PÄÄTÖS UUDELY/1123/07.00/2010 6.8.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistajat Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 41 02070 Espoon kaupunki Espoon kaupunki, Leppävaara Leipurinkuja 3 RN:o 49-51-137-3 Espoon kaupunki Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Asian vireilletulo Kiinteistöllä sijaitsee Rinkelin päiväkoti. Päiväkodin piha-alueella tehtyjen rakennustöiden yhteydessä todettiin maaperässä öljyhiilivetyjä. Pilaantumisen aiheuttajasta ei ole tietoa. Ennen päiväkotia alueella oli urheilupuiston kenttäalue ja ennen tätä alue oli peltoa. Historiatietojen perusteella pilaantuneen maan kohdalla ei ole sijainnut rakennuksia. Pilaantuneisuus johtuu esim. rakentamisen aikaisesta öljysäiliön tai työkoneen öljyvuodosta. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 26.7.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Maksu 960 111402/28003 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1123/07.00/2010 2/13 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Espoossa osoitteessa Leipurinkuja 3 (Liite 1.). Kunnostettavan alueen läheisyydessä on asutusta. Kiinteistön eteläpuolella on Rinkelinpuisto. Kiinteistö on merkitty ajantasa-asemakaavassa julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän ylin kerros on hiekkaista täyttömaata, jonka paksuus on noin 0,8-1 metriä. Hiekan alapuolinen maa on savea ja silttistä savea. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaivokselan I-luokan pohjavesialue (0109202) sijaitsee noin 5,5 kilometrin etäisyydellä koilliseen. Kiinteistöltä ei ole virtausyhteyttä pohjavesialueelle. Kiinteistön läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Kiinteistö lähin pintavesikohde on Monikonpuroon laskeva oja 300 metrin etäisyydellä luoteeseen. Monikonpuro on noin 600 metrin etäisyydellä etelässä. Kiinteistö on viemäröity. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia kesä-heinäkuussa 2010. Näytteitä otettiin rakennustyönaikana kaivetusta kaivannosta ja maaaineskasasta sekä yhteensä kymmenestä koekuopasta (KK1 - KK10). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus mitattiin 17 näytteestä PetroFlag-kenttätestillä. Yhdeksästä näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Lisäksi yhdestä näytteestä analysoitiin laboratoriossa BTEXyhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä yhdestä näytteestä 16 PAH-yhdisteen pitoisuudet. Tutkimuspisteessä KK2 todettiin laboratorioanalyysissä syvyydellä 0,7-1,5 metriä öljyhiilivetyjen keskitisleitä 2 100 mg/kg ja raskaita öljyjakeita 170 mg/kg.
UUDELY/1123/07.00/2010 3/13 Esitetty kunnostussuunnitelma Kaivannossa ja koekuopissa KK1 ja KK4 havaittiin öljylle haisevaa maaainesta, mutta laboratorioanalyysissä öljyjakeiden C 10 - C 40 pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvon 300 mg/kg. Muissa tutkimuspisteissä ei todettu kenttämittauksissa tai laboratorioanalyysissä kynnysarvon ylittäviä öljypitoisuuksia. Tutkituissa näytteissä ei todettu BTEX-yhdisteitä, MTBE:tä, TAME:a eikä PAH-yhdisteitä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään öljyjakeiden C 10 - C 40 kynnysarvopitoisuutta (300 mg/kg), koska pilaantunut alue sijaitsee päiväkodin pihalla. Lisäksi poistetaan öljylle haisevat maa-ainekset. Kaivutyötä ja massojen kuljetusta vastaanottopaikkoihin ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kunnostus toteutetaan elo-syyskuussa 2010. Kunnostuksen arvioidaan kestävän 3 päivää. Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneen alueen laajuus ja haitta-ainepitoisuudet on tutkittu etukäteen. Kaivutyön aikana maa-ainesten luokittelua tehdään tarvittaessa kenttätestien avulla. Pilaantuneen maan poiston jälkeen kaivannon reunoilta ja pohjasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet. Kaivannon pohjalta jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi jokaista alkavaa 100 m 2 :n aluetta kohti. Kaivannon reunoilta jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kokoomanäytteinä yksi korkeintaan 20 metrin matkaa kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet, jätteeksi luokiteltavat, maa-ainekset toimitetaan kuormaautolla luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantunut maa-aines nostetaan suoraan kuorma-auton lavalle kaivinkoneella.
UUDELY/1123/07.00/2010 4/13 Pilaantuneen veden käsittely Kaivantoihin kertyvän veden laatu tutkitaan. Veden käsittelystä ja johtamisesta viemäriin sovitaan tarvittaessa erikseen vesilaitoksen kanssa tai vesi poistetaan esim. imuautolla. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Raportointi Pilaantuneen maan määrä Tarkastukset Kaivutyömaa aidataan. Mikäli alueella joudutaan kaivutyön toteuttamisen vuoksi varastoimaan väliaikaisesti pilaantunutta maa-ainesta, peitetään maa-ainekset suojapeitteellä. Pilaantuneen maan kunnostustyö aiheuttaa normaalia maanrakennustyömaan melua. Kaivettava maa-aines on hiekkaa tai savea, jolloin kaivutyö ei aiheuta erityistä kaivusta johtuvaa melua. Pilaantuneen maan kaivutyöstä voi aiheutua pölyämistä tai hajuhaittaa lähiympäristöön. Pölyn muodostumista ja leviämistä ympäristöön estetään tarvittaessa kastelemalla tai suolaamalla. Mahdollisen hajuhaitan minimoimiseksi voidaan kaivanto tarvittaessa peittää päivän päätteeksi. Kunnostus ei aiheuta maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumista. Pilaantuneen maan kunnostuksesta laaditaan raportti, jossa esitetään mm. kaivutyön toteuttaminen, alueelta poiskuljetettujen maa-ainesten määrä ja pitoisuustiedot sekä jäännöspitoisuusnäytteiden tulokset. Raporttiin liitetään karttapiirustukset toteutuneista kaivualueista ja jäännöspitoisuusnäytteiden ottopaikoista. Lisäksi esitetään kopiot pilaantuneen maan siirtoasiakirjoista. Raportti toimitetaan Uudenmaan ELYkeskukselle, Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueen maanomistajalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa jäännöspitoisuusnäytteiden tulosten valmistumisesta. Pilaantuneen alueen ala on noin 20 m 2 ja pilaantuneen maan määräksi arvioidaan 20 m 3. Lisäksi alueella on öljylle haisevaa maa-ainesta noin 60 m 2 :n alueella arviolta 60 m 3. Espoon kaupungin ympäristökeskuksen edustaja on tehnyt kohteeseen tarkastuksen 24.6.2010. Tarkastuksesta on laadittu 24.6.2010 päivätty tarkastuspöytäkirja 295/761/2010.
UUDELY/1123/07.00/2010 5/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustaja on tehnyt kohteeseen tarkastuksen 1.7.2010. Tarkastuksesta on laadittu 7.7.2010 päivätty tarkastuspöytäkirja UUDELY/1123/07.00/2010. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Espoon kaupungin teknisen keskuksen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoossa osoitteessa Leipurinkuja 3 (RN:o 49-51- 137-3), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus ylittää 300 mg/kg sekä öljyhiilivedyille haiseva maaaines. 1.2. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keski-
UUDELY/1123/07.00/2010 6/13 tisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maaainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haittaainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/1123/07.00/2010 7/13 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/1123/07.00/2010 8/13 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
UUDELY/1123/07.00/2010 9/13 Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä on annettu määräyksiä maaperän puhdistamisesta, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) kynnysarvoksi 300 mg/kg. Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti edellä mainittu öljyjakeiden kynnysarvopitoisuus sekä öljyhiilivedyille haisevien maa-ainesten poisto. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita haittaaineita kuin öljyjakeita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen
UUDELY/1123/07.00/2010 10/13 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Näytteenotossa voidaan huomioida aiemmin otettujen näytteiden tulokset. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
UUDELY/1123/07.00/2010 11/13 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella kaivannosta varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 7.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 4. ja 6. - 7.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 8.3.)
UUDELY/1123/07.00/2010 12/13 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 41 02070 Espoon kaupunki Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) HSY Vesi, Espoo Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.
UUDELY/1123/07.00/2010 13/13 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus