MUISTIO 4/

Aika: 5.9.2014 klo 13.00 15.11 Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere Santalahti Anne terveys ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Harju Raija sosiaali ja terveysjohtaja Kangasala Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Helin Vesa sosiaali ja terveysjohtaja Lempäälä Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Rutanen Leila vs. sosiaali ja terveysjohtaja Orivesi Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Auvinen Kari talousjohtaja Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aaltonen Mikko apulaispormestari Tampere Kostiainen Leena apulaispormestari Tampere Mäkinen Sari ylilääkäri Turunen Simo hankesuunnittelija TKS Nissinen Kimmo työssäoppimisharjoittelija TKS 1/15

Käsiteltävät asiat: 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO 3 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 4 SOTE TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN 4 5 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 TOTEUTUSOHJELMAN LAADINTA PALVELUVERKON KUVAAMINEN 5 6 SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEUDULLISET RATKAISUT 7 7 SEUDULLINEN SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTITYÖ 8 8 ESITYSLUONNOS SOTE JÄRJESTÄMISLAIKSI 10 9 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA BUDJETTI 2015 12 10 MUUT ASIAT 14 11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 15 2/15

1 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 13.05. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO Muistio on asialistan liitteenä (extranet). hyväksyä kokouksen 11.6.2014 muistion (liitteenä). Muistio hyväksyttiin. 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT kuntakokeiluihin osallistuneet kunnat seutuyhteistyöhön vaikuttavat kuntien omat tiedotettavat asiat syksyn 2014 kokousaikataulu Seuraavat kokoukset: 20.10 kello 13 12.12 kello 13 merkitä tiedoksi annettavat ja keskusteltavat asiat tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Keskusteltiin kuntakokeilujen tilanteesta osallistumisiin liittyvistä epäselvyyksistä. 3/15

4 SOTE TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN Tietohallintojohtaja Oksala: Tampereen kaupungin ja PSHP tietohallinnot ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä sote toimialaan liittyvien yhteisten tarpeiden toteuttamiseksi yhteisillä ICT ratkaisuilla. Tästä voidaan mainita viimeaikaisina esimerkkeinä valtakunnallisten eresepti ja earkisto käyttöönottojen ja niihin liittyvien ICT ratkaisujen toteuttaminen yhteisesti ja mahdollisimman paljon yhteisiin ICT ratkaisuihin perustuen. Yhteistyön tiivistämiselle entisestään on monia tarpeita. Kuntalaisten mahdollisuudet hakeutua sote palveluihin yli kunta ja organisaatiorajojen kasvavat, julkisen puolen taloustilanne jatkaa heikkenemistään ja palveluiden sisältö ja käyttö muuttuu mm. väestön ikääntyessä ja digitalisaation tuomien uusien mahdollisuuksien kautta. Lisäksi meneillään oleva sote uudistus oletusarvoisesti mullistaa merkittävästi sotepalveluiden ohjaamista ja tuottamista. Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ovat sopineet aloittavansa elokuussa 2014 säännöllisen yhteistyöfoorumin ICT asioiden käsittelyyn. Foorumin tarkoituksena on varmistaa molemminpuolinen tietoisuus sote ICT asioista ja ohjata sote ICT kehittämistä lähtökohtaisesti Kuntaliiton VAKAVA työssä määriteltyjen kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden pohjalta. Yksinkertaistettuna tavoitteena on jatkossa pyrkiä kehittämään yhteisiin sote puolen tarpeisiin yksi ICT ratkaisu, ellei joku yhteisesti hyväksytty seikka muuta puolla. Foorumin osallistujia ja toimintaa on alun ICT painotteisuuden jälkeen tarkoitus laajentaa sisältämään selkeämmin substanssiohjaus ICTkehittämiselle, sekä rakentaa toimintamallia sekä seudulliseen, että sote alueen suuntaan. Mahdollisena lopputuloksena on se, että tästä kasvaa kuntaliiton vetämän AKUSTI työn mukainen alueellinen tietohallinnon yhteistyömalli. Jarkko Oksala selostaa asiaa kokouksessa. käydä uudistamistarpeista keskustelun ja merkitä asian tiedoksi. Käytiin keskustelu yhteistyön kehityssuunnasta ja todettiin 4/15

alueellinen kehityssuunta yhteistyössä tarpeelliseksi. Työryhmä tukee vuoteen 2017 tähtäävää tietohallintofoorumia ja siirtymää vahvempaan alueelliseen yhteistyöhön. Päätettiin lisäksi kerättävän jokaisesta kunnasta ajankohtainen tietohallinnon, järjestelmien ja kehitysprojektien tilanteen peruskartoitus joulukuulle ja välikartoitus lokakuun kokoukseen 2014. Asiasta vastaavat Jarkko Oksala ja Arto Kahila. 5 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 TOTEUTUSOHJELMAN LAADINTA PALVELUVERKON KU VAAMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 18.8.2014 Rakennesuunnitelman 2040 ehdotusvaiheen keskeisenä osana on toteutusohjelman laatiminen. Ohjelma laaditaan seudullisesti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sisältäen asuntotuotantoon, työpaikkaalueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Toteuttaminen ohjelmoidaan jaksoille 2015 2020, 2021 2030 ja 2031 2040. Kokouksessa käynnistetään yhteinen toteutusohjelman laatiminen alustavan mallin pohjalta (liite). Mallissa on esitetty alueiden mitoitukset eri joukkoliikennerakenteissa, keskuksissa ja kunnissa (Mitoitus välilehti), aluekohtaiset asuntotuotantomäärät, talotyypit ja vaiheistus (Asunnot rakenteessa välilehti), kuntakohtaiset asuntotuotantoluvut ja hallintamuotojaot (Asunnot kunnittain välilehti) sekä työpaikka alueiden toteutusta, liikenneinvestointeja ja palveluverkkoa koskevat alustavat tiedot. Useat taulukoiden kohdat ovat mallissa avoimia, koska tarkoitus on näyttää periaatteet muutamilla esimerkeillä. Asuntotuotannon osalta alustavat laskelmat muodostuvat seuraavista, rakennesuunnitelman tavoitteita tukevista, lähtökohdista: Laskennallisessa väestömitoituksessa on rasu luonnoksen mukaisesti huomioitu asuntokannan poistuma (0,34 % vuosittain) ja asumisväljyyden kasvu (38:sta 42:een h m2/hlö koko kaupunkiseudulla vuoteen 2040). Asuntomäärien laskemisessa on huomioitu asuntokuntien keskikoko eri rakenteissa periaatteella: tiivis = 2,0, keskitehokas = 2,3, väljä = 2,4. Suhteellisen korkeaksi arvioitu asuntokunnan keskikoko tiiviillä alueella (2,0) tasoittaa asumisväljyyden keskiarvon (42 h m2 koko seudulla) tuomaa ylimitoitusta. Näin saadaan huomioitua se, että isois 5/15

sa ja tiiviissä keskuksissa asumisväljyys ei kehity samanlaisena kuin väljässä rakenteessa. Keskitehokkaan asumisen suhteellisen korkealla asuntokuntakoolla verrattuna väljän rakenteen asuntokuntakokoon pyritään korostamaan sitä, että keskitehokas on jatkossa perheitä houkutteleva asumisen tyyppi. Toteutuksen ajoittamisen lähtökohtana on rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukainen pääsääntö: nykyrakenteen hyödyntäminen ensisijaisesti ja rakenteen laajentaminen harkitusti myöhemmässä vaiheessa. Kohtuuhintaista vuokratuotantoa koskevat luvut perustuvat kaupunkimaisen keskusrakenteen kattavuuteen sekä joukkoliikenteen (erityisesti raideliikenteen) vaiheistukseen. Toisin sanoen, mitä useampia/isompia keskuksia kunnassa on ja mitä vahvempi on niiden kytkeytyminen raideliikenteeseen, sitä suurempi osuus on kohtuuhintaisella vuokratuotannolla. Kaupunkimainen sekoittunut rakenne soveltuu vuokratuotantoon paremmin kuin reunoilla olevat, voimakkaasti asumiseen profiloituvat, alueet. Mallissa esitettyjä alustavia lukuja voi verrata Tampereen kaupungin laatimiin, vuosia 2008 2015 koskeviin, ARA tuotantotaulukoihin (liitteinä). Näillä eri rakennetyyppeihin perustuvilla lähtökohdilla on saatu alustavat lukemat myös kuntakohtaiseen asuntotuotantoon. MASTOn toimialan piiriin kuuluu määritellä, sopivatko mallissa esitetyt laskentaperiaatteet asuinrakentamisen ohjelman perustaksi, ja tarvittaessa esittää muita periaatteita. Asuntotuotannon osalta toteutusohjelmassa tulee huomioida valtion näkemykset seudullisesta asuntotuotannon vahvistamisesta ja raitiotien suunnittelun ja toteutuksen tukemisesta. Toteutusohjelman kokoaminen jatkuu teemakohtaisten (asuntotuotanto, työpaikka alueet, liikennehankkeet, palveluverkko) ohjelmien täydentämisellä. Työtä varten kootaan pienryhmiä, jotka valmistelevat osuutensa syyskuun aikana. MASTO:n kehittämispäivässä 6.10.2014 käydään läpi eri teemat ja niiden keskinäinen yhteensopivuus. Seutuhallitus ja kuntajohtajat käsittelevät toteutusohjelmaa yhteiskokouksessaan 24.9. Tavoitteena on, että Masto työryhmä hyväksyy rakennesuunnitelmaehdotuksen omalta osaltaan kokouksessaan 23.10.2014. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus käsittelevät lopullista ehdotusta marraskuun kokouksissaan. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden vaihteessa. 6/15

Kehittämispäällikkö Laine 5.9.2014: Palveluverkkosuunnittelun osalta seudun sivistys ja sote työryhmät ovat toteuttaneet palveluverkon luokittelun sekä yleisen palveluperiaatteiston vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelman toteutusohjelman laadintaa varten on lisäksi tarkoituksenmukaista pyrkiä kuvaamaan karkealla tasolla väestön lisäyksen tuomat paineet palveluverkon kehittämiselle. Palveluverkon toteutusohjelman valmistelevat hyvinvointipalvelutyöryhmät. Toteutusohjelmassa paneudutaan erityisesti jatkuvasti muutoksessa olevaan päiväkoti ja kouluverkkoon, kuitenkin huomioiden myös toimipisteiltään stabiilimmat sosiaali ja terveyspalvelut. Palvelujen osalta laskennalliset toteutustarpeet määrittää väestönkasvu, joka arvioidaan alueittain jaksoille 2015 2020, 2021 2030 ja 2031 2040. Palvelutarpeen kasvu arvioidaan nojaten em. ajanjaksojen asuntotuotannon ennusteisiin eri alueilla. Toni Laine ja Simo Turunen selostavat asiaa kokouksessa. määritellä palveluverkon kuvaustarpeet oman toimialansa osalta. Työryhmä määritteli, että palveluverkon toteutusohjelmaan kuvataan ainoastaan yleisellä tasolla sosiaali ja terveyspalvelutarve sanallisesti, koska palveluiden ennakoidaan muuttuvan voimakkaasti lähivuosikymmeninä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että sosiaali ja terveyspalveluita ei haeta asuinalue tai lähiympäristö sidonnaisesti. Kuvauksessa sovittiin nojattavan palveluverkkoperiaatteisiin. 6 SUUN TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN JA SEUDULLISET RATKAISUT 7/15

Kehyskuntien suun terveydenhuollon kehittämishanke on toistaiseksi ollut jäissä kilpailutuksensa osilta. Seutuhallitus päätti 28.11.2012, että suun terveydenhuollon selvitystyötä jatketaan Pirkkalan, Nokian, Lempäälän, Ylöjärven, Vesilahden ja Kangasalan kesken. Selvityksen kustannukset jaetaan osallistuvien kuntien kesken. Tampere ja Orivesi seuraavat asian valmistelua sote työryhmässä. Em. päätösten jälkeen seutusote päätti 5.2.2013 kokouksessaan, että hankkeen jatkoselvittäminen siirtyy kehyskuntien vastuulle ja kilpailutettavaksi. Konsulttityön tavoitteeksi asetettiin saavuttaa ns. virtuaalilaskelmat ja mallinnukset suun terveydenhuollon yhteisestä organisaatiosta ja sen vaikutuksista kuntien talouteen ja palvelujärjestelmään. Kilpailutus kuitenkin jäädytettiin keväällä 2014 pääasiallisesti soteuudistukseen liittyvistä syistä. Ongelmat kehyskuntien suun terveydenhuollossa kuitenkin jatkuvat edelleen. Asian edistämisen ratkaisemiseksi on toivottu, että asiasta käytäisiin vielä keskustelu seutusoten puitteissa. Mahdollinen etenemistapa olisi esimerkiksi pyrkimys yhteiseen tuotantoon ja suun terveydenhuollon kehittäminen ennakoiden vuoden 2017 suunniteltuja muutoksia sote palveluiden tuotannossa. Seutusote 11.6.2014 päätti ottaa asian käsittelyyn 5.9.2014 kokouksessa. käydä hankkeen ja yhteistyön tulevaisuutta koskevan lähetekeskustelun. Hanke sovittiin jäädytettävän. 7 SEUDULLINEN SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN PALVELUIDEN VISIOINTI TYÖ Tampereen kaupunkiseudun sote työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan 14.2.2014. Tarve tulevaisuuden palveluiden ja tiedonhallinnan pohdinnalle on lähtenyt liikkeelle tietohallinnon aloitteesta. 8/15

Tietohallinnon näkökulmasta sote sektorin kehittämistyötä on tehty Tampereen seudulla vahvasti oletuksella, että tietohallinto pystyy ICT ratkaisujen uusimisen kautta korjaamaan nykyisiä ongelmallisia toiminnan ja prosessien epäkohtia (mm. sote tietojen tehokas hyödyntäminen alueellisesti). Toisaalta keskustelussa on korostunut myös odottava kanta siihen, mitä rakenteelliset uudistukset tarkoittavat käytännössä. Tampereen seudulta on puuttunut selkeä ja riittävän tavoitteellinen asiakaslähtöinen sote palveluiden kehittämisen visio. Tällaisia kehitystoimenpiteitä on kuitenkin nähtävissä esimerkiksi pääkaupungin tai Oulun seudulla. Tietohallinto haluaakin haastaa Tampereen kaupunkiseudun palvelutoiminnan edustajia miettimään, miten seudulla saataisiin aikaiseksi aktiivinen ja asiakaslähtöinen ICT teknologiaa tehokkaasti hyödyntävä kehittämistoiminta. Keskeinen ratkaistava kysymys on esimerkiksi, miten seudullisesti kehitetään alueellista soten kokonaisarkkitehtuuria. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Keskeinen osa kokonaisarkkitehtuuria on kehittämispolku, joka kuvaa ne kehittämiskohteet joiden toimeenpanolla siirrytään nykytilasta määriteltyyn tavoitetilaan. Sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnallisessa kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman kehittämispolussa vuodelle 2016 on kuvattu paljon uusia kehittämiskokonaisuuksia, jotka alkavat pian jalkautumaan kuntiin. Esimerkkejä tällaisista kehittämiskokonaisuuksista ovat esimerkiksi kansalaisten käyttöliittymäpalvelut, sosiaalihuollon arkisto ja potilastiedon arkiston seuraavat vaiheet. Haasteeseen vastaamiseksi Tampereen kaupunkiseudun sote työryhmä on käynnistänyt tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan 14.2.2014. Erillinen kehittämispäivä asiantuntija alustuksineen pidettiin 21.3.2014. Työtä on jatkettu edelleen 14.2.2014 asetetun pientyöryhmän toimesta. Pientyöryhmän linjausten mukaisesti on päädetty laatia kartoitus tulevaisuuden sote palveluista. Työtä toteuttaa työssäoppimisharjoittelijana kuntayhtymässä toimiva HM Kimmo Nissinen Tampereen yliopiston hyvinvointiteknologia alan koulutusohjelmasta. Kartoitusta on laadittu kesän 2014 aikana ja se on valmistumassa syyskuussa 2014. Kartoituksessa käsitellään ja esitellään erilaisia hyvinvointiteknologisia kokeiluja Suomesta ja muualta sekä myös luodataan uu 9/15

