauspäivärahaan, ellei hän tule työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan on tehnyt. Ulkomailta maksettava etuus tai korvaus vähennetään päivärahasta siltä osin kuin sitä maksetaan päivärahan kanssa samalta ajalta ja saman työkyvyttömyyden vuoksi, esim. tapaturmakorvaus. Ulkomailla kertyneet sairauspäivärahapäivät otetaan huomioon sairauspäivärahan enimmäisajassa. Ensisijaisuusaikaa ei sovelleta ulkomaan työkyvyttömyyseläkkeeseen, joten ulkomaan työkyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta yleensä myös ensisijaisuusaikana. Jos muussa maassa tai kansainvälisessä järjestössä työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan toimeentuloa palkkana tai muuna etuutena, se voidaan yhteensovittaa päivärahan kanssa ja vähentää sairauspäivärahasta. Yhteensovituksesta ei kuitenkaan ole kysymys silloin, kun ulkomainen työnantaja rinnastetaan suomalaiseen työnantajaan ja päiväraha maksetaan sairausajan palkkaan maksavalle työnantajalle seuraavissa tapauksissa EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaa jos muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos ulkomainen laitos vähentää oman lainsäädäntönsä perusteella Suomen maksaman sairauspäivärahan omasta korvauksestaan kuten esimerkiksi liikennevahinkokorvauksissa, sairauspäiväraha voidaan myöntää ottamatta huomioon ulkomaista korvausta. Eläketurvakeskus välittää tiedon ulkomaista eläkettä koskevasta Kelan regressivaatimuksesta toiseen EU/ETA-maahan Ruotsia lukuun ottamatta. Lue menettelystä EU/ETA-eläkkeiden yhteensovituksessa tarkemmin teknisestä ohjeesta Kelanetti - Ratkaisutyö - Ulkomailta maksettava eläke. Ruotsin eläkkeisiin ei sovelleta regressimenettelyä, koska regressiperintä ei ole Ruotsin lainsäädännön mukaan mahdollista. Jos Ruotsi maksaa takautuvasti eläkettä sairauspäivärahan kanssa samalta ajalta, sairauspäivärahan liikamaksuun sovelletaan normaalia takaisinperintämenettelyä. Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Ruotsin eläke. 87

88 Hakeminen Hakeminen (sisältö) Hakeminen Sairauspäivärahaa on haettava kirjallisesti (SVL 1224/ luku 2 ). Ajanvarausasiakas voi hakea sairauspäivärahaa myös suullisesti. Sairauspäivärahaa voivat hakea vakuutettu, hänen työnantajansa ja Potilasvakuutuskeskus. Sairauspäivärahaan on oikeus 16-vuotiaalla vakuutetulla. Hänellä on myös oikeus hakea päivärahaa. Jos vakuutettu on kuollut ja sairauspäivärahahakemus on jäänyt tekemättä, kuolinpesällä on oikeus hakea päivärahaa. Vakuutettu voi hakea sairauspäivärahaa asiointipalvelussa tai käyttämällä SV 8 - hakemuslomaketta. Työnantaja hakee päivärahaa ilmoittamalla sairausajan palkkatiedot päivärahan ajalta asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Jos työnantaja hakee päivärahaa, pyydä vakuutettua täydentämään tietoja ensisijaisesti hakemuksella, jolloin saat kerralla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tilanteesta riippuen joskus voi riittää, että lisätiedot pyydetään muulla tavoin. Huomaa, että lisätietojen pyytäminen vakuutetulta työnantajan hakemuksen täydentämiseksi ei edellytä työnantajan kuulemista tai ilmoituskirjeen lähettämistä työnantajalle kesken käsittelyprosessin. Osasairauspäivärahaa, tartuntatautipäivärahaa, luovutuspäivärahaa ja YEL-päivärahaa haetaan samalla tavoin kuin sairauspäivärahaa. Etuusjärjestelmään rekisteröity tieto MYEL-päivärahan hakemisesta välittyy ohjelmallisesti Melaan. Jos yrittäjä on unohtanut rastittaa hakevansa sairauspäivärahan ohella myös YELpäivärahaa omavastuuajalta, voit myöntää YEL-päivärahan, jos yrittäjällä on voimassa oleva YEL-vakuutus ja oikeus YEL-päivärahaan on ilmeinen. Työnantajan hakemus Työnantaja hakee päivärahaa ilmoittamalla sairausajan palkkatiedot päivärahan ajalta asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Jos työnantaja hakee päivärahaa, pyydä vakuutettua täydentämään tietoja ensisijaisesti hakemuksella, jolloin saat kerralla asian ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Tilanteesta riippuen joskus voi riittää, että lisätiedot pyydetään muulla tavoin. Huomaa, että lisätietojen pyytäminen vakuutetulta työnantajan hakemuksen täydentämiseksi ei edellytä työnantajan kuulemista tai ilmoituskirjeen lähettämistä työnantajalle kesken käsittelyprosessin. Jos työnantajan palkkatiedot puuttuvat ja päivärahaa on haettu takautuvalta ajalta, pyydä työnantajan hakemus vakuutetun hakemuksen saavuttua. Jos haettu aika on tulevaa aikaa eikä palkkaa ole vielä maksettu, siirrä hakemus odottamaan palkanmaksuajan 88

89 perusteella. Pyydä palkkatiedot työnantajalta odotusajan päätyttyä, jos niitä ei ole siihen mennessä saatu. Liitteet lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B * lääkärintodistus tai -lausunto toimitetaan Kelaan paperisena tai vakuutettu voi toimittaa sen liitteenä asiointipalvelussa selvitys 6 kuukauden työtuloista * työnantaja voi antaa selvityksen asiointipalvelussa tai täyttää lomakkeen Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17 vakuutetun selvitys tapaturmasta, jos kyseessä on tapaturma * vakuutettu voi antaa tapaturmaselvityksen etuutta hakiessa tai myöhemmin asiointipalvelussa tai lomakkeella SV 143. Sairauspäivärahan vireilletulo Sairauspäivärahahakemus tulee vireille myös: lääkärintodistuksella tai -lausunnolla työnantajan palkkailmoituksella asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17) silloin, kun työnantaja ilmoittaa 6 kuukauden tulot muulla asiakirjalla, josta ilmenee lähettäjän tiedot ja että sillä haetaan sairauspäivärahaa Jos päiväraha-asia on tullut vireille jollakin edellä mainituista tavoista, kehota hakijaa toimittamaan päivärahahakemus määräajassa (asiakaskirje PRH02). Jos hakija ei toimita hakemusta määräajassa, hylkää päiväraha sillä perusteella, ettei hakijan oikeutta päivärahaan voida selvittää ilman hakemusta (SVL 1224/ luku 2 ). Sairauspäivärahan jatkohakemukseksi riittää lääkärintodistus tai -lausunto. Uutta hakemusta ei tarvitse pyytää myöskään silloin, kun sama työkyvyttömyys jatkuu 30 päivän kuluessa, ellei ole erityistä syytä. Hakemuksen peruuttaminen Vakuutettu voi peruuttaa hakemuksen ennen kuin päätös on annettu. Hakemuksen voi peruuttaa myös päätöksen antamisen jälkeen siihen saakka kunnes päätös tulee lainvoimaiseksi. Peruutus on tehtävä kirjallisesti. Myös työnantaja voi omalta osaltaan peruuttaa hakemuksen. Huomaa, että peruuttaminen ei ole mahdollista silloin, kun hakijana tai päätöksen saajana on sekä vakuutettu että työnantaja, ja vain toinen ilmoittaa peruutuksesta. Tällöin päivärahapäätös tehdään normaaliin tapaan. 89

90 Vireilletulo Vireilletulo (sisältö) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake.jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Katso käytössä ja tulossa olevat asiointipalvelut (Kelanetti > Asiakaspalvelu > Palveluneuvojan työvälineet > Verkkoasiointi Kelassa > Tulevat palvelut). Sähköpostitse tai faksilla Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä 90

91 Suullisesti ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenottotyö siihen. Lue lisää hakemuksen vireille tulosta (Menettelyohjeet > Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Vireilletulo ja asian käsittely) sähköisestä asioinnista (Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys. Asiakirjan siirto Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön. 91

92 Kuka voi hakea Kuka voi hakea (sisältö) Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen. Henkilö itse Henkilö itse (sisältö) Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Edunvalvonta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan. 92

93 Edunvalvoja Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/ Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen 93

94 tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta Valtuutettu Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta ja valtakirjatyypeistä Lähiomainen Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.). vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) 94

95 Kunta Kunta Jos lapsi on otettu kunnan sosiaalihuollon toimielimen huostaan, sillä on oikeus hakea lapselle kuuluvaa etuutta. Työnantaja Työnantaja Työnantaja voi hakea sairauspäivärahaa asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta Y 17. Jos työnantaja on hakenut päivärahaa, pyydä vakuutetulta hakemus tai tarvittavat lisätiedot. Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskuksen on haettava päivärahaa pääsääntöisesti säädettyä kahden kuukauden takautuvaa hakuaikaa noudattaen. Hakuaika lasketaan Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksen antopäivästä. Potilasvakuutuskeskus hakee sairauspäivärahaa hakemuslomakkeella SV 8 ja liittää siihen selvityksen työkyvyttömyydestä esim. jäljennöksen hoitavan lääkärin antamasta todistuksesta tai lausunnosta, josta ilmenee työkyvyttömyysaika selostuksen potilasvahingon syntymisestä korvauspäätösjäljennöksen sekä tarvittaessa selvityksen vakuutetun esittämistä työtuloista. Hakuaika Hakuaika Sairauspäivärahaa ja sen omavastuuajalta maksettavaa YEL-päivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Jos määräpäivä tai määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai arkilauantai, hakemuksen saa jättää ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Sama koskee itsenäisyyspäivää, vapunpäivää sekä joulu- ja juhannusaattoa. Jos vakuutetulla on oikeus saada saman työkyvyttömyyden perusteella samalta ajalta muuta lakisääteistä etuutta, kahden kuukauden hakuaika alkaa siitä päivästä, jona päätös muun lain mukaisesta korvauksesta on annettu. 95

96 Jatkohakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa sairauspäivärahan maksamisen päättymisestä. Jatkohakemukseksi riittää lääkärintodistus tai -lausunto. Päiväraha voidaan myöntää, vaikka etuutta ei olisi haettu määräajassa, jos etuuden epääminen myöhästymisen vuoksi olisi kohtuutonta. Etuus voidaan myöntää jos muut myöntämisen edellytykset täyttyvät silloin, kun myöhästyminen on johtunut hakijasta riippumattomista syistä tai muista pätevistä perusteista. Jos etuushakemus on myöhästynyt, pyydä hakijalta selvitys myöhästymisen syystä (asiakaskirjeet PRL11 ja PRL12). Erityisenä syynä etuuden myöntämiselle myöhästymisestä huolimatta ei yleensä pidetä esim. tiedon puutetta tai unohtamista. Kohtuusharkinta on kuitenkin lain perusteella tapauskohtaisesti mahdollista. Esimerkki 1 Vakuutettu on työkyvytön Hakemus saapuu Hakemus on myöhässä ajalla Hakijalle myönnetään päiväraha ajalle , josta omavastuuaika on Päivärahaa ei makseta myöhästyneeltä ajalta , ellei etuuden epääminen tältä osin ole kohtuutonta. Päiväraha maksetaan ajalta Esimerkki 2 Vakuutettu on työkyvytön Hakemus saapuu Hakemus on myöhässä ajalla Hakijalle myönnetään päiväraha ajalle , josta omavastuuaika on Päiväraha maksetaan ajalta Myöhästyminen ei vaikuta, koska kyseessä on omavastuuaika. Kuuden kuukauden tulojen esittäminen Hakijan tulee esittää päivärahahakemuksessaan hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Jos hakija ilmoittaa toimittavansa tiedot kuuden kuukauden työtuloista myöhemmin, pyydä häntä esittämään selvitys työtuloista määräajassa. Jos hakija ei toimita lisäselvitystä määräajassa, ratkaise hakemus käytettävissä olevilla tiedoilla. Jos hakija toimittaa myöhemmin selvityksen kuuden kuukauden työtuloista, tee oikaisupäätös uuden selvityksen perusteella. Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvitysten pyytäminen (sisältö) Lisäselvitysten pyytäminen Suullisesti tai kirjallisesti Hakemuslomakkeen täydentäminen Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan 96

97 hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Selvitä ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Tietosuojasta huolehtiminen > Kelan tietoturvakäsikirja > Liite 1). Suullisesti tai kirjallisesti Pyydä lisäselvitykset asiakkaalta suullisesti asiakaspalvelutilanteessa tai puhelimitse etuuskäsittelyssä. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät CICS:ltä OSKY > Kelan toimistot ja vakuutuspiirit > Toimistot > Toimiston valinta > Toimiston osoite > Osoitetiedot. Vastaanottajaksi osoitteeseen merkitään Kela. Kerro asiakkaalle, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä OIWAn yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ OIWAssa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Asiakasta tavoitellaan puhelimitse virka-aikana klo Jos asiakas ei vastaa puheluun, Lähetä asiakkaalle tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Kelanetti > Työkalut) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Tekstiviestimallit). Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi viesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se OIWAn yhteydenottoon Jos asiakasta ei tavoiteta puhelimitse eikä hän itse ota yhteyttä Kelaan saman vuorokauden sisällä, lähetä asiakkaalle asiakaskirje. Vaativissa etuusasioissa voi olla järkevää tavoitella asiakasta puhelimitse tai odottaa hänen soittoa parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Pyydä lisäselvitykset kirjallisesti asiakaskirjeellä, jos kirjallinen menettely on tarkoituksenmukainen asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen tai asiakas ei ole antanut tiedoksi puhelinnumeroaan. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. 97

98 Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä, vaikka asiakas ei olisi toimittanut näitä selvityksiä. Jos asiakas ei ole ilmoittanut määräpäivää lisäselvitysten toimittamiselle, pyydä lisäselvitykset edellä kuvatulla tavalla. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen sen luonteen huomioon ottaen joko suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Tietoturvasyistä Kelan kanssa ei voi asioida sähköpostitse. Mikäli asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Jos asiakas tiedustelee puuttuvista lisäselvityksistä verkon kautta suojattua yhteyttä käyttäen, voidaan viestiin vastata, ja kertoa puuttuvista selvityksistä. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Etuuksien ratkaisutyö > Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostitse ja faksilla) ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä (Asiakaspalvelu > Palveluneuvojalle > Liitetiedostot muistitikulla, CD:llä ja kännykällä). Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja ensisijaisesti suullisesti. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä suullinen täydennys tai muu tieto OIWAn yhteydenottoon (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää Etuusohje > Vireilletulo. Määräaika lisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Kerro samalla, että määräajan kuluttua asia voidaan ratkaista, vaikka asiakas ei olisikaan toimittanut pyydettyä selvitystä. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaika voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa selvitysten toimittamiseen, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se OIWAn yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. 98

99 Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas ei toimita lisäselvitystä määräajassa tai pyydä määräajan pidentämistä, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Kelanetti > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Lisäselvitykset sairauspäivärahassa Lisäselvitykset sairauspäivärahassa Kelan tehtävänä on huolehtia asian selvittämisestä. Etuusratkaisua ei saa tehdä puutteellisin selvityksin. Sairauspäivärahan hakija on velvollinen antamaan Kelalle päivärahan myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos hakemus on puutteellinen, pyydä hakijalta lisäselvitys suullisesti tai kirjallisesti. Selvitä ennen lisäselvityksen pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voitko sitä käyttää. Voit pyytää lisäselvitystä myös suoraan esim. muilta viranomaisilta, eläke- tai vakuutuslaitoksilta. Jos muualta saatu lisäselvitys johtaisi etuuden hylkäämiseen, hakijaa on ennen ratkaisun tekemistä kuultava. Määrä Määrä (sisältö) Määrä Sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan ja erityishoitorahan, luovutuspäivärahan, tartuntatautipäivärahan sekä kuntoutusrahan määrä lasketaan vakuutetun työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella. Jäljempänä sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan, osittaisen vanhempainrahan, erityisäitiysrahan, erityishoitorahan, luovutuspäivärahan ja tartuntatautipäivärahan yhteisenä nimenä käytetään sanaa päivärahaetuus (SVL 1224/ luku 1 3, 11 luku). Osasairauspäivärahan määrä on puolet sen päivärahan määrästä, joka välittömästi edeltää osasairauspäivärahaa tai johon vakuutetulla olisi ollut oikeus työkyvyttömyyden alkaessa, kun osasairauspäivärahaa ei välittömästi edellä sairauspäiväraha. Kuntoutusraha määritetään kuntoutuksen alkamishetken tilanteen mukaan. Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan. (SVL 1224/ luku 1 1 mom.) Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. 99

100 Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä on 23,92 euroa. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan 55 päivän odotusajan jälkeen. Odotusaikana sairauspäivärahan määrä voi olla vähimmäismäärää pienempi tai sitä ei makseta lainkaan. Työtulojen perusteella Työtulojen perusteella Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan määrä perustuu vakuutetun työtuloon, etuuden perusteena ovat toimitettuun verotukseen perustuvat työtulot tai vakuutetun esittämät työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävät kuuden kuukauden työtulot. Verotuksessa todettu työtulo Päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät pääsääntöisesti työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen perusteella. Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan siinä suhteessa kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisajankohdalle vahvistettu työntekijän eläkelain (TyEL 395/ mom.) mukainen palkkakerroin poikkeaa edelliselle kalenterivuodelle vahvistetusta palkkakertoimesta. Verotuksessa todetuilla työtuloilla tarkoitetaan työtuloiksi luettavia Suomessa toimitetun verotuksen tuloja. Toisen valtion verotuksessa todettuja vastaavia työtuloja ei käytetä päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena (SVL 1224/ luku 3 ). Kela saa verohallinnolta vuosittain verotuksen valmistuttua edeltävän vuoden verotustiedot. Verotuksessa ei ole samaa työtulokäsitettä kuin sairausvakuutuksessa. Sen vuoksi SVL-työtulot lasketaan Kelassa verohallinnolta saatujen tietojen perusteella ottamalla huomioon ne tulolajit, jotka sairausvakuutuslaissa katsotaan työtuloiksi. Tuloista tehdään tulonhankkimisvähennykset ja vakuutusmaksuvähennys. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän verotuksessa todettuna työtulona on vahvistettu YELtai MYEL-työtulo tai jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, työtulona huomioidaan elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä. Jos työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen alkaa vuonna 2014, päivärahaetuus ja kuntoutusraha määräytyvät verovuoden 2012 työtulojen perusteella. Verovuoden 2012 verotus on toimitettu vuonna Vuoden 2014 palkkakerroin on 1,350 ja vuoden 2013 palkkakerroin 1,327. Vuoden 2012 työtulo korotetaan SVL-työtulon laskennassa palkkakertoimien suhteella 1,350/1,327 = 1, Työtuloon perustuvaa sairauspäivärahaa ei makseta, jos työtulot jäävät alle sairausvakuutuslaissa määritellyn tulorajan (SVL 1224/ luku 1 ). Sairauspäivärahaan oikeuttava laissa säädetty tuloraja euroa on vuoden 2010 tasossa. Tulorajaa korotetaan vuosittain palkkakertoimella. Palkkakertoimella korotettu sairauspäivärahaan oikeuttava tuloraja on euroa vuonna

101 Päivärahaetuuksien ja kuntoutusrahan laskukaavat Työtuloihin perustuvan sairauspäivärahan laskemisessa käytetään seuraavaa laskukaavaa vuonna 2014 Vuosityötulo euroa / vuosi Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä enintään ei päivärahaa ,7 x vuosityötulo: ,17 + 0,4 x (vuosityötulo ): 300 yli ,07 + 0,25 x (vuosityötulo ): 300 Työtuloihin perustuvan erityishoitorahan ja kuntoutusrahan laskemisessa käytetään seuraavaa laskukaavaa vuonna 2014 Vuosityötulo euroa / vuosi Päivärahan laskentakaavat euroa / arkipäivä enintään , ,7 x vuosityötulo: ,17 + 0,4 x (vuosityötulo ): 300 yli ,07 + 0,25 x (vuosityötulo ): 300 Laskukaavat Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä päivää kohti lasketaan vähintään neljän desimaalin tarkkuudella laskutoimitusten ajan. Lopputulos muutetaan senteiksi siten, että 01/100 50/100 senttiä pyöristetään lähimpään alempaan senttiin ja 51/100 99/100 senttiä lähimpään ylempään senttiin. Vuosityötulorajat ovat laissa vuoden 2010 tasolla ja ne tarkistetaan vuosittain päivärahan maksuvuoden ja edellisen vuoden palkkakertoimen suhteessa. Jos tulorajat nousevat tarkistuksen yhteydessä yli täysien eurojen, jätetään yli menevä osa lukuun ottamatta. Taulukossa olevat euromäärät ovat vuoden 2014 tasossa. Ne on tarkistettu vuoden 2014 palkkakertoimella (1,350). Jos etuuden perusteena olevat työtulot ovat työ- tai virkasuhteesta saatua palkkaa, työtulosta vähennetään ohjelmallisesti tulonhankkimismenot sekä tehdään 4,13 %:n vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). YEL- ja MYEL-työtulosta ei tehdä näitä vähennyksiä. Vuonna 2014 sairausvakuutuksen päivärahamaksu on 0,84 %, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksu 5,55 % ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu 0,5 % palkasta. Vakuutusmaksuvähennys on 60 % näiden maksujen yhteismäärästä eli 4,13 %. 101

102 Esitettyjen tulojen perusteella arvioitu työtulo Hakija voi halutessaan esittää selvityksen välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden työtuloista. Jos hakijan esittämät työtulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todettu työtulo, otetaan esitetyt työtulot päivärahaetuuden perusteeksi. Edeltävän etuuden perusteella Edeltävän etuuden perusteella Edeltävä työttömyysetuus Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista etuutta, päivärahaetuus on vähintään 86 prosenttia maksetun työttömyysetuuden määrästä. Tällaisia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ansiopäiväraha työmarkkinatuki Edeltävä opintotukilain mukainen opintoraha Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana saanut opintotukilain mukaista opintorahaa, päivärahaetuus on vähintään maksetun opintorahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. Edeltävä Kelan kuntoutusraha Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, päivärahaetuus on vähintään kuntoutusrahan suuruinen ilman kuntoutuskorotuksia. Edeltävä työeläkelakien mukainen kuntoutusraha Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän kuuden kuukauden saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa, päivärahaetuus on vähintään maksetun kuntoutusrahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa ilman kuntoutuskorotuksia. Useita edeltäviä etuuksia Jos vakuutettu on saanut päivärahaetuuden alkamista edeltäneenä aikana useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, päivärahaetuuden perusteena käytetään sitä 102

103 etuutta, jota vakuutettu on viimeksi saanut. Viimeksi saadulla etuudella tarkoitetaan etuutta, jonka määrä on yli 0 euroa. Vähimmäismäärä Vähimmäismäärä Sairauspäivärahaa maksetaan vähintään 23,92 euroa päivässä, kun hakijan työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Odotusaikana hakija voi saada työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella määräytyvää pienempää päivärahaa. Odotusaikana hakijalla ei ole ollenkaan oikeutta päivärahaan, jos työedellytys puuttuu tai työtulot jäävät alle laissa määrätyn vuosityötulon alarajan, joka vuonna 2014 on euroa. Sairauspäiväraha voi kuitenkin jäädä vähimmäismäärää pienemmäksi muun lakisääteisen etuuden yhteensovituksen johdosta, esim. jos vakuutettu saa osatyökyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään sairauspäivärahasta. Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Määräytymisperusteet Päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan suuruutta määrättäessä perusteena käytetään verotuksessa todettua työtuloa, esitettyä työtuloa, edeltävän etuuden määrää tai vähimmäismäärää. Työtulot Työtulot (sisältö) Työtulot Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä perustuu hakijan työtuloon. Työtuloa on joko verotuksessa todettu työtulo tai hakijan esittämä kuuden kuukauden tulo. Mitä työtulolla tarkoitetaan Työtulo koostuu useista erilaisista työn tai tehtävän suorittamisesta ansaituista tuloista. Työtuloilla tarkoitetaan työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa 103

104 yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista pakolliseen tai vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvaa työtuloa (YEL- ja MYEL-työtulo) ansiotuloa elinkeinotoiminnasta, maa- ja porotaloudesta ja yhtymästä, palkkatuloa omasta yrityksestä tai maataloudesta, yrittäjätoimintaan liittyvää työkorvausta, hankintatyön arvoa ja veronalaista apurahaa silloin, kun YEL- tai MYELvakuuttamisvelvollisuutta ei ole vakuutuspalkkaa, jota työeläkelakien mukaan pidetään ulkomaan työssä eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (TyEL 395/ , SVL 1224/ luku 2 ) ulkomaan työskentelystä saatua palkkaa, jos hakija on ollut Suomessa vakuutettuna ulkomaan työtulon ansainta-aikana eikä vakuutuspalkkaa ole määritelty Työtulolla ei tarkoiteta Työtuloja eivät ole sosiaalietuudet eläkkeet työttömyysetuudet opintoraha pakollisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla maksettu päiväraha ja ansionmenetyskorvaus pääomatulot metsän puhdas tuotto ja metsän myynnistä saatu myyntitulo osingot, jotka eivät perustu työpanokseen rojaltit tekijänoikeuskorvaukset käyttökorvaukset veroton apuraha työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus tai muu vahingonkorvaus voitonjako optiot verovapaat kustannusten korvaukset * verohallinnon päätöksen mukaiset verovapaat korvaukset kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja ateriakorvaus työ- ja elinkeinotoimiston maksama starttiraha ulkomaantyötulo, jonka ansaitsemisen aikana henkilö ei ole kuulunut Suomen sairausvakuutukseen Palkkatulot Palkkatulot Työ- ja virkasuhteesta saatuna palkkana pidetään ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaist * palkkaa * palkkiota ja korvausta 104

105 urheilijan palkkiota * urheilijan palkkio voidaan maksaa urheilemisen perusteella, esimerkiksi urheilijan osallistumisesta kilpailuun tai harjoitteluun ja urheilijan sijoittumisesta kilpailussa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 :ssä tarkoitettua palkkaa ja saman lain 3 :ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta tuloverolain 77 :ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 :ssä tarkoitettua ennakonpidätyksenalaista palkkaa * ulkomaantyöskentelystä vakuutetulle maksettu palkka silloin, kun vakuutuspalkkaa ei ole vahvistettu vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa * esim. työpaikkakassan kautta maksettu sairausajan palkka työsuhteessa saatuja palvelurahoja * ravintola- ja hotelliasiakkaiden vapaaehtoisesti maksamat palvelurahat ovat työntekijän veronalaista ansiotuloa, jotka hänen on itse ilmoitettava verohallinnolle * etukäteen hinnoitellut palvelurahat esim. vaatesäilytysmaksu, ovat yrityksen veronalaista elinkeinotuloa eikä niitä lueta työntekijän tuloksi Palkkana pidetään mm. ylityöstä ja hätätyöstä saatua palkkaa sairausajan palkkaa irtisanomisajan palkkaa * työskentelyvelvoitteella ei ole merkitystä työsuoritukseen perustuvia provisioita, bonuksia ja komissioita, kun ne maksetaan korvauksena työstä erilaisia palkan lisiä ja korotuksia varallaolokorvauksia arkipyhä- tai vapaavuorokorvauksia rahana maksettuja työajanlyhentämiskorvauksia silloin, kun työajan lyhentämiseksi sovittuja vapaita ei ole voitu pitää erilaisia ylimääräisiä palkkaeriä, jotka maksetaan työntekijälle sopimuksen mukaan tai vakiintuneesti, esim. jouluraha palveluvuosien perusteella maksettavia korvauksia työ- tai virkasuhteesta saatuja luento- tai esitelmäpalkkiota luontoisetuja * esim. asunto-, ruoka- ja autoetu * luontoisetuus on palkkaa riippumatta siitä, suoritetaanko sitä rahapalkan lisäksi tai yksinomaisena vastikkeena * verohallitus vahvistaa vuosittain yleisimpien luontoisetujen laskentaperusteet * Lue lisää Luontoisetujen laskentaperusteet työsuhdematkalipun veronalainen osa * työntekijä ei voi vähentää verovapaata osaa matkakuluvähennyksenä 105

106 vuosilomapalkkaa, lomakorvausta, lomaltapaluurahaa, lomarahaa tai muuta sitä vastaavaa etuutta ryhmätasolla maksettavaa bonusta yrityksen vuosivoiton perusteella määräytyvä tantiemia * maksetaan sovitun peruspalkan lisäksi yrityksen voiton tai liikevaihdon perusteella yleensä yrityksen johtoon kuuluvalle työntekijälle tuotantopalkkiota ja tuotantolisiä aika- ja suorituspalkkoja täydentäviä tulospalkkioita tai tulospalkkiolisiä, jotka yleensä ovat ryhmäpalkkaa ja joiden käyttämisestä, sisällöstä ja rakenteesta päättää yrityksen johto työstä maksettavaksi sovittua palkkaa, joka työnantajan maksukyvyttömyyden vuoksi on jäänyt saamatta * edellyttäen, että siitä on saatu luotettava näyttö, esimerkiksi konkurssituomiossa reserviläispalkkaa * palkka on veronalaista tuloa ja perustuu valtion palkkaluokkaan työpanokseen perustuvaa osinkoa (ennakkoperintälain 1118/ a ) * osinko on työtuloa, jos osingon jakoperusteena on osingon saajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos * jos jakoperusteena ei ole työpanos vaan esim. omistusosuus yhtiössä, kyseessä ei ole työtulona huomioon otettava työpanososinko * on palkkaa silloin, kun työ on suoritettu työsuhteessa, muussa tapauksessa on työkorvausta * osingonjako voi perustua yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiökokouksen päätökseen, osakassopimukseen tai muuhun sopimukseen - pyydä tarvittaessa selvitys osingon jakoperusteesta * osinko on sen henkilön työtuloa, jonka työpanoksesta on kysymys Palkka katsotaan työtuloksi myös silloin, kun sen suorittaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä palkkaturvalaissa tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja. Palkkiot ja korvaukset Ennakkoperintälain (1118/1996) 13 :n mukaiset työ- ja virkasuhteessa saadut palkkiot ja korvaukset luetaan päivärahan perusteena olevaksi palkaksi. Tällaisia palkkioita ovat mm. edellä luetellut tulospalkkiot ja tuotantopalkkiot. Muita työtuloksi katsottavia palkkioita ovat mm. edunvalvojan palkkio luottamustoimen hoitamisesta saatu palkkio harrastustoiminnan vetäjälle, esim. nappulaliigan valmentajalle maksettu palkkio Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio eivät ole palkkatuloa. Kunnan kanssa sopimuksen tehnyt omais- tai perhehoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan. Verotuksellisesti kyse on työkorvauksesta. Eläketurvasta huolehtii Kuntien eläkevakuutus. Lue lisää kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot > Työkorvaus 106

107 Kaupanvahvistaja Virka-asemansa perusteella kaupanvahvistajana toimivat tilittävät yleensä palkkionsa valtiolle tai kunnalle. Muut kaupanvahvistajat ilmoittavat palkkionsa veroilmoituksessa muuna ansiotulona, ja verottaja käsittelee palkkioita työkorvauksena. Ei palkkaa Ei palkkaa Työtuloksi katsottavaa palkkatuloa ei ole työnantajan työntekijän merkkipäivän tai muun vastaavan henkilökohtaisen syyn perusteella antama tavanomainen esine- tai rahalahja riippumatta sen verotuskohtelusta työnantajalta saatu henkilökuntaetu (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 1 kohta) * henkilökuntaedulla tarkoitetaan työnantajan työntekijöilleen/koko henkilökunnalle muussa muodossa kuin rahana antamia, yleensä jatkuviksi tarkoitettuja etuuksia, joiden raha-arvoa ei ole vahvistettu verohallituksen luontoisetupäätöksessä * henkilökuntaedut ovat luonteeltaan kollektiivisia kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja uimaliput. * Jos etu annetaan vain tietyille henkilöille yrityksessä, kyse ei ole henkilökuntaedusta, vaan työstä maksettavasta vastikkeesta ja siten palkkaan rinnastettavasta työtulosta. korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 2 kohta) etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 3 kohta) * Niissä tilanteissa, joissa oikeus merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää hintaa alempaan hintaan on rajattu koskemaan vain tiettyjä henkilöitä, etua voidaan pitää vastikkeena työstä ja siten työtuloksi katsottavana tulona. tuloverolain 66 :ssä tarkoitetun työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu tai sellainen työsuhteeseen perustuva suoritus, joka pääosin määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella (ns. synteettinen optio) (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 4 kohta). Edellä mainittujen optioiden tunnusmerkkejä ovat mm. * ne määräytyvät pääosin yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella * optiojärjestelmistä mahdollisesti tuleva hyöty perustuu yrityksen pörssikurssikehitykseen ja etu muodostuu osakemarkkinoilla yrityksissä, joiden osakkeet ovat julkisen noteerauksen kohteena * optiot perustuvat osakkeenomistajien päätöksiin, eivät yritysjohdon määrittelemiin palkkausjärjestelmiin * työntekijän tai yrityksen henkilöstön työpanoksella ei ole välitöntä vaikutusta option määrään 107

108 palkkio, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 5 kohta) * Lisäksi edellytetään, että yllä mainittuna palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana. Kyseisen palkkion lopullinen arvo määräytyy lupaamishetken jälkeen yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, joten työntekijän työpanoksella ei voida katsoa olevan välitöntä vaikutusta saatavan edun määrään. työsopimuslaissa tarkoitettu odotusajan palkka (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 6 kohta) * odotusajan palkka on koron luonteinen suoritus, jota työntekijällä on oikeus saada, jos hänen palkanmaksunsa tai muun työsuhteesta johtuvan saatavan suoritus viivästyy työsuhteen päättyessä * odotusajan palkkaa maksetaan enintään 6 kalenteripäivältä työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 7 kohta) * työsopimuslain mukaan työnantaja voidaan määrätä maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä * lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia työsuhteen päättämisestä ja sen johdosta työntekijälle maksettavasta korvauksesta, esim. kultainen kädenpuristus tai eroraha * kysymyksessä ei ole vastike tehdystä työstä työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien perusteella tarvitse maksaa työntekijän eläkemaksua (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 8 kohta) * luento- ja esitelmäpalkkioilla tarkoitetaan tässä ulkopuolisista koulutustilaisuuksista maksettuja palkkioita * työeläkemaksun maksuvelvollisuus ratkeaa henkilöön kussakin tilanteessa sovellettavan työeläkejärjestelmän säännösten perusteella henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on siirretty henkilöstörahastoon tai nostettu käteisenä tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 9 kohta) * henkilöstörahastoon siirretty rahastoerä tai lisäosa taikka rahastosta nostettu rahasto-osuus ei olisi vastiketta tehdystä työstä riippumatta siitä, onko kysymyksessä voitto- tai tulospalkkion perusteella maksetusta rahastoerästä henkilöstörahastolaissa tarkoitetut henkilöstörahastoerät ja niiden lisäosat, jotka on nostettu henkilöstörahastolain 37 :n perusteella käteisenä rahaston sääntöjen mukaan määräytyvänä palkkiona edellyttäen, että erä on määräytynyt yrityksen kannattavuutta tai toiminnan tehokkuutta mittaavien tekijöiden perustella tai viraston taikka kunnan soveltaman tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 10 kohta) 108

109 * tässä tarkoitetaan voittopalkkiota, jonka suuruuteen vaikuttaa muutkin tekijät kuin vakuutetun oma työpanos, palkkio olisi rahasuoritus, joka olennaiselta osin määräytyy tuloslaskelman mukaan käyttökatteesta tai toiminnan kannattavuutta mittaavasta tuloslaskelman erästä tässä tarkoitetaan myös vastaavia käteisenä palkkiona nostettavia henkilöstörahastoeriä silloin, kun palkkio määräytyy valtion viraston tai laitoksen tai kunnan tai muun julkisyhteisön soveltaman tulospalkkausjärjestelmän mukaisesti muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa käteisenä nostetut erät katsotaan etuuden perusteena käytettäväksi työtuloksi edellyttäen, että yrityksen tulostai voittopalkkiojärjestelmässä on määräys, että henkilöstörahastoerän voi nostaa vuosittain käteisenä ilman rahastoon siirtoa erät, jotka maksetaan työntekijälle yhtiökokouksen päätöksen perusteella voitonjakona tai käteisenä voittopalkkiona edellyttäen, että * käteinen voittopalkkio maksetaan koko henkilöstölle * sillä ei pyritä korvaamaan työehtosopimuksen tai työsopimuksen edellyttämää palkkausjärjestelmää * käteisen voittopalkkion määräytymisperusteet ovat 10 kohdan ja henkilöstörahastolain 2 :n 2 ja 3 kohdan mukaiset ja * yhtiön vapaan pääoman määrä on suurempi kuin yhtiökokouksessa päätettävän käteisen voittopalkkion ja osakkeenomistajille maksettavien osinkojen yhteismäärä (SVL 1224/ luku 2 4 mom. 11 kohta) Edellä 11 kohdassa mainitussa tilanteessa edellytetään lisäksi, että voittopalkkion maksamisesta ei ole tehty työnantajaa velvoittavaa sopimusta omistajat tekevät sitovan päätöksen käteisen voittopalkkion maksamisesta yhtiökokouksessa tilikauden päätyttyä voittopalkkiot maksetaan tämän jälkeen ja asia käsitellään yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) mukaisella tai muulla vastaavalla tavalla (SVL 1224/ luku 2 5 mom.). Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka ja ulkomaan työtulo Jos henkilö on työssä ulkomailla ja hän on ulkomaan työskentelynsä aikana Suomessa vakuutettu, päivärahan perusteena käytetään vakuutuspalkkaa tai, jos siitä ei ole sovittu, perusteena käytetään ulkomaan työtuloa. Jos Suomessa vakuutettu henkilö työskentelee lähetettynä työntekijänä ulkomailla, hänen eläke- ja vakuutusmaksujensa perusteena on yleensä vakuutuspalkka, jos työnantaja ja työntekijä ovat siitä sopineet. Vakuutetun työeläketurva voi olla tällöin järjestetty pakollisesti tai vapaaehtoisesti. Työeläke karttuu sovitun vakuutuspalkan perusteella eikä todellisten työansioiden mukaan. Työnantaja ilmoittaa vakuutuspalkan määrän eläkelaitokselle. Vakuutuspalkkaa käytetään myös päivärahaetuuden perusteena olevana työtulona ulkomaan työstä saadun todellisen palkan sijaan (SVL 1224/ luku 2 1 mom. 3 kohta). Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa, jota Suomessa maksettaisiin 109

110 vastaavasta työstä tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä (TyEL 395/ ). Ulkomailla työskentelevälle vakuutetulle ei aina vahvisteta työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa, esim. silloin, kun työkomennus jää alle kuuden kuukauden pituiseksi. Tällaisessa tilanteessa päivärahan suuruus voidaan määrätä ulkomaantyöskentelystä maksetun ennakonpidätyksenalaisen palkan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksetun palkan perusteella. (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) Jos henkilö ei ulkomaan työskentelynsä aikana ole ollut Suomessa vakuutettu, ei ulkomaan työtuloa oteta työtulona huomioon. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtuloksi katsotaan: yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukainen työtulo (YEL-työtulo) maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukainen työtulo (MYEL-työtulo) tai, jos yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta, hänen työtulokseen katsotaan tuloverolaissa tarkoitettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus hankintatyön arvo (liittyy metsätalouden tuloon) porotalouden ansiotulo veronalainen apuraha. Huomaa, että kunnaneläinlääkärin virassa toimivan vakuutetun verotuksessa todetut työtulot koostuvat kunnan maksamasta ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ja ns. praktiikkatuloista, jotka verotustiedoissa näkyvät elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kunnaneläinlääkäri ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta yrittäjä eikä YELvakuuttamisvelvollinen. Hän kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Yritysmuodot Yritysmuodot Yrittäjä voi harjoittaa toimintaansa eri muodoissa kuten yksityisenä elinkeinonharjoittajana, avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä tai osakeyhtiössä taikka yhtymän tai osuuskunnan jäsenenä. Maatalousyrittäjä voi harjoittaa yritystoimintaa tavanomaisen yrittäjätoiminnan lisäksi myös yhtiömuotoisena tai maatalousyhtymänä. Elinkeinonharjoittaja 110

111 Elinkeinonharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Elinkeinonharjoittaja voi olla liikkeen- tai ammatinharjoittaja. Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääasiassa yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon. Liikkeenharjoittaja harjoittaa yritystoimintaa liikeyrityksen muodossa useimmiten kiinteässä toimipaikassa. Ammatinharjoittaja voi halutessaan pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, mutta liikkeenharjoittajan tulee pitää suoriteperusteista kahdenkertaista kirjanpitoa. Elinkeinonharjoittaja ei voi maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa eikä antaa luontoisetuja itselleen tai puolisolleen. Elinkeinonharjoittaja voi ottaa yrityksestä rahaa yksityisnostoina tai tavaraa yksityiskäyttöön. Yksityisnostoja ei veroteta eikä niitä kirjata yritystoiminnan kuluiksi. Elinkeinonharjoittajaa verotetaan elinkeinotoiminnasta saatujen ansio- ja pääomatulojen perusteella, jotka muodostuvat elinkeinotoiminnan tuloksesta. Jako ansio- ja pääomatuloon tehdään, jos toiminnassa on syntynyt nettovarallisuutta. Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa suhteessa. Verotuksessa puolisoiden osuudet katsotaan yhtä suuriksi, elleivät puolisot esitä verottajalle muuta selvitystä (TVL 1535/ ). Ammatin- tai elinkeinonharjoittaja ja yritystoiminnassa mukana palkatta työskentelevä puoliso tai muu perheenjäsen kuuluvat YEL-vakuuttamisen piiriin. Jos yrityksessä työskentelevälle muulle perheenjäsenelle maksetaan palkkaa, hän kuuluu TyELvakuutuksen piiriin. Maatilataloutta yhdessä harjoittavat puolisot sekä maatilatalouden harjoittajan perheenjäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät palkkaa vastaan, kuuluvat MYELvakuutuksen piiriin. Jos perheenjäsenelle ei makseta palkkaa, hänelle voidaan ottaa vapaaehtoinen vakuutus työpanoksen mukaisesti. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö perustetaan yhtiösopimuksella. Perustamishetkellä avoimessa yhtiössä tulee olla vähintään kaksi vastuunalaista yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä tulee olla vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen veloista. Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö voi maksaa yhtiömiehilleen palkkaa ja antaa luontoisetuja tai yhtiömiehet voivat tehdä yksityisnostoja. Verotuksessa avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat elinkeinoyhtymiä. Ne eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi heidän yhtiösopimuksen mukaisten osuuksiensa suhteessa. Jos yhtiöllä on nettovarallisuutta, tulos jaetaan ansio- ja pääomatulo-osuuteen. Avoimessa yhtiössä työskentelevä yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies ovat YEL:n mukaisia yrittäjiä. Avoimessa yhtiössä työskentelevä puoliso tai perheenjäsen sekä kommandiittiyhtiössä työskentelevä äänetön yhtiömies tai perheenjäsen eivät kuulu YEL:n piiriin. Jos heille maksetaan palkkaa, heidät vakuutetaan TyEL:n mukaan. Jos heille ei makseta palkkaa, he jäävät eläketurvan ulkopuolelle. Avoimen yhtiön ja kommandiittityön vastuullinen yhtiömies kuuluu MYEL-vakuutukseen, jos hän on henkilökohtaisesti vastuussa maataloutta harjoittavan yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. 111

112 Osakeyhtiö Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen. Sen toiminnan tulos verotetaan yhtiön tulona, eikä tulo sellaisenaan vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi osakas, joka sijoittaa yhtiöön pääomapanoksen. Osakeyhtiö voi maksaa osakkailleen palkkaa ja luontoisetuja. Osakas ei voi tehdä yksityisnostoja osakeyhtiöstä. Osakeyhtiössä omistusosuus vaikuttaa siihen, pidetäänkö osakasta YEL:n tai MYEL:n mukaisena yrittäjänä. YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutetaan osakeyhtiön osakas, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa, omistaa yksin yli 30 % yhtiön osakepääomasta tai hänellä on yksin yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavassa asemassa työskentelevä vakuutetaan myös, jos hän omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 % yrityksen osakepääomasta tai heillä on yli 50 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Johtavalla asemassa olevana pidetään esimerkiksi toimitusjohtajaa, hallituksen jäsentä, hallinto- ja toimialajohtajaa tai henkilöä, joka käyttää yrityksessä tosiasiallista määräämisvaltaa. Myös nimenkirjoitusoikeus osoittaa johtavaa asemaa yhtiössä. Pienissä perheyrityksissä työskentelevien omistajaperheenjäsenten katsotaan yleensä olevan johtavassa asemassa muodollisesta asemasta riippumatta. Välillinen omistus toisen yhtiön kautta voi myös johtaa YEL-vakuuttamiseen. Omistusosuuksia laskettaessa myös välillinen omistus otetaan huomioon. Osakeyhtiön osakkaat vakuutetaan TyEL:n mukaan, jos he omistavat yrityksestä enintään 30 % ja työskentelevät yrityksessä palkkaa vastaan. TyEL:n mukaan vakuutetaan myös osakeyhtiön osakkaan perheenjäsenet, jotka eivät omista osakeyhtiön osakkeita, mutta työskentelevät osakeyhtiössä palkkaa vastaan. Muu yhteisö Muu yhteisö on esimerkiksi osuuskunta. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään kolme henkilöä. Osuuskunta on erillinen verovelvollinen. Se voi maksaa palkkaa jäsenilleen. YEL:n yrittäjämääritelmä koskee myös muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä. Johtavassa asemassa oleva henkilö on vakuuttamisvelvollinen, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheenjäsenten kanssa yli 50 % määräämisvallasta yhteisössä. Samoin YEL:n piiriin kuuluu yhteisössä työskentelevä henkilö, joka yhteisön sääntöjen mukaan on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön sitoumuksista. Maatalousyrittäjä ja apurahansaaja MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat seuraavat ammattiryhmät: maa- ja metsätaloutta itsenäisesti harjoittavat yrittäjät sekä työhön osallistuvat, palkkaa saavat perheenjäsenet ammattimaiset kalastajat ja kalastustyöhön osallistuvat perheenjäsenet poronomistajat ja poronhoitotyöhön osallistuvat perheenjäsenet maatalousyrittäjätoimintaa jatkavat eläkkeensaajat apurahansaajat. Maatalousyrittäjää verotetaan luonnollisena henkilönä ja tulo jaetaan yrittäjäpuolisoille. Maatalousyrittäjän ja hänen puolisonsa palkka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia. 112

113 Perheenjäsenenä vakuutetaan tilalla työskentelevä vuotias lähisukulainen, jolle maksetaan rahapalkkaa. Perheenjäseniä ovat yrittäjän lapset, ottolapset, lastenlapset, vanhemmat, isovanhemmat sekä vävyt ja miniät. Myös yrittäjän veljet, sisaret, sedät, tädit sekä veljen tai sisaren lapsi voidaan vakuuttaa perheenjäseninä. Perheenjäsenen avopuolisoa ei vakuuteta MYEL:n mukaisesti. Yrittäjän vanhemmat tai lapset vakuutetaan, vaikka he eivät asuisikaan tilalla. Heidän tulee kuitenkin tehdä työtä viljelmällä päätoimisesti. Kuolinpesän tilalla työskentelevät lapset vakuutetaan perheenjäseninä, jos leskellä yksinään on hallintaoikeus kuolinpesään. Maataloutta voidaan harjoittaa myös kahden tai useamman henkilön muodostamana yhteenliittymänä. Maatalousyhtymässä maataloutta harjoittavat vakuutetaan MYEL:n mukaisina yrittäjinä. Yhtymä voi olla esimerkiksi kahden tai useamman henkilön yhdessä omistama tai vuokraama maatila. Osakkaan puoliso ja perheenjäsenet voidaan myös vakuuttaa, jos he osallistuvat maatilan töihin. Verotuksessa yhtymästä käytetään nimitystä verotusyhtymä. Verotusyhtymän tulos jaetaan osakkaille heidän osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Jos maatalousyrittäjä on myös apurahansaaja, hänellä tulee olla MYEL-vakuutus erikseen näistä molemmista. Lue lisää MYEL-vakuuttamisesta Mela - Vakuutusturva YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-työtulot Päivärahan perusteena käytetään YEL- ja/tai MYEL-työtuloa silloin, kun yrittäjä tai apurahansaaja on vakuuttamisvelvollinen. Elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä voidaan käyttää perusteena vain silloin, kun yrittäjä ei ole velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuus Yrittäjäeläkevakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää vakuuttamisen edellytykset. Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkevakuutuksen perusteeksi. Eläkevakuutus edellyttää työntekoa. Omistussuhde ja erilaiset yhtiömuodot saattavat kuitenkin vaikuttaa yhtiössä työskentelevän henkilön eläkevakuutukseen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee YEL:n ja MYEL:n piiriin kuuluvia vuotiaita yrittäjiä, joiden yritystoiminta on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. Vakuutus on otettava 6 kuukauden kuluessa yrittäjien eläkelaeissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan alkamisesta. YEL- tai MYEL-vakuutuksen alkamishetken kannalta merkityksellistä ei ole se, milloin yritys on perustettu, vaan milloin toiminta on sen laajuista, että vakuutus tulee ottaa. Vakuutuksen alkamisajankohta on se hetki, jolloin yrittäjätoiminta on niin laajaa, että 12 kuukauden tarkastelujaksolla vuotuinen tuloraja ylittyy. Yrittäjä voi ottaa vakuutuksen taannehtivasti enintään kuluvalle ja kolmelle edelliselle kalenterivuodelle. Vakuuttamisvelvollisuuden alkamisen arviointi perustuu usein eläkevakuutusyhtiön yrittäjältä itseltään saamiin tietoihin. Ratkaisutyössä voit lähteä siitä, että jos yrittäjä on ottanut vakuutuksen, se on otettu oikeasta hetkestä. Edeltävää aikaa ei tarvitse selvittää, vaikka elinkeinotoiminnan ansiotuloa olisikin yli vakuuttamisen rajan ennen vakuutuksen alkamista. 113

114 Eläkelaitos vahvistaa yrittäjälle vakuutuksen alkaessa yrittäjän työpanosta vastaavan vuotuisen työtulon. YEL-vakuutus on pakollinen, jos työtulo vuonna 2014 ylittää 7 430,59 euroa vuodessa. YEL-työtulo voi olla enintään euroa/v. vuonna MYELvakuutuksen vastaava vakuuttamista edellyttävä työtuloraja on 3 715,29 euroa vuodessa. MYEL-vakuuttamisessa on myös muita vakuuttamisen ehtoja. Lue lisää Pakollinen vakuutus Yrittäjänä toimivat eläkkeensaajat ovat vakuuttamisvelvollisia lukuun ottamatta vanhuuseläkkeellä olevia, jotka voivat halutessaan ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimisia yrittäjiä, jos tuloraja täyttyy. YELvakuutus koskee kaikkea YEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa ja MYEL-vakuutus MYEL:n piiriin kuuluvaa yrittäjätoimintaa, vaikka yritystoimintaa harjoitettaisiin useamman yrityksen nimissä tai useilla toimialoilla. Jos maatilatalouden yhteydessä harjoitetaan erillistä yritystoimintaa, jota verotetaan elinkeinotoiminnan verotuksesta annetun lain (EVL) mukaan, yritystoiminta kuuluu YEL:n piiriin. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös vuotiaita veronalaisen apurahan saajia. MYEL-vakuutus on pakollinen, jos vakuutettu on saanut Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn ja se on euromäärältään vähintään 1 238,44 euroa vastaten vuosiansiona 3 715,29 euroa. Jos MYEL-vakuutettu on myös apurahansaaja, apurahan osalta vakuutus vahvistetaan erikseen. Muutokset vakuuttamisessa Yrittäjän työpanoksen arvon muuttuessa eläkelaitos voi tarkistaa työtuloa. Työtuloa ei muuteta takautuvasti vaan ajassa eteenpäin. Yrittäjä voi itse hakea työtulon muuttamista. Myös eläkelaitos voi muuttaa työtuloa omasta aloitteestaan saamansa selvityksen perusteella. Työtulon tarkistaminen tulee kysymykseen esimerkiksi yritystoiminnan kasvaessa tai supistuessa. Työtuloa voidaan muuttaa myös, kun yrittäjän oma työpanos muuttuu tilapäisesti vähintään noin vuoden ajaksi esimerkiksi äitiys- ja vanhempainrahakauden johdosta. Yrittäjä voi pienentää työtulo vastaamaan työpanosta äitiysloman aikana tai vakuutus voidaan lakkauttaa äitiys- ja vanhempainrahakauden ajaksi, jos yrittäjä ei osallistu yrityksen toimintaan lainkaan. Jos vakuutus lakkautetaan päättyväksi äitiysloman alkaessa, etuuden perusteena voidaan kuitenkin ottaa huomioon etuusoikeuden alkamista edeltävä YEL/MYEL-työtulo. Vakuutuksen voimassaolo päättyy, jos yrittäjän ilmoituksen tai muun selvityksen perusteella käy ilmi, että yrittäjä on lopettanut yrittäjätoimintansa tai jos hän ei enää muutoin ole vakuuttamisvelvollinen. Eläkelaitos voi selvityksen saatuaan päättää vakuutuksen takautuvasti siihen ajankohtaan, jolloin vakuuttamisen edellytykset eivät enää täyty. Vanhat vapautukset Aiemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella yrittäjällä oli tietyin ehdoin mahdollisuus saada vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta, vaikka yrittäjätoiminta laajuutensa puolesta tulisi vakuuttaa, esim. sivutoiminen yrittäjä tai yrittäjä, jolle karttui muualta eläketurvaa. Vapautukset päättyivät vuoden 2007 alusta vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneiltä. Vanhemmilla ikäluokilla vapautus voi jatkua, jos vapautuksen edellytykset edelleen täyttyvät tai kunnes yrittäjä itse hankkii vakuutuksen. Eläketurvakeskuksen tehtävänä on valvoa vapauttamisedellytysten täyttymistä. 114

115 Valvonta Esimerkki Ennen vuotta 1961 syntynyt lääkäri, joka on julkisen terveydenhuollon palveluksessa päätoimessa ja toimii sivutoimisesti yksityispuolella, on vapautettu YEL-vakuuttamisvelvollisuudesta, jos yksityispraktiikan tulot ovat enintään 1/3 päätoimen palkkatuloista. Lääkäri on ilmoitusvelvollinen, jos tulot ylittyvät. Eläketurvakeskus (ETK) valvoo YEL-vakuuttamista ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) MYEL-vakuutuksen ottamista. Jos yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta vaikka hänen työskentelynsä täyttää vakuuttamisen edellytykset, ETK tai Mela kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, ETK tai Mela voi ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella vakuutuksen. Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Vakuuttamisvelvollisuuden selvittäminen Jos yrittäjä työskentelee yrityksessä ja elinkeinotoiminnan ansiotulo tai palkkatulo omasta yrityksestä tai apurahansaajan veronalainen apuraha selvästi ylittää vakuuttamisvelvollisuuden vuositulorajan eikä hänellä ole YEL- tai MYEL-vakuutusta, selvitä, onko Kelassa jo tietoa yritystoiminnasta tai apurahasta. Tutustu yrittäjän aiempiin verotietoihin ja YTJ-järjestelmästä saataviin yrityksen toimintaa kuvaaviin tietoihin. Pyydä yrittäjältä selvitys, miksi hän ei ole ottanut vakuutusta (suullisesti tai kirjeellä PRL30/VRL29). Selvitys tulee pyytää, jos yrittäjällä tai apurahansaajalla on verotuksessa ansiotuloja tai apurahatuloja yli euroa vuodessa. Selvitä vakuuttaminen, jos SVLtyötulojen yhteydessä näytetään kirjaintunnus Z eikä saman työtulovuoden vakuuttamista ole aiemmin selvitetty. Koska YEL- ja MYEL-vakuutus perustuu yrittäjän omaan työpanokseen, on mahdollista, että yrittäjällä ei ole vakuutusta, vaikka vuosituloraja ylittyy. Selvitä asiaa tarvittaessa ETK:n yrittäjävalvonta-asioita hoitavasta yksiköstä (Yhteystiedot Etk.fi) tai sähköpostilla [email protected] tai Melan MYEL-vakuuttamisen asiantuntijoilta (Mela Yhteystietohaku). Maatalousyrittäjän ja apurahansaajien vakuuttaminen, ohjeistus ja vakuuttamisen valvonta hoidetaan keskitetysti Melassa. YELvakuuttamispäätökset tehdään työeläkeyhtiöissä ja työeläkekassoissa. YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvien yrittäjien vakuuttamisen valvonta hoidetaan ETK:ssa mm. verotustietojen perusteella jälkikäteen. ETK:sta tai Melasta voit saada tietoa siitä, jos yrittäjää ei valvonnan perusteella ole pidetty vakuuttamisvelvollisena. Syynä tähän voi olla esim. se, että yrittäjän oma työpanos yrityksessä on vähäinen tai sitä ei ole lainkaan. Ansiotulo on voinut kertyä esim. muilla teetetystä alihankintatyöstä. Perheyrityksessä puolison työpanokseen perustuva tulo voi olla verotuksellisista syistä jaettu molemmille puolisoille. Sairausvakuutuslain mukaisen työtulon kannalta tilanteen arviointi voi olla hankalaa, jos ETK tai Mela eivät katso henkilöä vakuuttamisvelvolliseksi, mutta verotuksellisesti tulot katsotaan ansiotuloksi. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun kyse on pellon 115

116 vuokraamisesta tai traktorin, kaivinkoneen tai koko yrityksen myynnistä saaduista tuloista, jotka verotuksessa otetaan huomioon ansiotulona. Toimintaan ei liity yrittäjän omaa työpanosta, minkä vuoksi YEL- tai MYEL-vakuutus ei ole tarpeen. Vuokratulo ja omaisuuden myynnistä saatu tulo ovat verotuksessa yleensä pääomatuloa, mutta joissakin tilanteissa ne voidaan verotuksessa lukea ansiotuloksi. Tällöin on yksittäistapauksessa saatujen tietojen valossa arvioitava, voidaanko tulot huomioida SVLtyötuloina vai katsotaanko, että kyse on lähinnä pääomatuloon verrattavasta tulosta eikä sitä huomioida etuuden perusteena. Voit ottaa yhteyttä työeläkelaitokseen, jos henkilöllä on jo YEL-vakuutus, mutta sen määrä muuttuu tai YEL-vakuutus lakkaa ja tarvitset lisätietoja. Kun vakuuttamisvelvollisuutta selvitettäessä käy ilmi, että yrittäjä työskentelee yrityksessä hänen vuosityötulonsa ylittää euroa hän ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miksi hän ei ole ottanut YEL- tai MYELvakuutusta eikä ETK:n tai Melan tiedoista ilmene, ettei häntä pidetä vakuuttamisvelvollisena, kyseessä on todennäköisesti vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyönti. Tällöin voidaan jättää huomioonottamatta verotuksessa todettu elinkeinotoiminnan ansiotulo maatalouden ansiotulo ansiotulo yhtymästä palkkatulo omasta yrityksestä tai maataloudesta yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus metsätalouteen liittyvän hankintatyön arvo porotalouden ansiotulo tai veronalainen apuraha. Kun olet selvittänyt vakuuttamisvelvollisuuden ja päätynyt siihen, ettei ole perusteltua käyttää etuuden perusteena elinkeinotoiminnan ansiotuloa tai palkkatuloa omasta yrityksestä, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Tietohallinto-osaston Tietotuki-ryhmän Eläkkeet, työttömyysturva ja kv.tietoliik 20361/Työtulo- ja verotustiedot työjonoon. Kirjoita kommenttikenttään, miten tietoja tulee korjata, mitä selvityksiä on tehty ja mitä verovuotta asia koskee. Huomaa, että Tietotuki ei arvioi sitä, onko yrittäjä vakuuttamisvelvollinen vai ei. Epäselvässä tilanteessa asiantuntijalausunto on pyydettävä etuusosastolta. Kun SVL-työtulo on korjattu, voit tehdä päätöksen. Lisää päätökseen perustelu, miksi tuloa ei ole otettu huomioon etuuden perusteena. Työtulo voidaan myöhemmin tarkistaa, jos yrittäjä toimittaa uutta selvitystä. 116

117 Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjäpalkan tarkistus Yrittäjällä voi olla palkkatuloa omasta yrityksestä ja hän voi lisäksi oman yritystoiminnan ohella olla palkkatyössä toisen palveluksessa. YEL- ja/tai MYEL-työtulo korvaa omasta yrityksestä maksettavan palkan. Jos YEL- ja/tai MYEL-vakuutettu yrittäjä saa palkkaa yritystoiminnan ulkopuolisesta työsuhteesta, työtuloksi luetaan YEL- ja/tai MYEL-työtulo sekä palkka. Yrittäjätoiminnasta saatu palkka voidaan joskus ilmoittaa verotuksessa väärällä suorituslajilla palkansaajan palkkana, vaikka palkka on omasta yrityksestä. Jos tietoja ei selvitetä, SVL-työtulo voi olla liian suuri. Sen vuoksi SVL-työtulon laskennassa muodostetaan X-tunnus, jos YEL- tai MYEL-vakuutetulla henkilöllä on verotustiedoissa palkansaajan palkkaa, mutta ei lainkaan yrittäjän palkkaa. Jos vakuutetun SVL-työtulojen yhteydessä on kirjaintunnus X, tee Toimeksiantotyö OIWAssa Tietohallinto-osaston Tietotuki-ryhmän Eläkkeet,työttömyysturva ja kv.tietoliik 20361/Työtulo- ja verotustiedot työjonoon. Tietotuki selvittää X-tunnuksen ja sulkee toimeksiantotyön. Jos asian selvittäminen vaatii tietoja vakuutetulta, Tietotuki kirjoittaa tarvittavat tiedot toimeksiantotyön kommenttikenttään ja palauttaa toimeksiantotyön vakuutuspiirin työjonoon. Pyydä tarvittavat tiedot ja käännä tämän jälkeen toimeksiantotyö takaisin Työtulo- ja verotustiedot -työjonoon. Vapaaehtoinen vakuutus Vapaaehtoinen vakuutus Jos yrittäjä, jolla ei ole velvollisuutta ottaa yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta, ottaa vapaaehtoisen YEL- tai MYEL-vakuutuksen, hänen työtulokseen katsotaan vapaaehtoisen eläkevakuutuksen työtulo. Huomaa, että työvahingon varalle otetun vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen työtuloa ei voi ottaa huomioon päivärahaetuuden perusteena käytettävänä työtulona. Työkorvaus Työkorvaus Yrittäjätoimintaan liittyvä työkorvaus luetaan SVL-työtuloksi, jos vakuutettu ei ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvaus on korvausta työstä tai toimeksiannosta silloin, kun henkilö ei ole työ- tai virkasuhteessa toimeksiantajaan. Työkorvaus huomioidaan etuuden perusteena joko verotuksessa todettuina tuloina tai kuuden kuukauden tuloina, jos tulot ovat jatkuvia. 117

