Työhyvinvointia työpaikoille

Samankaltaiset tiedostot
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Työhyvinvointi ja johtaminen

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Työterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Työterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku Kari Haring

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Työturvallisuuslaki /738

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: Tanja Vuorela, ylilääkäri

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

VARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Esimerkki 1

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Ollahanpas ihimisiksi

Valon varhaisen välittämisen malli

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

AKTIIVINEN VÄLITTÄMINEN - TYÖKYVYN TUKEMINEN

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työterveyshuolto 2018

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

HUS:n TYÖHYVINVOINTIOHJELMA. Hyvää työpäivää!

Transkriptio:

Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1

Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951- v. 2010 henkilökuntaa yrityksissä10-50 työterveyshuollot 2

Sisältö Miten olla selvillä työpaikan työhyvinvoinnin tilasta Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojeluyhteistoiminta Terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvät riskit Miten varautua riskitekijöihin työpaikalla Henkilöstöriskien hallinta työsuojelun toimintaohjelma Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki sekä sairauspoissaolojen seuranta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Miten mahdollistaa osallistuminen työhön työkyvyn alentuessa Työterveyshuollon tehtävät työterveysyhteistyön perusta 3

Lakeja Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) Työsopimuslaki (55/2001) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) 4

Työsuojeluyhteistoiminta 1/2 Työnantajan velvollisuuksia: huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä antaa työntekijöille tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen vaikuttavista asioista huolehdittava, että näitä asioita käsitellään asianmukaisesti edistettävä suhteitaan työntekijöihin myös työntekijöiden keskinäisiä suhteita huolehtii, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa tai työtä muutettaessa pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä työurallaan 5

Työsuojeluyhteistoiminta 2/2 Työntekijän velvollisuuksia: - noudatettava turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja huolellisuutta sekä työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita - huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä - vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa epäasiallista kohtelua - ilmoitettava työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa tapaturman tai sairastumisen vaaraan 6

Työpaikan riskien hallinta = vaarojen ja haittojen tunnistaminen riskin suuruuden arviointi sekä riskien torjunta, pienentäminen tai poistaminen sekä työolojen kehittäminen taustatietoa työterveyshuollolle työn vaarojen ja kuormitusten terveydellisen merkityksen arvioinnin perustaksi Mahdollista / suositeltavaa toteuttaa yhteistyössä työterveyshuollon työpaikkaselvityksen kanssa 7

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn varhainen tuki tavoitteena tunnistaa työkyvyn uhka ja hakea ratkaisuja, kun pulmat ovat vielä pieniä esimiehen työväline, joka helpottaa työkykyasioiden puheeksi ottamista ja tuen tarjoamista mahdollistaa työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun Yhteistyössä sovitut säännöt; miksi, milloin ja miten esimies ottaa työkykyasiat puheeksi 8

Työterveysyhteistyö Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) työnantaja ja työntekijät sekä työterveyshuolto tekevät suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi 9

Työkykyneuvottelu työterveysneuvottelu (työntekijä, työterveyshuolto ja esimies sekä mahdollisesti työntekijän tukihenkilö) selvitetään ja etsitään ratkaisukeinoja työhön, työympäristöön tai työyhteisöön liittyviin asioihin, joilla on yhteyttä työntekijän työkykyyn ja terveyteen 10

Sairauspoissaolojen seuranta 30 sairauspäivärahapäivää: Ilmoitus työterveyshuoltoon työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi 60 sairauspäivärahapäivää: Kela selvittää työntekijän mahdollisuudet kuntoutukseen 90 päivää: Arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa tekemä selvitys työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. 11

Työkyvyn alentuessa Työnantaja on vastuussa osatyökykyisen työssä jatkamisen mahdollistamisesta Toimenpiteiden käynnistämisessä ratkaisevaa on osatyökykyisen oma osallistuminen mukautusprosessiin sekä työtovereiden ja esimiesten tuki. 12

Kokemuksia työpaikoilta 9/10 vaarojen tunnistus ja riskien arviointi toteutettu. Lähes kaikissa tarvetta päivittämiseen tai täydentämiseen työkyvyn hallinnan käytännöt sekä päihdeohjelma useimmiten työterveyshuollon valmiiksi laatimia ohjelmia, jotka oli liitetty liitteiksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Sisältöihin ei osassa työpaikkoja ollut perehdytty kirjallinen perehdytysohjelma ja vakiintuneet käytännöt tiedonkulkuun oli suurimmalla osalla. Osalla niitä ei pidetty tarpeellisina, koska asiat hoidetaan muun keskustelun lomassa 9/10 työpaikassa kokemusta työn mukauttamisesta tai joustoista osatyökyisille työntekijöille 13

äyneiden työntekijöiden kokemat työhön paluun haasteet Kuntoutusprosessin läpikäyneiden työntekijöiden kokemat työhön paluun haasteet Työhön paluuta haittaava tekijä Työnantajan vähäinen tuki prosessissa Kokonaisvaltaisen suunnittelun puute Työnantaja ei tunne työkokeilun periaatteita Hoidon viivästyminen, vaihtuvat lääkärit Ei palkata sijaista sairausloman aikana Ei yhteydenpitoa sairausloman aikana Työnkuvaa muokataan epämotivoivaan suuntaan Väärä ajoitus Sairaus stigmatisoi Miten ilmenee Epäasiallinen käytös, haluttomuus etsiä ratkaisuja työssä jatkamiseen Ei koordinoivaa tahoa, vastuu prosessista jää kuntoutujalle Työkokeilun sisältö ei ole selvillä, työkokeilussa teetetään varsin vastuullisia töitä, eri toimijoiden välinen vastuunjako epäselvä jne. Hoidollisella puolella kukaan ei omista asiaa Kukaan ei ole tehnyt töitä sairausloman aikana: paluu entistäkin pahempaan hullunmyllyyn Työhön paluun kynnys kasvaa, työntekijälle tulee tunne, ettei hänen työpanostaan arvosteta Paluu hanttihommiin / vastuita otetaan pois Ammatillinen kuntoutus aloitetaan liian varhain(toipuminen kesken) tai liian myöhään (motivaatio mennyt) Epävarman työntekijän leima Saari Kuntoutus 2013 14

Lähteitä Saari P, 2013. Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja ratkaisukeinot pitkältä sairauslomalta. Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä. Kuntoutus 1. Heikkilä m, Juntunen P, Mäkelä-Pusa P. 2014. Pientyöpaikat työkyvyn tukijoiksi. Kokemuksia ja havaintoja kehittämistyöstä.kuntoutussäätiön työselosteita 46. Helsinki 15

16 Kiitos!