OMAISHOIDONTUEN TOIMINTA- KÄYTÄNNÖT 1.1.2017 alkaen
Sisällys 1. OMAISHOIDON MÄÄRITELMÄ JA MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET... 3 2. OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN... 4 3. OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION MÄÄRÄT JA KRITEERIT HOITOISUUSLUOKITTAIN... 5 4. OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION MAKSAMISEN KESKEYTTÄMINEN JA PÄÄTTYMINEN... 8 5. OMAISHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT JA HOIDETTAVAN HOIDON JÄRJESTÄMINEN... 9 6. OMAISHOITOSOPIMUS JA HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 10 7. OMAISHOITAJALLE ANNETTAVA TUKI JA OHJAUS... 10
3 1. OMAISHOIDON MÄÄRITELMÄ JA MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoito on hoitomuoto, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden ja/tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa ja/tai huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Säännöllinen hoito ja huolenpito järjestetään hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toimesta. Konkreettisen henkilökohtaisen avustamisen lisäksi huolenpito voi olla myös hoidettavan päivittäisten toimien valvontaa, ohjausta ja tukemista. Ohjauksen, valvonnan ja tuen tarve koskee erityisesti henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia, aivovamma tai muistisairaus, kehitysvammaisia henkilöitä sekä muita henkilöitä, joilla on psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. Omaishoitoon voi sisältyä myös hoidettavan auttamista kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on esimerkiksi pelkästään ruuanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Arvioinnissa otetaan huomioon myös perheen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vastuu lapsesta. Hoitaja voi olla omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Hoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi. Hänen on kyettävä sitoutumaan sekä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta. Hoitajan on oltava valmis huolehtimaan hoivasta ja huolenpidosta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hoitajan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huo-
4 miota mm. hänen omiin sairauksiinsa, muistiin, liikuntakykyyn ja elämäntapoihin. Hoitajan sopivuuteen vaikuttaa myös sosiaaliset syyt, esim. hoitajan liiallinen päihteiden käyttö. Kunta voi pyytää hoitajalta selvitystä hänen terveydentilastaan. Hoitoisuusluokkaa ja hoidettavan toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne. Arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen tila, ikä, muut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteiskunnan tukimuodot. Omaishoidolla yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa pyritään takaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Hoidettavan kodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään terveydentilaa koskevia lausuntoja sekä tarvittaessa muita selvityksiä/lausuntoja. 2. OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN Omaishoidon tukea voi hakea ilman erillistä hakuaikaa. Lasten ja kehitysvammaisten osalta hakemukseen liitetään ajantasainen lääkärin C-lausunto. Aikuisten osalta lääkärintodistusta ei tarvita, jos hakija antaa luvan terveystietojärjestelmään kirjattujen tietojen katseluun siltä osin, kuin se on välttämätöntä omaishoidontukihakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemuksen saapumisen jälkeen omaishoidon tuen palveluvastaava/palveluohjaaja on yhteydessä omaishoitajaksi hakeutuvaan henkilöön sopiakseen kotikäynnistä. Kotikäynnillä on läsnä palveluvastaava/palveluohjaaja, omaishoitaja ja omaishoidettava. Paikalla voi olla myös muita omaisia tai läheisiä, jotka asiakas haluaa osallistuvan kotikäyntiin. Kotikäynnillä keskustellaan ja selvitetään omaishoidettavan toimintakyky ja hoidon tarvetta. Lisäksi keskustellaan mitä asioita omaishoitaja tekee ja mitä palveluita asiakas saa muualta tai tekee itse. Kotikäynnillä palveluvastaava/palveluohjaaja ohjaa ja neuvoo muista asioista ja palveluista, kuten esimerkiksi hoitotuesta ja apuvälineistä. Kaikki omaishoidon tukihakemukset käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluu palvelupäällikkö, lääkäri, sosiaalityöntekijä (lapset ja kehitysvammaiset) ja palveluvastaa-
5 va/palveluohjaaja. Moniammatillinen työryhmä keskustelee hakemuksesta kotikäynnin tehneen palveluvastaavan/palveluohjaajan esittelyn, kotikäyntimuistion, mahdollisten lisäselvitysten ja lääkärinlausuntojen perusteella. Keskustelun perusteella palvelupäällikkö tekee myönteisen tai kielteisen päätöksen tuen myöntämisestä. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jossa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Omaishoidon tukea ja tuen korotusta ei makseta takautuvasti. Palkkio maksetaan myöntämiskuukauden alusta. Tukea tai sen mahdollista korotusta myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon, poikkeuksena saattohoitopäätöksen saaneet asiakkaat. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä. 3. OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION MÄÄRÄT JA KRITEERIT HOI- TOISUUSLUOKITTAIN Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Hoitopalkkio on 1.1.2017 lukien vähintään 392,00 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 784,01 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio suoritetaan omaishoitajalle. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitopalkkiot tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Indeksitarkistus on 1.1.2017 lukien noin 1,17 %. Alle 1-vuotiaan lapsen hoitoon ei pääsääntöisesti myönnetä omaishoidon tukea, koska lapsi ikänsä perusteella on kokopäiväisen hoidon tarpeessa. Omaishoidon tuki kohdennetaan ensisijaisesti vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja kehitysvammaisten henkilöiden hoitoon. Omaishoidon tukea myönnettäessä hoidettavan hoidon ja huolenpidon vaativuutta ja sitovuutta verrataan samanikäisen vammattoman tai terveen henkilön hoidon tarpeeseen. Lasten osalta si-
6 donnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Lasten ja kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla hoidon tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä suoriutumiseen päivittäisistä toimista. Itsenäistä selviytymistä ja yksinoloa arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ikä ja se, missä määrin tämän ikäinen lapsi edellyttää normaalisti valvontaa ja huolenpitoa. Merkittävää eroa ikätasoon edellytetään useilla päivittäisten toimintojen osa-alueilla. Tuen myöntämiseen eivät vaikuta muut esimerkiksi perhetilanteesta johtuvat syyt. Omaishoidon tukea haettaessa hakija antaa tuen myöntäjälle oikeuden tarkistaa perheen mahdollinen lastensuojelun asiakkuus. Omaishoidon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä, mikäli perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Hoitoisuusluokka 1 jatkuva hoidon tarve: tuki 387,49 euroa/kk Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa, valvontaa ja/tai ohjausta henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa, joita ovat esimerkiksi lääkehoito, ruokailu, peseytyminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. Hoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioitavissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi kommunikaatioon, valvonnan ja ohjauksen sekä erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Hoidettava tarvitsee ohjausta ja valvontaa kodin ulkopuolella liikkumisessa. Hoidettava ei yleensä tarvitse hoitoa ja huolenpitoa yöaikaan Hoidettava voi olla osan päivästä tai yön yksin, mutta ei voi pääsääntöisesti asua yksin Hoitoisuusluokka 2 jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: tuki 675,52 euroa/kk Hoivatyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa ja toisen henkilön apua esim liikkumisessa, wc-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailuissa ja lääkityksestä huolehtimisessa.
7 Hoidettava voi tarvita hoitoa ja huolenpitoa myös yöaikaan Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla osan päivästä yksin Hoitoisuusluokka 3 jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: tuki 774,98 euroa/kk Maksetaan hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, jolloin omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai hoidettavalla on todettu äkillinen vakava sairaus. Hoidettavuus on verrattavissa laitoshoidossa olevan henkilön hoitoon ja huolenpitoon Hoivatyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erittäin raskasta Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa ja toisen henkilön apua esim. liikkumisessa, wc-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailuissa ja lääkityksestä huolehtimisessa Yöaikaan tarvittava hoito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla vähäisen ajan päivästä yksin Hoitoisuusluokka 4 korotettu omaishoidon tuki: tuki 1349,72 euroa/kk Korkeimman maksuluokan omaishoidon tuen tarkoitus on mahdollistaa omaishoitajan työstä pois jääminen, ja sitä voidaan myöntää esimerkiksi omaisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi määräaikaisesti. Korkeinta hoitopalkkiota maksetaan enintään neljän kuukauden ajan. Tämän jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Korkeinta tukea ei makseta, mikäli hoitaja saa tältä ajalta vuorotteluvapaakorvausta tai hoitaja on oikeutettu sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan. Hoitopalkkiota voidaan alentaa hoitoisuusluokissa II-IV 20 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontuesta, jos asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7 tunniksi päivässä, ja omaishoidon tarve on vuorokauden aikana vähäistä. Hoidon ja huolenpidon tarpeen vähäisyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kotona vietetty aika.
8 Jos hoidettava on esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä jaksohoidossa kaksi viikkoa kerrallaan tai vähintään kaksi viikkoa kuukaudesta, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan kokonaisuutena ottaen katsoa olevan vähäistä. Tällöin maksetaan 50 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontuesta. 4. OMAISHOIDON TUEN HOITOPALKKION MAKSAMISEN KESKEYTTÄ- MINEN JA PÄÄTTYMINEN Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytetään kuukauden kuluttua. Esim. jos hoidettava siirtyy laitoshoitoon lokakuun 15.päivä, keskeytyy oikeus hoitopalkkion saamiseen marraskuun 16.päivästä alkaen. Hoitajan sairastuessa tai suunnitellun toimenpiteen/sairasloman tullessa hoitajan tulee ottaa yhteyttä omaishoidon palveluvastaavaan/palveluohjaajaan, jotta pystytään järjestämään hoidettavan väliaikainen hoito. Hoitajan sairastuessa hoitajalle maksetaan omaishoidon tukea 9 arkipäivän ajalta. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveydentilan tai turvallisuuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoidontuen saaja on velvollinen ilmoittamaan viivytyksettä hoidettavan olosuhteiden muutoksista, omaishoitajan tilanteen muutoksista, hoidon tarpeen oleellisesta muuttumisesta, siirtymisestä
9 pysyvästi sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkiseen tai yksityiseen palveluyksikköön. Tuen maksaminen keskeytetään, jos vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai nuori opiskelee oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus asua kouluviikkojen ajan. Aiheetta maksettu hoitopalkkio peritään takaisin. 5. OMAISHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT JA HOIDETTAVAN HOIDON JÄRJES- TÄMINEN Kunnan kanssa omaishoidon tuen sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää kolme vuorokautta vapaata. Omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden käyttö ei vähennä hoitopalkkiota. Omaishoitajan jaksamisen kannalta on suotavaa, että vapaat pidetään säännöllisesti. Vapaat on käytettävä kalenterivuoden aikana. Vapaita ei voi pitää ennakkoon ilman erityistä syytä ja ilman, että asiasta on sovittu palveluvastaavan/palveluohjaajan kanssa. Lakisääteisten vapaiden aikana hoidon järjestelyyn vaikuttaa kunnan käytössä olevat hoitovaihtoehdot. Viimesijassa kunta päättää siitä, miten hoito järjestetään omaishoitajan vapaiden aikana. Hoitojärjestelyistä sovitaan aina omaishoidon tuen palveluvastaavan/palveluohjaajan kanssa. Hoitojärjestelyistä päätettäessä käytetään yksilökohtaista harkintaa. Asiakas voi itse valita, käyttääkö lakisääteiset vapaansa asumispalveluyksikössä ympärivuorokautisena hoitona, perhehoitona, sijaishoitona, päivätoimintana ja/tai kotiin annettavana palveluna palvelusetelillä. Omaishoidon vapaita on mahdollista pitää useammassa alle vuorokauden jaksossa siten että jaksojen pituus yhteensä on enintään vuorokausi. Aikuisille omaishoidontukea myönnettäessä palveluseteli on yksi vaihtoehto omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Palvelusetelillä palvelua tuottavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä palveluseteliyrittäjiksi ja täyttää niille asetetut kriteerit. Omaishoitajalle, jolla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen, myönnetään kolme (3) palveluseteliä/ kuukausi. Palvelusetelillä omaishoitaja ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan hoitoon lakisääteisen vapaansa ajaksi. Asiakkaalle annettava palveluseteli hoitaja kotiin palvelussa on arvoltaan 100 euroa/ palveluseteli/ vuorokausi. Palveluseteli on vaihtoehto tilanteissa, joissa
10 omaishoitaja ei halua pitää kokonaisen vuorokauden (24 t) pituisia lomia, vaan haluaa esim. hoitajan kotiin lyhyemmäksi ajaksi. Palveluseteliä ei voi jakaa osiin, vaan se on käytettävä kerralla. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää myös sijaishoitona hoidettavan kotona. Sijaishoitajana voi toimia yksityinen henkilö, joka tekee kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen ja saa kunnalta palkkion hoidosta. 6. OMAISHOITOSOPIMUS JA HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus. Sopimukseen kirjataan hoitopalkkion määrä, vapaapäiväoikeus ja järjestelyt, sopimuksen kestoaika ja tieto hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä. Yleensä omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoidonsopimusta voidaan muuttaa, jos omaishoidontukea koskevassa lainsäädännössä tai muissa ohjeistuksissa (esim. STM, sosiaali- ja terveyslautakunta) tapahtuu muutoksia. Omaishoidon tuesta on aina laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä kunnan, hoitajan ja hoidettavan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai omaishoitotilanteen muuttuessa olennaisesti. Suunnitelma tarkistetaan myös hoidettavan ja hoitajan pyynnöstä. 7. OMAISHOITAJALLE ANNETTAVA TUKI JA OHJAUS Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat palvelut. Lain edellyttämien sosiaalihuollon palvelujen lisäksi voidaan käyttää myös muita tukimuotoja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan merkitään, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto voi vaihdella suuresti. Omaishoitotilanne muuttuu hoidettavan ja
11 hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen muuttuessa. Omaishoidon tuen sisältö tulisi sopeuttaa näihin muutoksiin. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon palveluvastaavalle/palveluohjaajalle muuttuneesta tilanteesta. Muuttunut tilanne voi koskea mm hoidettavan hoitoisuutta, hoitajan omaa terveyttä ja kykyä hoitaa tai palveluiden käyttöä ja määrää. Palveluvastaavan/palveluohjaajan työhön kuuluu asiakkaiden neuvominen ja ohjaaminen omaishoidontuen piiriin kuuluvissa asioissa. Asiakkaat tarvitsevat apua mm. vapaiden järjestämisessä ja äkillisissä sairastapauksissa. Tarvittaessa järjestetään hoitajan jaksamista tukevia kotikäyntejä. Yhteistyötä tehdään eri palveluntuottajien kanssa, millä mahdollistetaan omaishoidon tuen asiakkaiden laadukkaat vapaiden käyttömahdollisuudet Omaishoidettavan on mahdollista käyttää omaishoidon tuen lisäksi kunnan muita palveluita, kuten vammaispalveluita tai kotihoidon palveluja. Näistä asioista on hyvä keskustella omaishoidon palveluvastaavan/palveluohjaajan kanssa. Omaishoitajalla on tarvittaessa mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen kahden vuoden välein. Hyvinvointi- ja terveystarkastus ei ole välttämättä tarpeellinen esimerkiksi silloin, kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Kunnan on järjestettävä omaishoitajille tarvittaessa valmennusta ja koulutusta, jonka tavoitteena on tukea omaishoitajuutta sekä kehittää omaishoitajaksi ryhtyvän henkilön valmiuksia omaishoitajana toimimisessa. Omaishoitajan valmennusta koskevaa säännöstä sovelletaan 1.1.2018 alkaen. Asiaa koskevat säädökset Laki omaishoidon tuesta (937/2005) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, asiakaslaki (812/2000) Asiakasmaksulaki (939/2005) Hallintolaki (434/2003)
Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Kunnallinen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (549/2003) Työsopimuslaki (55/2001) Lastensuojelulaki (417/2007) 12