118 Työkorvauksen saajat ovat usein ns. freelancer-työntekijöitä, jotka toimivat esim. toimittajina tai valokuvaajina. Freelancer voi olla samaan aikaan työsuhteessa tai tehdä toimeksiantoja olematta työsuhteessa. SVL-työtulon kannalta työsuhteessa saadut tulot ovat palkkatuloa ja toimeksiannon perusteella saadut työkorvaukset ovat yrittäjätuloa. Jos YEL-vakuuttamisen raja ylittyy, työkorvauksen saajan pitäisi ottaa YEL-vakuutus samoin periaattein kuin muussa yrittäjätoiminnassa. Freelancer-työtä tekevällä henkilöllä voi olla verotusta varten ns. freelancer-verokortti, jonka perusteella häneltä pidätetään vero sekä työsuhteessa ansaituista palkoista että yrittäjätoimintaan liittyvistä palkkioista. Työkorvauksen maksajan tulee ennakkoperintälain (EPL 118/ ) mukaan pidättää vero työkorvauksesta samalla tavoin kuin pää- tai sivutoimen palkasta, jos työkorvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. SVL-työtulojen määräytymiseen freelancer-verokortilla ei ole vaikutusta. Omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio ovat verotuksessa työkorvausta. Jos omaishoitaja tai perhehoitaja on tehnyt kunnan kanssa hoitosopimuksen, hänen eläketurvansa määräytyy kunnallisen eläkelain mukaan, vaikka kysymyksessä ei ole työsopimuslain tarkoittama työsuhde. Näin ollen omaishoidon tukea tai perhehoitajan palkkiota saava ei ole velvollinen ottamaan YEL-vakuutusta. Työkorvausta voidaan maksaa myös henkilölle, joka tekee työtä kunnalle, valtiolle tai kirkolle toimeksianto- tai konsulttisopimuksen tai muun vastaavan järjestelyn perusteella. Hänet vakuutetaan toimeksiantajasta riippuen kunnallisen, valtion tai kirkon eläkelain perusteella edellyttäen, ettei hän harjoita toimintaansa yhtiön tai muun yhteisön nimissä eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin. Henkilö ei tältä osin ole velvollinen ottamaan YELvakuutusta. Ennakkoperintälain (EPL 118/ a ) mukainen työpanokseen perustuva osinko on työkorvausta, jos sitä ei ole saatu työsuhteessa. Vähennykset Vähennykset Työtulosta tehtävät vähennykset Työ- tai virkasuhteessa saadusta palkkatulosta ja siihen verrattavasta henkilökohtaisesta tulosta vähennetään tuloverolain (TVL) 1535/ :n mukaiset tulonhankkimismenot ja tehdään vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 ). Myös ulkomaan palkkatulosta tehdään edellä mainitut vähennykset. Vakuutusmaksuvähennys on 60 prosenttia sairausvakuutuksen päivärahamaksun, alle 53-vuotiaan työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärästä (SVL 1224/ luku 4 a ). Vakuutusmaksuvähennys on 4,13 % työtulosta vuonna Tulonhankkimisvähennykset tehdään sekä verotuksessa todetuista työtuloista että esitetyistä työtuloista (SVL 1224/ luku 5 1 mom.). Vakuutuspalkasta tehdään vain TVL 1535/ :n 1 mom. 1 kohdan mukainen tulonhankkimisvähennys (620 euroa/kk) ja vakuutusmaksuvähennys (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 3 mom.). 118

119 Tuloverolain 1535/ a :ssä säädettyä työasuntovähennystä ei tehdä päivärahaetuuden perusteena käytettävästä työtulosta, koska vähennyksen tekemisestä ei säädetä sairausvakuutuslaissa. YEL- tai MYEL-työtulosta ei vähennetä tulonhankkimismenoja eikä tehdä vakuutusmaksuvähennystä (SVL 1224/ luku 4 a ja 5 2 mom.). Vähennykset tehdään ohjelmallisesti verotuksessa todetusta työtulosta. Jos arvioit työtuloja hakijan esittämien tulojen perusteella, pyydä tarvittaessa hakijalta selvitys tulonhankkimismenoista kuten työmatkakustannuksista ja ay-jäsenmaksuista (suullisesti tai asiakaskirje PRL07, VRL03). Tulonhankkimisvähennys (620 euroa/kk) tehdään ohjelmallisesti kuuden kuukauden työtulosta. Tulonhankkimismenot ovat: 1) Tulonhankkimisvähennys Palkkatulosta tehdään tulonhankkimisvähennys 620 euroa, kuitenkin enintään palkkatulon määrä koskee kaikkia palkansaajia on ollut sama vuodesta 2004 alkaen 2) Jäsenmaksut Tulonhankkimismenoina vähennetään työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksut. 3) Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut vähennetään käytettävissä olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Vähentäminen tehdään aina, jos hakijalla on ollut matkakuluja. Vähennys on ollut vuodesta 2009 alkaen enintään euroa ja siltä osin kuin kustannukset ylittävät 600 euroa. Vähennysten arvioinnissa noudatetaan verohallinnon käytäntöä. Työssäkäyntikuukausia huomioidaan enintään 11 kk vuodessa. Jos vakuutettu voi käyttää julkisia liikennevälineitä, matkakustannukset otetaan huomioon julkisen liikenteen taksan mukaisena. Jos vakuutettu on hakemuksessa ilmoittanut, että hänellä ei ole työmatkakuluja ja tieto on ristiriidassa muualta saatujen tietojen kanssa (esim. verotiedoissa on matkakuluja eikä työnantaja tai asuinpaikka ole muuttunut), pyydä vakuutetulta selvitys työmatkakulujen puuttumisesta. Jos hän ei esitä hyväksyttävää syytä, vähennä matkakulut tiedossa olevan halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos matkakulut voidaan ottaa huomioon oman auton käytön mukaan, laskennassa käytetään sen verovuoden ohjetta, johon suurin osa tuloista kohdistuu. Verohallinnon hyväksymä oman auton käytön kilometrikorvaus on 0,25 euroa/km. Määrä on sama vuosina 2013 ja Jos henkilö on säännöllisessä ansiotyössä (yleensä 5 pv/vko), arvioidaan hänellä olevan keskimäärin 22 työpäivää työssäolokuukautta kohti, ellei todellista työpäivien määrää ole tiedossa. Lue lisää verohallinnon käytännöstä matkakulujen huomioon ottamisessa Verohallinto > Kodin ja työpaikan väliset matkakulut 4) Muut tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot siltä osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. 119

120 Esimerkiksi kulut omien työkalujen käyttämisestä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta, puhelinkulut ja työhuonevähennys ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulonhankkimisvähennyksen ylittävältä osalta. 5) Moottorisaha- ja metsurivähennys Metsätöissä voi saada vähennyksen omien työvälineiden (moottorisaha, traktori) käytöstä. Vähennykset voi saada verotuksessa siltä osin kuin menojen yhteismäärä ylittää tulonhankkimisvähennyksen määrän 620 euroa. Moottori- tai raivaussahan käytöstä aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan 30 tai verovelvollisen vaatimuksesta 40 prosenttia palkkatulon määrästä. Jos metsätyöstä saatu palkkatulo on vähintään kolmasosa kaikista ansiotuloista, palkkatulon hankkimisesta aiheutuneina menoina (metsurivähennyksenä) otetaan huomioon lisäksi 5 % palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään 240 euroa. Työnantaja ilmoittaa yleensä palkkailmoituksessa moottorisaha- ja metsurivähennyksen määrän. Erityistapauksia Opettajat Opettajien noin kahden kuukauden kesäkeskeytys/vuosiloma (kesäloma) huomioidaan asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja arvioitaessa. Matkakulut otetaan huomioon kuuden kuukauden tuloissa vain viideltä kuukaudelta. Perhepäivähoitajat Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle hyväksytään tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vähennykseksi työnantajan maksamat kustannuskorvaukset maksetun määräisenä ilman eri selvitystä. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, tällainen kulu ei oikeuta vähennykseen. Suomen Kuntaliitto antaa vuosittain kunnille suosituksen perhepäivähoitajille maksettavasta kustannuskorvauksesta. Laskennassa vähennyksenä otetaan huomioon 620 euroa sekä sen ylittävä osa. Yksityiskohtaisen selvityksen puuttuessa vähennetään yksityisen perhepäivähoitajan tulosta hoitomenoina 111,60 euroa/kuukausi jokaisesta hoidettavana olleesta lapsesta. Arvioitu määrä perustuu Suomen Kuntaliiton suositukseen kunnallisille perhepäivähoitajille korvattavien hoitokustannusten määristä. Jollei lapsi ole viittä päivää viikossa perhepäivähoidossa, vähennetään lapsesta aiheutuneina hoitomenoina muun selvityksen puuttuessa 5,18 euroa/päivä. Merimiehet Merimiehillä voi olla kahdenlaista työtuloa, tavallista työtuloa tai ns. merityötuloa. Tavallisesta työtulosta tehdään samat tulonhankkimisvähennykset kuin muidenkin vakuutettujen työtulosta (matka ym. vähennykset). Merityötulosta tehdään kuitenkin vain tuloverolain (1535/1992) 95 :n 1 mom. 1 kohdan tarkoittama tulonhankkimisvähennys. Erityisalojen matkakustannukset 120

121 Erityisaloilla tarkoitetaan toimialoja, joilla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan vaihtamaan usein alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi ja joilla ei yleensä ole varsinaista työntekemispaikkaa. Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäalat. Jos varsinaista työntekemispaikkaa ei ole, erityisaloilla matkat asunnolta erityiselle työntekemispaikalle rinnastetaan verotuksessa työmatkoihin. Kulut erityisalojen päivittäisistä matkoista asunnolta erityiselle työntekemispaikalle voidaan vähentää tulonhankkimiskuluina todellisen suuruisina ilman omavastuuosuutta, enimmäismäärää tai halvimman kulkuneuvon vaatimusta. Vähennys myönnetään kuitenkin vain siltä osin kuin työnantaja ei ole korvannut kuluja verovapaasti. Erityisaloilla voidaan lisäksi vähentää lisääntyneet elantokustannukset tulonhankkimiskuluina, jos työnantaja ei ole korvannut niitä verovapaasti. Jos muuta selvitystä ei ole, vähennyksen määrä on sama kuin verovapaan ateriakorvauksen määrä. Vuonna 2014 ateriakorvaus on 9,75 euroa päivässä (9,50 euroa v. 2013). Ateriakorvausta vastaavaa vähennystä ei voi tehdä, jos työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun erityiselle työntekemispaikalle tai sen välittömään läheisyyteen. Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö (sisältö) Verotuksessa todettujen työtulojen käyttö Päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrä määräytyy työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Jos työkyvyttömyys tai etuusoikeus alkaa vuonna 2014, päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan perusteena käytetään vuoden 2012 verotuksessa todettuja työtuloja (SVL 1224/ luku 3 ). Verotuksessa todetut työtulot tarkistetaan vuosien 2014 ja 2013 palkkakertoimien suhteessa 1,350/1,327, jolloin kerroin on 1, Yli viisi vuotta vanhat työtulot Jos tarvitset valmistelussa yli viisi vuotta vanhoja työtuloja, lähetä tuloja koskeva pyyntö TEOSPÄIVÄRAHA sähköpostiin. Työtulot ovat yleensä palautettavissa aikaisemmasta ratkaisusta tai tietokannasta. Jos työtuloja ei ole saatavissa ohjelmasta, saat erikseen ohjeet tietojen pyytämisestä vakuutetulta tai verohallinnolta. Arvioverotus Arvioverotettuja tuloja ei käytetä päivärahaetuuden ja kuntoutusrahan määrän perusteena niissä tapauksissa, joissa arvioverotus on tehty sen johdosta, että veroilmoitusta ei ole annettu (SVL 1224/ luku 2 6 mom.). Arvioverotus tehdään silloin, kun vakuutettu ei ole antanut omaa veroilmoitusta tai hän ei ole palauttanut korjattuna esitäytettyä veroilmoitusta (esim. ei ole ilmoittanut tuloa jonka on saanut ja jota ei näy esitäytetyssä veroilmoituksessa). Käytännössä työnantaja tai palkanmaksaja antaa 121

122 veroviranomaiselle vuosi-ilmoituksessa tiedot verovuonna maksamistaan palkoista ja luontoiseduista. Vuosi-ilmoituksella veroviranomaiselle ilmoitettua tuloa ei arvioveroteta. Jos yrittäjä ei ole antanut veroilmoitusta, yhtymän, maatalouden tai elinkeinotoiminnan arvioverotettua ansiotulo-osuutta ei katsota työtuloksi. Jos yrittäjällä on YEL- ja/tai MYELvakuutus, arvioverotus ei estä YEL- ja/tai MYEL-työtulon huomioimista. Kela saa suoraan verohallinnolta tiedon siitä, että vakuutetun tulo on arvioverotettu sen johdosta, ettei hän ole antanut veroilmoitusta. Jos vakuutetulla ei ole työtuloksi katsottavia tuloja arvioverotuksen johdosta, on vakuutetulla oikeus esittää ns. kuuden kuukauden tulot (SVL 1224/ luku 4 ). Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Yli vuodenvaihteen jatkuvat etuudet Verotuksessa todettu työtulo ei muutu niissä tapauksissa, joissa päivärahaetuus tai kuntoutusraha jatkuu ilman katkosta yli vuodenvaihteen. Yhdenjaksoisena myönnetyn etuuden määrä ei muutu vuodenvaihteessa. Kun yli vuodenvaihteen jatkuneeseen päivärahaetuuteen tai kuntoutusrahaan tulee vähintään päivän katkos, käytetään sen jälkeisellä ajalla etuuden perusteena uutta verotuksessa todettua työtuloa (SVL 1224/ luku 3 ). Kuntoutusrahassa uutta työtuloa käytetään vain, jos kyseessä on uusi kuntoutus. Esimerkki Työkyvyttömyys alkaa marraskuussa 2012, jolloin työtulona on verovuoden 2010 verotuksessa todettu työtulo. Työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden vaihteen 2012/2013. Sairauspäivärahan määrä lasketaan myös vuoden 2013 puolella verovuoden 2010 työtulon perusteella niin kauan kunnes etuuden maksaminen katkeaa vähintään yhden päivän ajaksi. Etuuslajin vaihtuminen Etuuslajin vaihtuminen Jos päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan maksaminen jatkuu ilman päivänkään katkosta, mutta etuuslaji vaihtuu, haetaan uudet työtulot perusteeksi ohjelmallisesti. Jos edeltävässä etuudessa käytetty verotuksessa todettu työtulo on suurempi kuin uusi työtulo, käytetään edeltävän etuuden perusteena ollutta työtuloa. Jos sairauspäiväraha jatkuu suoraan osasairauspäivärahan jälkeen, sitä ei pidetä etuuslajin vaihtumisena. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy osasairauspäivärahaa myönnettäessä laskettujen työtulojen perusteella. Esimerkki 1 Työkyvyttömyys alkaa vuonna 2012 jolloin sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on verovuodelta Sairauspäiväraha jatkuu yhdenjaksoisena vuoden 122

123 2013 tammikuun loppuun saakka. Äitiysrahakausi alkaa välittömästi sen jälkeen ilman päivänkään katkosta. Äitiysraha voidaan myöntää saman työtulon perusteella kuin sairauspäiväraha, jos sairauspäivärahan perusteena oleva työtulo on suurempi kuin muutoin äitiysrahan perusteena käytettävä verovuoden 2011 työtulo. Äitiysrahan määrä voi kuitenkin olla erisuuruinen kuin sairauspäiväraha johtuen työtulojen palkkakerrointarkistuksesta. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja Jos vakuutetun oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut sinä verovuonna, jolta työtulot on otettava sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan määrän perusteeksi, sairauspäiväraha tai kuntoutusraha määrätään edellisen verovuoden työtulojen perusteella edellyttäen, että ne ovat suuremmat kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden työtulot. Vertailu tehdään palkkakertoimella korottamattomien verotuksessa todettujen työtulojen kesken, jonka jälkeen tehdään pakkakerroinkorotus (SVL 1224/ luku 3 2 mom.). Työssä käyvä eläkkeensaaja Työssä käyvä eläkkeensaaja Sairauspäivärahaa voidaan myöntää alla mainittua eläkettä tai tukea saavalle 68 vuotta nuoremmalle vakuutetulle, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt. Päivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom.) ja että muut päivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Samoja säännöksiä sovelletaan eläkkeensaajaan, jonka työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Näitä eläkkeitä ovat vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke työttömyyseläke osa-aikaeläke kansaneläkelain 12 :n 1 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläke takuueläke pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuki (39/2005) työeläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke Sairauspäivärahan määrä lasketaan eläkkeellä oloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei yleensä sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Poikkeuksena on osa-aikaeläke, jota saavan työtulot voidaan arvioida vuosituloksi alle kuuden kuukauden ajalta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen katsotaan ammatinvaihtumista vastaavaksi muuksi syyksi. 123

124 Jos vakuutettu hakee sairauspäivärahaa, tarkista onko hän ollut työssä ja eläkkeellä jo sinä vuonna, jolta verotuksessa todetut työtulot ovat. Muussa tapauksessa verotuksessa todettuja työtuloja ei voida käyttää päivärahan perusteena. Tällöin vakuutetun on esitettävä työtulot työstä, jota hän on eläkkeellä ollessaan tehnyt välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista. Huomaa, että YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuus ei koske vanhuuseläkkeellä olevaa yrittäjää. Jos yrittäjällä on vapaaehtoinen vakuutus, työtuloksi katsotaan vapaaehtoisen vakuutuksen työtulo. Muussa tapauksessa yrittäjän työtuloina otetaan huomioon ansiotulo elinkeinotoiminnasta tai maataloudesta. Esitetyt työtulot Esitetyt työtulot Vakuutettu tai työnantaja voi hakea päivärahaa kuuden kuukauden työtulojen perusteella. Pyydä kuuden kuukauden palkkatiedot työnantajalta, jos hakemus saadaan vakuutetulta. Vaikka työntekijän työsuhde olisi jo päättynyt, voit hakemusta käsitellessäsi pyytää työnantajalta palkkatiedot, jos työnantajan yhteystiedot ovat käytettävissä tai saat ne vakuutetulta. Myös vakuutettu voi pyytää työnantajaa toimittamaan Kelaan palkkatiedot kuuden kuukauden ajalta hakemusta varten. Työnantaja voi ilmoittaa palkkatulot työnantajien asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Etuuden määrä lasketaan esitettyjen työtulojen perusteella, jos ne ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa todetut, palkkakertoimella tarkistetut työtulot. Tulot on esitettävä työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden ajalta. Työtulot voidaan esittää päivälleen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta tai viimeisimmän palkkakauden päättymisestä kuusi kuukautta taaksepäin. Esitetyt työtulot voidaan ottaa huomioon edellyttäen, että ne on luotettavasti selvitetty ja ne ovat jatkuvia. Pääsääntöisesti voit ottaa työtulot huomioon työnantajan ilmoituksen mukaisesti, ellei ole erityistä syytä epäillä, että ilmoitus olisi virheellinen. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon vain sellaiset tulot, jotka hakija on ansainnut sinä aikana, jona hän on ollut Suomen vakuutettu (SVL 1224/ luku 4 1 mom.). Kelan internet-sivuilla työnantajille on annettu ohjeet kuuden kuukauden työtulojen ilmoittamisesta. Lue lisää Ilmoitus 6 kuukauden palkasta Jos kuuden kuukauden palkkoja ei ole saatavissa suoraan työnantajalta ja joudut laskemaan työtulot palkkakuiteista, ota palkka huomioon samoin periaattein kuin työnantajan ilmoituksesta. Voit ottaa huomioon palkan kuuden kuukauden ajalta välittömästi työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävään päivään saakka tai työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän palkkakauden päättymiseen asti. 124

125 Etuuden alkamista edeltävään päivään Jos palkka esitetään kuuden kuukauden ajalta työkyvyttömyyden tai etuuden alkamista edeltävään päivään saakka, palkka ja siihen kuuluvat lisät otetaan huomioon päivästä päivään ilmoitetulta ajanjaksolta. Esimerkki 1 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan ajalta Palkan määrässä huomioidaan saman ajan ylityö-, vuorotyö- yms. lisät, esim. ylityökorvaus tehdystä työstä, vaikka korvaus maksettaisiin seuraavan vuoden puolella. Niitä ylityö-, vuorotyö- yms. lisiä ei oteta huomioon, jotka on ansaittu ennen 9.6. mutta jotka on maksettu ilmoitettuna aikajaksona. Palkkakausittain Jos kuuden kuukauden palkka esitetään palkkakausittain, työnantaja voi maksaa palkan lisiä, kuten ylityökorvauksia, vasta ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa. Tällöin kuuden kuukauden palkkaan voi ajanjakson ensimmäisessä palkkakaudessa sisältyä palkanlisiä työstä, joka on tehty kuuden kuukauden jaksoa edeltävänä aikana. Vastaavasti viimeisen palkkakauden aikana tehdystä ylityöstä saatu korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly viimeiseen palkkakauteen. Tilanteet työsuhteen alkaessa tai päättyessä tulee huomioida erikseen. Esimerkki 2 Äitiysloma alkaa ja kuuden kuukauden palkat ilmoitetaan palkkakausittain palkkakauden jaksotuksesta riippuen esim. ajalta tai Jos palkan lisät, kuten ylityökorvaukset, ilmoitetaan ylityön tekemistä seuraavassa palkkakaudessa, kuuden kuukauden palkkana voi tulla huomioitavaksi ylityökorvauksia 4.6. tai alkavaa palkkajaksoa edeltävällä ajalla tehdystä ylityöstä. Vastaavasti tai päättyvän viimeisen palkkajakson aikana tehdyn ylityön korvaus voi jäädä pois, jos se ei sisälly kyseiseen palkkajaksoon. Vuosiloma-ajan palkan vaikutus Vuosiloma-ajan palkka voidaan maksaa etukäteen edellisessä palkkajaksossa. Tämä voi vaikuttaa siten, että kuuden kuukauden jaksoon sisältyy palkkaa alle tai yli kuudelta kuukaudelta. Huomio tämä, kun selvität kuuden kuukauden tuloja. Esimerkki 3 125

126 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2012 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkka tulee ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy vain viiden kuukauden palkat. Esimerkki 4 Kuuden kuukauden palkka ilmoitetaan ajalta Vuosiloma on pidetty kesäkuussa 2012 ja vuosiloman palkka on maksettu päättyneessä palkkakaudessa. Vuosilomapalkkaa ei tule ottaa huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Muutoin kuuden kuukauden jaksoon sisältyy seitsemän kuukauden palkat. Muut huomioon otettavat palkkaerät Kuuden kuukauden tulojen lisäksi otetaan huomioon muut vuosittain maksettavat, palkkana pidettävät korvaukset, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuva suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Jos lomarahaa, lomakorvausta, tulospalkkiota tai bonusta ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, työnantaja ilmoittaa nämä erät yleensä erillisenä suorituksena enintään vuoden ajalta. Kuuden kuukauden tuloina huomioon otettavia työtuloja voidaan erityistilanteessa maksaa jälkikäteen, esim. palkkaturvalain nojalla maksettava palkka tai palkkasaatava, jonka työnantaja maksaa vakuutetulle takautuvasti tuomioistuimen päätöksen perusteella. Jos vakuutetulta on jäänyt ajallaan saamatta jokin kuuden kuukauden palkkaan kuuluva lisä ja työnantaja maksaa sen poikkeuksellisesti jälkikäteen, voit ottaa sen huomioon. Esim. jos palkkaan kuuluva kokemuslisä on virheellisesti jäänyt maksamatta kokonaan tai osalta kuuden kuukauden aikaa, voit oikaista päätöksen asiakkaan eduksi. Yrittäjän 6 kuukauden tulot Yrittäjän kuuden kuukauden työtuloina otetaan huomioon eläkelaitoksen vahvistamat YEL- ja MYEL-työtulot. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan kuuden kuukauden työtulot saat YEL/MYEL-työtulot-kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18, PRV19 tai VRV05, VRV06) eläkelaitoksesta. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai kysymys on äskettäin alkaneesta yritystoiminnasta, yrittäjän tulee esittää selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai palkkatulosta omasta yrityksestä. 126

127 Luotettava selvitys Luotettava selvitys Luotettava selvitys palkansaajan kuuden kuukauden tuloista on työnantajan ilmoitus. Työnantaja voi ilmoittaa kuuden kuukauden tulot asiointipalvelussa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta (Y17). Luotettavana selvityksenä voidaan pitää myös työnantajan todistusta tai palkkakuittia, jos siitä käy ilmi riittävät tiedot. Luotettava selvitys yrittäjän tuloista on YEL/MYEL-työtulo. Jos yrittäjällä ei ole vahvistettua YEL/MYEL-työtuloa, luotettava selvitys voi olla kirjanpitoon perustuva tuloslaskelma ja tase tai osatilikaudelta laadittu välitilinpäätös. Jos työnantaja on vakuutetun lähisukulainen, tarkista onko vakuutusmaksut maksettu. Arvioi myös onko palkka kohtuullisessa suhteessa työtehtäviin. Pyydä tarvittaessa palkkakuitit nähtäväksi. Vakuutettu ei voi yleensä itse työnantajan edustajana antaa selvitystä omista tuloistaan paitsi silloin, jos hän toimii yksin yrittäjänä eikä hän käytä ulkopuolista tilitoimistoa. Jatkuvat työtulot Jatkuvat työtulot Muu vuosittain maksettava korvaus Vakuutetulla on kaksi työtä Jatkuvilla tuloilla tarkoitetaan vakuutetun ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ansaitsemia vakiintuneita ja säännönmukaisia tuloja. Arvioitaessa tulojen jatkuvuutta merkitystä on sillä, maksetaanko tuloa joka vuosi ja onko tulolla ollut vaikutusta ansiotasoon pitkällä aikavälillä. Jatkuvuuden arviointiin vaikuttaa lisäksi, perustuuko tulo esimerkiksi työsopimukseen tai muuhun vastaavaan sopimukseen, josta ilmenee palkanmaksun perusteet ja säännönmukaisuus. Sellaiset yrityksen tulokseen ja liikevaihtoon perustuvien palkitsemisjärjestelmien mukaiset suoritukset, joiden maksamisesta päätetään vuosittain erikseen, eivät täytä työtulon jatkuvuuden edellytystä. Tulo voi olla jatkuvaa, vaikka suorituksen määrä vaihtelee vuosittain tai sitä ei makseta joka vuosi, jos määräytymisperusteet on siten sovittu, esim. jos tulospalkkiota maksetaan vuosittain tietyn ehdon toteutuessa. Jos työtuloja on vähintään kuudelta kuukaudelta, niitä voidaan pitää jatkuvina. Selvitä etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltävän kuuden kuukauden aika. Jos työtuloja on kuudelta kuukaudelta, ota ne huomioon. Jatkuvia voivat olla myös lyhyemmältä kuin kuuden kuukauden ajalta esitetyt tulot alla mainituissa tilanteissa: Työtulojen puuttumiselle on erityinen syy, esim. sairaus tai työttömyys. Ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. 127

128 Työskentely vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa tai esim. hoitovapaalta palatessa olisi jatkunut, ellei työkyvyttömyys tai oikeus etuuteen olisi alkanut. Kyse on pätkätöistä, jossa lyhyet työssäolojaksot ja työttömänä työnhakijana oleminen vuorottelevat. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina, vaikka vakuutettu ei juuri ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ole ollut työssä. Tällöin edellytetään kuitenkin, että hänellä on erityinen syy työtulojen puuttumiselle työnteon lopettamisen ja työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisen väliselle ajalle. Esimerkki 1 Vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana kesäkuusta 2011 alkaen. Hän on saanut kahden kuukauden työn ajalle Hän palaa uudelleen työttömäksi työnhakijaksi Hän sairastuu alkaen ja hakee päivärahaa. Työtuloja ajalla voidaan pitää jatkuvina. Tulojen puuttumiselle on erityinen syy, työttömyys, sekä ennen työsuhdetta että sen jälkeen. Tuloista riippuen etuus määräytyy vuoden 2011 verotuksessa todetuilla tuloilla, työttömyysetuuden suuruisena tai ottamalla huomioon tulot ajalta kahdella kerrottuna. Vuosiloman palkka otetaan huomioon kuuden kuukauden työtulona, jos kuuden kuukauden aikaan sisältyy loma-aikaa. Satunnaisesti maksettavia tuloja ei pidetä jatkuvina. Jatkuvina työtuloina ei myöskään pidetä opiskelijan kesätyöstä ansaitsemia tuloja, vaikka hän olisi kesätyössä useana kesänä peräkkäin. Opiskelijalla voi kuitenkin olla jatkuvia työtuloja, jos hän työskentelee säännöllisesti opintojen ohella. Esimerkki 2 Vakuutettu opiskelee yliopistossa ja hän työskentelee kesän ajan tavaratalon kassatyöntekijänä. Lisäksi hän työskentelee koko lukuvuoden ajan samassa tavaratalossa iltaisin kassatyöntekijänä 2-3 iltaa viikossa. Työtuloja voidaan pitää jatkuvina. Muu vuosittain maksettava korvaus Jatkuvina työtuloina pidetään myös sellaisia vuosittain maksettavia palkkana pidettäviä korvauksia, jotka ovat kertyneet enintään vuoden ajalta. Tällaisia suorituksia ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus ja muu toistuvasti maksettava suoritus kuten tulospalkkio tai bonus. Kertaluontoisia satunnaisesti maksettavia suorituksia ei huomioida jatkuvina tuloina, esim. aloitepalkkio tai projektipalkkio. Jos lomarahaa ei makseta säännöllisesti palkanmaksun yhteydessä, voit ottaa lomarahana huomioon työnantajan ilmoittaman enintään vuoden ajalta kertyneen 128

129 lomarahan. Lomaraha on voitu maksaa jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vaihtoehtoisesti voit huomioida lomarahan, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen seuraavassa palkkakaudessa. Arvioitua lomarahaa ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 3 Lomaraha maksetaan kerran vuodessa kesäkuun 15. päivänä. Työkyvyttömyys alkaa , 6 kuukauden tulot ovat ajalta Lisäksi voidaan ottaa huomioon lomaraha, joka on maksettu tai edeltävän vuoden lomaraha Olennaista on, että huomioon otetaan enintään vuoden kertymä. Lomakorvaus on korvausta ansaitusta, mutta pitämättä jääneestä vuosilomasta. Tavallisimmin lomakorvausta maksetaan työsuhteen päättyessä. Lomakorvaus otetaan huomioon, jos palkkakausi, johon lomakorvaus sisältyy, on kokonaan tai osittain kuuden kuukauden ajalla. Enintään vuoden ajalta kertynyt lomakorvaus voidaan ottaa huomioon. Työnantaja voi maksaa tulospalkkiota, bonusta tai muuta vastaavaa vuosittain toistuvaa palkaksi luettavaa suoritusta kuukausittain, kerran tai useamman kerran vuodessa. Jos tulospalkkiota ei makseta kuukausittain muun palkan yhteydessä, ota huomioon enintään vuoden ajalta kertyneet tulospalkkiot. Voit ottaa huomioon tulospalkkion, joka on maksettu jo ennen ilmoitettua kuuden kuukauden aikaa, mutta enintään 12 kuukauden aikana ennen kuuden kuukauden jakson päättymistä. Vastaavasti voit huomioida tulospalkkion, joka maksetaan ilmoitetun kuuden kuukauden ajanjakson jälkeen. Arvioitua tulospalkkiota tai bonusta ei kuitenkaan huomioida. Esimerkki 4 Tulospalkkio maksetaan kahdesti vuodessa maaliskuun ja lokakuun palkan yhteydessä. Sairauspäivärahaa haetaan alkaen, 6 kuukauden tulot ovat ajalta Huomioon voidaan ottaa lokakuun 2012 ja maaliskuun 2013 tulospalkkiot. Mahdollista on myös huomioida maaliskuun 2013 tulospalkkio ja lokakuussa 2013 maksettava tulospalkkio, jos se etuutta haettaessa on tiedossa. Vakuutetulla on kaksi työtä Jos vakuutetulla on kaksi työtä, arvioi tulojen jatkuvuus kummankin työn tulojen osalta erikseen. Jos molemmat työt ovat palkkatyötä, tulot tulee esitettää samalta ajalta. Jos vakuutettu on samanaikaisesti palkkatyössä ja yrittäjänä, palkkatulot ja YEL/ MYEL- työtulot otetaan huomioon samalta ajalta. Jos vakuutettu ei ole YEL/MYELvakuuttamisvelvollinen, hän voi esittää työsuhteesta saamiensa palkkatulojen rinnalla yrittäjätoiminnan tulot tilikaudelta tai verovuodelta, jolloin työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. 129

130 Esitettyjen työtulojen arviointi Esitettyjen työtulojen arviointi Kun selvität kuuden kuukauden tuloja, arvioi tulot työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä täydeltä kuuden kuukauden ajalta silloin, kun vakuutetulla on työtuloja ko. ajalta. Jos vakuutetulla ei ole työtuloja työkyvyttömyyttä tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuuden kuukauden ajalta, voit arvioida tulot seuraavilla tavoilla kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työtuloja on ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista ammatinvaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi vain osalta kuuden kuukauden aikaa työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta lähimmältä kuuden kuukauden ajalta, jos tulot ovat sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Tarkastelujaksoa pidennetään ohittamalla jaksot, joille on erityinen syy. vähintään kuukauden työtuloja koskevan selvityksen perusteella, jos hakija esittää luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai oikeus etuuteen alkanut. Tämä koskee vain palkkatuloja (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virkkeet) lyhytaikaisista työsuhteista saatujen tulojen perusteella, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana ja hänellä on pätkätyöhistoriaa (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Jos työtuloja ei löydy kuuden kuukauden ajalta, muut arviointiperusteet ovat rinnakkaisia. Sovella sitä perustetta, joka parhaiten sopii asiakkaan tilanteeseen. Huomaa, että SVL 1224/ luvun 4 :n 5 momentin mukainen arviointiperuste (vähintään kuuden kuukauden työsuhde tai pätkätyö) soveltuu vain palkkatuloihin, ei yrittäjätuloihin. Edeltävät kuuden kuukauden tulot Edeltävät kuuden kuukauden tulot Jos vakuutettu esittää luotettavan selvityksen työtuloistaan työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta ja tulot ovat jatkuvia, käytä näitä tuloja etuuden perusteena edellyttäen, että ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin verotuksessa todetut palkkakertoimella tarkistetut työtulot. 130

131 Ammatinvaihtuminen Ammatinvaihtuminen Vakuutetun työtulot voidaan hakemuksesta arvioida kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos vakuutetulla ammatin vaihtumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi on ollut työtuloja vain osalta kuuden kuukauden aikaa (SVL 1224/ luku 4 4 mom.). Ammatinvaihtumistilanteessa tulot voi esittää myös alle kuukauden ajalta. Ammatinvaihtuminen on kysymyksessä esimerkiksi, kun opiskelija on valmistuttuaan mennyt koulutustaan vastaavaan työhön tai kun työtön on palannut työhön kouluttauduttuaan uuteen ammattiin. Valmistumisella tarkoitetaan virallista valmistumisajankohtaa. Jos opiskelija on kuitenkin saanut ammattiaan tai koulutustaan vastaavan työpaikan ennen muodollista valmistumista ja opiskelija on suorittanut kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, mutta ei ole vielä saanut todistusta valmistumisesta, voidaan ammatinvaihtumisen katsoa olevan kyseessä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa silloin, jos kysymyksessä on pelkkä palkannousu työtehtävien muuttumisen vuoksi. Ammatinvaihtumissäännöksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että henkilö on pätevöitynyt tehtäväänsä suorittamalla tutkinnon tai kurssin oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksen kautta. Esimerkki 1 Hakija on työskennellyt tarjoilijana ravintolassa ja nimike on muuttunut vuoromestariksi. Hän huolehtii tilauksista ja työvuorosuunnittelusta ja hän on esimiesasemassa. Palkka on samalla noussut. Hakija ei ole suorittanut mitään tutkintoa tai kurssia. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Tutkinnon suorittamisesta huolimatta kysymyksessä ei ole ammatinvaihtuminen, jos vakuutettu jatkaa edelleen samassa työssä. Esimerkki 2 Hakijalla on merkonomin koulutus. Hän on työskennellyt vastaanottoapulaisena lääkäriasemalla. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi. Hän saa palkankorotuksen, mutta jatkaa edelleen vastaanottoapulaisen työssä. Ammatinvaihtumissäännöstä ei voida soveltaa. Ammatinvaihtumisena ei pidetä esimerkiksi sitä, että työtön aloittaa työn ammattiaan vastaamattomassa työssä tai kun vakuutettu vanhempain- tai hoitovapaan jälkeen palaa työhön. Ammatinvaihtumisesta ja jatkuvista työtuloista ei ole myöskään kysymys, jos vakuutettu on satunnaisesti tai lyhytaikaisesti työssä, esimerkiksi opiskelija, joka on työssä kesän ajan tai kun työskentelyä työn luonteesta johtuen on vain osan vuotta. Pääsääntöisesti työtulot arvioidaan uuden ammatin tulojen perusteella silloin, kun tuloja ammatinvaihtumisen johdosta on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Työtulot voidaan 131

132 kuitenkin tapauskohtaisesti harkiten arvioida uuden ammatin työtulojen perusteella myös silloin, kun työtuloja on ollut kuuden kuukauden ajalta, mutta ne ovat olleet selvästi pienemmät kuin uuden ammatin mukaiset työtulot. Esim. opiskelijalla on voinut olla opintojen ohella ennen ammattiin valmistumista säännöllisiä tuloja kuuden kuukauden ajalta. Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Ammatinvaihtumista vastaava muu syy Kotiäiti tai koti-isä Ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä voidaan pitää sitä, kun kotiäiti tai koti-isä on aloittanut ansiotyön hoidettuaan kotona lapsia useamman vuoden ajan. Hoitovapaalta tai vanhempainvapaalta paluuta yhden lapsen kotihoidon jälkeen ei rinnasteta ammatinvaihtumiseen, vaan edellytetään tätä pitempää työstä poissaoloa. Tässä tilanteessa saattaa tulla sovellettavaksi myös SVL 11 luvun 4.n 5 momentin säännös, jos työsuhde olisi kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ellei työkyvyttömyys tai etuusoikeus olisi alkanut. Ulkomailta muutto Suomeen Jos henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen ja tulee samalla Suomessa vakuutetuksi, etuuden perusteena voidaan käyttää SVL 11 luvun 4 :n 4 momentin perusteella arvioituja Suomessa ansaittuja työtuloja. Ulkomailta muuttoa ja Suomen sairausvakuutukseen siirtymistä voidaan pitää ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen Osa-aikaeläkkeelle siirtymistä pidetään ammatinvaihtumista vastaavana muuna syynä. Jos osa-aikaeläkkeellä oleva sairastuu osa-aikatyöskentelyn aikana eikä hänelle ole kertynyt työtuloja kuudelta kuukaudelta, työtulot voidaan arvioida vuosituloksi kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tarkastelujakson pidentäminen Tarkastelujakson pidentäminen Jos vakuutetun työtulot viimeisen kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeiden alkamista ovat erityisestä syystä olleet olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet, voidaan työtulot hakemuksesta ottaa huomioon myös muulta kuuden kuukauden työskentelyajalta kuin työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista välittömästi edeltäneeltä ajalta. Työtulot voidaan ottaa huomioon kuitenkin vain työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuodelta ja sitä edeltäneeltä kalenterivuodelta. (SVL 1224/ luku 4 3 mom.) Verovuoden tuloja ei voida käyttää kuuden kuukauden tulona. Työtulojen tarkastelujaksoa voidaan pidentää ohittamalla ne jaksot, joille löytyy erityinen syy työtulojen puuttumiselle. Työtulot otetaan huomioon lähimmältä sellaiselta ajalta, jonka aikana vakuutettu on ollut työssä kuusi kuukautta. Tarkastelujaksoa pidentämällä kertyneet kuuden kuukauden työtulot kerrotaan kahdella. Tästä muodostuu vuosityötulo. 132

133 Tarkastelujaksoa voi pidentää, jos tulot ovat olleet olennaisesti pienemmät tavanomaiseen verrattuna. Olennaisena pidetään sitä, että vakuutettu on menettänyt työtuloja vähintään kuukauden ajalta. Jos tuloja löytyy edeltävän kuuden kuukauden aikana yli viideltä kuukaudelta, tarkastelujaksoa ei pidennetä. Voit soveltaa tarkastelujakson pidentämistä myös silloin, jos tuloja on lyhyemmältä ajalta kuin viideltä kuukaudelta, mutta niitä voidaan kuitenkin pitää jatkuvina eikä muita arviointiperusteita ole käytettävissä. Tarkastelujakson pidentämiseen oikeuttavia syitä ovat esimerkiksi: sairaus työttömyys tai muu vastaava erityinen syy. Työtulot voidaan ottaa huomioon, vaikka niitä ei ole työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ajalta täydeltä kuuden kuukauden ajalta, jos tulojen puuttumiselle on erityinen syy. On kuitenkin huomattava, että työtulojen tulee olla olennaisesti pienemmät kuin ne muutoin olisivat olleet. Olennaisena pidetään sitä, jos vakuutettu on kuuden kuukauden aikana menettänyt tuloja vähintään kuukauden ajalta. Sairauden perusteella tarkastelujaksoa voidaan pidentää myös silloin, kun vakuutettu on saanut sairausajan palkkaa, joka on ollut pienempi kuin säännöllinen palkka työssäoloajalla. Työttömältä edellytetään, että hän on ollut ilmoittautuneena työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyteen rinnastetaan aika, jolloin vakuutettu on osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Sairautta ja työttömyyttä vastaava muu erityinen syy voi olla esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen lakko ja työsulku äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa lapsen hoidon vuoksi otettu työsopimuslain mukainen hoitovapaa raskaus, jos hakija on raskauden vuoksi ja työolosuhteista johtuen siirretty varsinaisista työtehtävistään muihin tehtäviin tai hänen työtehtäviään taikka työaikaansa on muutettu (esim. ei enää tee vuorotyötä/yötyötä) sairaan lapsen, puolison tai vanhemman hoitaminen (hoitaja poissa työstä tai siirtynyt osapäivätyöhön taikka saanut esim. erityishoitorahaa tai omaishoidontukea) vakuutetun työn muuttuminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöksi taloudellisista ja tuotannollisista syistä ja vakuutettu on samanaikaisesti TE-toimistossa kokopäivätyönhakijana vakuutettu on muusta syystä osa-aikatyössä ja samalla kokoaikatyön hakijana TE-toimistossa (ei ole saanut kokoaikatyötä) palkan alentuminen osa-aikalisän, osittaisen hoitovapaan tai osittaisen opintovapaan tms. syyn vuoksi kuntoutus riippumatta siitä, millaisesta kuntoutuksesta on kyse opintovapaalaissa tarkoitettu opintovapaa, jos vakuutettu ei saa palkkaa verottoman apurahan turvin suoritetut jatko-opinnot, joiden ajalta vakuutettu ei saa palkkaa 133

134 vuorotteluvapaa Erityisenä syynä ei pidetä muuta kuin opintovapaalaissa tarkoitettua opintovapaata sapattivapaata tai vastaavaa virkavapautta tai työlomaa Uusi työsuhde tai työhönpaluu Uusi työsuhde tai työhönpaluu Työtulot voidaan arvioida vähintään kuukauden työtulojen perusteella vuosituloksi, jos vakuutettu esittää työnantajan antaman tai muun luotettavan selvityksen siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 1 3 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden työtulojen perusteella, jos vakuutettu on ansainnut tulot vähintään kuudeksi kuukaudeksi sovitussa työ- tai virkasuhteessa tai vakuutettu on palannut takaisin työhönsä hoito- tai muulta vapaalta vähintään kuukauden ajaksi, esimerkiksi sairauspoissaolon, vanhempainvapaan, kuntoutuksen tai vuorotteluvapaan päätyttyä ja hän tulee kesken työssäolon työkyvyttömäksi tai etuusoikeus alkaa kesken työssäolon. Ainoastaan palkkatulo tai siihen verrattava henkilökohtainen tulo arvioidaan säännöksen nojalla vuosituloksi. YEL/MYEL-työtuloa tai yritystoiminnan ansiotuloja ei voida arvioida tämän säännöksen nojalla. Luotettava selvitys työssäolon jatkumisesta Hakijan tulee esittää selvitys siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hän olisi tullut työkyvyttömäksi tai etuusoikeus olisi alkanut. Selvitys voi olla esim. työnantajan palkkailmoitus, josta ilmenee työsuhteen kesto työsopimus määräyskirja tai ote määräyskirjasta erillinen työnantajan todistus tai muu selvitys, josta ilmenee työssäolon sovittu kesto Jos työssäolo on alun alkaen sovittu lyhyemmäksi kuin vähintään kuusi kuukautta kestäväksi tai se päättyy irtisanomiseen, purkamiseen tai irtisanoutumiseen kestämättä kuutta kuukautta, työtuloa ei voida arvioida vuosityötuloksi. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Huomaa, että huomioon otettavaa työtuloa on myös vuosiloma-ajan palkka. 134

135 Pätkätyöt Pätkätyöt Jatkuvina työtuloina voidaan ottaa huomioon myös lyhytaikaista työsuhteista saadut työtulot, jos vakuutettu on jatkuvasti ollut joko työssä tai työttömänä työnhakijana työmarkkinoiden käytettävissä ja hänen työhistoriastaan voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena (SVL 1224/ luku 4 5 mom. 4 virke). Työtulot voidaan arvioida vuosityötuloksi vähintään kuukauden tulon perusteella, jos vakuutettu on tehnyt pätkätöitä ja ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista työssäolo on jatkunut vähintään kuukauden ajan yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ja vakuutetun viimeistä työssäoloa edeltävältä ajalta kertyneestä työhistoriasta voidaan perustellusti päätellä, että työllistyminen olisi jatkunut ilman työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista joko useassa jaksossa tai yhdenjaksoisena. Työhistorian arviointi Pyydä vakuutetulta selvitys työhistoriasta viimeistä työssäolokuukautta edeltävältä vähintään vuoden ajalta. Työhistorian tulee osoittaa vakuutetun työllistyneen jatkuvasti pätkätöissä. Pätkätöiden välissä voi olla työttömyysjaksoja, jolloin vakuutettu on ollut työttömänä työnhakijana. Vähintään kuukauden tulo ja työaika Jotta tuloa voidaan pitää kuukauden tulona, tulee tulo olla ansaittu yhdenjaksoisessa kuukauden pituisessa työssäolossa joko yhden tai useamman työnantajan palveluksessa. Työaika voi olla kokoaikatyötä, osa-aikatyötä tai muuta työaikajärjestelyä noudattavaa työtä. Työaika voi olla järjestetty esimerkiksi niin, että kuukaudessa on töitä kaksi viikkoa ja vapaata kaksi viikkoa, jolloin kahden viikon palkka katsotaan kuukauden tuloksi. Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Edeltävä etuus on perustunut 6 kk:n tuloihin Esimerkki Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi tai hänellä alkaa uusi vanhempainpäivärahakausi tai kuntoutusjakso 30 päivän kuluessa edellisen päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan päättymisestä, päivärahaetuus tai kuntoutusraha määräytyy edellisen päätöksen perusteena olleilla kuuden kuukauden työtuloilla, jos ne ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisessä verotuksessa todetut työtulot. Jos kuuden kuukauden tulot kohdistuvat verovuoteen, niitä ei kuitenkaan voi enää käyttää. Hakija on ollut työkyvytön ajalla Sairauspäivärahan perusteena on käytetty kuuden kuukauden työtuloa ajalta Tarkastelujaksoa on SVL 11 luvun 4 :n 3 momentin mukaisesti pidennetty erityisen syyn vuoksi. Hakija tulee työkyvyttömäksi ja hakee sairauspäivärahaa. Koska vuonna 2012 alkavan etuuden perusteena käytetään vuoden 2010 verotuksessa todettua työtuloa, ajalta 135

136 esitettyjä kuuden kuukauden tuloja ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yrittäjän ja ammatinharjoittajan työtulot Yritystulon huomioon ottaminen Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Yrittäjän päivärahaetuus määräytyy YEL- ja/tai MYEL-työtulon perusteella. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen, etuuden perusteena käytetään elinkeinotoiminnan tai maatalouden ansiotuloa tai omasta yrityksestä saatua palkkatuloa. YEL- ja MYEL-työtulot YEL- ja MYEL-vakuutetun yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulee esittää kuuden kuukauden työtulona luotettava selvitys mainittujen eläkelakien mukaan vahvistetuista työtuloista sekä muusta kuin yritystoiminnasta saadusta työtulosta (SVL 1224/ luku 4 2 momentti). Voit selvittää yrittäjän tai ammatinharjoittajan tulot YEL/MYELtyötulot -kyselyllä tai tarvittaessa asiakaskirjeellä (PRV18, PRV19 tai VRV05, VRV06) eläkelaitoksesta. Jos hakijalla on sekä MYEL- että YEL-työtuloa, otetaan molemmat huomioon kuuden kuukauden tuloissa. Jos yrittäjä ei ole vakuuttamisvelvollinen tai yritystoiminta on vasta aloitettu, pyydä selvitys elinkeinotoiminnan ansiotulosta tai omasta yrityksestä saadusta palkkatulosta. Lue lisää vakuuttamisvelvollisuudesta kohdasta Määräytymisperusteet > Työtulot > Yrittäjän tai ammatinharjoittajan työtulot > YEL- ja MYEL-työtulo. Yritystulon huomioon ottaminen Tulot ja niihin kohdistuneet menot tulee esittää siltä kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta, jonka aikana työkyvyttömyys tai etuusoikeus on alkanut tai sitä edeltäneeltä tilikaudelta tai verovuodelta. Tulot ja niihin kohdistuneet menot voidaan esittää poikkeuksellisesti myös lyhyemmältä ajalta kuin kokonaiselta tilikaudelta tai verovuodelta esimerkiksi silloin, kun yritystoiminta on vasta alkanut tai kun yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on tapahtunut olennainen muutos. Voit arvioida yrittäjätulot välitilinpäätöksen perusteella silloin, kun kysymyksessä on aloittava yritys tai yrityksen toiminnassa tai tuotantosuunnassa on tapahtunut olennainen muutos. Huomaa, että aloittavan yrityksen välitilinpäätöksessä ei yleensä ole nähtävissä kaikkia tilinpäätöstietoja kuten poistot ja varaukset tai nettovarallisuus, koska kyseessä on vajaa tilikausi. Tietojen luotettavuus on arvioitava esitetyn selvityksen perusteella. Kun selvität yrittäjän ansiotuloja, voit käyttää yrityksen tuloslaskelmaa ja tasetta tai veroilmoitusta, jos ilmoitus on tehty. Voit huomioida tulot myös verotuspäätöksestä, jos se on saatavilla. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön osakkaista ja heidän 136

137 osuuksistaan elinkeinoyhtymässä saat lisätietoa yhtymän verohallinnolle antamasta osakasselvityksestä (lomake 35), yhtiösopimuksesta tai kirjanpitäjältä. Jos veroilmoitus on käytettävissä, tee tuloarvio sen perusteella. Yrittäjän ja ammatinharjoittajan veroilmoituksesta on saatavilla enemmän tietoa kuin tuloslaskelmasta ja taseesta. Veroilmoituksesta ilmenee yritystuloa lisäävinä kirjanpitoon viedyt verotuksessa vähennyskelvottomat kulut, varausten vähennys ja muut veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tuloslaskelmaan. Vastaavasti siitä ilmenee yritystuloa pienentävinä erinä kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut ja ns. lisävähennykset. Yrityksen ansio- ja pääomatulon laskemista varten voit käyttää alla olevaa apulomaketta. Yrittäjän ansiotulo-osuus saadaan, kun elinkeinotoiminnan tuloksesta vähennetään pääomatulo. Pääomatulon osuus on 20 % yrityksen nettovarallisuudesta. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalouden harjoittaja tai yrittäjäpuolisot yhdessä voivat vaatia, että 20 %:n tuoton sijaan käytetään 10 %:n tuottoa tai että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) Elinkeinoyhtymän osakkaat (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) eivät voi tehdä edellä esitettyä vaatimusta. Pääomatulon osuus lasketaan elinkeinoyhtymässä aina 20 %:n tuoton mukaan. Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja tai maatalousyrittäjä ei ole vielä jättänyt veroilmoitusta ja ilmoittanut siinä vaatimustaan pääomatulo-osuuden huomioon ottamisesta, laske pääomatulon osuus 20 %:n tuoton mukaan. Jos puolisot toimivat yhdessä elinkeinonharjoittajina, yritystulo jaetaan puolisoiden kesken. Samoin elinkeinoyhtymän tulos jaetaan yhtymän osakkaiden tuloksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Elinkeinotoiminnan ansiotulosta tehtävät vähennykset Elinkeinotoiminnan ansiotulosta vähennetään asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset. YRITYKSEN ANSIO- JA PÄÄOMATULO-OSUUDEN LASKEMINEN Elinkeinotoiminnan tulos pääomatulo-osuus => ansiotulo-osuus (työtulo) 1. Ammatinharjoittaja, liikkeenharjoittaja, maatalous Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Ansiotulo-osuus.., josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen 137

138 Yrityksen nettovarallisuus, löytyy työtulotiedoista.. (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä.. jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 %/10 %/0 %* riippuen hakijan vaatimuksesta = pääomatulo-osuus.(* Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus * Verovelvollisen tai yrittäjäpuolisoiden yhteisestä vaatimuksesta elinkeinonharjoittajan ja maatalouden harjoittajan pääomatulo-osuudeksi voidaan nettovarallisuudelle laskettavan 20 %:n vuotuisen tuotto-osuuden sijaan katsoa 10 %:n vuotuista tuottoa vastaava määrä tai jaettava yritystulo voidaan katsoa kokonaan ansiotuloksi. Vaatimus on tehtävä ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Jaettava yritystulo katsotaan kuitenkin nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen omistamien maatalouden varoihin kuuluvien arvopaperien sekä elinkeinotoiminnan käyttövarallisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopaperien luovutusvoittoja. (Tuloverolaki 1535/ ) 2. Kommandiittiyhtiö/avoin yhtiö Tilikauden voitto + verot (tuloslaskelma) tai elinkeinotoiminnan tulos (veroilmoitus). vähennetään äänettömän yhtiöm. voitto-osuus...- Vastuunalaisten yhtiömiesten yritystulo.. vähennetään pääomatulo-osuus (*...- Vastuunalaisten yhtiömiesten ansiotulo-osuus, josta hakijan osuus % = TYÖTULO Pääomatulo-osuuden laskeminen Yrityksen nettovarallisuus (löytyy työtulotiedoista.. (edellisen tilikauden lopun tilanne) lisätään 30 % 12 kk:n palkoista...+ (viimeisin tilikausi) Nettovarallisuus yhteensä jolle lasketaan vuotuista tuottoa 20 % = pääomatulo-osuus (* (* Jos ay/ky:ssä on useampi vastuunalainen yhtiömies, työtulotiedoissa näkyy jokaisen yhtiömiehen oma osuus niiden yhtymien elinkeinotoiminnan nettovaroista, joissa hän on osakas. Yhtiömiesten nettovarallisuudet on siis laskettava yhteen, jotta saadaan yrityksen nettovarallisuus. Pääomatulo-osuutta laskettaessa pitää huomioida 12 kk:sta poikkeavan tilikauden pituus, koska kyseessä on vuotuinen tuotto. 138

139 Esim. tilikausi 16 kk -> POT = 16/12 x 20 % x nettovarallisuus. 3. Jos ay/ky:n yhtiömiesten osuudet ovat erisuuret, ansio- ja pääomatulojako tehdään oheisen ohjeen mukaisesti Lue lisää Avoin_yhtio_ja_kommandiittiyhtio/Tuloverotus Apurahansaajan työtulo Apurahansaajan työtulo Apurahan turvin tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa harjoittavat on vakuutettu verovuodesta 2009 alkaen maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) mukaisesti, vaikka heitä ei pidetä maatalousyrittäjinä. Apurahan saajan on otettava MYEL-vakuutus, jos hänelle on myönnetty Suomesta vähintään neljän kuukauden mittaiseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha, joka on vuosiansioksi suhteutettuna vähintään 3 715,29 euroa. Apurahansaajan työtuloksi katsotaan verollinen apuraha, jos apurahansaaja ei ole velvollinen vakuuttamaan itseään apurahalla työskentelyn perusteella maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla. Vakuutetun tulee esittää selvitys verollisen apurahan määrästä, jos hänelle ei ole vahvistettu MYEL-työtuloa. Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Kunnaneläinlääkärin esittämät tulot Kunnaneläinlääkärin palkka muodostuu kunnan maksamasta palkasta ja eläinlääkärin asiakkailta perimistä käynti- ja toimenpidepalkkioista. Kunnaneläinlääkärin palkka ja asiakkailta perityt palkkiot muodostavat yhdessä päivärahaetuuden perusteena käytettävän työtulon. Kunnaneläinlääkärillä on eläinlääkintähuoltolain (765/2009,19 ) perusteella oikeus periä antamistaan palveluista kotieläimen omistajalta tai haltijalta kunnallisessa virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Kunnaneläinlääkärin käynti- ja toimenpidepalkkioiden enimmäismäärät on määritelty kunnallisessa eläinlääkäritaksassa, joka on osa kunnallista lääkärien virkaehtosopimusta. Kunnaneläinlääkäri voi periä asiakkailta lisäksi kustannusten korvausta lääkkeistä ja hoitotarvikkeista todellisten kustannusten mukaisesti sekä eläinlääkäriavun antamisesta 139

140 johtuvat matkakustannukset kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Lääkelain (395/ a ) mukaan eläinlääkäri saa periä luovuttamastaan lääkkeestä korkeintaan sen hinnan, minkä hän on lääkkeestä ja sen toimittamisesta suorittanut apteekille tai lääketukkukaupalle. Kunnaneläinlääkärillä on yleensä Y-tunnus ja hän pitää kirjanpitoa käyntija toimenpidepalkkioista sekä muista praktiikan tuotoista ja kuluista kuten ammatinharjoittaja. Hän ei kuitenkaan ole praktiikkatulojen osalta YELvakuuttamisvelvollinen. Kunnaneläinlääkäri tekee praktiikkatuloistaan elinkeinotoiminnan harjoittajan veroilmoituksen. Kunnaneläinlääkärin tulot näkyvät verotuksessa palkkatuloina ja elinkeinotoiminnan ansiotuloina. Kuuden kuukauden tuloina otetaan huomioon kunnan maksaman palkan lisäksi elinkeinotoiminnan ansiotulo-osuus tilinpäätöstietojen tai veroilmoituksen mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri kuuluu kunnallisen eläkelain piiriin. Eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon kunnan virkatehtävistä suorittamien palkkausetujen lisäksi eläinlääkärin eläinten omistajilta tai haltijoilta perimät toimenpidepalkkiot. Kunnan tulee vahvistaa kullekin eläinlääkärille vuosittain toimenpidepalkkioiden määrä ja ilmoittaa se eläkelaitokselle. Vuonna 2014 palkkioiden määrä voi olla enintään ,28 euroa. Kunnan vahvistamaa toimenpidepalkkioiden määrää ei kuitenkaan voida käyttää päivärahaetuuden määräytymisen perusteena, koska menettelystä ei ole säädetty sairausvakuutuslaissa. Kunta maksaa eläinlääkärille palkallisen virkavapaan kuten sairauspoissaolon tai perhevapaan ajalta tavallista suurempaa palkkaa, koska eläinlääkäri ei saa virkavapaan ajalta asiakastuloja. Kunta hakee päivärahaetuuden itselleen palkkaa vastaavalta osalta. Jos kunnaneläinlääkäri toimii eläinlääkärin toimen ohella yrittäjänä yksityisvastaanotolla, hän kuuluu tämän yksityisyrittäjätoiminnan osalta YEL-vakuutuksen piiriin. Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo Vakuutuspalkka tai ulkomaan työtulo voidaan ottaa päivärahaetuuden perusteeksi kuuden kuukauden tuloja laskettaessa, jos henkilö on ansainta-aikana ollut Suomessa vakuutettu. Ulkomaan työtuloa käytetään silloin, kun vakuutetulle ei ole määritelty vakuutuspalkkaa. Työtuloksi katsottavasta vakuutuspalkasta tehdään vakuutusmaksuvähennys (3,89 %) ja tulonhankkimisvähennys (SVL 1224/ a, 5 ). Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun saira-uspäivärahan ja kuntoutusrahan perusteena voidaan käyttää kuuden kuukauden tuloja, jos ne kerrottuna kahdella ovat vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin palkkakertoimella tarkistettu verotuksessa todettu työtulo. Osatyökyvyttömyyseläke ei ole erityinen syy pidentää kuuden kuukauden 140

141 tarkastelujaksoa. Siten osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan vakuutetun verotuksessa todettua työtuloa verrataan työkyvyttömyyttä välittömästi edeltäneisiin kuuden kuukauden tuloihin. Jos sairauspäivärahan perusteena olevat kuuden kuukauden tulot ovat ajal-ta ennen osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista tai osa-työkyvyttömyyseläke on alkanut kyseisenä kuuden kuukauden tulo-jen esittämisaikana, vähennetään sairauspäivärahasta osatyökyvyttömyyseläke. Jos kuuden kuukauden tulot ovat kokonaisuudessaan osa-työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta, ei eläkettä vähennetä sairauspäivärahasta (SVL 1224/ luku 3 2 mom. ja 12 luku 4 2 mom.). Eläkkeensaajan työtulo Eläkkeensaajan työtulo Sairauspäivärahaa voidaan myöntää alla mainittua eläkettä saavalle 68 vuotta nuoremmalle vakuutetulle, jos hän eläkkeelle siirtymisensä jälkeen on työssä ja tulee työkyvyttömäksi työhön, jota hän eläkkeellä ollessaan välittömästi ennen työkyvyttömyyden alkamista on tehnyt. Päivärahan myöntämisen edellytyksenä on, että vakuutettu on tosiasiallisesti tehnyt työtä eläkkeellä ollessaan (SVL 1224/ luku 6 3 mom.) ja että muut päivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Näitä eläkkeitä ovat vanhuuseläke varhennettu vanhuuseläke työttömyyseläke osa-aikaeläke kansaneläkelain 12 :n 1 momentin nojalla myönnettyä työkyvyttömyyseläke takuueläke työeläkelain mukainen täysi työkyvyttömyyseläke Sairauspäivärahan määrä lasketaan eläkkeellä oloaikana ansaittujen työtulojen perusteella noudattaen soveltuvin osin SVL 11 luvun säännöksiä. Esimerkiksi ammatinvaihtumista koskevia säännöksiä tai SVL 11 luvun 4 :n 5 momentin säännöksiä ei yleensä sovelleta eläkkeensaajan työtulojen arviointiin. Poikkeuksena on osaaikaeläke. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen rinnastetaan ammatinvaihtumiseen. Osaaikaeläkkeellä olevan päivärahan perusteena käytettävät työtulot voidaan arvioida vuosituloksi, jos tuloja on vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Sairauspäiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä 55 päivän jälkeen, jos vakuutetulla ei tulojen perusteella ole oikeutta suurempaan päivärahaan. Lepäämässä oleva eläke ja sairauspäiväraha Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain (738/2009) mukaan työeläkelakien tai kansaneläkelain 12 :n 1 ja 2 mom. mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi jättää eläkkeensä lepäämään enintään kahdeksi vuodeksi, jos hänen eläkkeelläoloajan ansionsa ylittävät 743,38 euron ansaintarajan kuukaudessa (2014). Laki on määräaikainen ja voimassa saakka. Kun työkyvyttömyyseläke on lepäämässä, eläkettä ei ole lakkautettu, vaan kyse on eläkkeen maksun keskeyttämisestä työssäolon ja tulorajan ylittymisen johdosta. 141

142 Eläkkeen keskeytysaika on myös eläkkeelläoloaikaa. Jos vakuutettu, jonka eläke on lepäämässä, sairastuu, hänen sairauspäivärahansa määräytyy niiden työtulojen mukaan, jotka hän on ansainnut ollessaan työssä eläkkeen lepäämisen aikana. Vakuutetun sairauspäivärahaoikeutta arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin eläkkeensaajaa koskevia SVL 8 luvun 6 :n 3 momentin säännöksiä. Edeltävän etuuden perusteella Edeltävän etuuden perusteella Jos vakuutettu on ennen työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista saanut edeltävää työttömyysetuutta opintorahaa tai kuntoutusrahaa, päivärahaetuus määräytyy edeltävän etuuden perusteella, jos etuus tällä perusteella on suurempi kuin se olisi työtulojen perusteella. Jos vakuutettu on saanut useampaa kuin yhtä edellä mainituista etuuksista, päivärahaetuuden perusteena käytetään sitä etuutta, jota vakuutettu on viimeksi saanut ja jonka määrä on enemmän kuin 0 euroa. Työttömyysetuudet Työttömyysetuudet Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista etuutta, hänelle maksettava päivärahaetuus on vähintään 86 prosenttia hänelle maksetun työttömyysetuuden määrästä. Tällaisia työttömyysetuuksia ovat peruspäiväraha ansiopäiväraha työmarkkinatuki Työllistymistä edistävien palvelujen, kuten aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta, vakuutetulle maksetaan sitä työttömyysetuutta, jonka piiriin hän kuuluu. Työmarkkinatuki voidaan myöntää myös matka-avustuksena tai työllistymisrahana. Maahanmuuttajalle voidaan maksaa työmarkkinatukea kotoutumistukena. Tällöin se voidaan huomioida päivärahaetuuden määräytymisperusteena. Kun päivärahaetuus määräytyy edeltävän työttömyysetuuden perusteella, työttömyysetuuden määrää laskettaessa ei oteta huomioon sovittelussa huomioon otettavaa tuloa sellaista työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 7 :ssä tarkoitettua etuutta, joka SVL (1224/2004) 12 luvun 2 :n mukaan on vähennettävä sairauspäivärahasta * muu työkyvyttömyyden perusteella maksettava lakisääteinen etuus 142

143 ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa siltä osin kuin se ylittää työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 2 :n 1 momentin mukaan määräytyvän ansio-osan peruspäivärahan korotusosaa työmarkkinatuen korotusosaa Laskennassa otetaan huomioon työttömyysetuuteen sisältyvä lapsikorotus Osatyökyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta eläkkeen alkamisvuodesta riippumatta silloin, kun päiväraha määräytyy edeltävän etuuden perusteella. Sairauspäivärahan määrä lasketaan vähentämättömän työttömyyspäivärahan perusteella ja eläke vähennetään päivärahasta. (SVL 1224/ luku 4 2 mom.) Kun sairauspäiväraha yhteensovitetaan osatyökyvyttömyyseläkkeen kanssa, yhteensovituksen johdosta päiväraha voi jäädä vähimmäismäärää pienemmäksi. Jos vakuutettu on saanut työttömyysetuutta, jonka määrää ovat vähentäneet hänen saamansa muut sosiaalietuudet, joita ei vähennetä sairauspäivärahasta tai työmarkkinatuen tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot, päivärahaetuus määräytyy todellisen maksetun työttömyyspäivärahan määrän perusteella. Pyydä työttömyyskassalta tarvittaessa selvitys sen maksamasta ansiopäivärahasta asiakaskirjeellä PRV15. Työttömyyskassa ilmoittaa etuuden täyden määrän ja erikseen siitä mahdollisesti vähennetyn sosiaalietuuden. Kuntoutusrahat Kuntoutusrahat Jos vakuutettu on päivärahaetuuden alkamista edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, sairauspäiväraha on vähintään kuntoutusrahan suuruinen. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon KKRL (566/2005) 33 :ssä tarkoitettua10 prosentin korotusta. Huomioon ei myöskään oteta sitä osaa edeltävästä kuntoutusrahasta, joka ylittää sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan määrän. (SVL 1224/ luku 6 3 mom.) Jos vakuutettu on edeltävän kuuden kuukauden aikana saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, osakuntoutusrahaa tai kuntoutusavustuksena maksettavaa kuntoutusrahaa, päivärahaetuus on vähintään vakuutetulle suoritetun kuntoutusrahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon työeläkelakien mukaista 33 prosentin korotusta. Opintoraha Opintoraha Jos vakuutettu on työkyvyttömyyden tai etuusoikeuden alkamista edeltävän neljän kuukauden aikana saanut opintotukilain mukaista opintorahaa, hänelle suoritettava päivärahaetuus on vähintään hänelle maksetun opintorahan kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. 143

144 Esimerkki Korkeakouluopiskelija A saa opintorahaa 298,00 euroa kuukaudessa. Hän sairastuu kesken opintojensa ja joutuu työkyvyttömyyden takia lakkauttamaan opintorahansa. Hän saa tällöin Kelalta sairauspäivärahaa. Päiväraha myönnetään omavastuuajan (1 + 9 päivää) jälkeen. Opiskelija saa sairauspäivärahaa 11,92 euroa (298,00 / 25 = 11,92 ) jokaiselta arkipäivältä. Työkyvyttömyys jatkuu yhteensä kolme kuukautta. Kun työkyvyttömyys on kestänyt 55 kalenteripäivää, päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä 23,92 euroa arkipäivältä. Vähimmäismäärä Vähimmäismäärä Kun työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 kalenteripäivää, sairauspäivärahaa maksetaan vähintään 23,92 euroa. Päivärahan vähimmäismäärä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan, jos henkilöllä ei ole oikeutta päivärahaan työtulojen puuttumisen tai vähäisyyden vuoksi edeltävän etuuden puuttumisen vuoksi tai työedellytyksen puuttumisen vuoksi. Vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan työtulojen perusteella esimerkiksi, jos työedellytys ei täyty tai työtulojen määrä on pieni. Vuonna 2014 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella vakuutetulla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan vuosityötulojen perusteella, jos vuosityötulot ovat alle euroa. Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahan vähimmäismäärään myös silloin, kun hänellä on oikeus sairauspäivärahaan työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella, mutta sairauspäiväraha jää vähäisten työtulojen tai edeltävän etuuden määrän perusteella vähimmäismääräistä päivärahaetuutta pienemmäksi. Hakijalle maksetaan ensin vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa pienempää päivärahaa ja 55 päivän odotusajan jälkeen vähimmäismääräistä päivärahaa. Jos työkyvyttömyys alkaa uudelleen 30 päivän kuluessa, vähimmäismääräistä päivärahaa voidaan maksaa 1 päivän omavastuuajan jälkeen, jos työkyvyttömyys on edeltävän päivärahakauden aikana kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Jos työkyvyttömyyden alkaessa on ilmeistä, että työkyvyttömyys tulee jatkumaan vähintään päivärahan enimmäisajan, vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa voidaan maksaa ilman 55 päivän odotusaikaa arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Vähimmäismääräisenä maksettava sairauspäiväraha voi jäädä tosiasiallisesti laissa säädettyä määrää pienemmäksi, jos sairauspäiväraha sovitetaan yhteen jonkin muun lakisääteisen etuuden kanssa SVL 12 luvun perusteella. Näin voi käydä, jos vakuutettu saa samalta ajalta esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä, joka vähennetään sairauspäivärahasta. Vanhempainpäivärahat ja erityishoitoraha maksetaan kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärän suuruisena. 144

145 YEL-päivärahan määräytyminen YEL-päivärahan määräytyminen YEL-päivärahan suuruus määräytyy vain YEL-työtulon perusteella. Muita tuloja ei oteta huomioon. YEL-päivärahan perusteena käytetään joko verotuksessa todettua, palkkakertoimella korotettua YEL-työtuloa tai kuuden kuukauden tulona esitettyä, verotuksessa todettua työtuloa vähintään 20 % suurempaa YEL-työtuloa. Vertailu tehdään verotuksessa todetun YEL-työtulon ja esitetyn YEL-työtulon kesken. YEL-päivärahan määrää arvioitaessa voidaan poikkeuksellisesti käyttää perusteena myös alle kuukauden voimassa olleen YEL-vakuutuksen työtuloa. Jos hakijan YEL-vakuutus on ollut voimassa alle kuukauden, mutta kuitenkin työkyvyttömyyden alkamispäivän, voi YEL-päiväraha määräytyä työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa olleen YELvakuutuksen työtulon perusteella. Jos kyseessä on uusi yrittäjä, eikä hänellä ole verotuksessa vahvistettua YEL-työtuloa tai kuuden kuukauden työtuloa etuuden perusteeksi, YEL-päivärahaan voidaan soveltaa SVL 1224/ luvun 4 :n 4 momenttia. Yrittäjän työtulot voidaan tällöin arvioida myös kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta kuten ammatinvaihtumistilanteessa. Esimerkki 1 Hakija on työkyvytön ajalla Hänellä ei ole verotuksessa todettua YEL-työtuloa. Hänen YEL-vakuutuksensa on alkanut ja sen työtulo on euroa. YEL-päivärahan suuruus ajalla määräytyy euron suuruisen YEL-työtulon perusteella. Jos etuus jatkuu sairauspäivärahana YEL-päivärahan jälkeen, käytetään sairauspäivärahan perusteena normaalisti laskettua tai arvioitua työtuloa, joka voi koostua muistakin työtuloksi katsottavista tuloista kuin YEL-työtulosta tai sairauspäivärahan suuruus voi määräytyä SVL 1224/ luvun 6 :ssä tarkoitetun edeltävän etuuden perusteella taikka se maksetaan vähimmäismääräisenä siten kuin SVL 1224/ luvun 7 :n 3 momentissa säädetään. Esimerkki 2 Edellisen esimerkin YEL-päiväraha jatkuu sairauspäivärahana ajalla Myönnettävän sairauspäivärahan perusteena käytetään normaalisti laskettua tai arvioitua työtuloa, joten alle kuukauden voimassa olleen YEL-vakuutuksen työtuloa ei voida käyttää sairauspäivärahan perusteena. Tällöin sairauspäivärahan perusteena käytettävä työtulo voi koostua muista työtuloksi katsottavista tuloista kuin YEL-työtuloista tai se voi perustua edeltävän etuuden määrään. 145

146 Ratkaiseminen Ratkaiseminen Käsittele sairauspäivärahahakemus ilman aiheetonta viivytystä ja anna hakijalle kirjallinen päätös. Käsittele ja ratkaise hakemus sairauspäivärahan tai sairauspäivärahan kvtilanteiden OIWA-prosessin mukaisesti Kelanetti Ratkaisutyö Prosessit. Huolehdi, että käytettävissäsi on kaikki hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot ennen kuin ratkaiset asian. Käsittelypaikka Käsittelypaikka (sisältö) Käsittelypaikka Vakuutuspiiri Terveysosastolla ratkaistavat asiat Työn tasaaminen ETT-osastolla ratkaistavat asiat Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Käsittelypaikalla tarkoitetaan tässä ohjeessa etuusasian valmistelu- ja ratkaisupaikkaa. Etuudesta riippuen hakemus valmistellaan ja ratkaistaan asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä siinä vakuutuspiirissä, jossa ruokakunnan asunto sijaitsee (yleinen asumistuki) oppilaitoksen päätoimipisteen mukaisessa vakuutuspiirissä (opintotuki, koulumatkatuki) tai opintotukikeskuksessa tai opintotukilautakunnassa (opintotuki) työn tasaamisen vuoksi muussa kuin kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä keskittämisyksikössä, esim. ulkomaan yksikkö ja perintäyksiköt ja vammaisten tulkkauspalvelukeskus (VATU-keskus) työpaikkakassassa siinä toimistossa, jonka kanssa palvelujen tuottaja on tehnyt sopimuksen terveysosastolla. Lue lisää työnjaosta kansainvälisissä etuusasioissa (Ratkaisutyö > Kv-asiat > Työnjako kv-asioissa > Työnjako toimistojen, Ulkomaan yksikön ja vastuuyksikköjen välillä) Turvakieltoasiakkaiden etuusasiat valmistellaan ja ratkaistaan keskitetysti. Lue lisää turvakieltoasiakkaiden ratkaisutyön keskittämisestä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Turvakielto). 146

147 Vakuutuspiiri Etuusasian valmistelu ja ratkaiseminen tapahtuu pääsääntöisesti asiakkaan kotikunnan mukaan määräytyvässä vakuutuspiirissä. Kelan etuusjärjestelmien toiminta pohjautuu henkilön toimistotietoon. Toimisto määräytyy yleensä henkilön väestötietojärjestelmän (VTJ) vakituisen asuinkunnan ja postinumeron mukaan. Jos henkilölle rekisteröidään Kelassa poikkeava toimisto, myös vakuutuspiiri voi muuttua. Toimisto ja vakuutuspiiri näkyvät henkilön henkilötietojen kyselyllä (HEKY) (Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet ja SAHA > Henkilön tietojen kysely HEKY > Henkilön yleistiedot > Kuntaja toimistotiedot) Vakuutuspiirin vaihtuminen Jos henkilö muuttaa toiseen vakuutuspiiriin, vastuuyksikkötiedot muodostuvat etuusjärjestelmiin yleensä ohjelmallisesti. Tarvittaessa tulee kuitenkin tehdä henkilötietomuutokset HEMU-aloitusvalikon kautta. Lue lisää Ratkaisutyö > Tekniset ohjeet > Henkilön tietomuutokset HEMU > Yleistiedot > Kunta- ja toimistotiedot Vakuutuspiirin tulee siirtää asiakasta koskevat vireillä olevat asiat uuteen vakuutuspiiriin käsiteltäviksi. Muutolla toiseen vakuutuspiiriin voi olla vaikutusta myös maksussa oleviin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi jos henkilö saa asumistukea, tulee hänelle muuton vuoksi lähettää tarkistushakemus. Vakuutuspiirit tai toimistot voivat keskenään sopia asian käsittelyn siirrosta, jos henkilö esittää, että tietty häntä koskeva etuusasia käsiteltäisiin jossakin muussa toimistossa tai vakuutuspiirissä kuin siinä, jossa hänen asiansa normaalin työnkulun mukaan käsiteltäisiin. Lue lisää vakuutuspiirin vaihtamisesta (Tekniset ohjeet > Henkilötietojen muutokset). Työn tasaaminen Työn tasaamisesta johtuen hakemuksia voidaan siirtää ratkaistavaksi muualla kuin kotivakuutuspiirissä siten kuin siitä on erikseen sovittu. Työn tasaamisesta sovitaan vuosittain tulossopimuksissa. Tämän lisäksi työntasausosapuolten keskinäisellä sopimuksella sovitaan tarkemmin esimerkiksi osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Keskittämisyksikössä ratkaistavat asiat Kelassa on keskitetty etuuksien valmistelu- ja ratkaisutoimintaa. Kun etuuden ratkaisutoiminta on keskitetty, asiakkaan etuushakemusta ei valmistele eikä ratkaise kotivakuutuspiiri vaan keskittämisyksikkö. Keskittämistä on tehty sekä koko Kelan tasolla että vakuutuspiireissä. Keskitetyt etuudet #haulla löydät tietoa siitä, miten etuustyötä on keskitetty valtakunnallisesti, alueilla ja vakuutuspiireissä. Terveysosastolla ratkaistavat asiat Terveysosastolla ratkaistaan 147

148 kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkeoikeutta ja takuueläkkeen työkyvyttömyyttä koskevat asiat (eräin poikkeuksin) (Työkyvyttömyyseläke > Etuusohje > Ratkaiseminen> Päätöksen antaminen > Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseminen ja päätöksenanto) kuntoutustuen jatkoratkaisun yhteydessä eläkkeensaajan asumistuen ja takuueläkkeen maksuunpano, ellei etuuden määräytymisperusteissa ole tapahtunut muutoksia perhe-eläkkeen leskeneläkehakemus silloin, kun edunjättäjä on kuollut ennen ja hakijan tietoja ei ole siirretty RAKE-järjestelmään työnantajan työterveyshuoltoa koskeva hakemus eräin edellytyksin (Työterveyshuolto > Etuusohje) Suomen ja muiden EU/EY-valtioiden välinen sairaanhoitoetuuksien maksuunpano, tilastointi ja rahoitus. Laskutus- ja tarkistustyön suorittaa Kelan Kouvolan toimisto Jos kansaneläke-, asumistuki- tai vammaisetuusratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 1 momentin, EAL 30 1 momentin tai VTL 30 :n mukaista regressimenettelyä, terveysosasto vahvistaa toimiston antaman väliaikaisen päätöksen. Jos kansaneläkettä, ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan asumistukea koskevaan ratkaisuun sovelletaan KEL 72 :n 2 momentin ja EAL 30 :n 2 momentin mukaista regressimenettelyä, terveysosasto oikaisee edellä mainittuja etuuksia koskevat päätökset. Eläke- ja toimeentuloturvaosastolla ratkaistavat asiat Eläke- ja toimeentuloturvaosasto hoitaa Suomen ja muiden EU-jäsenvaltioiden välinen työttömyysturvan laskutuksen. Muutoksenhaku-, takaisinperintä- ja väärinkäytösasiat Muutoksenhakuasia Muutoksenhakuasia käsitellään siinä yksikössä, joka on antanut valituksenalaisen päätöksen. Takaisinperintä Kotivakuutuspiiri, etuuden vastuuyksikkö tai työntasaamisen johdosta muu vakuutuspiiri ratkaisee liikaa maksetun etuuden takaisinperinnän, antaa siitä päätöksen ja vastaa päätöksestä sen lainvoimaiseksi tuloon saakka. Lue lisää takaisinperintäpäätöksen antopaikasta (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Takaisinperintäpäätös > Antopaikka) Kotivakuutuspiiri ja etuuden vastuuyksikkö vastaavat myös perintätoimenpiteistä perintäyksikön vastuulle siirtymiseen saakka. Jos asiakkaan perintäasiat eivät eräänny, perintä hoidetaan kotivakuutuspiirissä tai etuuden vastuuyksikössä loppuun saakka. Kelan perintäyksiköissä hoidetaan erääntyneiden saatavien perintä keskitetysti. Saatava katsotaan erääntyneeksi, kun sen takaisinperinnästä annettu päätös on tullut lainvoimaiseksi eikä asiakas ole maksanut saatavaa sovitulla tavalla. Perintäyksiköt hoitavat perintätoimenpiteet sellaisten etuuksien osalta, joiden takaisinmaksua seurataan ohjelmallisesti YHTE-takaisinperintäjärjestelmässä. Kotivakuutuspiiri huolehtii pääsääntöisesti RAKE-järjestelmän perinnöistä. 148

149 Perintäyksiköt Helsingin perintäyksikkö Helsingissä Etelä-Suomen perintäyksikkö Lahdessa Lounais-Suomen perintäyksikkö Tampereella Länsi-Suomen perintäyksikkö Jyväskylässä opintotukikeskuksessa Itä-Suomen perintäyksikkö Lappeenrannassa Pohjois-Suomen perintäyksikkö Rovaniemellä Perintäyksiköissä hoidetaan myös muita täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä kuten velkajärjestelyt ja -sovinnot, kuolinpesältä ja sen osakkailta perimiset sekä täytäntöönpanon lopettamista ja jatkamista koskevat päätökset (ns. toivottomat). Perintäyksiköt hoitavat sekä Suomessa että ulkomailla asuviin velallisiin kohdistuvat perintätoimet. Lue lisää saatavien perinnästä (Menettelyohjeet > Takaisinperintä > Erääntyneiden saatavien perintä) Väärinkäytösepäily Useimmiten epäily väärinkäytöksestä syntyy liikamaksun havaitsemisen yhteydessä. Vakuutuspiirin tulee tarvittaessa selvittää, onko kyseessä väärinkäytösasia. Aluejohtajien yleisiin toimivaltuuksiin kuuluu määrätä alueellaan siitä, miten rikosilmoitusten tekemiseen liittyvät asiat hoidetaan, joten kukin vakuutusalue antaa tarkemmat ohjeet noudatettavasta menettelystä. Aluejohtaja voi päättää asian lähettämisestä esitutkintaan tai delegoida päätösvaltaansa toimiston, toimistonjohtajan tai muun alaisensa toimihenkilön päätettäväksi. Lue lisää väärinkäytöksistä (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Väärinkäytökset).. Työpaikkakassat Työpaikkakassa Työpaikkakassan vastuulle kuuluvien henkilöiden sairausvakuutusetuuksia koskevat hakemukset käsitellään työpaikkakassassa lukuun ottamatta vuosilomakustannuskorvausta. Henkilö siirtyy työpaikkakassan vastuulle, kun työsuhde alkaa kassan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksessa ja henkilö siirtyy pois kassan vastuulta työsuhteen päättyessä. Myös työsuhteesta eläkkeelle jäänyt tai perheenjäsen voi kuulua kassan vastuulle kassan säännöissä määrätyin edellytyksin. Tiedon työpaikkakassan vastuulle siirtymisestä ja vastuun päättymisestä voi rekisteröidä vain työpaikkakassa. Vastuunsiirron yhteydessä tilataan asiakkaalle ohjelmallisesti kuvaton Kela-kortti. Jos henkilö siirtyy työpaikkakassasta toiseen, vastuun päättäminen ja uuden alkaminen tulee tehdä saman päivän aikana, jotta vältytään tarpeettomalta Kelakortin lähettämiseltä. Kassan vastuu alkaa aina kuukauden ensimmäisenä päivänä ja päättyy viimeisenä päivänä. 149

150 Päivärahaetuushakemus ratkaistaan siinä vakuutuspiirissä tai työpaikkakassassa, jonka vastuulle henkilö kuuluu. Työpaikkakassan käsittelyoikeus etuuksiin päättyy, kun henkilö siirtyy pois kassan vastuulta. Jos vastuu siirtyy kesken etuuden maksamisen, uusi vakuutuspiiri tai kassa jatkaa etuusasian täytäntöönpanoa. Kv-asioiden käsittelypaikka Kv-asioiden käsittelypaikka Sairauspäiväraha-asia ratkaistaan KV-keskuksessa, kun henkilö ei ole vakuutettu Suomessa tai vakuuttaminen ei ole koko haetulle sairauspäiväraha-ajalle selvä. Esimerkiksi vakuuttaminen ja päivärahan hakemus ovat yhtä aikaa vireillä. Suomeen muutosta on alle vuosi tai henkilö on lopettanut työskentelyn ulkomailla alle vuoden sisällä työkyvyttömyyden alkamisista. Alle vuoden sisällä muuttaneet tulee siirtää, koska suorituspäivien laskennassa huomioidaan myös ulkomailta maksetut päivärahakaudet. hakijalle maksetaan tai on maksettu välittömästi ennen haettua sairauspäivärahaaikaa ulkomailta korvausta, jolla saattaa olla vaikutusta päivärahaoikeuteen tai sen määrään, esimerkiksi vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke. ulkomainen työnantaja lähettää palkkailmoituksen. Asiakirjoista voi muutoinkin käydä ilmi, että henkilö on työskennellyt tai työskentelee ulkomailla. Esimerkiksi hakemuksessa esitetään ulkomaan työtulot. henkilön verotustiedoissa SVL-työtuloissa on vakuutuspalkka, eikä vastaavalle vuodelle ole tietoja ulkomailla olosta eli vakuutusjaksoja. hakemuksen tai lääkärintodistuksen liitteenä on vakuutuskausilomake. EU/ETA-maiden ja Sveitsin välinen lomakeliikenne E-lomakkeet esim. E115 ja S-SEDit sekä näiden perusteella ratkaistavat hakemukset hoidetaan aina KV-keskuksessa. Kv- kytkennän tunnistaminen sairauspäiväraha-asioissa Kv-asian keskeisimmät tunnusmerkit sairauspäiväraha-asioissa ovat sairauspäivärahan valmistelunäytön huomautustieto palkkatodistuksen vinkit ulkomailla työskentelystä hakijan muutto ulkomaille HEKY-tietojen Vakuutusjaksot määräaikainen vakuuttamispäätös, jos työkyvyttömyys ulottuu yli vakuuttamiskauden hakemuksesta löytyvät vinkit kv-asiasta. Mitä tunnistamista koskevaa tietoa HEKY-näytöiltä saa? Kotitoimisto Jos hakijan kotitoimisto on 99600, sairauspäivärahan ratkaisee KV-keskus. Huomaa kuitenkin, että kotitoimisto voi olla mikä muu tahansa. 150

151 Vakuutusjaksot Henkilön yleistiedoista löytyy kohta Vakuutusjaksot. Jaksoja tutkimalla voit saada tietoa kv-kytkennästä. Help-ohjeesta (F13) saat tarkempaa tietoa merkintöjen sisällöstä. Verottajalta saadut tiedot Katso myös verottajalta saadut tiedot, joista voi ilmetä esim. vakuutuspalkkatietoja. Konsultointi Vaikka kyseessä ei ole täysin käsittelypaikkaohjeen mukainen tilanne, mutta tunnistat siinä kv-ulottuvuuden, konsultoi KV-keskusta oikean käsittelypaikan selvittämiseksi. Voit tehdä konsultoinnin sähköpostitse, puhelimitse tai LYNCillä ja sen jälkeen vain tarvittaessa siirtää tapauksen OIWAn kautta KV-keskuksen työjonoon. Voit myös konsultoida KV-keskusta, jos sairauspäiväraha-asiassa esitetään sellainen ulkomailta kirjoitettu lääkärintodistus, jossa työkyvyttömyyden syyn tai ajan selvittämiseen tarvitaan erityisosaamista. Pyydä lisäselvitykset ensisijaisesti asiakkaalta. Ks. tarkemmin kv-sairauspäivärahan prosessiohje. Esteellisyys Esteellisyydestä Hallintolaissa säädettyjä virkamiesten esteellisyysperusteita sovelletaan Kelan toimihenkilöihin. Olet esteellinen, jos asia koskee omaa tai läheisesi oikeutta, etua tai velvollisuutta asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa sinulle tai läheisellesi sinä tai läheisesi avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tai on olemassa jokin muu esteellisyysperuste (palvelus- tai toimeksiantosuhde, asema yhteisössä, viraston tai laitoksen ohjaus ja valvonta) tai luottamus puolueettomuuteesi vaarantuu muusta erityisestä syystä Olet esteellinen osallistumaan asian valmisteluun ja ratkaisemiseen silloin, kun asian käsittelyn puolueettomuus saattaa ulkopuolisen silmin vaarantua. Sinun on kuitenkin ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi ilman, että siihen vedotaan. Samaa asiaa aikaisemmin käsitellyt henkilö on esteellinen käsittelemään sitä uudestaan toisessa elimessä, esimerkiksi muutoksenhakuasteessa. Voit kuitenkin käsitellä aiemmin ratkaisemasi asian itseoikaisuna, valmistella siitä muutoksenhaun johdosta annettavan lausunnon sekä käsitellä uudelleen muutoksenhakuelimen palauttaman asian. Katso myös hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeesta Toimihenkilön esteellisyys Lääkärin esteellisyys Tarkastajan esteellisyys Tulkin esteellisyys 151

152 Käsittely- ja ratkaisukielto Käsittely- ja ratkaisukielto Jos olet esteellinen, et saa käsitellä tai ratkaista asiaa etkä olla läsnä asiaa käsiteltäessä, jottei läsnäolosi vaikuta asian käsittelyyn. Tästä voidaan kuitenkin poiketa asian laadun vuoksi sellaisissa avustavissa tehtävissä, jotka eivät vaikuta asian ratkaisuun kuten rekisteröinti, kirjaaminen, diariointi, tekstinkäsittely, kopiointi ja postitus tai jos asian käsittelyä ei voida lykätä (esimerkiksi kiireelliset toimenpiteet yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, harvinaisia Kelassa). Esteellisyyden todentaminen Esteellisyyden toteaminen Sinun on ensisijaisesti itse havaittava ja todettava oma esteellisyytesi, ilman että siihen vedotaan. Jos katsot itsesi esteelliseksi käsittelemään tai ratkaisemaan asiaa, siirrä asia toisen toimihenkilön käsiteltäväksi. Keskustele siirrosta tarvittaessa esimiehesi kanssa. Jos asiakas esittää väitteen asiaa käsittelevän toimihenkilön esteellisyydestä, väitteeseen on viipymättä otettava kanta ja esteellisyysasia ratkaistava. Esteelliseksi väitettyä on kuultava (yleensä suullisesti). Esteellisyysväitteen esittämiselle ei ole säädetty määräaikaa ja se voidaan esittää missä tahansa käsittelyvaiheessa. Esteellisyysepäily voi kuitenkin syntyä myös ilman asiakkaan väitettäkin. Jos esteellisyys todetaan, on nopeasti ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin eli hankittava sijainen tai varamies. Kun asia siirretään toisen toimihenkilön käsiteltäväksi, ei tarvitse tehdä nimenomaista kirjallista päätöstä esteellisyysväitteen vuoksi, ellei asiakas sellaista pyydä, vaan tällainen siirto voidaan katsoa kannan ottamiseksi ja esteellisyysasian ratkaisuksi. Mikäli todetaan, ettei asiassa ole esteellisyyttä ja että esteelliseksi väitetty toimihenkilö voi jatkaa asian käsittelyä, tulee asiassa tehdä kirjallinen päätös. Tällainen päätös on perusteltava, eikä siihen ole oikeutta hakea erikseen oikaisua tai muutosta valittamalla, vaan ainoastaan kyseisen etuusasiassa annettavan päätöksen yhteydessä. Kuuleminen Kuuleminen (sisältö) Kuuleminen Asiakkaan on esitettävä riittävä selvitys etuusasian ratkaisemiseksi. Yleensä asiakas täyttää oman selvitysvelvollisuutensa täyttämällä huolellisesti hakemuslomakkeen sekä toimittamalla vaadittavat tiedot ja liitteet. Kela kuitenkin vastaa siitä, että asia tulee 152

