Ikäihmisten perhehoito

Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 1.11.2011 31.10.2013 -osahanke stm.fi/kaste IKÄKASTE II Osavuorokautinen perhehoito Toimeksiantosopimus Ennakkovalmennus Omaishoitajien vapaapäivät Ikäihmisten perhehoito Kodinomaisuus Perhehoitaja Hoitopalkkio Toimintaohje Pitkäaikainen perhehoito Kulukorvaus Perhekoti Lyhytaikainen perhehoito IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Tietopaketti ikäihmisten perhehoidosta 1

-osahanke on osa Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hanketta Opas liittyy seuraavaan Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II -hankkeen tavoitteeseen: Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tavoitteena on tukea hankekuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. Oppaan kokoamisessa on hyödynnetty Perhehoitoliiton materiaaleja. IKÄIHMISTEN PERHEHOITO - Tietopaketti ikäihmisten perhehoidosta Kirjoittajat: Toimitus: Taitto: Kristiina Hyytiälä ja Mari Peltomaa Antti Hämäläinen Elina Nikkola 2

Sisällys Perhehoito Päijät-Hämeessä 1 Perhehoidon kehittäminen Pätevä-hankkeessa 1 Päijät-Hämeen omaishoitajille suunnattu kysely perhehoidosta 2 Perustietoa perhehoidosta 4 Mitä on ikäihmisten perhehoito? 4 Kenelle perhehoito sopii? 4 Perhehoitaja 5 Perhekoti 5 Hoidettavien määrä perhehoidossa 6 Toimeksiantosopimus 6 Perhehoidon muodot 7 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 8 Perhehoitoon ohjautuminen 9 Lähteet 10 3

Perhehoito Päijät-Hämeessä Ikäihmisten perhehoito on hankkeen toteutusalueen kunnista peruspalvelukeskus Oivan sekä Lahden kaupungin palveluvalikoissa tämän oppaan kokoamishetkellä syksyllä 2013. Oivan kunnista Hollolassa toimii yksi perhehoitaja, joka tarjoaa lyhytaikaista perhehoitoa mahdollistaen näin omaishoitajien vapaapäivien pitämisen. Lahden kaupungissa perhehoidossa on ollut asiakkaita sijoitettuna ajoittain lyhytaikaisessa ja osa-aikaisessa perhehoidossa. Peruspalvelukeskus Oivalla on aikomuksena laajentaa perhehoitoa myös muihin Oivan kuntiin. Heinolan kaupunki on ottamassa ikäihmisen perhehoitoa palveluvalikkoonsa ja käynnistelee perhehoitoa. Perhehoidon kehittäminen Päijät-Hämeen Pätevä-hankkeessa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE 2012 2015) painotetaan, että kuntoutuksen ja muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen osuutta tulee lisätä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa. Tämä tarkoittaa, että asiakkaille ja heitä kotona hoitaville omaisille tulisi tarjota yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ja että laitoshoidon ja pitkäaikaisen hoidon vähentämiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisen ja palvelut yhdistäviä palvelukonsepteja. Perhehoito on yksi uudenlaisista, vaihtoehtoisista tavoista järjestää iäkkään henkilön asuminen ja palvelut. Myös Vanhuspalvelulaissa mainitaan perhehoito yhtenä iäkkäille henkilöille järjestettävänä palvelumuotona Väli-Suomen Ikäkaste II hankekokonaisuuteen kuuluvan Päijät-Hämeen Pätevä -osahankkeen kautta on pyritty osaltaan edistämään ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja (kuntouttava ja avoin päivätoiminta, perhehoito, omaishoitajien tukeminen ja etäteknologian hyödyntäminen kotiin annettavissa palveluissa) sekä osallistamaan ikäihmisiä kehittämistyöhön. Perhehoito on vielä suhteellisen uusi palvelumuoto ja perhehoidosta tiedetään yleisesti ottaen vähän. Tämän oppaan tavoitteena on välittää tietoa ikäihmisten perhehoidosta palvelumuotona Päijät- Hämeen kuntiin sekä Pätevä-hankkeessa tehdystä työstä perhehoidon osalta. 1

-hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut jakaa tietoa ja kokemuksia ikäihmisten perhehoidosta Päijät-Hämeen kuntiin. Tämän lisäksi tavoitteena on ollut selvittää perhehoidon mahdollisuuksia ja käytön monipuolistamista muun muassa omaishoitajuuden tukena. Pätevä-hanke on ollut mukana tukemassa kuntia perhehoidon laajentamisessa sekä perhehoidon ottamisessa palveluvalikkoon. -hanke on järjestänyt hankkeen aikana perhehoidon infotilaisuudet Asikkalassa ja Heinolassa, toteuttanut kaikille omaishoidon tukea saaville ikäihmisten omaishoitajille suunnatun kyselyn perhehoidosta sekä järjestänyt yhdessä kuntien kanssa perhehoitajien rekrytointitilaisuuden Lahdessa. Hankkeen aikana on myös koostettu yhdessä hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa ikäihmisten perhehoidon toimintaohje. Päijät-Hämeen omaishoitajille suunnattu kysely perhehoidosta Ikäihmisten osallistaminen heille kohdennettujen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen on nähty hankkeessa tärkeänä. Osallistamiseen ja osallisuuskysymysten huomiointiin kannustetaan niin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) toimeenpanosuunnitelmassa kuin laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaissa. Pätevä-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2012 hankkeen toteutusalueen kuntien omaishoidon tuen piiriin kuuluville ikääntynyttä läheistään hoitaville omaishoitajille suunnattu kysely ikäihmisten perhehoidosta. Omaishoitajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli osaltaan saada päijäthämäläisten omaishoitajien ääni kuuluviin palveluja kehitettäessä. Kyselyn yhtenä tarkoituksena oli myös kartoittaa omaishoitajien kiinnostusta ikäihmisten perhehoitoa kohtaan. Kysely postitettiin kaikille ikääntyvää läheistään hoitaville Heinolan ja Lahden kaupunkien sekä peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan kuntien omaishoitajille, jotka 2

olivat oikeutettuja omaishoidon tukeen kyselyn postitushetkellä syyslokakuussa 2012. Kysely lähetettiin 781:lle omaishoitajalle ja vastauksia saatiin 408, jolloin kyselyn vastausprosentiksi muodostui 51. Vastaajista 69 % oli naisia ja 31 % miehiä. Vastaajista 2 % oli alle 50-vuotiaita, 18 % 50 65-vuotiaita, 42 % 66 75-vuotiaita, 32 % 76 85-vuotiaita ja 6 % yli 85-vuotiaita. Kokonaisuudessaan hankkeen toteutusalueiden kuntien omaishoitajia kiinnosti palvelumuodoista eniten lyhytaikainen perhehoito (49 %). Kaikista vastaajista jopa viidennes vastasi olevan erittäin kiinnostunut käyttämään perhehoitoa palveluna. Myös osapäiväinen perhehoito ja pitkäaikainen perhehoito herättivät jonkin verran kiinnostusta, mutta näistä palveluista erittäin kiinnostuneita oli melko vähän. Lahtelaisista omaishoitajista 224 vastasi kyselyyn ja heistä 38 vastaajaa (26 %) oli kiinnostunut pitkäaikaisesta perhehoidosta, 116 vastaajaa (66 %) lyhytaikaisesta perhehoidosta ja 57 vastaajaa (39 %) osavuorokautisesta perhehoidosta. Myös heinolalaiset omaishoitajat olivat kiinnostuneimpia lyhytaikaisesta perhehoidosta (58 %). Heinolalaisia omaishoitajia kiinnosti myös osavuorokautinen perhehoito (44 %) ja noin viidesosa (21 %) vastaajista oli kiinnostunut pitkäaikaisesta perhehoidosta. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista lyhytaikainen perhehoito kiinnosti eniten hollolalaisia omaishoitajia. Hollolalaisista omaishoitajista jopa 82 % oli kiinnostunut lyhytaikaisesta perhehoidosta. Reilusti yli puolet hollolalaisista omaishoitajista oli kiinnostunut myös osavuorokautisesta perhehoidosta (60 %) ja noin kolmannes pitkäaikaisesta perhehoidosta (33 %). Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito kiinnostivat eniten peruspalvelukeskus Aavan kuntien omaishoitajia. Pitkäaikaisesta perhehoidosta kiinnostuneita oli joitakin Orimattilassa, Iitissä ja Myrskylässä. Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa on lähtökohtaisesti vähemmän omaishoitajia verrattuna muihin kuntiin, joten myös vastaajien määrät olivat pienemmät. 3

Perustietoa perhehoidosta Mitä on ikäihmisten perhehoito? Ikäihmisten perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoaan. Perhehoitoon sijoittava kunta ja perhe tekevät hoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan perhehoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta ja hoitajan saamasta tuesta. Kenelle perhehoito sopii? On tärkeää, että perhehoitoon valikoituu niitä asiakkaita, joille perhehoito todella sopii. Perhehoito soveltuu parhaiten asiakkaille, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisesti hoivaa ja huolenpitoa öisin sekä pystyvät liikkumaan itsenäisesti apuvälineen avulla tai yhden henkilön avustamana. Perhehoito sopii lievästi ja keskivaikeasti muistisairaille tai ikäihmisille, joiden elämänlaatu on heikentynyt tai jotka kokevat yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Tällä hetkellä suurin käyttäjäryhmä lyhytaikaisen perhehoidon kohdalla ovat omaishoitajat, joille perhehoito mahdollistaa lakisääteisten vapaiden pitämisen. 4

Perhehoitaja Kunta voi hyväksyä perhehoitajaksi henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajana toimivan on pitänyt suorittaa perhehoidon ennakkovalmennus, mutta perhehoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkintoa. Ennakkovalmennuksen järjestämisvastuu on sijoittavalla kunnalla. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ikäihmisiä hoitavalla perhehoitajalla tulisi olla seuraavanlaiset valmiudet: pitää huolta ikääntyvän hyvinvoinnista auttaa ja tukea ikääntyvää hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollistaa ja tukea ikääntyvän ja hänen läheistensä yhteydenpitoa tehdä yhteistyötä ikääntyvän asioissa sitoutua perhehoitajan tehtävään Perhekoti Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajan yksityiskotia, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodissa tulee huomioida mahdollisimman hyvin esteettömyys ja turvallisuus ja sen on oltava annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhekodin jäsenten väliset ihmissuhteet tulee olla kunnossa ja kaikkien perhekodin jäsenten hyväksyä ja olla yksimielisiä kodin perhehoitotoiminnasta. Perhehoidossa olevalla henkilöllä on perhekodissa tasaarvoinen asema muiden perhekodin jäsenten kanssa. Yhteisten tilojen lisäksi perhehoitoon sijoitetulle henkilölle on oltava oma huone. Perhehoidettavalla on halutessaan mahdollisuus kalustaa ja sisustaa oma huoneensa. 5

Hoidettavien määrä perhehoidossa Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää (4) henkilöä hoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuna, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Tällöin perhehoitajalta ei edellytetä erityistä koulutusta. Perhehoitajan tulee kuitenkin suorittaa perhehoidon ennakkovalmennus. Toimeksiantosopimussuhteisessa perhehoidossa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi perhekodissa asuvaa henkilöä. Heistä toisella tulee olla tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- ja terveysalan koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (nykyinen toisen asteen tutkinto tai entinen kouluasteen tutkinto). Mikäli hoitajalla ei ole asianmukaista koulutusta, on hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovittava siitä, miten tarvittavat sairaanhoidolliset palvelut järjestetään. Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus on asiakirja, jossa perhehoitaja ja kunta sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisesta perhehoitoon sijoitetusta asiakkaasta erikseen ja se tehdään aina ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa perheeseen. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja kunnan vastuullinen viranhaltija. Toimeksiantosopimukseen kirjataan muun muassa perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen vapaan ajalta ja hoidon keskeytyessä, perhehoitajan oikeus vapaaseen, sopimuksen kesto ja muita oleellisia hoitoon ja hoidettavaan liittyviä sopimuksellisia asioita. 6

Perhehoidon muodot Perhehoito voi olla perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Pitkäaikaiseksi perhehoidoksi hoito katsotaan silloin kun perhehoidon kesto on enemmän kuin 14 vrk/kk. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa ja se on pääsääntöisesti kestoltaan enintään 14 vrk/kk. Osavuorokautinen perhehoito voidaan toteuttaa kertaluontoisena tai toistuvana jaksottaisena perhehoitona ja se voi olla päivä- tai yöhoitoa. Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan alle 12 tuntia/vrk. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito antavat omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata ja niiden tarkoituksena on myös tukea kotihoitoa, silloin kun kyse on kuntouttavasta lyhytaikaisesta hoidosta kotihoidon tukena. 7

