VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1
Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suomen talouden ja yhteiskunnan (kehityksen kehityksen) k kannalta keskeisillä k illä aloilla Erityinen tehtävä edistää yritysten teknologista osaamista ja kilpailukykyä y VTT:n tutkimusmenot vuonna 2008 olivat lähes yhtä suuret kuin kolmen teknillisen yliopiston tutkimusmenot yhteensä VTT: 205 milj., yliopistot: 240 milj.; VTT:n henkilöstö 2500 htv, teknilliset yliopistot 3150 htv. VTT ei näyttävästi esillä tuoreimmissa kansallisen tason strategioissa t i ja kehittämislinjauksissa i k i (Innovaatiostrategia, t t i TTN 2008, Kasvutyöryhmä, tulevaisuuskatsaukset) Hallituksen esitys laiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä (edeltävät johtamisjärjestelmien ja organisaation uudistukset) 2
VTT rooli innovaatiojärjestelmässä Valtioneuvoston periaatepäätös 2005: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana t tt vahvistetaan. t VTT kehittää kilpailukykyään ja perusosaamistaan erityisesti Suomen kannalta tärkeillä, valituilla painopistealoilla (Shokit!). Valittujen alojen perusrahoitusta VTT:ssä tulee vahvistaa. TTN:n linjaus 2006 VTT:tä uudistetaan teknologian kehittäjästä innovaatioiden kehittäjäksi. Resurssilisäykset kohdistetaan strategiseen teknologiseen perustutkimukseen, tki k markkinoiden, id nousevien teknologioiden ja yritysten kilpailukyvyn ennakointiin sekä teknologian, palvelujen ja liiketoiminnan konseptuaaliseen kehittämiseen. i VTT osallistuu innovaatiojärjestelmän kansainvälistämiseen ja alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen 3
Keskustelua arvioinnista viitekehys ja menetelmät Systeemisyys - TEM konsernin sisäinen tarkastelu (vrt. teollisuuden rakennemuutos; meneillään olevat innovaatiojärjestelmän uudistukset, infrastruktuuripolitiikka, yliopistouudistus, "huippututkimus", kansainvälistyminen, teknisten tieteiden kehittäminen & tieteellinen jatkokoulutus, tutkimuslaitosten tki it t profilointi, i shokit, kaupallistaminen; i kilpailutilanteet toimijoiden välillä) Pehmeän arviointimenetelmän rajat (vrt. hyödyntäjäryhmiä ja asiakkaita koskevan haastatteluaineiston systemaattinen analyysi ja jatkojalostus, j t kv-vertailut, vertailut, t kvantitatiiviset tii i t volyymi-, tuloksellisuus- ja vaikuttavuustiedot) 4
Arvioinnin johtopäätökset Johtopäätökset ja suoritukset Tutkimuslaitoksen rooli, strategia ja priorisoinnit globaalin ja eurooppalaisen yhteistyön puitteissa (Grand Challenges, ERA, EIT-KIC KIC, SET-Plan)=> kansainvälinen toimija; edellyttää sisältövalintoja sekä yhteistyötä ja työnjakoa muiden kansainväliseen huippuun tähtäävien innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa Infrastruktuurien rien rakentaminen => suhde kansalliseen ja eurooppalaiseen tiekarttaan (julkiset ja yksityiset panostukset) Fokusoituminen monitieteisyys ja laaja-alaisuus? alaisuus? Ydin- ja perusteknologiat suhteessa yliopistoihin? Toiminnan ja yhteistyön painottaminen suuryrityksiin perusteltu. Innovaatiotoiminnan laajentamisen kannalta PK-sektori tärkeä (kansainvälistyminen? ammattikorkeakoulujen ja välittäjäorganisaatioiden rooli) Toiminnan sijoittaminen tutkimusjärjestelmän pirstaleisuus keskeinen ongelma => kriittinen massa; laadukkaat ja vetovoimaiset innovaatioympäristöt Vaikuttavuusarvioinnin kehittymättömyys => konserniohjauksen tietoperustan kehittäminen Kansainvälistyminen edellyttää toimintakulttuurin muutosta koko innovaatiojärjestelmässä (henkilöstöpolitiikka, vetovoimastrategiat, maahanmuuttopolitiikka, palvelurakenteet) 5
KIITOS 6