TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2007 Johtokunta hyväksynyt 12.3.2008

1 Toimintakertomus 2007 1. TOIMINTAKERTOMUS...2 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN... 2 1.2. VAIKUTTAVUUS... 3 1.2.1 TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET... 3 1.2.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS... 4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 7 1.3.1 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS... 7 1.3.2 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS... 11 1.3.3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS... 13 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 14 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET... 14 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU... 18 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 19 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 24 1.6.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 24 1.6.2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 1.6.3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 25 1.6.4 TASE... 27 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 27 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 28 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 28 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...30 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...31 4. TASE...32 5. LIITETIEDOT...33 6. ALLEKIRJOITUS...29 7 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET, LIITE 1...37

2 Toimintakertomus 2007 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS VUODEN 2007 TOIMINTAAN Vuosi 2007 oli toinen täysi toimintavuosi Otaniemessä. Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön integroituminen eteni hyvin. Uusi talo on osoittautunut hyvin toimivaksi ja se on antanut hyödyllistä lisäarvoa koko Otaniemen tiedeyhteisölle. Talo on yksi parhaimmin toimivista kokonaisuuksista koko maailmassa. Kotimaisia ja kansainvälisiä vierailijoita oli lähes päivittäin. Samalla muodostui uusia kumppanuuksia ja useita merkittäviä tutkimushankkeita käynnistyi. Toimintaa kehitettiin KTM:n vahvistamien teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaisesti ja se linkitettiin keskeisiin hallitusohjelman ja kansallisen teknologiapolitiikan aihealueisiin. Alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö saivat aivan uudenlaista ulottuvuutta. Kotimaisessa yhteistyössä keskeisenä painopisteenä oli Kajaanissa toimivan Measurepolisin kanssa kansallisen toimintaverkoston rakentaminen ja metrologian nostaminen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi osaamisalaksi. Metrologian neuvottelukunnan toiminta uudistettiin tukemaan verkottumista ja metrologian sovellutuksiin tähtäävää toimintaa. Metrologian yksikön perustoiminnan tulostavoitteet saavutettiin hyvin ja palvelukysyntä voitiin tyydyttää kokonaan. Yksikkö menestyi erinomaisesti EU:n 7. puiteohjelman ERA-NET+ hankehaussa. Suomalaiset ovat mukana 13 metrologiaohjelman (EMRP) tutkimushankkeessa. Tutkimushankkeiden edetessä odotusten mukaisesti metrologia laajenee Artikla 169:n tutkimusohjelmaksi. Suomen akatemian ja Teknologiateollisuuden säätiön rahoittamat tutkimushankkeet jatkuivat ja useita pienempiä yhteistyöhankkeita käynnistettiin toimintavuoden aikana. Vuoden lopulla valmistui ensimmäinen uudessa toimitalossa tehty väitöskirja. Akkreditointiyksikkö vastasi vuonna 2007 palveluitten kysyntään kaikilta osin ja teki jälleen erittäin hyvän tuloksen. Yksikkö on parantanut tuloksellisuuttaan useana peräkkäisenä vuotena. Akkreditointiasiainvaltuuskunnan toiminta käynnistyi suunnitelman mukaisesti ja sen yhteistyö johtokunnan kanssa eteni hyvin. Johtoryhmä ja johtoelimet pitivät yhteisen strategiapäivän keväällä, jonka tulokset ohjasivat vuoden 2008 tavoitteiden asettamista. Vuoden 2005 lopulta lähtien on sovellettu