simpia kiinnostavia teknologisia innovaatioita. Kartoituksen on tarkoitus tukea seudun sote palveluiden tulevaisuusvision laadintaa. Kartoitus esitellään kokouksessa. Liite: kartoituksen nykyinen vaihe merkitä kartoituksen edistymisen tiedoksi sekä ohjeistaa kartoituksen laadinnan viimeistelyä. Työryhmä päätti, että visiota työstämään valittu pientyöryhmä jatkaa vision työstämistä raportin pohjalta sekä pohjustaa mallia erilaisten asiaan liittyvien hankkeiden yhdistämiselle. 8 ESITYSLUONNOS SOTE JÄRJESTÄMISLAIKSI Sote järjestämislailla on tarkoitus säätää sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain mukainen toiminta alkaisi 1.1.2017. Toiminnan puitteissa viisi sosiaali ja terveysaluetta järjestäisi kaikki julkiset sosiaali ja terveydenhuollon palvelut. Maantieteellisesti kaavaillut sote alueet pohjautuvat nykyisiin erityisvastuualueisiin, mutta rajat voivat poiketa nykyisten erityisvastuualueiden rajoista. Toimintamuodoltaan sote alue on kuntayhtymä, johon kuuluvat kaikki alueen kunnat. Sotealueisiin kuuluvista kunnista sekä siirtymäkauden henkilöstö ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Kunnat ja kuntayhtymät säilyvät jatkossakin palveluiden tuottajina. Sote alue päättää, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Tuottamisvastuullisella taholla pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote palveluista yhte näisenä kokonaisuutena. Sote aluetta ohjataan järjestämispäätösten kautta, joka laaditaan joka neljäs vuosi. Päätös laaditaan yhteistyössä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista 10/15

sote palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Lisäksi järjestämispäätös käsitellään ja hyväksytään sote alueen ja STM:n neuvottelumenettelyssä. Järjestämispäätöksessä on tarkoitus sopia, miten alueen asukkaiden sosiaali ja terveyspalvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja varmistetaan mm. palvelujen saatavuus, laadukkuus ja kustannustehokkuus. Juridisesti sote alueen kuntayhtymään ja hallintoon sovelletaan pääsääntöisesti kuntalakia. Jokaisella jäsenkunnalla on vähintään yksi edustaja sote alueen kuntayhtymän yhtymäkokouksessa/neuvostossa Kunnan edustajien äänimäärä päätöksenteossa perustuu kunnan asukaslukuun. Yhden kunnan edustajien äänimäärä ei voi kuitenkaan ylittää 50 prosenttia. Nykyisten kuntien ja kuntayhtymien sote henkilöstö siirtyy hallinnollisesti tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen. Sosiaali ja terveydenhuollossa käytettävän omaisuuden järjestelyistä sovitaan kuntien kesken. Jos kunnat eivät sovi omaisuusjärjestelyistä, omaisuus jää nykyisille omistajille. Kansallista ohjausta vahvistetaan perustamalla sosiaali ja terveysministeriöön ohjausyksikkö lain toimeenpanoa ja seurantaa varten. Sotealueen on neuvoteltava ministeriön kanssa vuosittain alueensa tehtävien ja palvelujen toteuttamisesta. Lisäksi perustetaan erillinen sosiaalija terveydenhuollon neuvottelukunta, jossa on muun muassa sotealueiden edustus. Sote alueen ja palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien on kuultava asukkaiden näkemyksiä palvelujen laadusta ja toimivuudesta ja otettava ne huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. STM seuraa sote aluiden ja palvelun tuottajien toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ja siitä raportoidaan eduskunnalle. Valvonnasta vastaavat edelleen aluehallintovirastot ja Valvira. Lisäksi sote alueiden ja palveluja tuottavien kuntien on laadittava omavalvontaohjelmat. Lakiluonnoksessa ei oteta kantaa yksityiskohtaisesti palveluiden saavutettavuuteen, vaan puhutaan yleisesti määrittelemättömistä lähipalveluista ja niiden turvaamisesta. käydä keskustelun aiheesta. Työryhmä kävi kuntakierroksen aiheesta sekä kuntien asian käsittely 11/15

aikatauluista kunnissa. Tuukka Salkoaho selosti ajankohtaisesta alueellisesta tilanteesta. 9 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA BUDJETTI 2015 Seutujohtaja Nurminen 13.5.2014 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL aiesopimus. Strategian tuki vuosisuunnitteluun on viime vuosina ohentunut ja strategian uudistamisesta on tarve keskustella myöhemmin. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä 2013. Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet. Myös valmistautuminen soteuudistukseen on ollut ja jatkuu ajankohtaisena. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL hankkeiden toteutus ja MAL sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun 12/15

maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Yhteistyömahdollisuuksia on niin operatiivisessa kuin strategisessa yhteistyössäkin. Yhteistyön mahdollisia painopisteitä 2015: Palveluyhteistyö Lukioyhteistyön syventäminen Rakennusvalvontayhteistyön syventäminen Ikäihmisten kotihoidon parhaat käytännöt Uudet palvelumallit sote tuotannossa Infrapalvelujen tuotteistusyhteistyö Tukipalveluyhteistyö (esim. HR palveluissa) MAL yhteistyö MAL2 sopimuksen seuranta MAL 3 sopimuksen valmistelu MAL hankkeiden toteutus Paikkatietopalvelujen kehittäminen AiRRport lentokenttähankkeen toteutuksen edistäminen Edunvalvonta liikennepoliittiseen suunnitelmaan Seuturaitiotien suunnittelu Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 461500,00 475300,00 489600,00 Sivukulut 90800,00 93100,00 95900,00 98800,00 Henk.kulut yht. 541000,00 554600,00 571200,00 588400,00 Palvelujen ostot 423400,00 408000,00 420200,00 432800,00 Vuokrat 54000,00 55400,00 57100,00 58800,00 Tarv., yms. 17900,00 18300,00 18800,00 19400,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1042300,00 1073500,00 1105800,00 Toimintakate 0 0 0 0 13/15

Jäsenkuntien maksuosuudet: TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä 525 100 1 042 300 1 042 300 1 042 300 0 0,0 Kangasala 30 345 8,2 85 593 85 593 86 030 438 0,5 Lempäälä 21 829 5,9 61 572 61 572 61 226 346 0,6 Nokia 32 690 8,8 92 207 92 207 92 393 186 0,2 Orivesi 9 630 2,6 27 163 27 163 27 332 169 0,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 812 51 812 51 768 45 0,1 Tampere 220446 59,7 621 801 621 801 620 885 916 0,1 Vesilahti 4 473 1,2 12 617 12 617 12 671 54 0,4 Ylöjärvi E 31 743 8,6 89 536 89 536 89 997 461 0,5 m Lisäksi kuntayhtymä organisoi jo viidettä vuotta seutuyhteistyötä tukevan kansallisen MAL verkoston toimintaa. Verkoston tehtävänä on kehittää erilaisia MAL ohjauskeinoja, suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Kuluvana vuonna verkoston toimet ovat painottuneet mm. täydennysrakentamiseen, asemanseutujen kehittämiseen sekä MALaiesopimusmenettelyyn. Verkoston rahoitukseen ei käytetä jäsenkuntien maksuosuuksia, vaan sen rahoitus koostuu osallistuvien seutujen jäsenmaksuista, ministeriöiden avustuksista sekä Kuntaliiton ja ARAn osallistumismaksuista. Verkoston toimintaa ohjaa kansallinen ohjausryhmä. merkitä budjettivalmistelun tiedoksi sekä keskustella 2015 toiminnan painopisteistä. Todettiin, että työryhmän painopisteet 2015 ovat sote uudistukseen valmistautumisessa sekä tulevaisuuden sotepalvelu ICT arkkitehtuurin visioinnissa. 10 MUUT ASIAT Ei muita asioita. 14/15

11 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Muistion vakuudeksi Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.11. Toni K. Laine sihteeri 15/15