153 selvitetyksi. Kela voi hankkia asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset joko itse tai pyytämällä asiakasta hankkimaan ne. Lue lisää asian selvittämisestä (Kelanetti > Hallinto ja kehittäminen > Oikeudelliset ja menettelyohjeet > Hyvä hallinto > Selvittäminen). Milloin asiakasta on kuultava? Milloin asiakasta on kuultava? Periaatteessa Kelalla ei voi olla enempää tietoa asiakkaan asioista kuin asiakkaalla itsellään. Tämän vuoksi sinun tulee kuulla asiakasta esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Kelaan on tullut asiakasta koskevia uusia tietoja ja selvityksiä, joiden vaikutuksesta hänellä ei ole tietoa ja jotka voivat johtaa etuuden lakkauttamiseen, hylkäämiseen joko kokonaan tai osittain tai muutoin voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen hänelle epäedulliseen suuntaan. Tällaisia uusia selvityksiä voivat olla esimerkiksi lääkärinlausunnot tai muiden tekemät vaatimukset. Asiakkaasta on ristiriitaisia selvityksiä, esimerkiksi eri etuuksia varten annetut tiedot poikkeavat toisistaan. Jos asiakas on itse pyytänyt Kelaa hankkimaan häntä koskevan selvityksen (esimerkiksi työnantajalta), tulee asiakasta kuulla myös tästä selvityksestä, jos saatu selvitys voi johtaa asiakkaalle epäedulliseen lopputulokseen eikä asiakkaan voida katsoa olevan tietoinen selvityksen sisällöstä. Asiakasta ei tarvitse kuulla, jos hakemus hyväksytään kaikilta osin ratkaisu perustuu yksinomaan hakijan esittämään selvitykseen (asiaa ei kuitenkaan saa ratkaista pyytämättä tarpeellisia lisäselvityksiä) asia etuuslaiessa määritellyissä tilanteissa saadaan ratkaista asiakasta kuulematta Muutoin kuuleminen on tarpeetonta vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun kunta tai sosiaalilautakunta vaatii etuutta maksettavaksi itselleen toimeentulotukilain (1412/ ) tai asiakasmaksulain (734/ ) perusteella. Kela ei voi tällöin maksaa etuutta laillisin vaikutuksin hakijalle itselleen, mikäli maksun vaatimuksesta on ilmoitettu Kelalle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää. Kuulematta jättäminen on menettelyvirhe, jonka korjaaminen edellyttää yleensä asian käsittelemistä uudelleen. Lue lisää virheen korjaamisesta (Menettelyohjeet > Etuuksen ratkaisutyö > Päätöksen oikaisu ja poistaminen). Miten kuullaan? Miten kuullaan? Asiakasta kuullaan pääsääntöisesti kirjallisesti etuuskohtaisilla kuulemiskirjeillä. Asiakas voi antaa vastauksensa kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen vastaus kuulemiseen on dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Liitä yhteydenotto siihen työhön, johon vastausta on pyydetty. Kerro kuulemispyynnössä asiakkaalle 153

154 kuulemisen tarkoitus(mitä selvitystä saatu ja miten saatu selvitys saattaa vaikuttaa asiakkaan etuusasiaan) määräaika, mihin mennessä asiakkaan on vastattava (yleensä 2 viikkoa) ja se, että vastaamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. yksilöi tarvittaessa, mistä seikoista selitystä pyydetään. Tarvittaessa asiakkaalle on varattava mahdollisuus tutustua kuulemisen kohteena oleviin asiakirjoihin (toimitetaan jäljennökset tai varataan mahdollisuus muutoin tutustua asiakirjoihin esimerkiksi toimistossa), ellei asianosaisjulkisuutta ole rajattu julkisuuslaissa (621/ ). Kuulemisvelvollisuus on täytetty, kun asiakkaalle on varattu tilaisuus antaa selityksensä. Asia voidaan tällöin ratkaista, vaikka asiakas ei vastaa kuulemiseen määräajassa. Lue lisää Hallintolain soveltaminen etuusasioissa > Asianosaisen kuuleminen Etuushakemuksia koskeva asiointi sähköpostilla ja faksitse Yleisohje laista sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa Päätöksen antaminen Päätöksen antaminen (sisältö) Päätöksen antaminen Etuuspäätökset ovat hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksellä tarkoitetaan viranomaisen hallintoasiassa tekemää ratkaisua, jolla on asian käsittelyn päättävä vaikutus. Päätöksen antamisesta ja päätöksen sisällöstä on kerrottu hallintolain soveltamisesta etuusasioissa annetussa ohjeessa. Hakijalle tulee yleensä antaa kirjallinen päätös etuuden myöntämisestä, epäämisestä/ hylkäämisestä, lakkauttamisesta, tarkistamisesta, oikaisemisesta ja takaisinperinnästä. Kun etuus lakkautetaan etuudensaajan kuoleman johdosta, ei lakkautuksesta kuitenkaan anneta päätöstä. Kuitenkin jos lakkautusta ei ole tehty ajoissa ja etuudesta syntyy liikamaksua, on lakkautuksesta kuitenkin annettava päätös. Lue lisää päätöksen antamisesta kuolemantapauksissa. Eläke- tai vammaisetuuden maksamisen keskeyttämisestä (väliaikainen keskeytys, laitoshoitokeskeytys, keskeytys vankilassaolon vuoksi) annetaan aina päätös. Päätös annetaan vain pyynnöstä myönteisestä ratkaisusta sairaanhoitokorvausten suorakorvausmenettelyssä indeksitarkistuksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta. Lainmuutoksen yhteydessä voidaan säätää erikseen siitä, annetaanko lainmuutoksesta johtuvasta etuuden tarkistamisesta päätös. Kun etuus tarkistetaan viran puolesta lainmuutoksen vuoksi, ei tarkistuksesta aina anneta päätöstä muutoin kuin etuudensaajan pyynnöstä. 154

155 Etuuspäätös annetaan pääsääntöisesti lopullisena ja siihen voi hakea muutosta siten kuin etuuslainsäädännössä on säädetty. Tietyissä tilanteissa päätös tulee kuitenkin antaa väliaikaisena. Päätöksen antamisesta väliaikaisena kerrotaan etuuskohtaisissa ohjeissa, muutoksenhaku-ohjeessa ja päätöksen oikaisu ja poistaminen -ohjeessa. Etuuspäätökset annetaan maksutta. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi VTJ:sta saatavan asiakkaan kielitiedon perusteella. Päätöksen antamisesta on erityissäännös seuraavissa etuuslaeissa: Kansaneläkelaki 568/ Laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/ Laki vammaisetuuksista 570/ Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/ Työttömyysturvalaki 1290/ :3 Etuuskohtaisissa ohjeissa on kerrottu, kenelle päätös tulee antaa. Päätöksensaajat Päätöksensaajat Sairauspäivärahapäätös annetaan vakuutetulle työnantajalle, jos työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa päivärahan ajalta ja ilmoittanut palkkatiedot asiointipalvelussa tai Y 17 -lomakkeella edunvalvojalle, jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu taloudellisten asioiden, kuten etuusasioiden hoitaminen edunvalvontavaltuutetulle, jos edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoitamisen Potilasvakuutuskeskukselle, jos se on hakenut päivärahaa kunnalle, jos kunta on hakenut sairauspäivärahaa vakuutetun elämäntapojen perusteella (SVL 15 luku 12 3 mom.) Päätökseen liitetään ohjelmallisesti valitusosoitus. Jos työnantaja on maksanut palkkaa päivärahan ajalta, anna päätös sekä vakuutetulle että työnantajalle. Huomaa, että jos hylkäät sairauspäivärahahakemuksen sillä perusteella, ettei vakuutettua voida pitää työkyvyttömänä, työnantajan päätöksessä ei saa näkyä yksityiskohtaisia perusteluja. Työnantajan päätös lähetetään pääsääntöisesti palkkaa maksavalle työnantajalle. Työnantaja voi hankkia palkanlaskentatoiminnot ulkopuoliselta yritykseltä ja valtuuttaa tämän hoitamaan sairauspäivärahan hakemiseen liittyvät asiat työnantajan puolesta. Jos työnantajan asiointipalvelussa tai Y 17 -lomakkeella on ilmoitettu päätöksen postitusosoitteeksi työnantajan valtuuttaman yrityksen osoitetiedot, päätös lähetetään valtuutetulle. Muussa tapauksessa päätös lähetetään työnantajalle. Etuus maksetaan kuitenkin aina työnantajalle. 155

156 Jos sairauspäivärahaa maksetaan kunnan toimielimelle käytettäväksi vakuutetun ja hänen perheensä huoltoon, anna päätös sekä vakuutetulle että kunnan toimielimelle. (SVL 1224/2004, 15 luku 12 3 mom.) Jos sairauspäiväraha maksetaan kunnan toimielimelle sen vuoksi, että vakuutetulle on maksettu toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa päivärahaetuutta vastaan tai jos on kysymys kunnan maksuvaatimuksesta vakuutetun laitos- tai perhehoidon ajalta, kunnan toimielimelle ei anneta päätöstä. Tiedot välitetään viite- tai viestitietona tiliotteella. (SVL 1224/ luku 12 2 mom., Laki toimeentulotuesta 1412/ , Asiakasmaksulaki 734/ ) Päätöksen perusteleminen Päätöksen perusteleminen Sairauspäiväraha-asiassa on annettava kirjallinen päätös. Päätös on myös perusteltava. Sairauspäivärahan käsittelyjärjestelmä tuottaa päätösehdotuksen, jonka pohjalta tulee muokata selkeä ja ymmärrettävä päätös, jossa on huomioitu kaikki hakemuksessa ja lisäselvityksissä esitetyt vaatimukset ja tosiseikat. Hyvin perustellusta päätöksestä asiakas näkee, miten hänen hakemuksensa on ratkaistu. Jos myönnät päivärahan hakemuksen mukaisesti, lue silloinkin päätösehdotus läpi ja tarkista, että olet ottanut huomioon kaikki hakijan esittämät vaatimukset. Lisää tarvittaessa yksilöllinen tilanteeseen sopiva lisäperustelu ja varmista, että päätös on selkeä ja looginen. Jos hylkäät sairauspäivärahahakemuksen kokonaan tai osittain, hylkäävä päätös on aina perusteltava yksilöllisesti. Jos hylkäät hakemuksen sillä perusteella, ettei vakuutettua voida pitää työkyvyttömänä, hyödynnä perusteluissa asiantuntijalääkärin arviota. Ota lisäksi huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Perusteluista tulee näkyä, mihin työtehtävään vakuutetun työkykyä on arvioitu ja mitkä lääkärinlausunnossa esitetyt vakuutetun toimintakykyä kuvaavat seikat ovat vaikuttaneet lopputulokseen. Jos olet selvittänyt vakuutetun lääkekäyttöä ja sillä on vaikutusta hylkäävään ratkaisuun, tulee myös tämä näkyä perusteluissa. Konsultoi tarvittaessa asiantuntijalääkäriä, jos et kykene arvion perusteella kirjoittamaan yksilöllisiä perusteluja. Myös muissa tilanteissa hylkäävä tai osittain hylkäävä päätös on perusteltava yksilöllisesti. Jos myönnät päivärahan lyhyemmäksi ajaksi kuin sitä on haettu, eri ajankohdasta tai määrältään pienempänä kuin vakuutettu on vaatinut, perustele päätös hylätyltä osin. Jos vakuutettu on esim. hakenut etuutta kuuden kuukauden tuloilla, mutta myönnät sen verotuksessa todetuilla tuloilla, päätöksestä tulee käydä ilmi, miksi olet tähän päätynyt. Samoin on perusteltava, jos et hyväksy päivärahan perusteeksi kaikkia vakuutetun esittämiä työtuloja tai otat huomioon tulonhankkimiskustannukset toisin kuin ne on esitetty. Jos työnantaja on maksanut palkkaa sairauspäiväraha-ajalta, anna päätös sekä vakuutetulle että työnantajalle. Jos hylkäät sairauspäivärahahakemuksen sillä perusteella, ettei vakuutettua voida pitää työkyvyttömänä, eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaan työnantajalle annettavaa päätöstä ei voi perustella samalla tavoin yksityiskohtaisesti kuin vakuutetun päätös perustellaan. Työnantajan päätöksessä ei 156

157 saa näkyä vakuutetun terveydentilaa kuvaavia seikkoja eikä myöskään, esim. minkä erikoislääkärin lausuntoa pyydetään jatkohakemusta varten. Koska Kelan tulee hallintolain perusteella perustella päätöksensä, työnantajan päätöksessä tulee käyttää toistaiseksi fraasia PRB22, jossa kerrotaan, että tietosuojasyistä työnantajan päätös ei sisällä yksityiskohtaisia perusteluja. Ota huomioon työnantajan päätöksen muotoilussa myös Kelan tietoturvaohjeistus. Maksaminen Maksaminen Sairauspäiväraha maksetaan saajalle maksukausittain jälkikäteen. Ensimmäinen maksukausi on kuusi ensimmäistä arkipäivää maksettavan ajan alusta ja seuraavat kukin 25 arkipäivää. Jos työkyvyttömyys on lyhyempi kuin maksukausi, maksetaan päiväraha työkyvyttömyysajan viimeisenä pankkipäivänä. Ensimmäinen maksukausi on aina omavastuuajan jälkeinen kausi. Päivärahan jatkoratkaisuissa täydennetään edellisen erän vajaa kausi täydeksi (6 tai 25 päivää) ja sen jälkeen jatketaan 25 päivän erillä. Jos jatkopäätöstä tehtäessä vajaata maksuerää ei ole vielä maksettu, muuttuu jatkopäätöstä tehtäessä edellisessä päätöksessä ilmoitettu maksupäivä. Jos sairauspäivärahan maksaminen edellyttää työterveyshuollon lausuntoa työssä jatkamismahdollisuuksista, maksetaan päiväraha 90. suorituspäivään asti. Maksujakson loppuosasta, 91. päivästä alkaen, muodostetaan oma maksuerä, joka maksetaan asiakkaalle, kun lausunto on saatu Kelaan. Jos sairauspäivärahan maksukausi jakautuu siten, että työnantajalle maksetaan kauden alusta esimerkiksi 10 päivää ja vakuutetulle loppuaika, määräytyy työnantajalle maksettavan sairauspäivärahan maksupäivä vakuutetun maksukauden mukaisesti. Työpaikkakassa voi kassankokouksen päätöksen perusteella maksaa päivärahoja palkanmaksukausittain. Maksuosoite Maksuosoite Etuus maksetaan etuuden saajan ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista, esim. jos etuudensaaja ei pyydettäessä anna tilinumeroa tai jos hän esittää Kelalle erityisen syyn, etuus maksetaan maksuosoituksena Nordea Pankin kautta. Tällöin edellytetään, että etuuden saajalla on voimassa oleva postiosoite Suomeen. Etuuden saajan on ilmoitettava uusi maksuosoite aina kirjallisesti tai sähköisessä asiointipalvelussa. Myös maksuosoitteen muutos ilmoitetaan samalla tavoin. Etuuden saaja voi kuitenkin ilmoittaa maksuosoitteen muutoksesta myös puhelimitse siinä tapauksessa, että hän ilmoittaa sellaisen maksuosoitteen, johon hänelle on jo aiemmin maksettu jokin Kelan etuus tai korvaus. 157

158 Ulkomaan maksuosoite Ulkomaan maksuosoite Jos etuuden saaja haluaa hänelle maksettavan etuuden ulkomaan maksuosoitteeseen, etuus maksetaan ulkomaille kansainvälisiä pankkiyhteystietoja käyttäen kirjoittamalla maksuosoitteeksi ulkomaan IBAN-tilinumero ja BIC-koodi tai ulkomaan BBAN-tilinumero ja BIC/SWIFT-koodi tai ulkomaan BBAN-tilinumero, pankin nimi ja maakoodi. Etuus voidaan maksaa ulkomaille myös vakuutetun postiosoitteen perusteella edellyttäen, että hänellä on voimassa oleva ulkomaan osoite. Lisätietoja etuuksien maksamisesta löydät teknisistä ohjeista: rintranet/ratkaisutyotuki.nsf/net/ mh?opendocument Maksunsaajat Maksunsaajat Sairauspäiväraha voidaan maksaa vakuutetulle; työnantajalle; Potilasvakuutuskeskukselle (PotVL 9 ); edunvalvojalle (HolhTL 4 ); edunvalvontavaltuutetulle (L edunvalvontavaltuutetusta 2 ) kunnalle, kun vakuutetulle maksamista ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa vuoksi (SVL 15 luku 12 3 mom.); kunnalle tai kuntayhtymälle (toimeentulotuki, TOTUL 23 ja asiakasmaksu, AML 14 ); työttömyyskassalle (TTL 11 luku 14 ); Kelan toimistolle (TTL 11 luku 14 ); Kelan toimistolle takaisinperintä valtakirjalla vakuutetun suostumuksella; ulosottoviranomaiselle (UL 4 luku 7 ) Vakuutettu Vakuutettu Päiväraha maksetaan vakuutetulle itselleen, jos hän ei saa palkkaa sairausloman ajalta. Sairauspäivärahaan on oikeus 16 vuotta täyttäneellä vakuutetulla. Hänellä on myös oikeus hakea ja nostaa hänelle myönnettävä etuus. 158

159 Työnantaja Työnantaja Sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle siltä osin kuin työnantaja on maksanut vakuutetulle sairausajan palkkaa. Lue lisää työnantajan oikeudesta päivärahaan kohdasta Oikeus ja edellytykset > Työnantajan oikeus. Jos yrittäjä ei ole työsuhteessa yritykseensä, päiväraha maksetaan yrittäjälle itselleen. Lue lisää Oikeus ja edellytykset > Työnantajan oikeus Useita työnantajia Jos vakuutetulla on samanaikaisesti useita työnantajia, jotka maksavat sairauspoissaolon ajalta palkkaa, etuuden määrä jaetaan työnantajien kesken maksettujen palkkojen suhteessa. Jos etuus on suoritettu työnantajalle ennen kuin toinen työnantaja on ilmoittanut palkan maksamisesta, päätös ja maksu on oikaistava. (SVL 7 luku 4 2 mom. 1-k) Jos henkilö on samanaikaisesti työsuhteessa ulkopuolisen työnantajan palveluksessa ja lisäksi YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä tai apurahan saaja, päiväraha jaetaan YEL/ MYEL-vakuutetulle henkilölle ja hänen työnantajalleen YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. Päiväraha jaetaan työnantajan ja YEL/MYEL-vakuutetun kesken päätöksentekohetkellä voimassa olleiden tietojen mukaisesti. Sairauspäiväraha jaetaan YEL/MYEL-työtulon ja työnantajan maksaman palkan suhteessa. (SVL1224/ luku 4 1 mom. ja 2 mom. 2-k) Ulkomainen työnantaja Ulkomaalaisella työnantajalla voi olla oikeus päivärahaetuuteen, jos EY-lainsäädäntöä soveltavassa maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa kotipaikan omaava työnantaja on maksanut palkkaa ja hakee päivärahaetuutta tai muun ulkomaisen työnantajan ja Suomessa vakuutetun henkilön työsuhteeseen sovelletaan Suomen työlainsäädäntöä ja työ- tai työehtosopimuksessa on määräys päivärahan maksamisesta työnantajalle. Jos ulkomaisella työnantajalla ei ole Y-tunnusta, pyydä korvaava tunnus terveysosastolta lähettämällä viesti TEOSPÄIVÄRAHA-postilaatikkoon ja rekisteröi työantajan tiedot sen jälkeen Työnantajat-rekisteriin. Konkurssipesä Jos työnantaja on asetettu konkurssiin ja työnantaja tai konkurssipesä on ehtinyt maksaa työstä poissaoloajalta palkan työntekijälle, päivärahaetuus maksetaan konkurssipesälle maksetun palkan määrään saakka. 159

160 Palkkaturvan maksaja Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (palkkaturvalaki 16 ) Työstäpoissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava päivärahaetuus maksetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Päätöksestä tai ilmoituksesta tulee käydä ilmi työstä poissaoloajan palkan määrä, aika jolta sitä on maksettu ja maksuosoite. Lisäksi päätöksestä tai ilmoituksesta tulee käydä ilmi vakuutetun nimi, henkilötunnus sekä maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi, jonka sijasta palkka on maksettu. Palkkaturvan maksaja Palkkaturvan maksaja Palkkaturvana maksettavat saatavat siirtyvät kaikkine oikeuksineen valtiolle palkkaturvapäätöksen antopäivänä (palkkaturvalaki 16 ) Työstäpoissaolon ajalta maksettua palkkaa vastaava päivärahaetuus maksetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) palkkaturvapäätöksen tai ilmoituksen perusteella. Maksamista varten tarvitaan henkilötiedot vakuutetusta, tiedot työstäpoissaoloajalta maksetun palkan määrästä ja maksuajasta, maksuvaikeuksiin joutuneen työnantajan nimi sekä maksunsaajan maksuosoitetiedot. Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutuskeskus Jos potilasvakuutuskeskus on maksanut ansionmenetyskorvausta vakuutetulle samalta ajalta, miltä tämä saa sairauspäivärahaa, maksetaan sairauspäiväraha Potilasvakuutuskeskukselle sen maksuvaatimuksen perusteella. Potilasvakuutuskeskukselle maksetaan sairauspäiväraha myös sen hakemuksen perusteella. Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu Edunvalvojaja edunvalvontavaltuutettu Päiväraha maksetaan edunvalvojalle tai hänen määräämälleen vakuutetun tilille, jos vakuutetulle on määrätty edunvalvoja hoitamaan hänen taloudellisia asioitaan. Jos vakuutetun antama edunvalvontavaltuutus on vahvistettu ja se kattaa etuusasioiden hoidon, maksetaan päiväraha edunvalvontavaltuutetun ilmoittamalle tilille. 160

161 Kunta Kunta Sairauspäiväraha voidaan joko osittain tai kokonaan maksaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle tämän pyynnöstä käytettäväksi vakuutetun, hänen perheensä ja huollettavanaan olevien lasten elatukseen, jos sairauspäivärahan maksaminen vakuutetulle itselleen vaarantaisi hänen itsensä ja perheensä tai hänen huollettavanaan olevien lastensa toimeentulon (SVL 1224/ luku 12 3 mom.). Kunnan on haettava etuutta kirjallisesti ja hakemus on perusteltava. Kuule vakuutettua hakemuksen johdosta (asiakaskirje PRS01). Työnantajalle maksettavaa sairauspäivärahaa ei makseta kunnalle. Toimeentulotuki Kunta voi periä ja nostaa vakuutetulle maksettavan sairauspäivärahan samalta ajalta, jolta se on maksanut hänelle toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (Laki toimeentulotuesta 1412/ ). Kunnalla on oikeus saada sairauspäiväraha siitä päivästä alkaen, jolta se olisi voitu maksaa vakuutetulle itselleen edellyttäen, että kunta on maksanut toimeentulotukea samalta ajalta. Kunnalla on oikeus saada sairauspäivärahaa siihen päivään asti, johon se on maksanut toimeentulotukea sairauspäivärahapäätöksen antamishetkellä. Etuus voidaan maksaa kunnalle vain, jos tämä on ilmoittanut vaatimuksesta vähintään kaksi viikkoa ennen etuuden maksupäivää. Kunnan on ilmoitettava vaatimuksesta kirjallisesti tai sähköisesti Kelalle. Ilmoituksessa on mainittava ajat, joilta toimeentulotukea on maksettu. Esimerkki 1 A on hakenut sairauspäivärahaa ajalta Kunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt ja maksanut A:lle toimeentulotukea ajalta odotettavissa olevaa sairauspäivärahaa vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle sairauspäivärahan antamallaan päätöksellä omavastuuajan jälkeen ajalle A:n päiväraha maksetaan kunnalle ajalta Sairauspäivärahapäätöksen antamisen jälkeen myönnetty tai maksuunpantu toimeentulotuki ei ole odotettavissa olevaa etuutta vastaan maksettua toimeentulotukea, eikä tällainen toimeentulotuki oikeuta kuntaa päivärahan saamiseen. Koska Kela ei saamansa maksuvaatimuksen perusteella kuitenkaan tiedä, kuinka pitkältä ajalta toimeentulotukea on päivärahapäätöksen antamishetkellä ehditty maksaa, Kela maksaa päivärahan maksuvaatimuksen loppuun asti, ellei vaatimusta sitä ennen poisteta. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että se poistaa tarvittaessa maksuvaatimuksen siitä päivästä alkaen, josta päivärahan maksamiselle kunnalle ei enää ole edellytyksiä. Esimerkki 2 A on hakenut sairauspäivärahaa ajalta Kunta on antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle toimeentulotukea odotettavissa olevaa päivärahaa vastaan ja osoittanut Kelalle maksuvaatimuksen vastaavalta ajalta. Kela myöntää A:lle päivärahan antamallaan päätöksellä 161

162 omavastuuajan jälkeen ajalle Saatuaan tiedon päätöksen antamisesta, kunta poistaa maksuvaatimuksen alkaen. Päiväraha maksetaan kunnalle ajalta ja lukien A:lle itselleen. Jos kunta ei ole poistanut maksuvaatimusta lukien, sairauspäiväraha maksetaan kunnalle maksuvaatimuksen loppuun asti eli ajalta Jos kunta ei ole enää joulukuulta 2010 maksanut vakuutetulle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa etuutta vastaan, sen on suoritettava aiheettomasti saamansa päiväraha viipymättä vakuutetulle. Laitos- tai perhehoito Jos kunta on järjestänyt vakuutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa, kunta voi periä ja nostaa samalta ajalta maksettavan sairauspäivärahan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/ ). Päiväraha maksetaan kunnalle sellaisten laitosyksiköiden osalta, joilla laitosrekisterissä (YZLK) tietona vaikutuksista etuuteen on joko "ei makseta" tai "ratkaistaan julkisen tuen perusteella/ostopalvelusopimus". Perhehoitoa annetaan yksityiskodeissa perhehoitajalain mukaisen toimeksiantosopimuksen perusteella. Työttömyyskassa Työttömyyskassa Jos vakuutettu on saanut työttömyysetuutta samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti sairauspäivärahaa, työttömyyskassa saa periä tältä ajalta perusteettomasti maksetun työttömyysetuuden määrän takautuvasti suoritettavasta päivärahasta. Sairauspäiväraha maksetaan työttömyyskassalle sen maksuvaatimuksen perusteella. Pyydä työttömyyskassalta tiedot maksetusta työttömyyspäivärahasta (asiakaskirje PRV15). (TTL 1290/ luku 14 ) Kelan toimisto Kelan toimisto Kelan maksama työttömyysetuus peritään sairauspäivärahasta regressikuittauksena Kelalle (TTL 1290/ luku 14 ). Myös kulukorvaus voidaan kuitata regressikuittauksena sairauspäivärahasta. 162

163 Valtakirja Valtakirja Valtakirja/muu laitos -menettelyä käytetään poikkeuksellisesti vain, jos ulosoton maksukieltoa ei voida muutoin toteuttaa maksukiellon mukaisesti. Ulosottoviranomainen Ulosottoviranomainen Maksukielto Suojaosuus Sairauspäiväraha voidaan ulosmitata. Ulosmittaukseen sovelletaan ulosottolain 4 luvun palkan ulosmittausta koskevia säännöksiä (Ulosottokaari 705/2007). Ulosottomies ilmoittaa ulosmittauksesta maksukiellolla, jonka voimassa ollessa etuutta ei saa maksaa muulle kuin ulosottomiehelle. Maksukiellossa määrätään, miten ulosottoon menevä määrä lasketaan ja siinä ilmoitetaan muiden tulopohjaan vaikuttavien tulojen ja etuuksien määrä, velallisen suojaosuus ja muut tarpeelliset tiedot. Maksukieltoa on noudatettava heti, kun se on saapunut Kelaan. Maksukielto on voimassa määräajan tai toistaiseksi, kunnes ulosottomies kirjallisesti ilmoittaa maksukiellon päättymisestä. Jos maksukiellon perusteena olevat olosuhteet muuttuvat, ulosottomies muuttaa maksukieltoa uudella maksukiellolla. Uusi maksukielto korvaa aiemman maksukiellon. Ulosmittaus voi keskeytyä velalliselle annettavien vapaakuukausien johdosta. Ulosottomies voi ilmoittaa annetuista vapaakuukausista maksukiellossa tai erikseen antamatta uutta maksukieltoa. Tällöin aiempaa maksukieltoa noudatetaan keskeytyksen jälkeen. Ulosottoviranomainen vastaa ulosottomenettelyn oikeellisuudesta eikä Kelassa tarvitse tutkia maksukiellon lainmukaisuutta. Kela ei voi oma-aloitteisesti poiketa maksukiellosta. Epäselvässä tilanteessa ulosottoviranomaiselta voi kuitenkin tarkistaa maksukiellon tietojen oikeellisuuden. Ulosottomiehen on myös pyynnöstä tai tarvittaessa annettava neuvoja maksukiellon noudattamisessa. Maksukiellossa voi olla muita ulosottopidätystä koskevia määräyksiä, joita on noudatettava. Jos ulosmitattavaksi vaadittu määrä on ilmoitettu vakiomääräisenä, ulosmitataan tämä määrä, enintään kuitenkin suojaosuuden ylittävä määrä. Vakuutetun ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon vakuutetun elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. 163

164 Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2014 alusta 22,59 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,11 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön osalta. Suojaosuus lasketaan kuukaudessa 30 päivältä. Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. (Ulosottokaari 705/ luku 48 ) Yksinäisen velallisen suojaosuus on 677,70 euroa kuukaudessa. Jos velallisella on yksi huollettava, on suojaosuus 921,00 euroa kuukaudessa. Ulosmitattava määrä Ulosmitattava määrä lasketaan velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteenlasketusta nettomäärästä (tulopohja). Tulopohjaan kuuluvat myös eläkkeet, sairauspäiväraha ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet riippumatta siitä, ovatko ne ulosmittauskelpoisia vai eivät. Määrättyyn tarkoitukseen myönnettyjä avustuksia ja kustannusten korvauksia (esimerkiksi asumistuki, vammaisetuus, lapsilisä) ei lasketa mukaan tulopohjaan. Jos tulojen yhteenlaskettu nettomäärä ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuuden määrä, ulosmitataan 2/3 suojaosuuden ylittävästä määrästä (tulorajaulosmittaus). Jos tulojen yhteenlaskettu nettomäärä on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuuden määrä, mutta enintään neljä kertaa suojaosuuden määrä, ulosmitataan 1/3 tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Jos tulojen yhteenlaskettu nettomäärä on suurempi kuin neljä kertaa suojaosuuden määrä, ulosmitataan yksi kolmasosa neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrää vastaavasta tulojen osasta ja lisäksi neljä viidesosaa sen ylittävästä tulojen osasta, kuitenkin enintään puolet tulojen yhteenlasketusta nettomäärästä. Lue lisää Oikeuslaitos - Ulosmittaus Maksukielto ja muut maksuvaatimukset Jos sairauspäiväraha on maksettava työnantajalle, ulosottopidätys tehdään vain siltä osin kuin päivärahaa maksetaan vakuutetulle itselleen. Jos kunta on vaatinut sairauspäivärahaa maksettavaksi sen vuoksi, että se on antanut toimeentulotukea ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan (TOTUL 23 ) tai sen vuoksi, että se on järjestänyt vakuutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa tai perhehoitoa (Asiakasmaksulaki 14 ), päiväraha maksetaan ensisijaisesti kunnalle. Jos sairauspäiväraha on pyydetty maksettavaksi kunnan toimielimelle (SVL 1224/ luvun 12 3 mom.) käytettäväksi vakuutetun ja hänen perheensä elatukseen vakuutetun elämäntapojen perusteella, ja samanaikaisesti ulosottoviranomainen on esittänyt maksukiellon, päiväraha maksetaan ensisijaisesti maksukiellon mukaisesti. Maksukiellon palauttaminen Palauta maksukielto ulosottomiehelle, jos vakuutettu ei saa sairauspäivärahaa vakuutetun nettotulot eivät ylitä suojaosuutta tai siihen on muu laillinen syy. 164

165 Jos sairauspäivärahasta on tehty ulosottopidätys eikä jatkohakemusta ole tullut ennen viimeistä maksupäivää, älä palauta heti maksukieltoa. Jos myöhemmin tulee jatkohakemus, eikä maksukieltoa ole peruutettu tai sen määräaika ei ole päättynyt, tee ulosottopidätys jatkopäivärahasta maksukiellon mukaisesti. Jos kysymyksessä ei ole suora jatko aikaisempaan päivärahajaksoon, tarkista onko maksukielto edelleen voimassa. Ole yhteydessä ulosottoviranomaiseen, jos on vähänkään epäselvyyttä, miten tulisi toimia. Maksaminen regressinä Maksaminen regressinä Jos sairauspäiväraha myönnetään samalle ajalle, jolta on maksettu päivärahan suhteen toissijaista etuutta, päiväraha maksetaan maksuvaatimuksen perusteella toiseen etuuteen. Regressiperintää käytetään silloin, kun liikamaksuregressiä ei voida kuitata ohjelmallisesti muusta etuudesta. Päivärahasta maksetaan maksuvaatimuksen perusteella seuraaville maksunsaajille: työttömyyskassalle (SVL 1224/ luku 11 ) Potilasvakuutuskeskukselle (SVL 1224/ luku 8 ). Regressikuittaus Regressikuittaus Regressikuittausta käytetään silloin, kun liikamaksu on syntynyt samalle ajalle maksetusta toisesta Kelan etuudesta, josta liikamaksu voidaan ohjelmallisesti kuitata säädöksen perusteella. Sairauspäivärahasta voidaan regressikuitata Kelan maksamaa työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea (SVL 1224/ luku 11 ) muita SVL:n mukaisia päivärahaetuuksia (SVL 1224/ luku 18 3 mom.). Ennakonpidätys Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Tuloverolain mukaan henkilö voi olla Suomessa joko yleisesti verovelvollinen tai rajoitetusti verovelvollinen. Yleisesti verovelvollinen on henkilö, joka verotuksellisesti asuu Suomessa. Hän on velvollinen suorittamaan Suomessa veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamastaan 165

166 tulosta. Kela toimittaa ennakonpidätyksen yleisesti verovelvolliselle maksamastaan etuudesta tai eläkkeestä, jos niitä ei ole säädetty verovapaiksi (TVL 1535/ ). Ennakonpidätys tehdään myös työkorvauksesta, jos sen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollinen on henkilö, joka ei vakinaisesti asu Suomessa. Hän on velvollinen maksamaan Suomessa veroa vain Suomesta saamastaan tulosta. Tällaisen henkilön verotuksessa sovelletaan pääasiallisesti rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia. Lue lisää Ennakonpidätys > Lähdevero Ulkomailla asuvan henkilön Suomesta maksettavasta eläketulosta ei peritä lähdeveroa, vaan siitä toimitetaan ennakonpidätys. Perusteet Ennakonpidätyksen perusteet Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä säädetään, millä perusteilla ennakonpidätys toimitetaan Kelan maksamista etuuksista ja veronalaisista työkorvauksista. Perus- ja lisäprosentti Ennakonpidätys toimitetaan palkkaa varten määrätyn perusprosentin mukaan siltä osin, kun maksettava määrä ei ylitä Verohallinnon määrittelemää henkilökohtaista tulorajaa. Tulorajan ylittävältä osalta pidätys toimitetaan lisäprosentin mukaan. Asia koskee myös eläkkeensaahaa, jos hänelle on määrätty palkan pidätysprosentti. Arkipäiviltä maksettavissa etuuksissa tulorajan vuosimäärä jaetaan 300:lla ja kuukausikohtaisissa etuuksissa 12:lla. Työkorvauksissa maksettava määrä jaetaan 365:llä ja kerrotaan laskuun sisältyvien päivien lukumäärällä. Muu henkilökohtainen prosentti Ns. freelancerina työskentelevillä on palkkaa ym. ennakonpidätyksenalaista tuloa varten vain yksi henkilökohtainen pidätysprosentti. Eläketuloa varten on erikseen henkilökohtainen pidätysprosentti sekä säännöllisesti että takautuvasti maksettavia eläkeeriä varten. Sivutuloprosentti Jos henkilöllä on päätoimen ohella sivutuloa, toimitetaan ennakonpidätys sivutuloa varten määrätyn pidätysprosentin mukaan. Sivutulon prosenttiluku on yleensä sama kuin henkilön lisäprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan sivutuloverokortin. 166

167 Portaikkoverokortti Portaikkoverokortissa henkilökohtainen ennakonpidätysprosentti muuttuu kiinteiden tulorajojen täyttyessä. Portaikkoverokortin perusteella tehtävä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Portaikkoverokorttia ei käytetä opintorahan ja työttömyysetuuksien ennakonpidätyksen laskennassa. Jos portaikkoverokortti on rekisteröity henkilölle, joka saa opintorahaa, viedään opintorahan määrä portaikkoverokortin kertymään ohjelmallisesti. Portaikkoverokorttia voidaan käyttää vain, jos maksunsaaja on toimittanut kortin alkuperäisenä Kelaan. Tulorajojen määrissä otetaan huomioon koko verovuoden (kalenterivuoden) kaikki tulot, myös muualta kuin Kelasta maksetut. Koko kalenterivuoden tulot huomioidaan, vaikka portaikkoverokortti otetaan käyttöön kesken vuotta uusien ennakonpidätysperusteiden voimaan tullessa. Maksun päätyttyä kirjoita portaikkoverokorttiin maksettu määrä ja palauta kortti maksunsaajalle. Määräprosentti Ennakkoperintäasetuksessa ja Verohallinnon päätöksessä on määritelty tilanteita, joissa ennakonpidätys määräytyy eläkkeissä, muissa etuuksissa ja työkorvauksissa kaavamaisesti määräprosentin perusteella. Prosenttitaulukko Sairausvakuutuslain mukaisissa päivärahoissa ja kuntoutusrahassa pidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan prosenttitaulukon mukaan. (VeroHp ennakonpidätyksen toimittamistavasta ja määrästä 6 3 mom.) Muutosverokortti Maksunsaaja voi hakea Verohallinnolta muutosta ennakonpidätykseen. Jos Verohallinto antaa maksunsaajalle sosiaalietuutta tai eläkettä taikka opintorahaa varten myönnetyn muutosverokortin, se saadaan pääsääntöisesti suorasiirtona Kelaan, jolloin tiedot kirjautuvat ohjelmallisesti. Jos Verohallinto tai asiakas toimittaa muutosverokortin suoraan toimistoon, rekisteröi muutosverokortin tiedot HEMU-tapahtumalla. Verohallinto merkitsee muutosverokorttiin tiedon siitä, mihin tarkoitukseen sitä voidaan käyttää. Sosiaalietuuksien ennakonpidätyksessä voidaan käyttää vain sosiaalietuutta varten annettua muutosverokorttia. Kuitenkin opintorahassa ja eläkkeissä voidaan käyttää vain näitä varten annettua muutosverokorttia. Muutosverokortissa on pidätysprosentti, jota käytetään verokortissa olevaan euromääräiseen tulokertymään asti, jonka jälkeen käytetään korttiin merkittyä korkeampaa pidätysprosenttia. Tulokertymää laskettaessa huomioidaan voimassaoloaikana maksetut etuudet tai työkorvaukset. Jos muutosverokorttia käytetään vuodenvaihteen yli, tulokertymän seuranta aloitetaan alusta. Eläkettä varten annetussa muutosverokortissa ei ole tulokertymää. Muutosverokortissa voi myös olla merkittynä vain yksi pidätysprosentti. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutosverokortin. 167

168 Maksunsaajan pyyntö Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. Lähdevero Lähdevero Verohallinnon antamaa lähdeverokorttia käytetään maksettaessa päivärahaetuuksia, kuntoutusrahaa, lastenhoidon tukea ja opintorahaa. Lähdeverokorttia käytetään myös maksettaessa kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksia, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Sosiaalietuuksien lähdevero on pääsääntöisesti 35 prosenttia. Jos Kela maksaa etuutta vajaalta kuukaudelta, etuudesta vähennetään maksun yhteydessä ohjelmallisesti 17 euroa/päivä (kalenteripäivä). Jos Kela maksaa etuutta kokonaiselta kuukaudelta, etuudesta vähennetään ohjelmallisesti 510 euroa/kuukausi. Erotuksesta peritään lähdevero. (Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 672/ ) Kuntoutuksen ja lastenhoidon tuen työkorvauksista peritään vero lähdeverokorttiin merkityn prosentin mukaisesti. Lähdeverovähennystä ei tehdä ohjelmallisesti. Pidätyksestä saat tehdä lähdeverovähennyksen, mikäli siitä on merkintä verokortissa. Maksa korvauksen saajalle ennakonpidätyksen korjaus tai ohjaa korvauksen saaja tarvittaessa kääntymään Verohallinnon puoleen verotuksen oikaisemiseksi. Lähdeveron alaisista etuuksista ei peritä sairaanhoitomaksua (1,5 %), vaikka kortissa olisi merkintä sen perimisestä. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti. Tietojen saanti ja käyttöönotto Tietojen saanti ja käyttöönotto Etuuksien ennakonpidätyksen toimittamisessa käytetään hyväksi Kelaan suorasiirtona saatuja ennakonpidätysperusteita. Maksunsaaja voi toimittaa Kelaan myös verokortin tai ilmoittaa muun pidätysperusteen. Lue lisää kohdasta Oma pyyntö (Tiedot maksusaajalta > Oma pyyntö) Työkorvauksista ei toimiteta ennakonpidätystä, jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rajoitetusti verovelvollisen eläkkeensaajan myöntöpäätöksen yhteydessä käsittelijä lähettää pääkaupunkiseudun verotoimistoon ennakonpidätysprosentin pyyntökirjeen. 168

169 Verotoimisto antaa sen perusteella eläkettä varten kirjoitetun henkilökohtaisen pidätysprosentin. Suorasiirtotiedot Suorasiirtotiedot Kela saa suoraan Verohallinnolta vuosittain tiedot Suomessa verovelvollisten etuudensaajien ennakonpidätysperusteista. Muutosverokortit saadaan Kelaan suoraan Verohallinnolta joka arkipäivä. Kela tarkistaa vuosittain Verohallinnolta tiedon työkorvauksen saajien (päivähoidon-/ kuntoutuspalveluntuottajat) ennakkoperintärekisterissäolosta helmi- ja elokuussa. Tarkistus tehdään suorasiirtopyyntönä ohjelmallisesti. Eläkettä varten määrätyt henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit saadaan Kelan pyynnöstä yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisille eläkkeensaajille, joiden eläke on maksussa marraskuussa tai joille eläke on myönnetty etukäteen. Pyyntö lähetetään ohjelmallisesti yleensä marraskuussa ja siinä ilmoitetaan arvio seuraavana vuonna maksettavasta eläkkeestä. Verohallinnolta saadut uudet ennakonpidätysprosentit seuraavaa vuotta varten tallennetaan järjestelmään ohjelmallisesti. Verohallinnolta suoraan saadut ennakonpidätysprosentit otetaan vuosittain käyttöön erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Siihen asti käytetään edellisen vuoden joulukuussa voimassa olleita ennakonpidätysperusteita. Tiedot maksunsaajalta Tiedot maksunsaajalta Verokortti Oma pyyntö Jos maksunsaaja tai Verohallinto toimittaa sosiaalietuutta, opintorahaa, eläkettä tai työkorvausta varten muutosverokortin, ennakonpidätys lasketaan muutosverokortin mukaisesti. Tarkistettua ennakonpidätystä sovelletaan yleensä seuraavan maksuerän alusta lukien. Takautuvaan aikaan kohdistuvan muutoksen voi kuitenkin ottaa huomioon, jos muutosverokortin voimassaoloaika ulottuu maksettujen erien ajalle. Lue lisää Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Palkkaa varten annettuja muutosverokortteja ei käytetä etuuksien ennakonpidätyksessä. Rajoitetusti verovelvollinen voi pyytää Verohallinnolta muutos- tai sivutuloverokortin. Verohallinto toimittaa verokortin postitse Kelaan. Ennakonpidätysprosenttia voidaan korottaa etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saajan omasta pyynnöstä ilman Verohallinnon laskemaa uutta pidätysprosenttia. Etuuden, eläkkeen tai työkorvauksen saaja voi pyytää korotusta joko kirjallisesti tai suullisesti. 169

170 Lähdevero Lähdeverotusta varten etuuden tai työkorvauksen saaja toimittaa lähdeverokortin. Lähdeverokortin pitää olla Kelaa varten kirjoitettu. Rajoitetusti verovelvollinen voi toimittaa Kelaan muutos- tai sivutuloverokortin. Jos rajoitetusti verovelvollinen ei pyydä Verohallinnolta muutosverokorttia, verotetaan häntä lähdeverokortin mukaisesti kuten nykyisinkin. Eläkkeistä ei peritä lähdeveroa, vaan rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrätään ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätyksen tallennus Ennakonpidätystietojärjestelmään tallennetaan kaikki etuudensaajien ja Verohallinnon toimittamat ennakonpidätysperusteet. Rekisteröi tiedot valitsemalla HEMU-aloitusvalikolta Ennakonpidätystiedot. Rajoitetusti verovelvollisten eläkkeensaajien ennakonpidätysperusteet tallennetaan Ulkomaan yksikössä, TK-eläkkeen ratkaisuryhmässä tai Maksupalvelussa. Verokortit ja/tai niiden kopiot säilytetään tallennuksen jälkeen Kelassa. Palauta portaikkoverokortti maksunsaajalle maksun päättyessä. Lakkauta kortin voimassaolo valitsemalla HEMU/Ennakonpidätystiedot/Muutostieto, jolloin saat toiminnon tulosteena saatekirjeen verokortin palauttamiseen. Verokorteissa olevia tulorajoja seurataan ohjelmallisesti. Kertymätiedot päivitetään ohjelmallisesti maksujen eräajoissa ja palautusten kirjaamisen yhteydessä. Palautuksen kirjaaminen ei aina korjaa kertymää. Tällöin saat ilmoituksen, jonka perusteella sinun tulee korjata kertymä. Etuuksien kuittauksissa kertymätiedot korjataan ohjelmallisesti. Kelan selvitettävä Kelan selvitettävä Selvitä uusien kuntoutuspalveluntuottajien ja päivähoidontuottajien ennakkoperintärekisteriin kuuluminen. Ennakkoperintärekisterissä olon voi selvittää Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteestaa tai palvelunumerosta Jos yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin, YTJ-tietopalvelussa kohdassa Rekisteröinnit näkyy tieto Ennakkoperintärekisteri ja tila Rekisterissä sekä alkupäivä. Näytä rekisterihistoria -toiminnolla saat tiedon mahdollisesta ennakkoperintärekisteriässäolon loppupäivästä. Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen jatkuminen selvitetään ohjelmallisesti suoraan Verohallinnolta. Lue lisää Ennakonpidätys > Työkorvausten saajien verotus. 170

171 Rekisteröi tieto työkorvauksen saajan ennakkoperintärekisterissäolosta toiminnolla APRE/Työkorvausten saajien verotusperusteet. Tietojen tallennus edellyttää, että työkorvauksen saajan perustiedot on tallennettu. Rekisteröi verotusperusteisiin myös järjestelmästä saatava ennakkoperintärekisteröinnin voimassaolon seuraava tarkistuspäivä verotusperusteen päättymispäiväksi. Toimittaminen Toimittaminen Ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) ja Verohallinnon päätöksen ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä mukaisesti. Ensisijaisia pidätysperusteita ovat muutosverokortti lähdeverokortti tai oma ilmoitus muuta perustetta suuremmasta pidätysprosentista. Ennakonpidätyksen määrä lasketaan ohjelmallisesti maksuerittäin euroina ja sentteinä. Päivärahat Päivärahat (Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä 6 ) Ennakonpidätys toimitetaan sairauspäivärahasta osasairauspäivärahasta äitiysrahasta isyysrahasta vanhempainrahasta erityisäitiysrahasta erityishoitorahasta ansionmenetyskorvauksesta luovutuspäivärahasta tartuntatautilain mukaisesta päivärahasta Ennakonpidätys toimitetaan pääsääntöisesti käyttäen henkilökohtaista perus- ja lisäprosenttia tai muuta henkilökohtaista pidätysprosenttia. Perusprosenttia korotetaan kahdella (2) prosenttiyksiköllä. Ennakonpidätys tehdään kuitenkin aina vähintään 20 %:n suuruisena, jos käytössä on palkkaa varten annettu pidätysperuste. Portaikkoverokortin pidätysprosentti on aina vähintään 20. Osasairauspäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan pääsääntöisesti käyttäen henkilökohtaista perus- ja lisäprosenttia. Sitä ei kuitenkaan koroteta kahdella (2) prosenttiyksiköllä. 171

172 Vanhempainpäivärahan työssäoloajalta ennakonpidätys toimitetaan 40 % mukaisesti. Osittaisesta vanhempainrahasta pidätys toimitetaan käyttäen henkilökohtaista perus# ja lisäprosenttia (ei 2 prosenttiyksikön korotusta). Jos etuudensaaja on toimittanut Kelaan portaikkoverokortin, ennakonpidätys toimitetaan sen mukaisesti. Portaikkoverokorttia käytettäessä ennakonpidätys on kuitenkin aina vähintään 20 %. Enintään vähimmäismääräisenä maksettavasta etuudesta ennakonpidätys toimitetaan 20 % mukaisesti. Jos etuuden määrä on enintään 4 euroa päivää kohti, ennakonpidätystä ei toimiteta. Ennakonpidätys toimitetaan Verohallinnon päätöksessä olevan taulukkoprosentin mukaan, jos pidätystietoja ei ole asiakas ei ole toimittanut portaikkoverokorttia, edelliseen kalenterivuoteen kohdistuva etuus maksetaan takautuvasti useammalta maksukaudelta tai etuutta maksetaan lisää useammalta maksukaudelta. Maksun ei katsota kohdistuvan edelliseen kalenterivuoteen, jos maksukausi ajoittuu vuodenvaihteen molemmin puolin tai maksukausi päättyy siten, että etuutta ei olisi voitu maksaa edellisen kalenterivuoden aikana. Ennakon korjaus Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Muutosverokortti Voit korjata ennakonpidätyksen, jos Kelaan on tullut muutosverokortti, joka on voimassa takautuvasti. Jos muutosverokortin voimassaolo alkaa edellisen vuoden puolelta, voit korjata ennakonpidätyksen kuluvan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on myös oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Esimerkki Kelaan on tullut verokortti 5.1 ja se on voimassa 1.11 alkaen. Verokortti on voimassa enintään saakka. Ennakonpidätys voidaan korjata alkaen. Korjaus voidaan tehdä kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä, jolloin myös.palautettavan määrän on oltava viimeistään maksussa. Lähdevero Jos etuudesta on peritty liikaa lähdeveroa, voit korjata liikapidätyksen vain saman maksuvuoden aikana. Palveluntuottaja ennakonpidätysrekisteriin Korjaa ennakonpidätys aina silloin, kun työkorvauksensaaja ilmoittaa kesken vuotta tiedon ennakkoperintärekisteriin kuulumisesta. 172

173 Kelan virhe Jos Kela on toimittanut ennakonpidätyksen virheellisesti liian suurena, voit korjata virheen ilman muutosverokorttia. Kelan virhe on kyseessä esimerkiksi silloin, kun Verohallinnon antama ennakonpidätysprosentti on tallennettu väärin liian suurena. Korjauksen voit tehdä verovuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Palautettavan määrän on oltava maksussa viimeistään toukokuun lopussa. Verovuosi on kalenterivuosi, jolta vero määrätään. Ennakonpidätyksen korjaaminen Voit korjata ja maksaa liikaa perityn ennakonpidätyksen HERE-aloitusvalikon Ennakonpidätyksen korjaus -toiminnolla. Maksupalvelu tekee RAKE-eläkkeiden ennakonpidätyksen korjaukset ja palautukset. Takaisin maksetut etuudet Takaisin maksetut etuudet Veronalaista etuutta voidaan periä takaisin nettomääräisenä niin kauan kuin Kela voi ilmoittaa Verohallinnolle veronalaisen etuuden ja ennakonpidätyksen määrien muutokset vuosi-ilmoituksena. Maksettua etuutta voidaan periä takaisin ja kuitata nettomääräisenä etuuden maksuvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun saakka. Tämän jälkeen perintä ja kuittaus tehdään bruttomääräisenä. Jos etuudensaaja maksaa takaisin etuutta sellaiselta vuodelta, jonka vuosi-ilmoituksen korjauksineen Kela on jo antanut Verohallinnolle, Kela ilmoittaa palautetun etuuden määrän Verohallinnolle takaisinmaksuvuotta seuraavan vuoden tammikuussa. Ilmoitus tehdään vuosiilmoituksen yhteydessä. Etuudensaajalle lähetetään ohjelmallisesti tosite, johon on etuuksittain eritelty tiedot Verohallinnolle annetusta ilmoituksesta. Verohallinto ottaa palautetun etuuden määrän huomioon takaisinmaksuvuoden verotuksessa puhtaan ansiotulon vähennyksenä. (TVL 1535/ a 1 ja 2 mom.) Kela ilmoittaa myös työpaikkakassojen perimien etuuksien korjaustiedot Verohallinnolle. Lastenhoidon tuen työkorvauksia ei peritä takaisin työkorvauksen saajalta, vaan lastenhoidon tuen hakijalta. Perhe ja hoidon tuottaja hoitavat yksityisen hoidon tuen veronoikaisuasiat suoraan Verohallinnon kanssa. Lastenhoidon tuen hoidon tuottajille maksettujen työkorvausten takaisinperintä- ja kuittaustiedoista ei ilmoiteta muutostietoja Verohallinnolle. Maksupalvelu ilmoittaa kuntoutuksen työkorvausten palautukset Verohallinnolle. Regressisuoritukset Regressisuoritukset Eri laitosten väliset ja (Kelan) saman maksajan eri veronalaisten etuuksien väliset regressisuoritukset käsitellään ja maksetaan verottomina bruttomäärinä. Jos kuitenkin 173

174 regressinä perittävä etuus tai sen osa on verotonta, on maksettava etuus verottomalta osin veronalaista esim. kun kuntoutusrahasta peritään opintotuen asumislisää. (TVL 1535/ a 3 mom.) Lue lisää regressiperinnästä ao. etuuden ohjeesta Regressiperintä-kohdasta. Asiakkaan veronalaista tuloa on aina hänelle itselleen maksettu etuus. Verohallinnolle ei ilmoiteta verovapaina käsiteltyjä regressimaksuja. Vuosi-ilmoitukset Vuosi-ilmoitukset Maksupalvelu ilmoittaa vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle tiedot maksetuista etuuksista ja työkorvauksista sekä niistä toimitetuista ennakonpidätyksistä, lähdeveronalaisista suorituksista ja maksetuista lähdeveroista. Maksupalvelu toimittaa Verohallinnolle vuosi-ilmoituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja lähettää etuudensaajille samansisältöisen yhteenvedon sekä työkorvausta saaneille tositteen Verohallinnolle annetuista tiedoista. Jos työkorvauksen saaja pyytää toiminnan päättyessä tositetta maksetuista määristä, tulosta hänelle tosite. Maksupalvelu ilmoittaa osakeyhtiöille, osuuskunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille maksetut työkorvaukset kuukausittain eriteltyinä Verohallinnolle. Vuosi-ilmoituksessa Verohallinnolle ilmoitetut etuudet otetaan verotuksessa huomioon Kelan antamien tietojen perusteella eikä etuudensaaja ilmoita niitä veroilmoituksessaan. Eläkkeiden ja etuuksien vuosi-ilmoitustiedot ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä HEKY > Etuussummat > Verotusta varten annetut tiedot. Päivähoidontuottajien vuosi-ilmoitukset ja mahdolliset korjaustiedot ovat toimistojen kyseltävissä APKY-aloitusvalikolta kohdassa 'Maksetut työkorvaukset' valinnalla 'Verotukseen annetut tiedot'. Tietojen korjaaminen Vuosi-ilmoitustietoja voidaan korjata ennen verotuksen vahvistamista, jos etuuden tai ennakonpidätyksen määrä muuttuu esimerkiksi takaisinperinnän vuoksi. Edellisen vuoden nettopalautukset on tehtävä toukokuun loppuun mennessä. Maksupalvelu voi korjata virheellisiä tietoja heinäkuun loppuun saakka. Maksupalvelu lähettää korjatuista tiedoista aina ilmoituksen myös etuudensaajalle. Kuukausivalvonta Kuukausivalvonta Talousosasto tekee kuukausittain (viimeistään 10. päivä) Uudenmaan verovirastolle valvontailmoituksen ennakonpidätyksistä ja lähdeveroista. Ilmoitus sisältää ilmoituskuukautta edeltävän kuukauden tiedot. Ennakonpidätys ja lähdevero maksetaan kuukausittain viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 10. päivänä. 174

175 Maksamisen edellytys 90 päivän jälkeen Maksamisen edellytys 90 päivän jälkeen Työntekijän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä (SVL 1224/ luku 5 a ). Päivärahapäivien kertymässä ei oteta huomioon osasairauspäivärahapäiviä. Työterveyshuollon lausunto on sairauspäivärahan maksamisen edellytys 91. arkipäivästä alkaen. Lausunnon puuttuminen voi johtaa päivärahan maksamisen keskeyttämiseen. Lausunnon perusteella ei arvioida työntekijän työkyvyttömyyttä eikä oikeutta sairauspäivärahaan. Kelan on tarvittaessa varmistettava, että työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty ennen määräajan täyttymistä. Jos työntekijä ei ole toimittanut työterveyshuollon lausuntoa, lausunnon puuttumisen syy on selvitettävä. Sairauspäivärahan maksamista ei saa keskeyttää maksurajoituksella, ellei lausunnon puuttumisen syytä ole selvitetty. Työterveyshuollon lausunto Työterveyshuollon lausunto Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työterveyshuollon on laadittava lausunto, joka sisältää arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä johtopäätökset yhteisneuvottelusta, jossa työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty ja tarvittavat tukitoimet on kartoitettu. Työterveyslääkäri kirjoittaa lausunnon A-todistukseen tai B-lausuntoon sille varattuun kohtaan. Työterveyshuollon lausunto on työntekijän työhönpaluusuunnitelma. Työterveyslääkäri voi kirjoittaa ns. suppean lausunnon A-todistuslomakkeelle, jos työhönpaluusuunnitelman tekeminen ei ole ajankohtaista työntekijän heikon terveydentilan vuoksi tai työhönpaluusuunnitelmaa ei tarvita sen vuoksi, että työntekijän työkyvyttömyys 90 päivärahapäivän kohdalla ei ole pitkittyvä ja hän on jo palannut töihin. Lue A-todistus tai B-lausunto huolellisesti. Se voi sisältää työterveyshuollon lausunnon työssä jatkamismahdollisuuksista sairauspäivärahan maksamista varten sekä arvion työkyvyttömyyden jatkumisesta sairauspäivärahan hakemista varten. Jos työterveyslääkäri on työntekijän hoitava lääkäri hän voi kirjoittaa lausunnon, joka sisältää nämä molemmat arviot. Sairauspäivärahan maksaminen enimmäisaikaan laskettavien 90 arkipäivän jälkeen edellyttää, että työntekijä toimittaa Kelaan työterveyshuollon lausunnon. Työntekijällä tarkoitetaan työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa olevaa henkilöä sekä työntekijän eläkelain (TyEL) 7 :ssä tarkoitettua henkilöä, jonka työaika ja ansiot täyttävät työttömyysturvalain 5 luvun 4 :ssä säädetyt edellytykset (SVL 1224/ luku 4 9 kohta). TyEL 7 :ssä tarkoitetut henkilöt ovat osakeyhtiön tai muun yhteisön osaomistajia, 175

176 jotka eivät ole työsuhteessa, mutta joiden omistusosuus ei täytä yrittäjän eläkelain (YEL) yrittäjän määritelmää. Lausunto edellytetään myös työssä käyviltä eläkkeensaajilta. Jos työntekijällä on useita työnantajia, yksi lausunto riittää. Lausunto toimitetaan kerran enimmäisaikana. Työterveyshuollon lausunto edellytetään niiltä työntekijöiltä, joiden työkyvyttömyys ja enimmäisaikaan luettavien sairauspäivärahapäivien kertymä alkaa tai sen jälkeen. Työterveyshuollon lausuntoa ei edellytetä yrittäjiltä, opiskelijoilta, työttömiltä eikä omaa taloutta hoitavilta vakuutetuilta. Työterveyshuollon lausuntoa ei edellytetä myöskään ulkomailla työskenteleviltä Suomessa vakuutetuilta henkilöiltä. Jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa, sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta. Lue lisää kohdasta Keskeyttäminen Muut maksuesteet Muut maksuesteet Tarvittaessa voit poikkeustilanteessa asettaa myönnetylle päivärahalle maksuesteen. Maksueste voi syntyä myös ohjelmallisesti päivärahaan vaikuttavan muun etuuden ratkaisun yhteydessä. Lue lisää Maksuedellytykset Maksamisen rajoitukset Maksamisen rajoitukset Sairauspäiväraha voidaan myöntää, mutta sitä ei makseta, jos vakuutettu on suorittamassa vankeusrangaistusta lukuun ottamatta sakon muuntorangaistusta * lue lisää Vankilassaolon vaikutus varusmiespalveluksessa, varusmiespalvelusta vastaavassa vapaaehtoisessa asepalveluksessa, aseettomana, reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa tai siviilipalveluksessa (SVL 1224/ luku 5 ). Aika, jolta vakuutetulle ei makseta sairauspäivärahaa yllä mainitusta syystä, lasketaan kuitenkin mukaan sairauspäivärahan enimmäisaikaan (SVL 1224/ luku 8 3 mom.). Etuusmaksujen peruutukset pankista

177 Etuusmaksujen peruutukset pankista (sisältö) Etuusmaksujen peruutukset pankista Maksuja ei voi enää peruuttaa pankista. Keskeyttäminen Keskeyttäminen Työntekijän on toimitettava työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä. Jos työntekijä ei toimita lausuntoa Kelaan, hänen sairauspäivärahansa maksaminen keskeytetään. Maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta. (SVL 1224/ luku 5 a ) Lausunnon puuttumisen syy selvitettävä Lausunnon puuttumisen syy selvitettävä Työterveyshuollon lausunnon puuttumisen syy on aina selvitettävä. Työntekijälle on varattava tilaisuus antaa asiassa oma selvityksensä. Jos lausuntoa ei ole tullut määräajassa, selvitä syy työntekijältä. Ota yhteyttä puhelimitse tai tarvittaessa kirjeellä PRL36. Voit tarvittaessa ottaa yhteyttä myös työnantajaan tai työterveyshuoltoon, jos se on tiedossa. Jos työntekijä ilmoittaa, ettei hän halua toimittaa lausuntoa eikä aio osallistua neuvotteluun työssä jatkamismahdollisuuksista, hänen tulee toimittaa vastaus kirjallisena verkossa, vastauskirjeellä tai muulla tavoin. Kerro työntekijälle, että maksun keskeyttäminen koskee myös mahdollisia myöhempiä päivärahajaksoja enimmäisajan loppuun saakka. Jos työntekijä kieltäytyy toimittamasta lausuntoa, päivärahan maksu keskeytetään. Jos työntekijä ilmoittaa, ettei hänellä ole työterveyshuoltoa, tarkista tieto vielä työnantajalta. Työntekijä ei välttämättä tiedä, onko työterveyshuolto järjestetty. Jos työterveyshuoltoa ei työnantajankaan mukaan ole järjestetty, päivärahan maksua ei keskeytetä. Yhteydenotto työnantajaan tuo myös työnantajan tietoon, että työntekijän työhönpaluun mahdollisuudet tulisi selvittää. Työterveyshuolto tulisi olla kaikilla työsuhteessa olevilla. Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet (ent. työsuojelupiirit) valvovat lainsäädännön noudattamista työpaikoilla. Kelan tehtäviin valvonta ei kuulu. Jos asia tulee esille keskustelussa työntekijän kanssa, voit neuvoa häntä, että hän voi halutessaan ottaa yhteyttä työsuojeluhallintoon. 177