asiakaslähtöistä ja asiakasratkaisuihin perustuvaa lähestymistapaa palvelutuotannossa. Muutosprosessi eteni viime vuonna suunnitelman mukaisesti ja toteuttamista varten käynnistettiin toimialakohtaisia hankkeita valittujen toimialojen kanssa. Keskeisiä päämääriä ovat sektoritutkimuslaitos-aseman vahvistaminen ja aktiivinen osallistuminen strategisten huippuosaamiskeskittymien ja alueellisten osaamiskeskusten klustereiden toimintaan. Uudet työskentelyolot mahdollistivat toiminnan nostamisen kokonaan uudelle tasolle ja lisäsivät yksiköiden välistä vuorovaikutusta ja paransivat henkilöstön viihtyvyyttä. Toisaalta työn määrä ja tehtävien haastavuus toivat esiin työssä jaksamiseen liittyviä seikkoja, joihin yhdessä työterveyshuollon kanssa kiinnitettiin erityishuomiota. Valtion hallinnon yleisen tuottavuusohjelman henkilövähennysvaateen toteuttaminen on osoittautumassa erittäin suureksi haasteeksi. Metrologiaan ja akkreditointiin liittyviä perustehtäviä kehitetään yleisen tuottavuusohjelman mukaisesti. Toisaalta uusi toimitalo on mahdollistanut toiminnan kasvattamisen ja aivan uudenlaisten tutkimushankkeiden käynnistymisen. Uudet tutkimushankkeet lisäävät laboratorioiden käyttöastetta ja tuottavat paremman katteen erittäin korkeille vuokra- ja käyttökustannuksille. Timo Hirvi Ylijohtaja

3 Toimintakertomus 2007 1.2. MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Todistusten / jäljitettävien mittausten lukumäärä Akkreditointi toimielinten pätevyys laboratoriot,sertifiointielimet, tarkastuslaitokset, EMAS, jne. vaikuttavuus laatu, luotettavuus terveys, turvallisuus kilpailukyky elinkeinoelämä viranomaiset kuluttajat Metrologia mittaustulosten oikeellisuus mittauslaitteet, mittaajat, mittausmenetelmät asiantuntijat, tutkijat Kansalliset mittanormaalilaboratoriot Akkreditoidut kalibrointilaboratoriot ~ 30 kpl Teollisuuden kalibroinnit ja mittaukset Tutkimuslaitosten mittaukset Akkreditoidut testauslaboratoriot ~ 200 kpl Julkisen sektorin mittaukset Lakisääteisen metrologian mittaukset -kauppa 4000 4 000 000 40 000 000 4 000 000 000 Kuva 1 MIKESin toiminnan vaikuttavuusprosessi ja -alue Mittatekniikan keskuksen vuotuinen kalibrointisuoritteiden määrä on noin 4000. Mittalaitteen kalibroinnista alkava vaikutusketju laajenee nopeasti. Kuvan esimerkki tarkoittaa, että jokaista suomalaista kohden voitaisiin päivittäin tehdä kaksi jäljitettävää mittausta. Arkikokemuksen mukaan mittaustapahtumia on enemmän. 1.2.1 TOIMINTA-AJATUS, VISIO, ARVOT JA STRATEGISET TAVOITTEET Mittatekniikan keskuksen säädösperusteiset tehtävät: Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kansallisen mittausjärjestelmän (metrologiajärjestelmä) ja pätevyyden toteamisjärjestelmän (akkreditointijärjestelmä) ylläpito ja kehittäminen. Sen tehtävänä on suorittaa myös säännöksissä ja määräyksissä edellytettyjä mittauspalvelutoimintaan ja testauslaboratorioiden pätevyyden toteamiseen liittyviä tehtäviä. Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt SI-mittayksiköt ja pätevyydenarviointipalvelut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin käyttöön. - MIKES-metrologia tekee metrologista huippututkimusta, kehittää mittaussovelluksia teollisuudelle ja toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa. - FINAS-akkreditointipalvelu akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen toimijoita, esim. ympäristötodentajia sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. Visio Teollisuuden ja kaupan kilpailukyky, viranomaisten toimintamahdollisuudet, sekä ihmisten ja ympäristön hyvinvointi ja turvallisuus paranevat mittausten laadun sekä alan toimijoiden pätevyyden lisääntyessä. Mittatekniikan keskus palvelee tässä tarkoituksessa koko elinkeinoelämää ja julkista hallintoa. Arvot Mittatekniikan keskuksessa arvostetaan asiantuntevuutta, myönteistä vuorovaikutusta, kansainvälisyyttä ja rohkeaa uudistuvuutta.

4 Toimintakertomus 2007 MIKES sitoutuu lisäksi koko valtionhallinnon yhteisiin toimintatapoihin ja arvopohjaan, joihin kuuluvat mm. avoimuus, tasa-arvo, toiminnan tuloksellisuus, laatu, jatkuva kehittyminen, palveluperiaate sekä puolueettomuus ja riippumattomuus. Toimintatapa Keskuksen toiminta on asiakaslähtöistä, joustavaa ja kilpailukykyistä. Asiantuntemuksen korkeaa tasoa varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittymisestä huolehditaan. Keskus on toiminnassaan riippumaton ja puolueeton. Strategiset tavoitteet ja kytkentä kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan Kauppa- ja teollisuusministeriön keskeisenä elinkeinopoliittisena tehtävänä on parantaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on edistää taloudellista kasvua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja niiden avulla työllisyyttä ja hyvinvointia. Erilaiset laadun peruspalvelut, joihin kuuluvat mm. metrologiset palvelut ja akkreditointipalvelut, ovat tärkeä osa yritysten toimintaympäristöä. Niiden taso ja saatavuus ovat yritystoiminnan menestystekijöitä ja ne kytkeytyvät muun muassa teknologian hyödyntämiseen, yritysten kansainvälistymiseen sekä osaamiseen ja innovaatioihin perustuvien yritysten syntyyn ja kasvuun. Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla osa kansallista innovaatioympäristöä sekä tukea sidosryhmiensä ja asiakkaittensa menestymistä. Keskuksen solmimien toimialansa kansainvälisten tunnustamissopimusten kautta tuetaan yritysten kilpailukykyä, kaupan teknisten esteiden poistamista ja kansainvälisten velvoitteiden ja sopimusten täytäntöönpanoa Tavoitteiden saavuttamiseksi - keskus tunnistaa ennakoivasti asiakkaittensa ja muiden sidosryhmiensä tarpeet - keskuksen tietoja, taitoja ja osaamista kehitetään jatkuvasti ja ne ovat tarpeita vastaavalla tasolla - keskus on tunnettu, tunnustettu sekä haluttu asiantuntija ja toimii osana kansallisia laatuketjuja - keskus soveltaa kumppanuutta keskuksen sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti 1.2.2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2007: Toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa. MIKES-metrologian integroituminen Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön on jatkunut. Esimerkiksi VTT:n kvantroniikan ryhmän ja TKK:n kylmälaboratorion kanssa on meneillään varsin haasteellisia tutkimushankkeita. Nämä hankkeet ovat laajentumassa ERA-NET+ hankkeiksi. Otaniemi-yhteistyö on oleellisesti tukenut mukaanpääsyä näihin EU-hankkeisiin. Kotimaassa yritysyhteistyö on laajentunut tunnettuutemme lisääntymisen myötä. Kalibrointitoiminnan osalta toimintavolyymi on jonkin verran kasvanut mm. ulkomaisten toimeksiantojen osalta. Koulutustoiminta on myös ollut kasvavaa. MIKES-metrologia osallistui kansainväliseen EUROMETin ja CIPM:n toimintaan aktiivisesti. Kokousten määrä on edelleen lisääntynyt. Tähän oli osasyy EUROMETin uudelleen organisointi EURAMET ev:ksi ja siihen liittyvät EU-komission kannusteet yhteisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi. Alkuvaiheessa, vuonna 2007 muodostettiin 63 M hankekokonaisuus eurooppalaisten metrologiainstituuttien kesken. Strategisesti erinomaisesti ajoitettu EUROMETin sähkömetrologian teknisten komiteoiden kokous kesäkuussa MIKESissä antoi hyvät puitteet mainitun hankekokonaisuuden valmisteluun. MIKESin uusi toimitalo, Otaniemen tiedeyhteisö ja erityisesti osaamisen taso vakuuttivat kansainvälisen kokousväen. Akkreditointi- ja arviointipalveluja tarjottiin kysynnän mukaan ja kaikki uudet hakemukset sekä nykyisten asiakkaiden esittämät laajennukset ja muutokset on käsitelty. Uusia akkreditointipäätöksiä tehtiin 9 kpl ja vuoden 2007 lopussa käsittelyssä oli 13 uutta hakemusta. Tämä osoittaa, että akkreditointia hyödynnetään

5 Toimintakertomus 2007 yhteiskunnassa ja se lisää luottamusta laboratorioiden, sertifiointielinten, tarkastuslaitosten ja todentajien toiminnan pätevyyteen ja uskottavuuteen. Myös asiakaskunta kokee saavansa akkreditoinnista lisäarvoa toiminnalleen. Jatkuvasti kerättävän asiakaspalautteen taso on säilynyt korkeana keskiarvon ollessa v. 2007 4,4 (max 5). Pätevyydenarvioinnin hyväksikäyttö on edelleen lisääntynyt myös lakisääteisellä sektorilla ja FINAS-akkreditointipalvelu on osallistunut kommenteillaan säädösvalmisteluun samoin kuin kahdenväliseen yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Uutena arviointialueena toteutettiin elintarviketurvallisuussertifioinnin akkreditointi käyttäen kansainvälisiä arviointivaatimuksia. Kliinisten laboratorioiden erityisstardardin mukaista akkreditointia sovellettiin ensimmäisen kerran patologian osa-alueen arviointiin. Laboratorioakkreditoinnin uuden standardiversion mukaiset arvioinnit toteutettiin Suomessa täsmällisesti kansainvälisesti sovitun implementointiaikataulun mukaisesti. FINAS osallistuu aktiivisesti akkreditoinnin kansainvälisten yhteistyöorganisaatioiden toimintaan osallistumalla komiteoiden ja työryhmien kokouksiin sekä kommentoimalla työn alla olevia asiakirjoja. FINAS on myös kommentoinut EU komission New Legislative Framework asiakirjoja ja kehittämissuunnitelmia SOGSin ja EA:n kautta. FINAS on ollut aktiivinen mm. ilmoitettujen laitosten arviointimenettelyjen yhdenmukaistamiseen ja pätevyysalueen esitystapaan liittyvissä kysymyksissä. FINASin edustajat osallistuivat viiteen EA:n vertaisarviointiin arviointiryhmän johtajina tai jäseninä. FINAS on myös valmistautunut omaan, vuoden 2008 keväällä toteutettavaan vertaisarviointiinsa laatujärjestelmää päivittämällä. Taulukko 1: YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Toiminta on kansalliselle mittaustekniikan kehittämiselle ja pätevyyden toteamistoiminnalle vahvistettujen strategisten linjausten mukaista ja tukee yhteiskunnan palvelukyvyn kehitystä sekä elinkeinoelämän kilpailukykyä: Kriittiset menestystekijät Mittaustekniikkaa ja akkreditointipalveluja käyttävien asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa Tavoitetaso 2007 Asiakaslähtöisten sovellusten aikaansaaminen metsä-, ympäristöja terveydenhuoltosektoreilla Mukanaolo Otaniemen nanoteknologiahankkeissa Vahvistuva alueellinen yhteistyö ympäristöhankkeissa Metrologian yksikön mukanaolo Euromet - projekteissa ja artikla 169:n valmistelussa Akkreditointiyksikön toiminta ILACin, EAn ja IAFn komiteoissa ja työryhmissä Arviointikriteeri/ mittari Sektorikohtaisten MIKES-foorumien määrä Hankkeitten määrä ja taso Yhteistyön määrä ja taso Suomen kansallisten etujen toteutuminen Toteuma vuonna 2007 Metrologia - Osallistui metrologian neuvottelukunnassa metsä-, ympäristö ja energia-, terveys ja hyvinvointi- sekä metalli asiantuntijaryhmien työhön. - Osallistui mukana Nano-Helsinki yhteistyöhön (mm. esillä NTNE-konferenssissa). - Sai rahoituspäätöksen 9 nano-hankkeelle (ERANET, TEKES, yritykset). - Vei eteenpäin Kajaanissa Measurepolis-yhteistyötä. - Valmisteli yhteistyön käynnistämistä Oulun yliopiston kanssa FINAS - Uutena arviointialueena elintarviketurvallisuussertifioinnin akkreditointi ja ISO 15189 standardin soveltaminen patologian akkreditointeihin. Metrologia - Pääsi mukaan 13 ERANET+ hankkeeseen (haettavana 21). Suomen osuus n. kaksinkertainen kuin muitten pohjoismaiden yhteensä - Ylläpiti mittayksikköjärjestelmää suunnitelman mukaisesti ja käynnisti mittauspalvelujen arviointihankkeen. FINAS - Osallistunut 31 äänestykseen, antanut lausuntoja tai vastannut 43 kyselyyn, osallistunut 52 kokoukseen ja isännöinyt niistä 4. - Osallistunut 5 EAn peer-evaluointiin. - Osallistunut ilmoitettujen laitosten arviointimenttelyjen yhdenmukaistamiseen ja pätevyysalueen määrittelyyn EAssa. - Toiminut IAFn PEFC metsäsertifiointiryhmän puheenjohtajana.

