Valkeakosken kaupunki OMAISHOIDONTUEN OHJEET

Transkriptio

1 Valkeakosken kaupunki OMAISHOIDONTUEN OHJEET Sosiaali ja terveyskeskus

2 1 1. OMAISHOIDONTUESTA YLEISESTI 2 2. TUEN HAKU JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 2 3. AIKUISET Maksuluokat Omaishoidon tuen alentaminen 4 4. LAPSET JA KEHITYSVAMMAISET Maksuluokat Omaishoidon tuen alentaminen 5 5. OMAISHOIDON TUEN MUUTOKSET JA OMAISHOITAJAN VAPAAT Omaishoidon keskeytyminen Omaishoitajan vapaat Omaishoitajan sijaistoiminnan palveluseteli 7 6. OMAISHOITOSOPIMUS Omaishoitajan asema Omaishoitajan oikeudet ja velvollisuudet 9 7. OMAISHOITOON KUULUVAT PALVELUT Hoito- ja palvelusuunnitelma Palvelut 9 8. OMAISHOIDONTUKEA JA SEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄDÖKSET 10

3 Tämä ohje tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeeseen on päivitetty vuoden 2015 palkkiosummat. 2 Valkeakoskella omaishoidontukea myöntävät sekä kotihoitopalvelut että vammaispalvelut. Kotihoitopalvelut myöntää tukea yli 18-vuotiaiden omaishoitajille ja vammaispalvelut kaikille kehitysvammaisten ja alle 18-vuotiaiden omaishoitajille. 1. OMAISHOIDONTUESTA YLEISESTI Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta ( /937) ja lain muutoksiin (950/2006). Omaishoitolain 2 :n mukaan omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnaista sosiaalipalvelua, jota myönnetään kunnan kuluvana vuonna tarkoitukseen varaamien määrärahojen puitteissa. Omaishoidon tukea ei ole tarkoitettu kattamaan hoidosta aiheutuneita kuluja (esim. lääkitys, terveydenhuolto) vaan sitä maksetaan hoidon vaativuuden ja sitovuuden perusteella. Hoidettavalle annettuja omaishoitoa tukevia palveluita ovat muun muassa kotihoidon palvelut, henkilökohtainen avustaja/tukihenkilö, päivä- tai työtoiminta, päivähoito, koulu, perhetyö tai ohjaus, palveluohjaus, asumisen ohjaus ja tilapäishoito. Omaishoidon tuki suunnataan ensisijaisesti niille, joilla avuntarve on kaikkein runsain. 2. TUEN HAKU JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti. Takautuvasti tukea ei voi hakea. Lasten osalta hakemukseen liitetään ajantasainen lääkärin C-lausunto. Aikuisten lääkärintodistusta ei tarvita, jos hakija antaa luvan terveystietojärjestelmään kirjattujen tietojen katseluun siltä osin, kuin se on välttämätöntä omaishoidontukihakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakemuksen perusteella tehdään kotikäynti, jolla arvioidaan tilanne. Hakemuksen ja arviointikäynnin perusteella tehdään päätös omaishoidon tuesta. Päätöksen yhteydessä lähetetään asiakkaalle muutoksenhakuohjeet.

4 3 Aikuisten asiakkaiden kohdalla hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti käyttämällä apuna hoidettavan toimintakykyä ja muistia arvioivia mittareita. Lasten ja kehitysvammaisten hoidettavuuden ja omaishoidon suuruuden arviointi tehdään ensisijaisesti perheen haastattelujen perusteella; lisäinformaatiota antavat yhteistyötahoilta saadut tiedot lapsen ja kehitysvammaisen tilanteesta sekä muut asiantuntijalausunnot. Uusille omaishoidon tuen saajille tuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukauden alusta alkaen edellyttäen, että omaishoidon edellyttämät olosuhteet olivat jo tällöin olemassa. Omaishoidon tukea ei myönnetä palveluasumiseen. 3. AIKUISET 3.1. Maksuluokat Omaishoidon tukea päätettäessä arvioidaan hoidon vaativuutta ja sitovuutta. Tuen myöntämisen perusteena arvioidaan myös, onko hoitaja joutunut vähentämään omaa työntekoaan toimiakseen omaishoitajana. Kelan hoitotuki tai vammaistuki pitää olla pääsääntöisesti myönnettynä. Hoitopalkkio on luokiteltu neliportaiseksi. Palkkion määrässä huomioidaan mahdolliset vuosittaiset indeksitarkistukset. Tuen määrä ( ) ja luokittaiset myöntämiskriteerit ovat seuraavat: I maksuluokka: 384,69 /kk Hoidettava tarvitsee apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa. Hoidettava voi olla lyhyen aikaa päivästä yksin. Mikäli omaishoitajaa ei olisi, hoidettava tarvitsisi päivittäin kotihoidon apua ja tukipalveluja. Hoito sitoo omaishoitajaa säännöllisesti. Hoidettava tarvitsee lähes jatkuvaa valvontaa (muistihäiriö) ja/tai hoitotoimenpiteissä avustaminen vaatii hoitajalta fyysistä avustamista (mm. vaipan vaihto, nostoapu, kääntäminen). Hoidon tarve ei välttämättä edellytä hoitajan ja hoidettavan asumista samassa taloudessa, mutta hoitajan tulee sitoutua toistuvaan päivittäiseen huolenpitoon ja hoitoon. Hoidettavan RAVA-indeksi on 2,00 2,99 ja/tai MMSE 20 24/30 II maksuluokka: 670,62 /kk Hoidettava tarvitsee runsaasti hoivaa ja huolenpitoa kaikissa päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa ja/tai tarvitsee muistamattomuuden tai psyykkisen vointinsa vuoksi jatkuvaa valvontaa. Hoitotyö on erittäin sitovaa ja vaativaa ja edellyttää hoitajan lähes kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta ympäri vuorokauden. Hoidettava voi olla osan päivää yksin, mutta ei kykene asumaan yksin. Muistihäiriöistä kärsivillä tulee olla diagnosoitu vaikea muistihäiriö. Ilman omaishoitajaa asiakas tarvitsisi runsaasti kotihoitopalveluja tai muuta ympärivuorokautista hoitoa. Hoidettavan RAVA-indeksi on 3,00 3,49 ja/tai MMSE 11 19/30 III maksuluokka: 769,36 /kk (siirtymävaiheen tuki) Maksetaan hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, jolloin omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai hoidettavalla on todettu äkillinen vakava sairaus. Hoidettava on täysin autettava kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa.

5 4 IV maksuluokka: 1339,94 /kk Korkeimman maksuluokan omaishoidon tuen tarkoitus on mahdollistaa omaishoitajan työstä pois jääminen, esimerkiksi omaisen saattohoidon ajaksi. Korkeinta hoitopalkkiota maksetaan enintään neljän kuukauden ajan, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan ja tarvittaessa päätetään palkkion maksamisen jatkumisesta, mikäli hoidon tarve ja sitovuus on laitoshoidon tai palvelukodin tasoa ja hoidettava tarvitsee edelleen jatkuvaa apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Omaishoidon vaihtoehtona on laitoshoito tai tehostettu palveluasuminen. Korkeinta tukea ei makseta, mikäli hoitaja saa tältä ajalta vuorotteluvapaakorvausta tai muuta omaishoidontukilain 5 :n tarkoittamaa tuloa. Hoidettavan RAVA-indeksi on vähintään 3,50 ja/tai MMSE 10/30 tai alle Omaishoidon tuen alentaminen Omaishoidon tuen alentamisen edellytykset koskevat maksuluokkia II-IV. Alimpaan maksuluokkaan ei tehdä alennuksia Alentaminen jaksohoidon perusteella Jos omaishoidettava on jaksohoidossa esim. kolme viikkoa kotona ja yhden viikon hoidossa tai kaksi viikkoa kotona ja yhden viikon hoidossa kodin ulkopuolella, maksetaan 75 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta. Jos omaishoidettava on jaksohoidossa vähintään kaksi viikkoa kuukaudesta, maksetaan 50 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta Alentaminen henkilökohtaisen avustajan työtuntien perusteella Jos omaishoidettavalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli seitsemäksi tunniksi viikon arkipäivinä, alennetaan omaishoidon tukea 20 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta. 4. LAPSET JA KEHITYSVAMMAISET 4.1. Maksuluokat Alle 1-vuotiaan lapsen hoitoon ei pääsääntöisesti myönnetä omaishoidon tukea, koska lapsi ikänsä perusteella on kokopäiväisen hoidon tarpeessa. Omaishoidon tuki kohdennetaan ensisijaisesti vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja kehitysvammaisten henkilöiden hoitoon. Omaishoidon tukea myönnettäessä hoidettavan hoidon ja huolenpidon vaativuutta ja sitovuutta verrataan samanikäisen vammattoman tai terveen henkilön hoidon tarpeeseen. Lasten ja kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla arvioinnissa kiinnitetään huomiota päivittäisten toimintojen lisäksi liikuntakykyyn, kommunikaatioon sekä valvonnan ja vaativien hoitotoimenpiteiden tarpeeseen. Tuen myöntämiseen eivät vaikuta muut esimerkiksi perhetilanteesta johtuvat syyt. Omaishoidon tukea haettaessa hakija antaa tuen myöntäjälle oikeuden tarkistaa perheen mahdollinen lastensuojelun asiakkuus. Omaishoidon tukea ei pääsääntöisesti myönnetä, mikäli perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Omaishoitajan tulee olla valmis huolehtimaan hoidettavasta ja hänen hoitotoimenpiteistään eri vuorokauden aikoina. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon annettavaa apua, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia tai kotitöitä varten. Hoidettava ei voi pää- sään-

6 töisesti asua yksin. 5 I maksuluokka: 384,69 /kk Hoidettava tarvitsee sairaudestaan tai vammaisuudestaan johtuen runsaasti ja säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa useissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettavan hoito on ikäryhmään verrattuna huomattavan sitovaa ja työlästä. Ikäryhmään verrattuna hoidettava tarvitsee huomattavasti enemmän jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Hoidettava voi olla lyhyen aikaa päivästä yksin. II maksuluokka: 670,62 /kk Hoidettava tarvitsee sairaudestaan tai vammaisuudestaan johtuen jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa tai valvontaa. Hoitotoimenpiteissä avustaminen vaatii hoitajalta fyysistä avustamista (mm. vaipan vaihto, nostoapu, kääntäminen). Hoitotyö edellyttää jatkuvaa ympärivuorokautista työpanosta. III maksuluokka: 769,36 /kk Hoidettavan hoito on sitovuudeltaan laitoshoitoon verrattavissa. Hoidettava tarvitsisi pysyvää ympärivuorokautista hoitoa joko laitoksessa tai asumisyksikössä. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa apua päivittäisissä toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa myös yöaikaan. IV maksuluokka: 1339,94 /kk Korkeimman maksuluokan omaishoidon tuen tarkoitus on mahdollistaa omaishoitajan työstä pois jääminen, ja sitä voidaan myöntää esimerkiksi omaisen saattohoidon tai muun hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi määräaikaisesti. Korkeinta hoitopalkkiota maksetaan enintään neljän kuukauden ajan. Tämän jälkeen tilanne arvioidaan uudestaan. Tarvittaessa päätetään palkkion maksamisen jatkumisesta, mikäli hoidon tarve ja sitovuus on laitoshoidon tai palvelukodin tasoa ja hoidettava tarvitsee jatkuvaa apua päivittäisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa ja runsaasti hoivaa ja huolenpitoa myös yöaikaan. Korkeinta tukea ei makseta, mikäli hoitaja saa tältä ajalta vuorotteluvapaakorvausta tai muuta omaishoidontukilain 5 :n tarkoittamaa tuloa Omaishoidon tuen alentaminen Hoitopalkkion vähimmäismäärä on aina 384,69 euroa kuukaudessa vuonna 2015, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaalitai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoitopalkkiota voidaan alentaa 20 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta, jos asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli 7 tunniksi viikon arkipäivinä, ja omaishoidon tarve on vuorokauden aikana vähäistä. Hoidon ja huolenpidon tarpeen vähäisyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös kotona vietetty aika. Jos hoidettava on esimerkiksi hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan intervallihoidossa kaksi viikkoa kerrallaan tai vähintään kaksi viikkoa kuukaudesta, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan kokonaisuutena ottaen katsoa olevan vähäistä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2005, Omaishoidon tuki: Opas kuntien päättäjille.) Tällöin maksetaan 50% tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta. Jos omaishoidettava on jaksohoidossa esim. kolme viikkoa kotona ja yhden viikon hoidossa tai kaksi viikkoa kotona ja yhden viikon hoidossa kodin ulkopuolella, maksetaan

7 75 % tarkoituksenmukaisesta omaishoidontukiluokasta. 6 Alentamiset koskevat maksuluokkia II-IV. 5. OMAISHOIDON TUEN MUUTOKSET JA OMAISHOITAJAN VAPAAT 5.1. Omaishoidon keskeytyminen Mikäli hoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti (esim. sairaalahoito), hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Mikäli hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä (esim. sairaus, kuntoutus tai muu henkilökohtainen syy), ja kunta järjestää hoidon keskeytyksen ajaksi, hoitopalkkion maksaminen keskeytetään heti. Mikäli omaishoidosta vastaa hoitajan poissaolon aikana joku muu omaishoitajan ja hoidettavan hyväksymä läheinen, voidaan palkkio maksaa hänelle kalenterikuukauden ajalta. Tästä on kuitenkin aina erikseen sovittava vanhus-/vammaispalvelun kanssa. Pidemmältä ajalta tulee tehdä uusi sopimus. Hoitajan kuollessa sopimus purkautuu heti. Hoitopalkkion maksamisesta tilanteessa, jossa hoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasti johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, sovitaan omaishoitosopimuksessa. Sekä omaishoitajasta että hoidettavasta johtuvat keskeytykset tulee aina ilmoittaa omaishoidosta vastaavalle työntekijälle. Ilmoittamisvelvollisuus koskee yli kuukauden kestäviä hoidettavaan liittyviä keskeytyksiä. Hoitajasta johtuvat keskeytykset pitää ilmoittaa heti. Mikäli ilmoitusta ei tehdä, tuen maksatus voidaan keskeyttää seuraavan kuun alusta lähtien Omaishoitajan vapaat Lakisääteisesti omaishoitajalla on oikeus pitää kolme vuorokautta vapaata kalenterikuukaudessa, mikäli hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin ja omaishoitaja asuu samassa taloudessa. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Jos hoidettava on jaksohoidossa tai tilapäishoidossa, vapaapäiviä ei myönnetä. Lasten kohdalla vapaapäiviä ei myönnetä, jos lapsi on säännöllisesti ja suunnitellusti pois kotoa esimerkiksi muualla asuvan vanhemman luona, tukiperheessä, perhehoidossa, sairaalajaksolla. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoidettavan hoidosta lakisääteisen vapaan aikana peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vuorokausimaksu. Tämä maksu ei kerrytä asiakasmaksulaissa tarkoitettua maksukattoa. Hoidettavan hoidon järjestämisestä hoitajan loman aikana sovitaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Pääsääntöisesti vapaat tulisi pitää kuukausittain, mutta tarvittaessa hoitajan on mahdollista kerätä vapaita ja pitää ne pidemmässä jaksossa kerrallaan. Tästä järjestelystä tulee kuitenkin sopia aina erikseen päätöksentekijän kanssa.

8 5.3. Omaishoitajan sijaistoiminnan palveluseteli 7 Kotihoitopalvelujen myöntäessä omaishoidon tukea, palveluseteli on yksi vaihtoehto omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien järjestämiseen. Palvelusetelillä palvelua tuottavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä palveluseteliyrittäjiksi ja täyttää niille asetetut kriteerit. Omaishoitajalle, jolla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen, myönnetään kolme (3) palveluseteliä/ kuukausi. Palveluseteleitä myönnetään määrärahojen puitteissa. Palvelusetelillä omaishoitaja ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan hoitoon lakisääteisen vapaansa ajaksi. Asiakkaalle annettava palveluseteli hoitaja kotiin palvelussa on arvoltaan 100 euroa/ palveluseteli/ vuorokausi. Palveluseteli on vaihtoehto tilanteissa, joissa omaishoitaja ei halua pitää kokonaisen vuorokauden (24 t) pituisia lomia, vaan haluaa esim. hoitajan kotiin lyhyemmäksi ajaksi. Omaishoitaja voi tällöin sopia lyhyemmistä vapaista omaishoidon palveluvastaavan kanssa. Palveluseteliä ei voi jakaa osiin, vaan se on käytettävä kerralla. 6. OMAISHOITOSOPIMUS Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus1. Sopimukseen kirjataan hoitopalkkion määrä, vapaapäiväoikeus ja järjestelyt, sopimuksen kestoaika ja tieto hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä. Yleensä omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoidonsopimusta voidaan muuttaa, jos omaishoidontukea koskevassa lainsäädännössä tai muissa ohjeistuksissa (esim. STM, sosiaali- ja terveyslautakunta) tapahtuu muutoksia. Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi Omaishoitajan asema Omaishoitajaksi voi ryhtyä hoidettavan omainen, jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen ja joka on oman terveytensä ja elämäntilanteensa puolesta soveltuva hoitajaksi. Hoitajan sopivuuteen voivat vaikuttaa hoitajan liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset ja terveydelliset syyt sekä työkyvyttömyys. Hoitaja on velvollinen itse selvittämään ennen sopimuksen tekoa, onko omaishoidontuella vaikutusta hänen tuloihinsa. Hoitajan soveltuvuudesta hoitotyöhön voidaan tarvittaessa pyytää sosiaali- tai terveysviranomaisen lausunto. Viimesijassa hoitajan soveltuvuuden arvioi saatujen selvitysten perusteella omaishoidontuesta päättävä viranomainen. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa Valkeakosken kaupunkiin eikä hoidettavaan. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus eläkkeeseen kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Kunta järjestää hoitajalle tapaturmavakuutuslain mukaisen vakuutuksen omaishoitotyössä sattuvan tapaturman varalle Omaishoitajan oikeudet ja velvollisuudet Omaishoitajan oikeutena on - saada hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut edut ja palvelut - saada kunnalta tukea hoitotehtävässään sosiaali- ja terveydenhuollolta

9 - tulla kuulluksi hoito- ja palvelusopimusta muutettaessa tai toisin järjestettäessä 8 Omaishoitaja sitoutuu - huolehtimaan sopimuksen mukaisesti siitä, että hoidettava saa asianmukaisen hoidon ja ylläpidon - olemaan yhteistyössä kunnan työntekijöiden kanssa hoidettavan hoitoon liittyvissä asioissa - noudattamaan salassapitovelvollisuutta siten, kun siitä on laissa säädetty (Sosiaalihuoltolaki 57 ) - ilmoittamaan viivytyksettä, mikäli hoidon tarve lakkaa tilapäisesti (keskeytykset) tai pysyvästi - noudattamaan omaishoidon tuesta annettuja ohjeita ja ellei hän sitä tee, kunnalla on oikeus irtisanoa sopimus ilman irtisanomisaikaa 7. OMAISHOITOON KUULUVAT PALVELUT 7.1. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidontuen sopimuksen teon yhteydessä laaditaan yhdessä omaishoitajan ja hoidettavan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö; muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö; omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö sekä tieto siitä, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevat säännöt ja niiden sovellukset (esim. vapaat) Palvelut Omaishoidontukea täydentäviä palveluita ovat esimerkiksi kotihoito, tukipalvelut, päivätoiminta ja intervallihoito. Palvelukokonaisuus suunnitellaan ja kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Hoidettavan käyttämistä hoitoa tukevista palveluista peritään normaali asiakasmaksulain mukainen maksu. Maksuttomia palveluita ovat omaishoitoon liittyvä kartoituskäynti, ohjaus ja neuvonta. 8. OMAISHOIDONTUKEA JA SEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Laki omaishoidon tuesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Hallintolaki Sosiaalihuoltolaki Tapaturmavakuutuslaki Kunnallinen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (549/2003) Työsopimuslaki