Perhehoidon palkkiot ja korvaukset Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta jokaisesta hoidettavasta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Perhehoitajalain 8.4 2011/317, 2 :n mukaisen hoitopalkkion vähimmäismäärä on pitkäaikaisessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohden 668,13 e kalenterikuukaudessa 1.1.2013 lukien. Kunta voi maksaa 668,13 euron vähimmäismäärää suurempia hoitopalkkioita. Perhehoidosta maksettavan palkkion määrä perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen. Lisäksi huomioidaan, edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemuksia, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta. Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista maksaa kunta perhehoitajalle kulukorvausta. Perhehoitajalaki (1992) oikeuttaa perhehoitajan saamaan vähintään laissa määritellyn minimi kulukorvauksen, joka on 1.1.2013 lukien 401,87 euroa pitkäaikaisessa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, joita aiheutuu muun muassa asumisesta, ravinnosta, henkilökohtaisista tarpeista, virkistys- ja harrastustoiminnasta tai muusta jatkuvaluonteisesta menosta. Korvaus sisältää myös tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittaman indeksitarkistuksen mukaan. Sijoittava kunta on vakuuttanut perhehoitajan työssä tapahtuvan tapaturman varalta. Perhehoidettavan perhehoitokodissa aiheuttamiin vahinkoihin ei kunnilla ole vakuutusta. On suositeltavaa, että perhehoitaja hankkii laajennetun kotivakuutuksen. 8

Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa ja kartuttavat perhehoitajalle eläkettä. Lain mukaan perhehoitajalle maksetaan perhehoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista korvausta jatkuvassa perhehoidossa pitkäaikaisen hoitosuhteen alussa. Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä on 1.1.2013 lukien vähintään 2.854,02 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti. Käynnistämiskorvauksella on tarkoitus kattaa sijoitusvaiheessa hoidon ja perhekodin käynnistämisen kannalta välttämättömät uuden perhehoidossa olevan henkilön henkilökohtaiset ja yhteiseen talouteen liittyvät hankinnat. Korvattavia kohteita voivat olla mm. asuntoon kohdistuvat välttämättömät pienet korjaus- ja muutostyöt, kalustaminen, vuodevaatteet, harrastusvälineet. Perhehoidon asiakasmaksut Pitkäaikaisesta perhehoidosta peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (laki 7 c, asetus 19 ) mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon mukainen maksu. Perhehoidossa oleva asiakas vastaa itse lääkekuluistaan (muun muassa sairaalahoidon, kuntoutuksen, reseptilääkkeiden kuluista). Asiakasmaksua alennetaan em. kuluja vastaavasti. Perhehoidossa olevalta asiakkaalta ei peritä päällekkäin muita avohoidon palvelumaksuja kuten kotihoidon maksu tai päivätoiminnan maksu. Mikäli lyhytaikaista perhehoitoa järjestetään omaishoitajan vapaan ajaksi, peritään hoidosta asiakkaalta 10,60e/vrk. Perhehoitoon ohjautuminen Perhehoitoon ohjaudutaan asiakkuuden mukaisesti joko kotihoidon tai omaishoidon yhteyshenkilön kautta. Kotihoidon tai omaishoidon tuen työntekijä arvioi asiakkaan soveltuvuuden perhehoitoon. Kunnan perhehoidon yhteyshenkilö tekee arviointikäynnin silloinkin kun asiakkaalla ei ole vielä palvelusuhdetta kaupungin palveluihin. 9

Lähteet Ikähoiva-työryhmä. Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ikähoiva työryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Laki 980/2012 Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Perhehoitajalaki 3.4.1992/312 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015. Sosiaali- jaterveysministeriön julkaisuja 2012:1 10

Muistiinpanoja: 11

Muistiinpanoja: 12

stm.fi/kaste Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 1.11.2011 31.10.2013 Ikäkaste Äldre-kaste II oli Väli-Suomen Kaste-alueen ikäihmisten palveluiden kehittämishanke ajalla 1.11.2011 31.10.2013 Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke oli jatkumo 31.10.2011 päättyneelle Ikäkaste -hankkeelle. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy vastasi hankkeen johtamisesta ja koordinoinnista ostopalvelusopimuksella. Ikäkaste Äldre-kaste II koostui viidestä maakunnallisesta ja yhdestä valtakunnallisesta osahankkeesta. Mukana oli kaikkiaan 47 kuntaa ja kolme maakunnallista sote-kuntayhtymää. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin 1,93 miljoonaa euroa, josta valtionavustusta oli noin 1,44 miljoonaa euroa. Lisätietoja: www.ikakaste.fi 13