Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta

Transkriptio

1 1 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (532/2009) sairausvakuutuslain muuttamisesta muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 7 luvun 4 :n 1 momentti, 8 luvun 7 sekä 11 13, 11 luvun 12 sekä 12 luvun 6 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 7 osaksi laissa 459/2006 sekä 8 luvun ja 11 luvun 12 viimeksi mainitussa laissa, ja lisätään 7 luvun 4 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 994/2008, uusi 3 momentti seuraavasti: 7 luku Päivärahaetuuksien saamisen yleiset edellytykset 4 Työnantajan oikeus päivärahaetuuteen Työnantajalle maksetaan päivärahaetuus siltä osin kuin vakuutetulla on työsuhteen perusteella oikeus palkan tai sitä vastaavan korvauksen saamiseen sairauspoissaolon, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan tai osittaisen vanhempainvapaan ajalta ja kun työsuhteen ehdoissa on sovittu päivärahaetuuden taikka sen osan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Päivärahaetuutta ei makseta vakuutetulle samalta ajalta palkkaa vastaavalta osalta. Osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos vakuutettu työsuhteen perusteella saa täyttä palkkaa ja jos työsuhteen ehdoissa on sovittu osasairauspäivärahan suorittamisesta vakuutetun sijasta työnantajalle. Jos osasairauspäiväraha on suurempi kuin työnantajan maksama täysi palkka, maksetaan osasairauspäiväraha täyden palkan ylittävältä osalta työntekijälle. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta osasairauspäivärahan maksamiseen. 8 luku Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 7 Omavastuuaika Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Jos vakuutetun työkyvyttömyys alkaa saman sairauden perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta viimeksi maksettiin sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa, sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha maksetaan työkyvyttömyyden alkamispäivää seuraavasta arkipäivästä. Jos sairauspäivärahaan tai osasairauspäivärahaan oikeuttava työkyvyttömyys alkaa tai jatkuu välittömästi sitä edeltäneen kuntoutusrahan jälkeen, sairauspäivärahaan tai osasairauspäivärahaan ei sovelleta 1 ja 2 momentissa säädettyä omavastuuaikaa.

2 2 (10) Vähimmäismääräistä sairauspäivärahaa maksetaan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella kuitenkin vasta sen jälkeen, kun sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 55 päivää. Jos työkyvyttömyyden alkaessa on ilmeistä, että työkyvyttömyys tulee jatkumaan vähintään 8 :ssä säädetyn enimmäisajan, sairauspäivärahaa maksetaan vähimmäismääräisenä 1 tai 2 momentin mukaisen omavastuuajan jälkeen. 11 Oikeus osasairauspäivärahaan Osasairauspäiväraha on tarkoitettu tukemaan 4 :n mukaisesti työkyvyttömän vuotiaan vakuutetun pysymistä työelämässä ja paluuta kokoaikaiseen työhön. Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on 4 :n mukaisesti työkyvytön, on oikeus osasairauspäivärahaan 7 :ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen tässä pykälässä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Osasairauspäivärahaoikeuden edellytyksenä on, että vakuutettu pystyy terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta hoitamaan osan työtehtävistään. Lisäksi edellytetään, että vakuutetun työaika on ennen osasairauspäivärahakautta tai sitä välittömästi edeltänyttä sairauspäiväraha- tai kuntoutusrahakautta ollut kokoaikatyön mukainen ja että hän on sopinut työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta. Sopimuksen osa-aikatyöstä on oltava voimassa koko osasairauspäivärahakauden. Yrittäjän oikeus osasairauspäivärahaan edellyttää, että omassa yrityksessä tehty työ vähenee vähintään 40 prosenttia ja enintään 60 prosenttia aiemmasta osasairauspäivärahakauden ajaksi. Jos vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan päättyy kesken osasairauspäivärahakauden sairauden, työsuhteen päättymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan ilman 7 :ssä tarkoitettua omavastuuaikaa, jos sairauspäivärahan saamisen muut edellytykset täyttyvät. 12 Osasairauspäivärahan maksaminen Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 72 arkipäivältä. Se voidaan maksaa yhtäjaksoisesti tai vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta ajalta. Osasairauspäivärahan maksukausista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jos vakuutettu kesken osasairauspäivärahakauden siirtyy sairauspäivärahalle, kuntoutusrahalle, vanhempainpäivärahalle tai työttömyysturvalain 3 luvun 3 :n 3 momentissa tarkoitetulle työttömyysetuudelle, osasairauspäivärahaa voidaan maksaa myös 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta. Osasairauspäivärahan maksamisen edellytyksenä on tällöin, että vakuutettu esittää luotettavasti osasairauspäivärahaoikeuden päättymisen syyn. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, minkälaisia selvityksiä vakuutetun on esitettävä hakiessaan osasairauspäivärahaa 12 arkipäivää lyhyemmältä ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on samalta ajalta maksettu vanhempainpäivärahaa. Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon.

