Yleistä Instrumenttipedagogiikan opiskelijat suorittavat opettajan pedagogisia opintoja sekä Sibelius- Akatemiassa (SibA) että Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen laitoksella (SOKLA). Osa opetuksesta on järjestetty taideyliopistojen Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun sekä Teatterikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen tavoitteena on välittää opiskelijoille laaja-alainen kuva opettajuudesta, jonka keskeisiä piirteitä ovat tutkiva ja reflektoiva ote omaan ammattiin ja kyky yhdistää ainedidaktinen ja muu kasvatustieteellinen teoria ja käytäntö omaksi pedagogiseksi tietotaidoksi. Opiskelija tuntee kasvatus- ja opetustyön yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja sidonnaisuudet, hahmottaa oman alansa koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan ja kykenee integroimaan oman aineensa muihin opetettaviin aineisiin ja oppilaitoksen yleisiin kasvatus- ja opetustyön päämääriin ja arvoperustaan. Koulutuksessa opiskelija saa valmiuksia tukea ja ohjata eri-ikäisten oppijoiden psykofyysissosiaalista kehitystä ja oppimista moniarvoisessa ja monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Opiskelija perehtyy oman työnsä laaja-alaiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin oman aineensa opettamisessa. Koulutus luo edellytykset sille, että opiskelija on yhteiskuntasuuntautunut ja tuntee kasvatus-, opetus- ja koulutustyön yhteiskunnalliset ulottuvuudet sekä filosofiset, psykologiset, sosiologiset, erityispedagogiset ja historialliset perusteet, työtään laaja-alaisesti tutkiva ja kehittävä asiantuntija, pedagogisesti ajatteleva opetuksen ja opiskelun suunnittelija, toteuttaja ja arvioija sekä kasvattaja, joka kykenee tietoiseen ja perusteltuun pedagogiseen päätöksentekoon, opetussuunnitelmatyöhön ja muuhun alansa kehittämiseen Opettajankoulutuksessa opiskelijalle voidaan välittää perusvalmiudet, joiden kehittyminen ja opettajaksi kasvu jatkuvat koko ammattiuran ajan. Opintojen rakenne 1. Opetuksen ja oppimisen filosofiset, psykologiset ja yhteiskunnalliset perusteet 19 op 1.1 Musiikin opettamisen didaktiset perusteet 3 op 1.2 Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa 4 op 1.3 Taidekasvatuksen erityispedagogiikka 4 op 1.4 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet 5 op 1.5 Vuorovaikutustaidot 3 op 2. Aineen opettamisen teoreettiset perusteet ja käytäntö 29 op 2.1 Ainedidaktiikka/ perus-, soveltava ja syventävä harjoittelu (Sibelius-Akatemian instrumenttipedagogiikka) 25 op 2.2 Praktikum (Harjoittelu) 4 op 3. Tutkimusmetodologia ja ainedidaktinen tutkimus 12 op 3.1 Tutkimus ja metodit 4 op 3.2 Seminaari 8 op 1/8
1. Opetuksen ja oppimisen filosofiset, psykologiset ja yhteiskunnalliset perusteet (19 op) 1.1 Musiikin opettamisen didaktiset perusteet (3 op) Musikundervisningens didaktiska grunder Didactic bases of Music Teaching Opiskelija perehtyy didaktiseen tutkimukseen kasvatustieteen osana, oppii peruskäsitteistön ja pystyy niiden avulla analysoimaan opetuskäytäntöjä. Tavoitteena on perehtyä erityisesti oppimisen, opetussuunnittelun ja arvioinnin peruskäsitteisiin. Kirjallisuus Kirjatentissä suoritettava kirjallisuus: Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2005. Didaktiikan perusteet. WSOY Luentoja korvaavat esseet joistakin seuraavista julkaisuista. Teoksista ja tehtävistä sovitaan etukäteen opettajan kanssa: Numminen, Ava. 2005. Laulutaidottamasta kehittyväksi laulajaksi. Tutkimus aikuisen laulutaidon lukoista ja niiden aukaisemisesta. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 25. Broman-Kananen, Ulla-Britta. 2005. På klassrummets tröskel. Om att vara lärare I musikläroinrättningarnas brytningstid. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 24. Huhtanen, Kaija. 2004. Pianistista soitonopettajaksi. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 22. Tuovila, Annu. 2003. Mä soitan ihan omasta ilosta! Pitkittäinen tutkimus 7 13- vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 18. Maijala, Pirre. 2003.Muusikon matka huipulle. Soittamisen eksperttiys huippusoittajan itsensä kokemana, Sibelius-Akatemia. Studia Musica 20. Hirvonen, Airi. 2003. Pikkupianistista musiikin ammattilaiseksi. Solistisen koulutuksen musiikinopiskelijat identiteettinsä rakentajina. Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis: E 61 Kosonen, Erja. 2001. Mitä mieltä pianonsoitossa? 13 15-vuotiaiden pianonsoittajien kokemuksia musiikkiharrastuksestaan. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies on the Arts 79 Heino, Terhi & Ojala, Maija-Liisa (toim.). 1999. Musiikkioppilaitosten perusopetuksen arviointi 1998. Opetushallitus: Arviointi 1/ 1999. Helsinki: Yliopistopaino. Ahonen, Kari. 2004. Johdatus musiikin oppimiseen. Finn Lectura Järjestävä yliopisto: SOKLA ja Sibelius-Akatemia 2/8
1.2 Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa (4 op, Teak) Uppfattningar om människan och lärandet inom konstpedagogik Conceptions of human development and learning in art education : Tavoitteena on, että opiskelija tuntee tärkeimmät ihmisen olemukseen, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät filosofiset ja psykologiset käsitykset ja teoriat, kykenee keskustelemaan erilaisista käsityksistä sekä sanallistamaan omaa taidepedagogista ajatteluaan näiden käsitysten pohjalta. Jaksolla tutustutaan eräisiin kasvatus- ja kehityspsykologisiin teorioihin, erilaisiin ihmis- ja oppimiskäsityksiin sekä oppimistyyleihin, sekä pohditaan oppimista yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Jaksolla käsitellään myös taiteen merkitystä ihmisen kasvulle ja kehitykselle sekä taiteen oppimiseen ja opettamiseen liittyvää problematiikkaa. Kronqvist, E. & Pulkkinen, M. 2007. Kehityspsykologia: Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY. Puhakainen, J. 2000. Persoonan puolustaja Lauri Rauhala ihmistutkimuksen pioneerina. Helsinki: Like. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä sekä verkko-oppimateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa Kurssi voidaan suorittaa myös kirjatenttinä suorittamalla Teatterikorkeakoulun yleisinä tenttipäivinä seuraavat teokset: Kronqvist, E. & Pulkkinen, M. 2007. Kehityspsykologia: Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY. Rauhala, L. 1983. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus. Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. Tynjälä, P.1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. Järjestävä yliopisto: Teatterikorkeakoulu. Jakso toteutetaan yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun kanssa. 1.3 Taidekasvatuksen erityispedagogiikka (4 op) Special education in arts subjects Special pedagogik för konstämnen : Opiskelija perehtyy yleisimpiin kehityspsykologian suuntauksiin ja kehityksessä ilmeneviin häiriöihin ja poikkeamiin. Opiskelija saa tietoa yhteiskunnallisista erityispalveluista ja oppii omassa työssään soveltamaan erityispedagogista tietoa. Opintojakson tavoitteena on myös 3/8
antaa opiskelijalle välineet erilaisuuden hyväksymiseen, kohtaamiseen ja ymmärtämiseen sekä oman taideaineen soveltamiseen erityispedagogisesta näkökulmasta. Ryhmäkoko 20 30 (max) opiskelijaa. Opintojakson sisältönä on: Kehityspsykologian perusteita Fyysisen ja psyykkisen kehityksen vaikeudet, keskeisimmät vammaryhmät ja oireyhtymät Erityisopetus Suomessa Erilaiset opetusmenetelmät ja niiden käytäntöön soveltaminen Erityispedagogisen tiedon käytäntöön soveltaminen Eri taideterapiamuotojen perusteet Luentojen yhteydessä tentittäväksi luennot sekä Jahnukainen, Markku (toim.) 2001. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki/Juva: WS Bookwell Oy Kurssi voidaan suorittaa myös kirja-tenttinä suorittamalla: Hautamäki, Lahtinen, Moberg ja Tuunainen: Erityispedagogiikan perusteet (WSOY); Jahnukainen, M. (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki/Juva: WS Bookwell Oy Ikonen, Oiva 2000. Oppimisvalmiudet ja opetus. PS-kustannus. Arviointi: 0 5 Järjestävä yliopisto: Sibelius-Akatemia. Jakso toteutetaan yhteistyössä Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun kanssa. 1.4 Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet (5 op) Pedagogikens filosofiska, historiska och sociala grunder Philosophical, historical and social bases of education : Antaa perustiedot kasvatuksen perusteluista eri aikoina ja niistä filosofisista käsityksistä, joilla kasvatuksesta on puhuttu. Keskeisten käsitteiden tekeminen tutuiksi, samoin kasvatuksesta käytävän tieteellisen (kasvatustieteellisen) tarkastelun hahmottaminen. Suoranta, Juha (2005) Radikaali kasvatus. Helsinki: Gaudeamus Varto, Juha (2002) Isien synnit; kasvatuksen kulttuurinen ja biologinen ongelma. Tampere: Tampere University Press Värri Veli-Matti (2002) Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään : dialogisen kasvatuksen filosofinen tarkastelu erityisesti vanhemmuuden näkökulmasta Tampere: Tampere University Press 2002 4/8
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kurssi voidaan suorittaa myös kirjatenttinä suorittamalla yllämainittujen teosten lisäksi: Aries, Philippe (1995) Centuries of Childhood. Vintage Books Järjestävä yliopisto: Taideteollinen korkeakoulu. Jakso toteutetaan yhteistyössä Sibelius- Akatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa. 1.5 Vuorovaikutustaidot (3 op) Interaktionsfärdigheter Interaction Skills Antaa valmiuksia, jotka auttavat muusikkoja ja musiikkipedagogeja toimimaan läheisemmässä yhteistyössä yleisönsä kanssa, työskentelemään laaja-alaisemmin musiikin ja taiteen kentällä sekä harjoittamaan uudenlaista yhteistyötä eri taide- ja oppilaitosten kanssa. Kurssilla annetaan välineitä erilaisten opettajan työhön liittyvien vuorovaikutustilanteiden kohtaamiseen sekä opettajaidentiteetin vahvistamiseen. Kurssilla prosessoidaan mm. seuraavia teemoja: viestintä, konfliktien kohtaaminen, stressin hallinta, työnohjaus, sosiaalinen havaitseminen ja nuorten maailma. Kurssilla perehdytään myös työpajatyöskentelyyn, (joka on luovan vuorovaikutustoiminnan perusmenetelmiä) sekä ryhmädynamiikan menetelmien ja improvisoinnin eri muotojen opiskeluun. K. Uusikylä & J. Piirto. 1999. Luovuus taito löytää, rohkeus toteuttaa. WSOY. K. Johnstone. 1996. Impro. Yliopistopaino. S. Routarinne. 2004. Improvisoi. Tammi Arviointi: a/i Järjestävä yliopisto: Sibelius-Akatemia. 2. Aineen opettamisen teoreettiset perusteet ja käytäntö (29 op) 2.1 Ainedidaktiikka/ perus- ja syventävä harjoittelu, 25 op Ämnesdidaktik/Grund och fördjupad praktik Applied didactics/ Basic and advanced training Kullekin opiskelijalle kootaan oman ja haluttaessa myös toisen koulutusohjelman pedagogisista opinnoista hänen HOPS-tavoitteitaan vastaava 25 pisteen kokonaisuus, joka sisältää ainedidaktiikan opintoja sekä viikottaista harjoittelua vähintään kahden vuoden ajan (Sibelius- Akatemian oma pedagogiikkaopetus). 5/8
Opiskelija kehittää musiikkipedagogisia valmiuksiaan sekä yksilö- että ryhmäopetuksessa vaadittavia taitojaan, perehtyy musiikin alkeisopetukseen, lasten ja nuorten soitinopetukseen sekä musiikin perus- ja opistotason opetussisältöihin. Hän saa valmiudet soiton, laulun tai teoria-säveltapailun sekä oman koulutusohjelmansa musiikin lajin opetukseen kaikessa musiikkialan ammattiin johtavassa ja valmistavassa sekä harrastetavoitteisessa koulutuksessa. Soittimesta riippuen opinnoissa voidaan syventyä myös ammattiopiskelijoiden ohjelmistoon ja opetuksen erityiskysymyksiin. Opiskelija tutustuu laajasti opetusmenetelmiin ja -materiaaleihin, tuottaa tarvittaessa omia oppimateriaaleja, harjoituttaa yhteissoittoa, valmentaa oppilaitaan esiintymisiin, osallistuu perustason tutkintojen arviointeihin sekä suunnittelee ja hankkii opetusharjoittelukokemusta erilaisten oppijoiden kanssa. Kirjallisuus Kunkin koulutusohjelman/ soittimen oma erityiskirjallisuus, mm. soitonopettamista, opetusmenetelmiä ja psyykkistä valmennusta käsittelevää kirjallisuutta Järjestävä yliopisto: Sibelius-Akatemia 2.2 Praktikum (Harjoittelu, 4 op) Praktikum Practicum Kaksi valintavaihtoehtoa: 1) Musiikkiopistoharjoittelu 2) Luovat muusikon taidot (Luomus) -opintojakson 2. vaihe (harjoittelu esim. koulussa) 1) Musiikkiopistoharjoittelu Harjoittelun aikana opiskelija syventää edelleen valmiuksiaan itsenäiseen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Opiskelija perehtyy musiikkiopistotasoisten oppilaiden opettamiseen ottamalla käyttöön erilaisia opetusmenetelmiä/ -välineitä kuin aiemmissa opetusharjoitteluissa. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee analysoimaan ja arvioimaan omaa didaktista toimintaansa ja kehittämään edelleen omaa persoonallista opettajuuttaan. 2) Luovat muusikon taidot (Luomus) -opintojakson 2. vaihe Koulutuksen tavoitteena on syventää muusikon valmiuksia toimia laaja-alaisesti musiikin ja taiteen kentällä yhteistyössä eri alan taiteilijoiden, pedagogien ja nuorten kanssa. Tavoitteena on johdattaa omaan improvisointiin/ säveltämiseen ja perehdyttää työpajatyöskentelyyn. Arviointi: a/i Järjestävä yliopisto: Sibelius-Akatemia. 3. Tutkimusmetodologia ja ainedidaktinen tutkimus (12 op) 6/8
Opintojaksojen tavoitteena on tutkimuksellisen näkökulman tuominen opetustyöhön. 3.1 Tutkimus ja metodit (4 op) Forskningsmetoder Research Methods Opiskelija perehtyy ainedidaktiseen tutkimukseen ja sen menetelmiin. Opintojakson aikana tutustutaan kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiin. Kurssi voidaan suorittaa myös kirjatenttinä tenttimällä seuraavat teokset: Syrjälä, L. & Ahonen, S. & Syrjäläinen, E. & Saari, S. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Kirjayhtymä. Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan osa I, luvut 1. Ja 2. Sivut 13-85 Ketonen: Tieteen etiikkaa teoksessa Niskanen (toim.) Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä 1984 tai teoksessa Ketonen Rajalla, Otava 1980 Huttunen: Kasvatustieteellinen tutkimus teoksessa Niskanen (toim.) Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä, 1984, sivut 130-153 Sekä yksi seuraavista (esim. seminaarityöhön valitun tutkimusmenetelmän tueksi): Hirsjärvi, Hurme. 2004: Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino Hirsjärvi, Remes, Sajavaara. 2004. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, sivut 114-218 (kyselytutkimus) Tuomi, Sarajärvi. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Luvut 3-6, sivut 73-146 (aineiston hankinta, sisällönanalyysi, eettisyys ja luotettavuus) Järjestävä yliopisto: Sibelius-Akatemia. 3.2 Seminaari (8 op) Seminar Seminarium Opiskelija kykenee lukemaan, ymmärtämään, arvioimaan ja hyödyntämään kasvatustieteellistä kirjallisuutta ja tutkimusraportteja lähinnä ainedidaktisesta näkökulmasta. Opiskelija perehtyy oman aineensa opettamista ja oppimista tarkastelevaan tutkimukseen sekä laatii oman itsenäisen tutkielman. 7/8
Järjestävä yliopisto: SOKLA ja Sibelius-Akatemia. 8/8