178 Maksaminen keskeytyy 91. päivästä Maksaminen keskeytyy 91. päivästä Maksamisen keskeyttäminen merkitsee, että sairauspäivärahaa ei makseta 91. päivärahapäivästä alkaen. Jos työntekijä hakee myöhemmin jatkopäivärahaa, sairauspäiväraha myönnetään, jos myöntämisedellytykset täyttyvät. Päivärahaa ei kuitenkaan makseta, ellei työterveyshuollon lausuntoa tule. Enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon päivät, joilta päivärahaa ei ole maksettu keskeytyksen vuoksi (SVL 1224/ mom.). Päivärahan maksamisen keskeytys voi jatkua enimmäisajan päättymisen saakka. Keskeytys koskee myös työnantajalle maksamista. Maksamista ei keskeytetä Maksamista ei keskeytetä Sairauspäivärahan maksamista ei keskeytetä, jos lausunnon puuttuminen johtuu työnantajan tai työterveyshuollon laiminlyönnistä työterveyshuollon puuttumisesta tai jos keskeyttäminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että työntekijän terveydentila on heikko, esim. sairaalahoito tai vakava psyykkinen sairaus työntekijän oikea-aikainen toimiminen on estynyt tai vaikeutunut esim. silloin, kun 90 päivää täyttyy yllättäen lyhyen työkyvyttömyysjakson vuoksi ja työntekijä on jo palannut töihin, kun asia tulee esille. Sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään, jos työntekijä ei toimita työterveyshuollon lausuntoa ja tämä johtuu hänestä itsestään. Maksaminen voidaan keskeyttää, jos työntekijä ilmoittaa, ettei hän halua mennä työterveyshuoltoon lausunnon saamiseksi. Maksaminen voi jatkua keskeytyksestä alkaen Maksaminen voi jatkua keskeytyksestä alkaen Jos maksaminen on keskeytetty ja työntekijä myöhemmin toimittaa työterveyshuollon lausunnon, maksua voidaan jatkaa keskeytysajankohdasta lukien. Tällainen tilanne voi olla esim. silloin, kun työntekijä ei ensin halua yhteistyöhön työterveyshuollon ja työnantajan kanssa, mutta myöhemmin siihen kuitenkin ryhtyy ja lausunto tulee viiveellä Kelaan. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus Jos sairauspäivärahan saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta Kelalle. Tällaisia olosuhteiden muutoksia ovat: 178

179 vakuutettu ryhtyy päivärahakaudella ansiotyöhön tai omaan työhön oikeus sairauspäivärahan saamisen estävään tai päivärahaa vähentävään muun lain perusteella maksettavaan etuuteen alkaa vakuutetun oikeus päivärahaan päättyy sairausvakuutuslain 8 luvun 5 :ssä tarkoitetun rajoituksen vuoksi (vankilassa tai pakkolaitoksessa olo, varusmiespalvelus tai vastaava) vakuutettu muuttaa pois Suomesta YEL- tai MYEL-vakuutus lakkaa olemasta voimassa tai vakuutetun työtulon määrä muuttuu palkanmaksukaudella muu vastaava muutos olosuhteissa, joista vakuutetun on tullut ilmoittaa etuutta hakiessaan. Jos Kela on saanut tietoonsa sellaisen etuuden saajan olosuhteissa tapahtuneen muutoksen, joka vaikuttaa tai voi vaikuttaa vakuutetulle myönnettävään tai maksettavaan etuuteen, Kela voi määrätä vakuutetun esittämään olosuhteiden muutoksista selvityksen (SVL 1224/ luku 20 ). Päätöksen oikaisu ja poistaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen (sisältö) Päätöksen oikaisu ja poistaminen Kaikille etuuksille yhteinen Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Tarkistaminen Tarkistaminen Sairauspäivärahapäätös tarkistetaan, jos päivärahan saajan olosuhteissa tapahtuu muutos, jolla on vaikutusta oikeuteen saada päivärahaa tai päivärahan määrään. Päätöksen tarkistamisesta on kyse silloin, jos olosuhteiden muutos on tapahtunut päätöksen antamispäivän jälkeen eikä muutos ulota vaikutustaan etuuden alkamisajankohtaan. Päivärahan määrä tarkistetaan olosuhteiden muutoksesta lukien. Tarkistamistilanteessa päivärahan saajaa on yleensä kuultava. Tarkistamistilanne voi olla kyseessä esimerkiksi, jos vakuutettu menee päivärahakaudella työhön tai aloittaa päätoimisen opiskelun vakuutetulle myönnetään päivärahakaudella päivärahaan vaikuttava muu etuus alkuperäiseen työkyvyttömyysaikaan tulee muutos työnantaja ilmoittaa uudet tai muuttuneet palkanmaksutiedot vakuutettu muuttaa ulkomaille eikä etuuden maksua jatketa vakuutettu kuolee Edellä mainituissa tilanteissa voi olla kyse myös päätöksen oikaisemisesta. Huomaa päätöksen oikaisemisen ja tarkistamisen ero. Päätös on oikaistava, jos annettu päätös myöhemmin osoittautuu alun perin virheelliseksi. Päätöksessä voi olla asia-, menettely-, kirjoitus- tai laskuvirhe, joka tulee oikaista alusta lukien vakuutetun ja/tai työnantajan 179

180 eduksi tai vahingoksi. Päätöksessä voi olla asiavirhe esim. silloin, kun kaikki asiaan vaikuttavat seikat eivät ole olleet tiedossa päätöksentekohetkellä. Oikaisutilanteesta on kyse myös silloin, jos muutos koskee jatkopäivärahapäätöstä alusta alkaen. Vahingoksi oikaiseminen edellyttää asianomaisen suostumusta tai poistohakemuksen tekemistä muutoksenhakulautakunnalle. Silloin, jos on kyse takautuvasti myönnetystä sairauspäivärahan estävästä tai siitä vähennettävästä etuudesta, oikaisupäätös voidaan tehdä ilman asianomaisen suostumusta tai kuulemista (SVL 1224/ luku 3a ). Lue lisää kohdasta Päätöksen oikaisu ja poistaminen. Sairauspäivärahajärjestelmässä päätöksen tarkistamisen ja oikaisun valmistelu aloitetaan samalla tavalla. Jos kyseessä on oikaisutilanne, vie erityisperusteet -näytölle oikaisua koskevat tiedot. Päivärahan saajalla on velvollisuus ilmoittaa Kelalle sellainen olosuhteissa tapahtunut muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää (SVL 1224/ luku 20 ). Lakkauttaminen Lakkauttaminen Sairauspäivärahan maksaminen päättyy esim. silloin, kun vakuutettu aloittaa työnteon tai päätoimisen opiskelun muuttaa ulkomaille eikä päivärahan maksamista jatketa kuolee. Lakkauta päivärahan maksaminen tekemällä tarkistuspäätös, ainakin niissä tilanteissa, jos lakkauttamisesta syntyy liikamaksua. Etuusjärjestelmän lakkautustoiminnolla voi tehdä päätöksen vain vakuutetulle. Jos sairauspäivärahan lakkauttamisella on vaikutusta myös työnantajan päivärahaoikeuteen, tee lakkautus tarkistuspäätöksenä, jotta voit antaa päätöksen sekä vakuutetulle että työnantajalle. Kuule tarvittaessa vakuutettua ja työnantajaa. Kuuleminen on tarpeen aina, kun muualta saatu uusi selvitys tai vaatimus voi johtaa etuuden hylkäämiseen (tai lakkauttamiseen) joko kokonaan tai osittain tai se muuten voi vaikuttaa vakuutetulle tai työnantajalle epäedullisesti. Liikamaksu Liikamaksu Liikamaksutilanne syntyy, kun etuutta on maksettu aiheettomasti tai määrältään liian suurena. 180

181 Liikamaksu voi olla etuudensaajan tai muun saajan liikamaksua. Sairauspäiväraha liikamaksu voidaan periä takaisin vakuutetulta vakuutuslaitokselta työnantajalta Potilasvakuutuskeskukselta työttömyyskassalta Kelalta. Vakuutetun liikamaksu on ennakonpidätyksenalaista, mutta se voidaan periä nettomääräisenä takaisin maksuvuotta seuraavan toukokuun loppuun saakka. Työnantajalle, Potilasvakuutuskeskukselle, työttömyyskassalle, työpaikkakassalle ja Kelalle liikaa maksettu määrä ei ole ennakonpidätyksenalaista. Se peritään bruttomääräisenä. Vakuutuslaitokselle syntyvä liikamaksu peritään bruttomääräisenä Kelalle. Jos sairauspäivärahan saajana on ollut edunvalvoja tai sosiaalihuollon toimielin elämäntapojen perusteella, liikamaksu käsitellään vakuutetun liikamaksuna. Jos vakuutettua ei ole kuultu aiemmin liikamaksusta, lähtee päätöksen liitteenä ohjelmallisesti liikamaksua koskeva kuulemiskirje. Kuulemiskirje lähetetään vakuutetulle, mahdolliselle edunvalvojalle ja työnantajalle, jos näille päätöksensaajille on syntynyt liikamaksua. Muita liikamaksunsaajia ei kuulla. Takaisinperintä Takaisinperintä Kaikille etuuksille yhteinen Takaisinperintä-ohje. Regressiperintä Regressiperintä Jos sairauspäivärahaa on myönnetty samalle ajalle, jolle myönnetään sairauspäivärahan estävä tai siitä vähennettävä etuus, peritään maksettu sairauspäiväraha muusta etuudesta regressiperintänä silloin, kun se lainsäädännön perusteella on mahdollista. Tällainen tilanne on, kun sairauspäiväraha-ajalle on myönnetty ja tulisi maksettavaksi saman työkyvyttömyyden vuoksi muun lain mukainen korvaus, josta on saatu viivästymistodistus takautuvasti työeläkelakien mukainen vanhuuseläke tai varhennettu vanhuuseläke ensisijaisuusajan jälkeen myönnetty työkyvyttömyyseläke 181

182 kuntoutusraha, osakuntoutusraha tai kuntoutusavustus EU/ETA-eläke, jonka regressiperintä tapahtuu ETK:n välityksellä Jos vakuutettu on saanut sairauspäivärahaa samalta ajalta, jolle hänelle myönnetään Kelan kuntoutusrahaa, kuntoutusraha pidätetään Kelalle maksetun sairauspäivärahan määrään saakka (KKRL 566/ ). Takautuvasti myönnetty kansaneläke pidätetään Kelalle siltä osin kuin vakuutettu on saanut sairauspäivärahaa samalta ajalta (KEL 568/ ). Eläkekäsittelijän tulee tarkistaa ennen eläkkeen myöntämistä, onko päivärahaa maksettu samalle ajalle, jolta eläke myönnetään. Ilman vakuutetun suostumusta regressikuittaus on mahdollista SVL:n mukaisten etuuksien kesken (osasairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, luovutuspäiväraha ja tartuntatautietuus). Samoin kuittaus voidaan kohdentaa sairauspäivärahaan rinnastettavaan Kelan maksamaan etuuteen kuten työkyvyttömyyseläkkeeseen ja kuntoutusrahaan. Työkyvyttömyyseläkkeen regressikuittaus ei kuitenkaan ole ohjelmallisesti mahdollista, koska eläkkeet ovat eri järjestelmässä kuin päivärahaetuudet. Sen vuoksi kuittaus toteutetaan regressiperintänä maksuvaatimuksella. Seuraa Tarkistettavat asiat/sairauspäivärahaan vaikuttavat muun yksikön ratkaisut luetteloa päivittäin. Esim. työeläkelakien mukaan myönnetty vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan Kelalle vain sillä edellytyksellä, että eläkkeen maksamista koskeva vaatimus on tehty eläkelaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen maksupäivää (TyEL 395/ ). Kun tieto samalle ajalle myönnetystä muusta etuudesta tulee Kelaan, tee sairauspäivärahaan oikaisu- tai tarkistuspäätös. Sairauspäivärahasta syntyy takautuvalle ajalle liikamaksu. Jos liikamaksu voidaan periä regressinä toiselta laitokselta, lähetä saatavasta takautuvan suorituksen maksajalle perintäkirje. Lue lisää Tekniset ohjeet, kohta Muiden etuuksien vaikutus ja yhteensovitus. Ilmoitusmenettely Jos työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke on myönnetty ensisijaisuusaikaa soveltamatta (TyEL 395/ mom.) ja eläkettä maksetaan takautuvasti samalle ajalle, jolle on myönnetty sairauspäivärahaa, työkyvyttömyyseläkettä ei peritä regressinä Kelalle. Myöskään takautuvasti maksettavaa osatyökyvyttömyyseläkettä ei peritä Kelalle. (TyEL 395/ mom.). Työeläkelaitos maksaa näissä tapauksissa takautuvaa eläkettä sairauspäivärahan ylittävältä osalta. Ilmoita maksetun päivärahan määrä eläkelaitokselle (asiakaskirje PRV03). Huomaa, että tai sen jälkeen myönnetty KEL-työkyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta. Jos KEL-työkyvyttömyyseläkettä maksetaan sairauspäivärahan kanssa samalle ajalle, työeläkelaitokselle on ilmoitettava KEL-työkyvyttömyyseläkeellä vähennetty sairauspäivärahan määrä. Lue lisää Kelanetti - Ratkaisutyö - Työeläke jälkeen ensisijaisuusaikaa soveltamatta 182

183 Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys Rikoksella aiheutettu työkyvyttömyys Kun vahingonkorvausvastuun sisältämä tuomio on lainvoimainen, lähetä rikoksen tekijälle perintäkirje PRG87, jolla häntä kehotetaan maksamaan tuomittu vahingonkorvaus maksettua päivärahaa vastaavalta osin. Kela voi luopua korvauksen perimisestä korvausvelvolliselta, jos sen periminen olisi ilmeisen kohtuutonta (SVL 1224/ luku 7 2 mom.). Huomaa, että rikosvahinkotapauksissa ei sovelleta etuuden takaisinperinnän luopumisperusteita. Perimisen kohtuuttomuus arvioidaan tapauskohtaisesti esim. korvausvelvollisen esittämien taloudellista asemaa tai terveydentilaa koskevien selvitysten perusteella. Jos vakuutetulle on tuomittu vahingonkorvausta ansiomenetyksestä hänen omasta vaatimuksestaan ja hän on korvauksen saanut, vakuutetun saama sairauspäiväraha peritään takaisin enintään hänen ansionmenetyksenä saamansa korvauksen määrään saakka. Vahingonkorvaukset Vahingonkorvaukset Jos sairauspäiväraha on maksettu vakuutusyhtiön viivästymistodistuksen perusteella, peritään maksettu päiväraha vakuutusyhtiön vastuuvakuutuksen mukaisesta korvauksesta samalla tavoin kuin esim. tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus. Jos sairauspäiväraha on myönnetty ilman viivästymistodistusta, vakuutetun tulee ilmoittaa saamastaan ansionmenetyskorvauksesta Kelalle siten kuin päivärahapäätöksessä on huomautettu (PRF53). Sairauspäiväraha peritään vakuutetulta takaisin siltä osin kuin sairauspäivärahaa on maksettu vahingonkorvauslain mukaisen korvauksen kanssa samalle ajalle. Muutoksenhaku Muutoksenhaku (sisältö) Muutoksenhaku Kaikille etuuksille yhteinen Muutoksenhaku-ohje. 183

184 Seuranta Seuranta Päivärahojen seurannoista, muutostiedoista ja estyneistä maksuista muodostetaan OIWA-töitä seurantaa varten. Poimittuasi työn tutki asia ja selvitä, kuinka se vaikuttaa asiakkaan päivärahaan. Ota tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen. Muutos voi johtaa päivärahan tarkistamiseen. Kirjaa aina työn kommenttiin tehdyt toimenpiteet. On tärkeää, että jälkikäteen pystytään tutkimaan etuuden myöntämiseen, hylkäämiseen tai maksamiseen liittyviä tietoja, jotka eivät käy ilmi hakemusasiakirjoista tai päätöksestä. Dokumentointi helpottaa muiden asiakaspalvelijoiden ja ratkaisijoiden työtä, kun he myöhemmin käsittelevät asiakkaan etuusasioita. Seurantaan liittyvät työt ja mahdollinen tarkistusratkaisu on tehtävä OIWAn tavoiteaikojen puitteissa, aina mahdollisimman nopeasti. Nopea käsittely vähentää turhien liikamaksujen syntymistä ja helpottaa siten asiakkaan ja Kelan välistä asiointia. Lue lisää: Sairauspäivärahan prosessi Seurantaluettelot Seurantaluettelot Seurantaluetteloissa näytetään työpaikkakassojen maksuihin liittyvät luettelot. Laskennallisena maksupäivänä maksettavien luettelossa ovat maksun kirjausta varten tapaukset, joissa on maksupäivä annettuna aikana. Maksamattomien erien luettelossa ovat tapaukset, joissa laskennallinen maksupäivä on ohitettu eikä työpaikkakassa ole kirjannut maksua. Seurannan OIWA-työt Seurannan OIWA-työt Päiväraha-asioiden seurantaa varten luodaan OIWAn ohjelmallisesti seuraavia töitä: Yleistietomuutos Maksaminen estynyt Tarkistettava asia Ensisijaisuusajan vahvistaminen Jatkopäätös antamatta Seuranta 184

185 Yleistietomuutokset Yleistietomuutos -työt perustuvat Väestötietojärjestelmästä (VTJ) saatuihin tietoihin. Päivärahaan saadaan tiedot edunsaajan kuolemasta ja edunvalvonnan muutoksista. Osoitteenmuutoksesta tuodaan tieto vain, jos asiakkaalla on vireillä muutoksenhaku. Jos asiakkaan osoite muuttuu, ilmoita uusi osoite muutoksenhakulautakuntaan kirjeellä YHV09 tai vakuutusoikeuteen kirjeellä YHV10. Tarkista ensin, onko valitus tai poistoesitys edelleen vireillä muutoksenhakuasteessa. Jos muutoksenhakuasia on jo ratkaistu, tallenna päätöstä koskevat tiedot etuusjärjestelmään Muutoksenhakuasiat -näytölle. Tutki edunvalvontatiedoissa tapahtuneen muutoksen vaikutus päivärahan maksamiseen ja päätöksenantoon. Lue lisää: Hakeminen > Kuka voi hakea > Edunvalvoja. Jos etuudensaaja on kuollut, lakkauta päiväraha kuolinpäivää seuraavasta päivästä lukien. Jos kuolinpäivä on muuttunut, tutki tiedon vaikutus päivärahaan ja tee tarvittaessa tarkistusratkaisu. Huomioi etuuksien yhteiset ohjeet päätöksenannosta kuolemantapauksissa ja tee päätökseen tarvittavat muutokset. Maksaminen estynyt Maksaminen estynyt -työ muodostuu, kun päivärahaa ei ole voitu ohjelmallisesti maksaa eräpäivänä. Maksueste Päivärahan valmistelussa on tallennettu maksueste maksuerän ajalle. Selvitä maksuesteen syy. Tarkista tai lakkauta päiväraha tarvittaessa tai poista maksueste. Kun maksamisen estänyt syy on poistettu, maksu poimitaan pankkiin välitettäväksi ohjelmallisesti seuraavana yönä. Jos henkilön maksulla on kiire, voit maksaa sen yksittäismaksuna heti kun maksamisen estänyt syy on poistettu. Postiosoite puuttuu Asiakkaan yleistiedoista puuttuu postiosoite. Kehota asiakasta tekemään virallinen osoitteenmuutos. Jos asiakkaan puhelinnumero ei ole tiedossa etkä voi tarkistaa osoitetta, jätä työ odottamaan asiakkaan yhteydenottoa. Tarvittaessa voit maksaa päivärahan yksittäismaksuna ilman maksuilmoitusta. Etuudensaaja kuollut Päivärahaa ei ole lakkautettu kuolintiedon perusteella ennen maksupäivää. Lakkauta päiväraha kuolinpäivää seuraavasta päivästä lukien ja maksa päiväraha siihen asti. Huomioi etuuksien yhteiset ohjeet päätöksenannosta kuolemantapauksissa. Työterveyshuollon lausunto puuttuu Sairauspäivärahan maksu on estynyt, koska asiakas ei ole toimittanut Kelaan työterveyshuollon lausuntoa työssäjatkamismahdollisuuksista. Lausunto tarvitaan 90. päivärahapäivän jälkeen. Työ muodostuu neljän viikon kuluttua siitä, kun on tehty se ratkaisu, jossa lausuntoa on pyydetty. Soita asiakkaalle ja selvitä, miksi lausuntoa ei ole saatu. Jos et tavoita asiakasta, lähetä hänelle asiakaskirje PRL36. Asuinkunta

186 Asiakkaan kotikunta on maksuerän ajalla 200 (ulkomailla) ja asiakas ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin (ei vakuutettu) tai sosiaaliturvan piiriin kuuluminen on selvittämättä (epäselvä). Työ ohjautuu kv-yksikön -työjonoon. Jos asiakas on muuttanut ulkomaille, eikä etuuden maksua voida jatkaa, anna lakkautuspäätös oikeasta ajankohdasta. Jos Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen on selvittämättä, laita työ odottamaan vakuuttamisratkaisun tekemistä. Jos vakuuttamisasian selvittäminen ei ole vielä vireillä, tee Toimeksianto -työ vakuuttamisasioihin asian selvittämiseksi ja laita tämä työ odottamaan ratkaisua. Työnantaja ei voimassa Työnantajan tiedot Kelan työnantajarekisterissä eivät ole voimassa. Selvitä työnantajan uudet tiedot. Jos työnantajan tunnus on muuttunut, tee päivärahaan tarkistus ja tallenna uusi tunnus Työnantaja-näytölle. Tee ratkaisu päätöksettömänä. Maksuerässä regressikuittausta Jos päivärahan maksuerässä on regressikuittausta, maksa erä yksittäismaksuna. Regressikuittaus tapahtuu automaattisesti yksittäismaksun yhteydessä. Työtä ei muodostu silloin, kun kuittaus tehdään päiväraharatkaisun yhteydessä takautuvasta maksuerästä. Ei maksettu eräajossa, yksittäismaksu Maksuerää ei ole voitu maksaa eräajossa. Tutki tapaus ja maksa tarvittaessa yksittäismaksuna. Tarkistettava asia Päivärahaan muodostetaan Tarkistettava asia töitä, kun Muusta etuudesta on tehty ratkaisu, jolla voi olla vaikutusta päivärahaan Eräajolla muodostettavaa kirjettä ei ole voitu lähettää ohjelmallisesti Muu etuus Muusta etuudesta on tehty ratkaisu, jolla voi olla vaikutusta päivärahaan. Tarkistettavan asian tarkenteeksi kirjoittuvat sen etuuden tiedot, jonka vaikutus päivärahaan on tutkittava esim. Aikuiskoulutustuki tai Tt-kassa/TTA. Muun etuuden vuoksi tarkistettavia töitä muodostetaan sekä Kelassa että Kelan ulkopuolella ratkaistuista etuuksista, eläkkeistä ja korvauksista. Kelassa tehdyistä ratkaisuista ei muodosteta Tarkistettava asia työtä, jos päiväraha on ratkaistu samana päivänä muun etuuden kanssa. Eräajokirjettä ei lähetetty Jos eräajolla lähetettävää kirjettä ei ole voitu lähettää ohjelmallisesti, tarkista syy ja lähetä kirje asiakaskirjejärjestelmästä. Maksettu 150 pv, eräajokirjettä ei lähetetty: Lähetä asiakkaalle ja edunvalvojalle kirje PRI02, jos asiakas tarvitsee tietoa kuntoutusmahdollisuuksista tai eläkkeen hakemisesta. Jos henkilö on jo Kelan työkykyneuvonnan asiakas, varmista onko hän saanut samat tiedot jo sieltä. 186

187 Jatkopäätös antamatta Päivärahaa ei ole myönnetty haetun ajan loppuun asti, vaan asiakkaalta on pyydetty uusi lääkärinlausunto. Ratkaise päiväraha haetun ajan loppuun asti uuden lääkärinlausunnon perusteella. Jos lausuntoa ei ole tullut, pyydä se asiakkaalta. Sulje työ, kun päiväraha on ratkaistu koko haetulle ajalle. Ensisijaisuusajan vahvistaminen Seuranta Ajasta, jolle ensisijaisuusaika on vahvistettu on kulunut kuusi kuukautta. Jos asiakkaalle ei ole myönnetty työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea, tee päivärahaan tarkistus ja valitse asiaksi uuden ensisijaisuusajan vahvistaminen ja anna asiasta päätös. Uusi ensisijaisuusaika näkyy Aikaisemmat suorituspäivät -kyselyssä ja Etuustiedot eläkelaitoksille -kyselyssä. Valmistelussa asetettu päivärahan seurantapäivä on ohitettu. Tutki, miksi seuranta on asetettu ja tee tarvittavat toimenpiteet. Poista seurantapäivä etuusjärjestelmästä tai aseta uusi seurantapäivä ennen kuin suljet työn. Indeksitarkistus Vähimmäismääräisen päivärahan indeksitarkistusta ei ole voitu tehdä ohjelmallisesti. Tarkista estymisen syy ja tee etuuden käsittelyssä tarkistusratkaisu päivärahan korottamiseksi. Anna tarvittaessa päätös. Tarkistusten tekemisestä annetaan tarkempia ohjeita aina indeksikorotusten yhteydessä. Valvontaluettelot Valvontaluettelot Etuusasioiden valvontaa varten muodostetaan valvontaluetteloita (TOKY). Luettelot muodostetaan päivittäin eräajolla. Päivärahoissa on käytössä seuraavat valvontaluettelot: Oman vakuutuspiirin ratkaisut Muiden vakuutuspiirien ratkaisut ATK-ratkaisut Ratkaisussa on poikkeuksellinen tieto Muu etuus poistettu Maksupäivänä pankkeihin ja käteisellä maksetut maksut Maksuosoitteen muutokset Työnantajien maksuosoitteen muutokset Maksupalvelussa tehdyt korjaukset Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan antamat päätökset Vakuutusoikeuden antamat päätökset Lähetetyt asiakaskirjeet 187

188 YEL-vakuutus käyttäjän selvittämä Ratkaisemattomat hakemukset ja keskeneräiset lakkautusasiat. Maksuesteet Keskeneräiset muutoksenhakuasiat Oman vakuutuspiirin ratkaisut Luettelossa näytetään vakuutuspiirin vakuutettuja koskevat ratkaisut. Muiden vakuutuspiirien ratkaisut Luettelossa näytetään vakuutuspiirissä tehdyt muiden vakuutuspiirien vakuutettuja koskevat ratkaisut. Ratkaisut on ryhmitelty vakuutuspiirien numeroiden perusteella. ATK-ratkaisut Luettelossa näytetään ohjelmallisesti tehdyt ratkaisut. Ratkaisussa on poikkeuksellinen tieto Luettelossa näytetään tapaukset, joissa Erityisperusteet-näytöllä on tallennettu poikkeuksellinen alkamisaika tai määrä. Tieto ohittaa muut laskennan perusteet ja etuus määräytyy suoraan poikkeuksellisen tiedon mukaan. Muu etuus poistettu Luettelossa näytetään tapaukset, joissa käsittelijä on poistanut ohjelmallisesti tuodun päivärahaan vaikuttavan etuuden. Maksupäivänä pankkeihin ja käteisellä maksetut maksut Luettelossa näytetään maksupäivittäin kaikki päivärahan maksut. Lisäksi näytetään maksuihin liittyvät tiedot kuittauksesta muusta maksunsaajasta, käteismaksusta, yksittäismaksusta ja ennakonpidätyksen korjauksesta. Maksuosoitteen muutokset Luettelossa näytetään tapaukset, joissa päivärahan käsittelyssä on muutettu asiakkaan maksuosoitetta. Työnantajien maksuosoitteen muutokset Luettelossa näytetään tapaukset, joissa päivärahan käsittelyssä on muutettu työnantajan maksuosoitetta. Maksupalvelussa tehdyt korjaukset Maksupalvelu on tehnyt maksuerään liittyvän korjaustoimenpiteen, kuten maksun mitätöinti, maksuhistorian korjaus, maksuerän tietojen korjaaminen tai takaisinperinnän saldon korjaus. 188

189 Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan antamat päätökset Luettelossa näytetään tapaukset, joista sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on antanut päätöksen. Tietojen perusteella viedään tiedot etuusratkaisun Muutoksenhakuasiat näytölle. Vakuutusoikeuden antamat päätökset Luettelossa näytetään tapaukset, joista vakuutusoikeus on antanut päätöksen. Tietojen perusteella viedään tiedot etuusratkaisun Muutoksenhakuasiat näytölle. Lähetetyt asiakaskirjeet Luettelo kaikista kyseltävänä aikana lähetetyistä asiakaskirjeistä. YEL-vakuutus käyttäjän selvittämä Luettelossa näytetään tapaukset, joissa etuuden käsittelyssä on tallennettu YEL-tulon määrä, vaikka henkilöllä ei ole ETK:n suorakyselyssä saatuja YEL-vakuutustietoja. Ratkaisemattomat hakemukset ja keskeneräiset lakkautusasiat Ratkaisemattomat hakemukset ja keskeneräiset lakkautusasiat -luettelossa ovat sekä uudet että tarkistushakemukset, joita ei ole ratkaistu. Lisätietona on hakemuksen saapumispäivä ja haetun ajan tai tarkistuksen alkamispäivä. Jos hakemuksesta on indeksoinnin yhteydessä muodostettu vireilläolotieto, haetun ajan alkupäivä puuttuu. Keskeneräisessä lakkautusasiassa on em. päivämäärien lisäksi lisätieto Lakkautus. Luetteloon poimitaan etuusasiat, jotka ovat Haettu-, Valmisteltu- tai Lakk. kesken tilassa. Maksuesteet Maksuesteet -luettelossa on maksuesteiden ja maksuedellytysten päivämäärä ja syy. Luetteloon tuodaan sekä käsittelijän rekisteröimät että ohjelman muodostamat maksuesteet. Luettelossa näytetään sekä ohitetut maksuesteet että tulevalle ajalle asetetut maksuesteet. Jos maksueste on muodostettu ohjelmallisesti muun ratkaisun yhteydessä tai eräajossa, maksuesteen syy on ATK sekä etuus, jonka käsittelyssä tieto on muodostettu. Keskeneräiset muutoksenhakuasiat Keskeneräiset muutoksenhakuasiat -luettelossa ovat tapaukset, joissa on valitus tai poistoasia vireillä. 189