3 3 (10) 13 Muut osasairauspäivärahaan sovellettavat säännökset Jos osasairauspäivärahasta ei muuta erikseen säädetä, siihen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään sairauspäivärahasta. 11 luku Päivärahaetuuksien määrä 12 Osasairauspäivärahan määrä Sen estämättä, mitä tämän luvun 1 7 :ssä säädetään, osasairauspäivärahan määrä on aina puolet sitä välittömästi edeltävän sairauspäivärahan määrästä tai puolet sen sairauspäivärahan määrästä, johon vakuutetulla olisi ollut oikeus osasairauspäivärahaoikeuden alkaessa. Sairauspäivärahan määrässä ei kuitenkaan oteta huomioon 12 luvussa tarkoitettuja sairauspäivärahaan nähden ensisijaisia etuuksia. Osasairauspäivärahan määrä on aina vähintään puolet tämän luvun 7 :ssä tarkoitetun vähimmäismääräisen sairauspäivärahan määrästä, jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys on kestänyt yhdenjaksoisesti 55 päivää. 12 luku Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin 6 Kuntoutusmahdollisuuksien selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa selvittää vakuutetun kuntoutustarve, viimeistään kuitenkin silloin, kun vakuutetun sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä ylittää 60 päivää. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä lakia sovelletaan osasairauspäivärahaan, kun vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan alkaa 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

4 4 (10) Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (533/2009) Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 27 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (566/2005) 27 :n 1 momentti seuraavasti: 27 Maksaminen ilman omavastuuta Omavastuuaikaa ei ole, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen sitä päivää, josta lukien kuntoutusraha myönnetään, sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa, työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta tai julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaista koulutustukea. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009

5 5 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 Laki (534/2009) työsopimuslain 2 luvun 11 a :n muuttamisesta muutetaan 26 päivänä tammikuuta 2001 annetun työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 a :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 460/2006, seuraavasti: 2 luku Työnantajan velvollisuudet 11 a Osa-aikainen sairauspoissaolo Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 :ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2009 HE 62/2009 StVM 16/2009 EV 71/2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

6 6 (10) Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2009 Laki (305/2009) maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään asevelvollisuuslain (1438/2007) ja siviilipalveluslain (1446/ 2007) mukaiseen palvelukseen määrätyn työ- tai virkasuhteen jatkumisesta. Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan. 2 Vapautus työstä ja palveluksesta ilmoittaminen Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstä 1 :ssä tarkoitetun palveluksen suorittamiseksi. Työntekijän on esitettävä työnantajalle selvitys palvelukseen määräämisestä viimeistään kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista tai, jos se ei ole mahdollista, välittömästi saatuaan tietää palveluksen alkamisesta. 3 Palvelukseen määrätyn irtisanominen Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän tässä laissa tarkoitetun palveluksen johdosta. Jos työnantaja irtisanoo palvelukseen määrätyn tai palveluksessa olevan työntekijän työsopimuksen sen jälkeen, kun työntekijä on antanut työnantajalle 2 :ssä tarkoitetun selvityksen palvelukseen määräämisestä, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän palvelukseen määräämisestä, jollei työnantaja osoita sen johtuneen muusta syystä. Työnantaja saa irtisanoa palvelusta suorittavan työntekijän työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan tai lakkaa. Palvelukseen määrätyn irtisanomisesta liikkeen luovutuksen tai siihen verrattavan julkisoikeudellisen yhteisön uudelleen järjestelyn yhteydessä, työnantajan joutuessa konkurssiin tai työnantajan kuollessa on voimassa, mitä työsopimuslaissa (55/2001), kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/2003) ja muualla laissa säädetään. 4 Palvelukseen määrätyn työhönpaluuoikeus Palveluksen päättyessä tai keskeydyttyä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen tai palvelussuhteen mukaista työtä ja, jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.

7 7 (10) 5 Työhönpaluu Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työhön palaamisesta viimeistään 14 päivää ennen aiottua työhön palaamista ja palattava työhön 14 päivän kulussa ilmoittamisesta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin. Jos työntekijä ei ole ilmoittanut työhön palaamisestaan viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun palvelus päättyi tai keskeytyi, työnantaja saa katsoa työsopimuksen purkautuneeksi palveluksen päättymisestä tai keskeytymisestä lukien. Jos työntekijä ei ole voinut ilmoittaa työhön palaamisesta hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. Reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen kutsutun on kuitenkin palattava työhön välittömästi palveluksen aiheuttaman työssäkäynnin esteen lakattua. Joukko-osaston komentajan ja siviilipalveluskeskuksen johtajan velvollisuudesta antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot tämän pykälän sisällöstä säädetään asevelvollisuuslain 107 :ssä ja siviilipalveluslain 55 :ssä. Työnantajan oikeudesta saada tieto palveluksen päättymisen ajankohdasta säädetään asevelvollisuuslain 97 :ssä ja siviilipalveluslain 94 :ssä. 6 Korvaus työ- tai virkasuhteen perusteettomasta päättämisestä Työnantajan, joka on tämän lain vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on maksettava korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä siten kuin työsopimuslain 12 luvun 2 :ssä säädetään. Virkasuhteen jatkumisesta tilanteessa, jossa virkasuhde on irtisanottu tai purettu tämän lain vastaisesti, säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 55 :ssä ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 44 :ssä. 7 Nähtävänäpito ja rangaistussäännös Työnantajan on pidettävä tämä laki työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tätä pykälää, on tuomittava maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain rikkomuksesta sakkoon. Vastuu työnantajan ja tämän edustajan kesken määräytyy rikoslain (39/1889) 47 luvun 7 :ssä säädettyjen perusteiden mukaan. 8 Valvonta Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista.

8 8 (10) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Voimaantulo Tällä lailla kumotaan palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta 1 päivänä joulukuuta 1961 annettu laki (579/1961) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2009 HE 207/2008 TyVM 1/2009 EV 13/2009 Työministeri Tarja Cronberg

9 9 (10) Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Laki (961/2009) vuorotteluvapaalain 25 :n muuttamisesta muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun vuorotteluvapaalain (1305/2002) 25, sellaisena kuin se on laissa 1127/2007, seuraavasti: 25 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki HE 130/2009 TyVM 8/2009 EV 168/2009

10 10 (10) Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 Laki (962/2009) sairausvakuutuslain 9 luvun 10 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 10 a :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1342/2006, seuraavasti: 9 luku Vanhempainpäivärahat 10 a Isäkuukausi Jos isälle maksetaan lapsen hoitoon osallistumisen perusteella vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa yhdenjaksoisesti vähintään vanhempainrahakauden viimeisiltä 12 arkipäivältä välittömästi äitiysrahakauden jälkeen tai 12 vanhempainrahapäivältä 1 momentin perusteella siirrettynä, isällä on oikeus isyysrahaan enintään 24 arkipäivän pituiselta yhdenjaksoiselta kaudelta välittömästi hänen pitämänsä vanhempainrahakauden päätyttyä (isäkuukausi). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan vanhempainpäivärahaan, kun ensimmäinen saman lapsen perusteella maksettava vanhempainpäivärahapäivä on lain tultua voimaan. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009 HE 131/2009 StVM 37/2009 EV 161/2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä