Omaishoitajien palvelujen käyttö ja kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan

Transkriptio

1 Omaishoitajien palvelujen käyttö ja kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan - raportti päijäthämäläisille omaishoitajille suunnatun kyselyn tuloksista Väli-Suomen Ikäkaste II/ Päijät-Hämeen Pätevä-hanke Kristiina Hyytiälä Mari Peltomaa

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 TAUSTATIETOJA 4 Hoidon pääasiallinen syy 5 OMAISHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS 7 KIINNOSTUS PALVELUIHIN 9 Mitä on ikäihmisten perhehoito 9 Kiinnostus palveluihin 10 Kenelle perhehoito sopii? 14 PALVELUJEN KÄYTTÖ 15 Palvelusetelin käyttö 16 Tyytyväisyys vapaan mahdollistaviin palveluihin 16 Hoitovapaiden järjestelyissä huomioitavat asiat 16 POHDINTA 18 LÄHTEET 19 LIITE 2

3 JOHDANTO Päijät-Hämeen Pätevä-hanke on osa Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanketta ja hankkeen toteutusaika on Hankkeen toteutusalueena on koko Päijät-Häme eli Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki, peruspalvelukeskus Oivan kunnat ja peruspalvelukeskus Aavan kunnat. Taustaorganisaatio ja hanketta hallinnoiva taho on Lahden kaupunki. Hankkeen rahoitus tulee Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta (75 %) sekä hankkeessa mukana olevilta kunnilta (25 %). Hankkeen päätavoitteena on monipuolistaa kotona asumista tukevia palveluja ja lisätä ikäihmisten omaa osallisuutta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä ikäihmisten tavoitteellista ja kuntouttavaa päivätoimintaa, kartoittamalla avoimen päivätoiminnan toteuttamismahdollisuuksia, selvittämällä ikäihmisten perhehoidon mahdollisuuksia ja lisäämällä sitä koskevaa tietoa maakunnassa sekä kartoitetaan kotona asumista tukevaa hyvinvointiteknologiaa. Tämän raportin tarkoituksena on kartoittaa omaishoitajien kiinnostusta uutta palvelumuotoa ikäihmisten perhehoitoa kohtaan sekä selvittää mitä palveluja omaishoitajat ovat käyttäneet pitääkseen vapaata omaishoitotyöstä ja lisäksi selvittää miten kuormittuneeksi omaishoitajat kokevat omaishoitotyön. Tämä tieto on kuntien käytettävissä, kun kunnissa mietitään perhehoidon ottamista palveluvalikkoon sekä perhehoidon laajentamista. Sekä sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa että valmisteilla olevassa Ikälaissa painotetaan vahvasti palvelujen käyttäjien osallistamista kehittämistyöhön. Omaishoitajille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli osaltaan saada päijäthämäläisten omaishoitajien ääni kuuluviin palveluja kehitettäessä. 3

4 TAUSTATIETOJA Pätevä-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2012 hankkeen toteutusalueen kuntien omaishoidon tuen piiriin kuuluville ikääntynyttä läheistään hoitaville omaishoitajille suunnattu kysely ikäihmisten perhehoidosta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää miten kuormittavaksi omaishoitajat kokevat omaishoitajana toimimisen, millaisia palveluita he ovat käyttäneet mahdollistamaan vapaiden pitämisen sekä kartoittaa omaishoitajien kiinnostusta ikäihmisten perhehoitoa kohtaan. Kysely postitettiin kaikille ikääntyvää läheistään hoitaville Heinolan ja Lahden kaupunkien sekä peruspalvelukeskus Oivan ja Aavan kuntien omaishoitajille, jotka olivat oikeutettuja omaishoidon tukeen kyselyn postitushetkellä syys-lokakuussa Omaishoidon tukea saavia omaishoitajia oli ko. kunnissa tällöin yhteensä 781. Kyselyyn vastasi 408 henkilöä, jolloin kyselyn vastausprosentiksi muodostui 51. Vastaajista 69 % oli naisia ja 31 % miehiä. Vastaajista 2 % oli alle 50-vuotiaita, 18 % vuotiaita, 42 % vuotiaita, 32 % vuotiaita ja 6 % yli 85-vuotiaita. Vaikka vastaajista suurin osa (94 %) ei ollut kyselyhetkellä työelämässä, kuitenkin jopa 5 % vastasi olevansa vielä työelämässä mukana. Tulos on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa yhtenä omaishoidon tuen myöntämisen kriteerinä on yleensä se, että hoidettavan hoidontarve on ympärivuorokautista ja näin ollen edellyttää omaishoitajan ansionmenetystä. Tulosta voi selittää se, että niiden vastaajien kohdalla, jotka ovat vastanneet olevansa vielä työelämässä, omaishoidossa voi olla tilapäinen tilanne esimerkiksi hoidettavan hoidollisesti raskas siirtymävaihe kuten saattohoito, siirtyminen laitoksesta kotiin tai toipuminen vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta. Vastaajia oli kaikista hankkeen toteutusalueen kunnista mutta Lahdesta selvä enemmistö (55 %). Ohessa taulukko 1. josta näkyy kuinka paljon kyselyitä lähetettiin ja kuinka paljon vastauksia palautui kuntakohtaisesti. Taulukon kautta saa tietoa myös siitä, minkä verran eri kunnissa toimii ikääntyvää läheistään hoitavia omaishoitajia (vertailu kuntien kesken). 4

5 Vastaajien kotikunta Kyselyn vastaajista suurin osa toimi omaishoitajana Lahti Heinola Hollola Asiakkala Kärkölä Hämeenkoski Padasjoki Sysmä Hartola Nastola/Iitti 224/393 (56 %) 44/79 (55 %) 33/75 (44 %) 19/70 (27 %) 8/13 (61 %) 5/13 (38 %) 10/20 (50 %) 9/13 (69 %) 7/15 (46 %) 28/44 (63 %) puolisolleen (85 %). 9 % vastasi hoitavansa äitiään/isäänsä, noin 3 % muuta sukulaistaan ja 3 % ystävää, tuttavaa tai muuta henkilöä. Kysely oli suunnattu ensisijaisesti omaishoitajille, joiden hoidettava on yli 65-vuotias, mutta vastaajissa oli myös omaishoitajia, joiden hoidettavat olivat alle 50-vuotiaita (0,5 %) tai vuotiaita (3 %). Enemmistö hoidettavista kuitenkin oli vuotiaita (44 %) ja vuotiaita (34 %). Yli 85- vuotiaita hoidettavia oli 19 %. Myrskylä 1/6 (16 %) Suurin osa (90 %) vastasi asumisolosuhteista Pukkila 0 kysyttäessä asuvansa kahdestaan hoidettavan Orimattila 20/42 (47 %) kanssa. 5 % vastasi, että taloudessa asuu myös Yhteensä 408 muita ihmisiä ja 4 % vastaajista asui eri asunnossa kuin hoidettava. Kuntien omaishoidon myöntämisen yhtenä kriteerinä on yleensä se, että hoidettavan hoivan tarve on oltava ympärivuorokautista, jolloin hoitajan on käytännössä asuttava samassa taloudessa. Hoidon pääasiallinen syy Omaishoitajilta kysyttiin heidän hoidettavansa hoidontarpeen pääasiallista syytä. Kysymys oli monivalintakysymys, joten vastaajat pystyivät valitsemaan useamman sopivan vastausvaihtoehdon. Suurin osa vastaajista (43 %) vastasi hoidon pääasialliseksi syyksi dementian tai muistihäiriön, 40 % pitkäaikaisen fyysisen sairauden tai vamman ja 30 % vanhuuteen liittyvän fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen. Kohdassa muu syy (11 %) suuri osa vastaajista oli kirjannut pääasialliseksi hoidon syyksi muistisairauden kuten Alzheimerin taudin, joten yleisesti ottaen muistisairaudet nousivat keskeisimmäksi syyksi hoidontarpeelle. 5

6 Taulukko 2. Hoidon pääasiallinen syy 6

7 OMAISHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS Kyselyssä kartoitettiin miten kuormittavaksi omaishoitajat kokivat omaishoitotyöhön liittyviä asioita. Vastausten perusteella omaishoitajat kokivat kuormittavimmaksi asioiksi omaishoitotyön henkisen ja fyysisen vaativuuden sekä omaishoitotyön sitovuuden ja vastuun. Jopa 45 % vastaajista koki omaistyön sitovuuden ja vastuun erittäin kuormittavaksi ja 41 % koki sen melko kuormittavaksi. 43 % vastaajista oli sitä mieltä, että omaishoitotyön henkinen vaativuus on erittäin kuormittavaa ja 37 % koki sen melko kuormittavaksi. 27 % koki omaishoitotyön fyysisen vaativuuden erittäin kuormittavaksi ja 39 % melko kuormittavaksi. Taulukko 3. Omaishoitotyön kuormittavuus Vastaukset jakautuivat eniten kohdassa, jossa kysyttiin miten kuormittavaksi omaishoitaja kokee sen, että hoidettava on läheinen. 18 % vastaajista ei kokenut sitä lainkaan kuormittavaksi. Noin neljäsosa omaishoitajista koki sen kuitenkin erittäin kuormittavaksi ja yhtä moni vastaajista koki sen melko kuormittavaksi. Hoidettavan muuttunut käytös kuormitti vastausten mukaan vähiten omaishoitajia suhteessa muihin omaishoidon kuormittavuutta kartoittaviin kysymyksiin, vaikkakin noin 15 % vastasi sen olevan erittäin kuormittavaa ja 36 % melko kuormittavaa. Näissä kahdessa edellä mainitussa kysymyksessä ( se, että hoidettava on läheinen ja hoidettavan muuttunut käytös ) oli 7

8 eniten vastaamatta jättäneitä (9 %) suhteessa muihin kuormittavuutta mittaaviin kysymyksiin. Miespuoliset omaishoitajat kokivat suhteessa naisiin henkistä kuormittavuutta omaishoitotyöstä selvästi enemmän. Ne omaishoitajat, joiden hoidettavan hoidontarpeen pääasiallisena syynä oli muistisairaus tai muistihäiriöt, kokivat hoidettavan muuttuneen käytöksen sekä sen, että hoidettava on läheinen selvästi kuormittavimpina asioina omaishoitotyössä. Myös omaishoitotyön henkinen vaativuus näytti kuormittavan eniten juuri heitä. Myös ne omaishoitajat, joiden hoidettavan pääasiallisena hoidontarpeen syynä oli pitkäaikainen vamma tai sairaus, kokivat hoidettavan muuttuneen käytöksen ja sen, että hoidettava on läheinen kuormittavan heitä. Myös henkinen ja fyysinen kuormittavuus oli näiden vastaajien kohdalla korkeammalla suhteessa muihin vastaajiin. Omaishoitajat, joiden hoidettavalla oli meneillään hoidollisesti raskas siirtymävaihe kuten saattohoito, kokivat myös kuormittavuutta siitä, että hoidettava on läheinen. 8

9 KIINNOSTUS PALVELUIHIN Kyselyn yhtenä keskeisenä tavoitteena oli selvittää hankkeen toteutusalueen kuntien omaishoitajien kiinnostusta ikäihmisten pitkäaikaiseen, lyhytaikaiseen sekä osavuorokautiseen perhehoitoon palvelumuotona. Hankkeen toteutusalueen kunnista peruspalvelukeskus Oivassa sekä Lahden kaupungissa löytyy ikäihmisten perhehoito palveluvalikosta. Oivan kunnista Hollolassa toimii yksi perhehoitaja, joka tarjoaa lyhytaikaista perhehoitoa mahdollistaen näin omaishoitajien vapaapäivien pitämisen. Lahden kaupungissa perhehoidossa on ollut asiakkaita sijoitettuna ajoittain lyhytaikaisessa ja osa-aikaisessa perhehoidossa. Perhehoito ei ole kuitenkaan päässyt käynnistymään suuremmalla voluumilla johtuen asiakkaiden rekrytoinnin vaikeudesta. Mitä on ikäihmisten perhehoito? Ikäihmisten perhehoito on hoivaa ja huolenpitoa, joka tapahtuu perhehoitajan omassa yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan, sosiaalista kehitystään ja toimintakyvyn ylläpitoaan. Perhehoitoon sijoittava kunta ja perhe tekevät hoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan perhehoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, kulukorvauksesta ja hoitajan saamasta tuesta. Perhekodilla tarkoitetaan perhehoitajan yksityiskotia, jossa perhehoitoa annetaan. Perhekodin soveltuvuuden hyväksyy kunnan ikäihmisten perhehoidosta vastaava viranhaltija. Perhekodissa tulee huomioida mahdollisimman hyvin esteettömyys ja turvallisuus ja sen on oltava annettavalle perhehoidolle sopiva. Perhehoito voi olla perustuen yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin pitkäaikaista, lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa. Pitkäaikaiseksi perhehoidoksi hoito katsotaan silloin kun perhehoidon kesto on enemmän kuin 14 vrk/kk. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa ja se on pääsääntöisesti kestoltaan enintään 14 vrk/kk. 9

10 Osavuorokautinen perhehoito voidaan toteuttaa kertaluontoisena tai toistuvana jaksottaisena perhehoitona ja se voi olla päivä- tai yöhoitoa. Osavuorokautinen perhehoito on kestoltaan alle 12 tuntia/vrk. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito antavat omaishoitajille ja perhehoitajille mahdollisuuden pitää vapaata ja niiden tarkoituksena on myös tukea kotihoitoa, silloin kun kyse on kuntouttavasta lyhytaikaisesta hoidosta kotihoidon tukena. Kunta voi hyväksyä perhehoitajaksi henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja/tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitajana toimivan on pitänyt suorittaa perhehoidon ennakkovalmennus, mutta perhehoitajalta ei edellytetä sosiaali- ja terveysalan ammattitutkintoa. Kiinnostus palveluihin Omaishoitajilta kysyttiin perhehoidon kiinnostavuuden lisäksi heidän kiinnostustaan päivätoimintaa sekä kotiin tulevaa sijaishoitajaa kohtaan. Vastausvaihtoehtoina oli erittäin kiinnostunut, melko kiinnostunut, vähän kiinnostunut ja ei lainkaan kiinnostunut. Mitä palveluita olisitte kiinnostunut käyttämään? 60,0 % 50,0 % 48,3 % 40,0 % 36,8 % En lainkaan Vähän 30,0 % 20,0 % 10,0 % 8,3 % 5,1 % 2,9 % 25,2 % 20,1 % 15,7 % 13,5 % 11,0 % 8,6 % 6,4 % 25,7 % 24,3 % 19,1 % 16,9 % 15,0 % 12,3 % 12,312,0 % % Melko kiinnostunut Erittäin kiinnostunut 0,0 % Pitkäaikainen perhehoito Lyhytaikainen perhehoito Osapäiväinen perhehoito Hoitaja tulee kotiinne Päivätoiminta Taulukko 4. Omaishoitajien kiinnostus eri palvelumuotoja kohtaan 10

11 Kokonaisuudessaan hankkeen toteutusalueiden kuntien omaishoitajia kiinnosti palvelumuodoista eniten lyhytaikainen perhehoito (49 %). Kaikista vastaajista jopa viidennes vastasi olevan erittäin kiinnostunut käyttämään perhehoitoa palveluna. Omaishoitajat olivat varsin kiinnostuneita myös päivätoiminnasta (41 %) sekä siitä, että hoitaja tulisi hoidettavan kotiin (46 %). Myös osapäiväinen perhehoito ja pitkäaikainen perhehoito herättivät jonkin verran kiinnostusta, mutta näistä palveluista erittäin kiinnostuneita oli melko vähän. Lähes kaikissa hankkeen toteutusalueiden kunnissa omaishoitajia kiinnosti eniten lyhytaikainen perhehoito ja vähiten pitkäaikainen perhehoito. Tämä selittyy varmasti osin sillä, että omaishoitajat harvemmin haluavat hoidettavaansa pysyvään hoitoon, mistä pitkäaikaisessa perhehoidossa olisi kyse, vaan monet oletettavasti haluaisivat hoitaa pääasiassa itse omaistaan, mutta tarvitsisivat tukea nimenomaan vapaapäivien mahdollistamisessa. Taulukossa 5. kolme ensimmäistä vastausvaihtoehtoa (erittäin kiinnostunut, melko kiinnostunut, vähän kiinnostunut) eli kaikki kiinnostuneet on yhdistetty. Näin ollen kuntakohtaiset vastausmäärät kuvastavat kaikkia niitä vastaajia, jotka ovat vastanneet myöntävästi kiinnostuneisuudestaan perhehoitoa kohtaan. Kuten taulukosta 5. näkyy, Lahdessa oli eniten ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneita omaishoitajia, mutta myös lähtökohtaisesti eniten vastaajia. Lahtelaisista omaishoitajista 224 vastasi kyselyyn ja heistä 38 vastaajaa (26 %) oli kiinnostunut pitkäaikaisesta perhehoidosta, 116 vastaajaa (66 %) lyhytaikaisesta perhehoidosta ja 57 vastaajaa (39 %) osavuorokautisesta perhehoidosta. Näin ollen lyhytaikainen perhehoito kiinnosti lahtelaisia omaishoitajia eniten. Lahdessa on tällä hetkellä koulutettuja perhehoitajia, mutta sopivia asiakkaita ei ole saatu rekrytoitua perhehoitoon. Kyselyn tulokset kuitenkin antavat viitteitä siitä, että perhehoidosta kiinnostuneita löytyisi Lahden alueelta. Myös heinolalaiset omaishoitajat olivat kiinnostuneimpia lyhytaikaisesta perhehoidosta (58 %). Heinolalaisia omaishoitajia kiinnosti myös osavuorokautinen perhehoito (44 %) ja noin viidesosa (21 %) vastaajista oli kiinnostunut pitkäaikaisesta perhehoidosta. Peruspalvelukeskus Oivan kunnista lyhytaikainen perhehoito kiinnosti eniten hollolalaisia omaishoitajia. Hollolalaisista omaishoitajista jopa 82 % oli kiinnostunut lyhytaikaisesta 11

12 perhehoidosta. Tulosta selittää varmasti osin se, että Hollolassa lyhytaikainen perhehoito on jo tuttu palvelumuoto omaishoitajille. Reilusti yli puolet hollolalaisista omaishoitajista oli kiinnostunut myös osavuorokautisesta perhehoidosta (60 %) ja noin kolmannes pitkäaikaisesta perhehoidosta (33 %). Asikkalalaisia omaishoitajia kiinnosti myös eniten lyhytaikainen perhehoito (79 %), mutta myös pitkäaikainen perhehoito herätti kiinnostusta (46 %). Vähiten kiinnostusta oli osavuorokautista perhehoitoa kohtaan (39 %). Asikkalassa vastausprosentti kyselyyn oli melko alhainen suhteessa muihin kuntiin, joten luvut ovat suuntaa antavia. Kaikissa peruspalvelukeskus Oivan kunnissa oli kiinnostusta kaikkia perhehoidon muotoja kohtaan, vaikkakin vastaajamäärät olivat melko pieniä. Toisaalta taas pienissä kunnissa on kokonaisuudessaankin melko vähän omaishoitajia. Lyhytaikainen ja osavuorokautinen perhehoito kiinnostivat eniten peruspalvelukeskus Aavan kuntien omaishoitajia. Pitkäaikaisesta perhehoidosta kiinnostuneita oli joitakin Orimattilassa, Iitissä ja Myrskylässä. Peruspalvelukeskus Aavan kunnissa on lähtökohtaisesti vähemmän omaishoitajia verrattuna muihin kuntiin, joten myös vastaajien määrät olivat pienemmät. Esimerkiksi Myrskylän kunnan 6:sta omaishoitajasta 1 vastasi kyselyyn, jolloin kiinnostuneisuus näyttäytyy prosentteina selvästikin suurempana kuin mitä se vastaajamääränä on. Tämän vuoksi vastaajamäärät kertovatkin todenmukaisemmin kiinnostuneisuudesta kuin suorat prosenttimäärät. Kiinnostunut perhehoidosta Pitkäaikaisesta perhehoidosta Lyhytaikaisesta perhehoidosta Osavuorokautisesta perhehoidosta Lahti 25,5 % n=38 65,7 % n=116 38,6 % n=57 Heinola 20,9 % n=5 57,7 % n=15 44 % n=11 Hollola 33,3 % n=7 81,8 % n=18 60,1 % n=9 Asikkala 46,2 % n=6 78,6 % n=11 38,5 % n=5 Kärkölä 20 % n=1 40 % n=2 40 % n=2 Padasjoki 37,5 % n=3 50 % n=4 42,9 % n=3 Hämeenkoski 33,3 % n=1 80 % n=4 75 % n=3 12

13 Orimattila 14,3 % n=2 64,3 % n=9 46,2 % n=6 Iitti 30 % n=3 63,7 % n=7 37,5 % n=3 Hartola - 71,5 % n=5 50 % n=2 Nastola - 44,4 % n=4 44,4 % n=4 Sysmä - 50 % n=5 25 % n=1 Myrskylä 100 % n=1 100 % n=1 - Yhteensä N= 67 N= 201 N=106 Taulukko 5. Omaishoitajien kiinnostus perhehoitoa kohtaan kunnittain Tuloksista kävi ilmi, että ne omaishoitajat, jotka kokivat kuormittavaksi hoidettavan muuttuneen käytöksen, olivat eniten kiinnostuneita kaikista perhehoidon muodoista sekä päivätoiminnasta. Samoin ne omaishoitajat, jotka kokivat kuormittavaksi sen, että hoidettava on läheinen, olivat eniten kiinnostuneita lyhytaikaisesta ja osavuorokautisesta perhehoidosta. Omaishoitajat, jotka kokivat omaishoitotyön kuormittavaksi sitovuuden ja vastuun sekä henkisen ja fyysisen vaativuuden osalta, olivat kiinnostuneimpia lyhytaikaisesta perhehoidosta sekä kotiin tulevasta hoitajasta. Ne vastaajat joiden hoidettavan hoivantarpeen pääasiallisena syynä oli muistisairaus, olivat ylipäätään eniten kiinnostuneita käyttämään palveluja, heitä kiinnosti niin perhehoidon eri muodot, päivätoiminta kuin myös se, että hoitaja tulisi kotiin. 13

14 Kenelle perhehoito sopii? Omaishoitajista suurin osa oli sitä mieltä, että ikäihmisten perhehoito sopii parhaiten yksinäisille ikäihmisille (61 %) sekä ikäihmiselle, jolla ei ole omaisia (59 %). Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että perhehoito sopii hyvin myös omaishoidettavalle hoitajan vapaan ajaksi. Vajaa puolet vastaajista arvioi perhehoidon sopivan hyvin muistisairaalle (41 %) ja reilu kolmannes vastasi perhehoidon sopivan hyvin myös turvattomalle ikäihmiselle (40 %). Perhehoito nähtiin hyvänä vaihtoehtona myös vammaiselle ikäihmiselle (28 %), liikuntakyvyttömälle (24 %) sekä sairaalasta kotiutuvalle ikäihmiselle (34 %). Perhehoidon mahdollisuudet päihde- ja mielenterveyskuntoutujalle nousivat myös esiin vastauksissa. Taulukko 6. Perhehoidon soveltuvuus eri kohderyhmille 14

15 PALVELUJEN KÄYTTÖ Suurin osa omaishoitajista oli käyttänyt lyhytaikaishoitojaksoja (41 %) vapaidensa mahdollistamiseen. Noin kolmanneksella (32 %) vastaajista sukulainen, tuttava tai naapuri oli lomittanut omaishoitajia heidän vapaapäiviensä ajan. Kotiin tulevaa sijaishoitajaa oli käyttänyt 14 % ja päivätoimintaa 12 % vastaajista. Perhehoitoa oli käyttänyt 1,5 %. Hankkeen toteutusalueiden kunnissa perhehoitoa ei ole tarjolla kuin Hollolassa ja Lahdessa, joten odotettavissa oli, että kovin moni ei ole käyttänyt perhehoitoa vapaidensa pitämiseen. Tuloksista voidaan päätellä, että suuri osa omaishoitajista pyytää sukulaisilta tai tuttavilta apua omien lomiensa pitämiseen ilman varsinaisia sijaistamissopimuksia koska lyhytaikaishoitojaksojen lisäksi on olemassa rajoitetusti muita palvelumuotoja, jotka mahdollistavat vapaan pitämisen. Taulukko 7. Omaishoitajien käyttämät vapaiden pitämisen mahdollistavat palvelut 15

16 Palvelusetelin käyttö Kyselyssä kartoitettiin sitä, minkä palveluiden hankkimiseen omaishoitajat olivat käyttäneet palveluseteliä. Osa vastaajista ei ollut käyttänyt ollenkaan palveluseteliä tai heillä ei ollut tietoa siitä mistä palvelusetelin saa tai mihin sitä voidaan käyttää. Suuri osa vastaajista oli käyttänyt palveluseteliä kotiin tulevan sijaishoitajan hankkimiseen sekä päivätoimintaan. Osa vastaajista oli käyttänyt palveluseteliä hoidettavan lyhytaikaishoitojaksoihin. Omaishoitajat raportoivat käyttäneensä palveluseteliä myös muihin kotipalveluihin kuten siivoukseen, saunotus- tai kylvetyspalveluihin, hoidettavan ulkoilutusapuun sekä muihin kodinhoitotöihin. Kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa omaishoitajien ei ole mahdollista käyttää palveluseteliä lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Tyytyväisyys vapaan mahdollistaviin palveluihin Kyselyn kautta kartoitettiin omaishoitajien tyytyväisyyttä heidän käyttämiinsä palveluihin, jotka ovat mahdollistaneet vapaiden pitämisen. Selvä enemmistö kysymykseen vastanneista, oli tyytyväisiä saamaansa palveluun, iso osa jopa hyvin tai erittäin tyytyväisiä. Omaishoitajat kokivat olevansa tyytyväisiä palveluun, jos hoidettava oli tyytyväinen saamaansa hoitoon ja hoitopaikkaan. Osa omaishoitajista korosti, että oli tyytyväinen nimenomaan hoidon laatuun. Enemmistö vastaajista koki hoidon kustannusten olevan kohtuulliset, mutta joidenkin vastaajien mielestä hoito on liian kallista. Myös vapaiden saatavuus jakoi omaishoitajien mielipiteitä; osa oli sitä mieltä, että palvelun saatavuus on ollut hyvää ja osa koki, että hoitopaikkaa on vaikea saada. Joidenkin omaishoitajien mielestä palvelusetelin kattavuus on heikko, joten suurimman osan palveluista omaishoitaja joutuu maksamaan itse. Kokonaisuutena omaishoitajat kuitenkin tuntuivat olevan melko tyytyväisiä saamiinsa vapaan mahdollistaviin palveluihin. Hoitovapaiden järjestelyissä huomioitavat asiat Kyselyn yhdessä avoimista kysymyksistä selvitettiin mitä asioita omaishoitajat toivoisivat otettavan huomioon hoitovapaiden järjestelyissä. Yleisesti ottaen omaishoitajat toivoivat, että hoitovapaiden järjestelyissä huomioitaisiin paremmin palvelujen yleinen saatavuus, säännöllisyys ja joustavuus. Omaishoitajat toivoivat, että äkilliseen tarpeeseen tai lyhyempien asiointivapaiden ajaksi olisi käytettävissä hoitovapaan mahdollistavia 16

17 palveluja. Vastaajien mielestä olisi lisäksi tärkeää saada kotiin tuttu samana pysyvä hoitaja. Myös hoitopaikan suhteen toivottiin, että hoitopaikka olisi aina sama, tuttu paikka. Omaishoitajat kokivat haasteelliseksi saada hoidettavaa lähtemään kotoa vieraaseen ympäristöön hoitoon ja osa omaishoitajista koki itsekin, ettei mielellään lähde kotoaan muualle vapaapäivien ajaksi. Näin ollen hoitajana ja vapaapäivien mahdollistajina ovat usein toimineet omaishoitajien omat lapset, tuttavat tai muut sukulaiset. Osa omaishoitajista ei ollut käyttänyt vapaita ollenkaan. Enemmistö niistä omaishoitajista, jotka olivat käyttäneet palveluita, kokivat että kaikki asiat ovat sujuneet hyvin hoitovapaiden järjestelyissä. Osassa vastauksista nousi esiin myös vapaapäivien lisätarve, palvelusetelien hyödyntämisen mahdollisuuksien lisääminen sekä toive palvelujen edullisuudesta. Joissakin vastauksissa nousi esiin toive, että hoitopalvelu olisi kuntouttavaa ja virikkeellistä. Avoimissa vastauksissa korostui myös se seikka, että omaishoidettavat eivät usein hyväksy hoitajakseen muita henkilöitä kuin omaishoitajansa, joka useimmiten on oma puoliso. Vastauksista koottiin sanapilvi, jossa suurimmalla fontilla näkyvät ne asiat, jotka nousivat vastauksissa selvästi keskeisimpinä teemoina esiin. 17

18 POHDINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE ) painotetaan, että kuntoutuksen ja muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen osuutta tulee lisätä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa. Tämä tarkoittaa, että asiakkaille ja heitä kotona hoitaville omaisille tulisi tarjota yksilöllisesti räätälöityjä palveluja ja laitoshoidon ja pitkäaikaisen hoidon vähentämiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisen ja palvelut yhdistäviä palvelukonsepteja. Perhehoito on yksi vaihtoehto uudenlaiselle tavalla järjestää iäkkään henkilön asuminen ja palvelut. Myös tulevassa Ikälaissa mainitaan perhehoito yhtenä iäkkäille henkilöille järjestettävänä palvelumuotona. Perhehoito on siis yhdenlainen inhimillinen tapa järjestää iäkkään henkilön hoivaa ja huolenpitoa. Kuten ei mikään palvelumuoto, niin ei myöskään perhehoito sovi kuitenkaan kaikille. On tärkeää, että perhehoitoon valikoituu niitä asiakkaita, joille perhehoito todella sopii. Perhehoito soveltuu parhaiten asiakkaille, jotka eivät vielä tarvitse säännöllisesti hoivaa ja huolenpitoa öisin sekä pystyvät liikkumaan itsenäisesti apuvälineen avulla tai yhden henkilön avustamana. Perhehoito sopii lievästi ja keskivaikeasti muistisairaille tai ikäihmisille, joiden elämänlaatu on heikentynyt tai jotka kokevat yksinäisyyttä tai turvattomuutta. Tällä hetkellä suurin käyttäjäryhmä lyhytaikaisen perhehoidon kohdalla ovat omaishoitajat, joille perhehoito mahdollistaa lakisääteisten vapaiden pitämisen. Kyselyn korkean vastausprosentin ja vastausten perusteella voi päätellä, että vaikka kyseessä on uusi ja monille melko tuntematon palvelumuoto, perhehoito on herättänyt kiinnostuksen päijäthämäläisissä ikäihmisten omaishoitajissa. Kyselyn tuloksiin on kuitenkin varmasti vaikuttanut se tosiasia, että ikäihmisten perhehoidosta tiedetään lähtökohtaisesti melko vähän. Palvelumuotoa tulisi tehdä paremmin tunnetuksi, jotta omaishoitajat voisivat arvioida palvelun kiinnostavuutta oikeilla tiedoilla. Jotta ikäihmisten perhehoito saataisiin kuntien palveluvalikkoon sekä vahvistettua perhehoidon asemaa palveluvalikossa olisi ensiarvoisen tärkeää, että vanhustyön johto on sitoutunut ko. palvelun käyttöönottoon ja eteenpäin viemiseen, ja perhehoidolla on oma paikkansa palvelujärjestelmässä. On myös tärkeää, että ammattihenkilöstöllä on tietoa ja taitoa ohjata asiakkaita perhehoitoon sekä tukea perhehoitajaa työssään. 18

19 LÄHTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE ) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 19

20 LIITE 1 SAATE 9/2012 Hyvä Omaishoitaja! Ikäkaste II/Päijät-Hämeen Pätevä-hanke selvittää yhdessä Päijät-Hämeen kuntien kanssa omaishoitajien kiinnostusta ikäihmisten perhehoitoa kohtaan. Tässä kirjeessä lähetämme teille esitteen, jossa kerrotaan, mitä ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan. Lisäksi toivomme, että vastaatte kyselyymme, jotta saamme tietoa ikäihmisten perhehoidon kaltaisen palvelun tarpeesta. Kyselyn voitte palauttaa oheisessa palautuskuoressa, jossa on osoitetiedot valmiina ja postimaksu on maksettuna. Palautathan kyselyn 2-3 viikon kuluttua kyselyn saamisesta! Mielipiteenne on tärkeä, jotta palvelut kehittyvät vastaamaan tarpeisiinne mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa. Mikäli haluatte lisätietoa kyselyyn liittyen, voitte ottaa yhteyttä Pätevähankkeen projektipäällikköön. Kristiina Hyytiälä kristiina.hyytiala@lahti.fi Yhteistyöterveisin Kristiina Hyytiälä 20

21 KYSELY PERHEHOIDOSTA (Ympyröi oikea vaihtoehto/vaihtoehdot) 1. Oletteko? 1 Mies 2 Nainen 2. Ikänne? 1 Alle Yli Kotikunta? 1 Lahti 10 Nastola 2 Heinola 11 Iitti 3 Hollola 12 Orimattila 4 Asikkala 13 Pukkila 5 Padasjoki 14 Myrskylä 6 Hämeenkoski 7 Kärkölä 8 Sysmä 9 Hartola 4. Oletteko työelämässä? 1 Kyllä 2 Ei 5. Hoidatteko? 1 Puolisoanne 2 Äitiänne / isäänne 3 Muuta sukulaistanne 4 Ystäväänne / tuttavaanne 5 Muuta henkilöä, ketä? 6. Hoidettavanne ikä? 1 Alle

22 Yli Asutteko? 1 Kahdestaan hoidettavan kanssa 8. Mikä on hoidon pääasiallinen syy? 2 Meidän lisäksemme taloudessa asuu muita henkilöitä, keitä? 3 Asun eri asunnossa kuin hoidettava 1 Vanhuuteen liittyvä fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen 2 Dementia, muistihäiriö 3 Pitkäaikainen fyysinen sairaus tai vamma 4 Psyykkinen sairaus 5 Kehitysvammaisuus 6 Lyhytaikainen tai tilapäinen hoidon tarve 7 Hoidollisesti raskas siirtymävaihe (esim. saattohoito, siirtyminen laitoksesta kotiin, toipuminen vakavasta sairaudesta tai onnettomuudesta) 8 Muu, mikä? 9. Miten kuormittavaksi arvioitte seuraavat omaishoitoon liittyvät asiat? Erittäin Melko Hieman Ei lainkaan kuormittavaa kuormittavaa kuormittavaa kuormittavaa Omaishoitotyön sitovuus ja vastuu Hoidettavan muuttunut käytös Se, että hoidettava on läheinen Omaishoitotyön fyysinen vaativuus Omaishoitotyön henkinen vaativuus 22

23 10. Oletteko käyttänyt joitakin kotiin annettavia palveluita, jotta pystyisit pitämään vapaata omaishoitajan tehtävästä? 1 Kyllä 2 En, kertokaa miksi ette? 11. Mitä seuraavista palveluista käytätte tai olette käyttänyt vapaan saamiseksi omaishoitajan tehtävästä? 1 Lyhytaikaishoitojaksot 2 Päivätoiminta 3 Kerhotoiminta 4 Kotiin tuleva sijaishoitaja 5 Sukulainen / tuttava / naapuri lomittaa 6 Perhehoito 7 Muu, mikä? 12. Oletteko käyttänyt palveluseteliä yllämainituissa palveluissa? 1 En 2 Kyllä, missä palveluissa? 13. Jos olette käyttäneet palveluja, jotka ovat mahdollistaneet vapaan pitämisen omaishoitajan tehtävästä, kuinka tyytyväinen olette ollut palveluihin (muun muassa hoidon laatu, saatavuus, kustannukset)? 23

24 14. Mitä asioita toivoisitte otettavan huomioon hoitovapaiden järjestelyissä? 15. Olisitteko kiinnostunut käyttämään seuraavia palvelumuotoja läheisenne hoidon järjestämiseksi? (katso esite perhehoidosta) Erittäin Melko Vähän En lainkaan kiinnostunut kiinnostunut Pitkäaikainen perhehoito (hoidettava asuu pysyvästi perhehoitokodissa) Lyhytaikainen perhehoito (hoidettava on perhehoitokodissa lyhyitä jaksoja esim. omaishoitajan vapaan järjestämiseksi) Osapäiväinen perhehoito (hoidettava on perhehoitokodissa osan vuorokaudesta) Hoitaja tulee kotiinne Päivätoiminta Kenelle ikäihmisten perhehoito mielestäsi sopii? Valitse sopivimmat vaihtoehdot. 1 Muistisairaalle 3 Yksinäiselle 4 Vammaiselle ikäihmiselle 5 Liikuntakyvyttömälle 6 Turvattomalle 7 Sairaalasta kotiutuvalle 8 Omaishoidettavalle hoitajan vapaan ajaksi 9 Ikäihmiselle, jolla ei ole omaisia 10 Mielenterveyskuntoutujalle 11 Päihdekuntoutujalle 12 Jollekin muulle, kenelle? 24

25 17. Mitä kriteereitä asettaisit; a) ikäihmisten perhehoitajana toimivalle henkilölle? b) perhehoitokodille? Halutessanne, voitte olla yhteydessä Pätevä-hankkeen työntekijään Kristiina Hyytiälään