Tekninen luotettavuus ja turvallisuus paranevat Suomessa mittausten laadun paranemisen myötä MIKES on mukana toimijana ja vaikuttaa 2-3 merkittävässä laatuketjussa Hankkeiden lukumäärä ja laajuus 6 Toimintakertomus 2007 Metrologia - Metrologian neuvottelukuntaan on saatu vahva metsä- ja ympäristöalan sidosryhmäedustus. - Järjesti metallin ja ympäristömittausten laatuketjuissa koulutusta ja tilaustutkimusta sekä tuotti metsälaatuketjussa diplomityön yritysrahoitteisena. FINAS - Toiminut yhteistyössä TUKESin, STUKin, EVIRAn ja EMVn kanssa. - Osallistunut VANK P:n pätevyydenarvioinnin ja akkreditoinnin hyödyntämistä koskevaan viranomaisseminaariin. - Antanut kotimaisia lausuntoja 10 kpl. Yhteistyösopimukset ja projektit, verkottuminen Mittatekniikan keskuksen tavoitteena on olla toimialallaan elinkeinoelämän ja julkishallinnon yhteistyökumppani, joka tukee näiden menestystä ja kansallisen innovaatioympäristön kehittymistä. Vuoden aikana keskus on tehnyt kotimaista yhteistyötä mm. seuraavien yhteistyökumppaneitten kanssa: MIKES-metrologia Nano-Helsinki, NTNE Yhteinen tutkimusprofessuuri TKK:n kanssa ja alan opetusta TKK:lla Tutkimusyhteistyötä mm. TKK:n, VTT:n, JY:n ja OY:n, kanssa Tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa Measurepolis Metrologian neuvottelukunta SHOK ja OSKE osallistuminen Neuvotteluja SYKE:n kanssa sopimuslaboratoriotoiminnasta FINAS-akkreditointipalvelu Elintarvike- ja vesianalytiikkaan ja sen arviointiin liittyvä yhteistyö MMM:n, Eviran ja STTV:n kanssa Päästökauppatodentajien akkreditointiin liittyvä yhteistyö Energiamarkkinaviraston ja KTM:n kanssa Jäsenenä STM:n kliinisen auditoinnin seurantaryhmässä Yhteistyö TUKESin kanssa liittyen erityisesti painelaitteisiin ja hisseihin Yhteistyö STUKin kanssa liittyen akkreditoinnin hyväksikäyttöön NDT-testauksessa Osallistuminen ilmoitettujen ja tarkastuslaitosten kansalliseen yhteistyöhön (painelaitteet, nostolaitteet) Jäsenyys VANK-T, -P ja V:ssä, sihteerinä ja jäsenenä VANK-P:n kolmessa työryhmässä Käsitelty 10 säädösvalmisteluun liittyvää lausuntopyyntöä Hallinto- ja tukipalvelut Ylijohtaja ja kehityspäällikkö ovat edistäneet verkottumista ja yhteistyötä mm. Kajaanin Measurepolishankkeen ja Oulun yliopiston kanssa. Kansainvälinen toiminta Mittatekniikan keskuksen kansainvälisen toiminnan tavoitteena on MIKESin toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutuminen Suomessa. Tätä tavoitetta MIKES on toteuttanut mm. seuraavissa yhteyksissä: MIKES-metrologia Toiminta CMC-listojen arvioinnissa Osallistuminen n. 20 käynnissä olevaan avainvertailuun EUROMET.T-K6 avainvertailun ja usean EUROMET-hankkeen koordinointi Toimiminen BIPM.L-K11 avainvertailun alueellisena referenssilaboratoriona Osallistuminen ERA-NET+ hakuun EUROMET TC-EM kokouksen järjestäminen Osallistuminen EUROMET TC-TF, TC-AUV, TC-Q, TC-M, TC-EM, TC-IM ja TC-F kokouksiin

7 Toimintakertomus 2007 Osallistuminen NICen CFI-hankkeen toteuttamiseen Kalibrointipalvelujen toimittaminen Viroon, Ruotsiin, Etelä-Afrikkaan, Italiaan, Espanjaan ja Tanskaan Kastelämpötilanormaalin kehittäminen Kroatiaan EURAMET e.v.:n toiminnassa mukana: EMPR-komiteassa ja BoD:ssä FINAS-akkreditointipalvelu Osallistuminen 52 kansainväliseen akkreditointialan kokoukseen Neljän EA-kokouksen isäntänä toimiminen Annettu 43 kansainvälistä lausuntoa akkreditointiin liittyvissä kysymyksissä Osallistuminen 31 kansainväliseen äänestykseen FINASin pääarvioijat ovat toimineet ryhmänjohtajina ja arvioijana viidessä EA-arvioinnissa EU komission New Legislative Framework asiakirjojen ja kehittämissuunnitelmien kommentointi SOGSin ja EA:n kautta. Toimiminen IAF:n metsäsertifiointityöryhmän puheenjohtajana ISO/IEC 17025:2005 standardiversion mukaiset laboratorioakkreditoinnit on toteutettu kansainvälisen implementointiaikataulun mukaisesti Taulukko 2: Mittatekniikan keskuksen julkaisutoiminta kpl 2002 2003 2004 2005 2006 2007 MIKESin julkaisusarja 6 8 8 9 9 7 Tieteelliset artikkelit kv. julkaisuissa 12 10 7 8 11 13 Muut julkaisut 1 2 1 3 1 Opinnäytteet 1 1 4 2 1 5 Esitykset kv. konferensseissa 19 17 30 24 13 19 Tunnettuuden ja näkyvyyden kehitys Mittatekniikan keskus on saanut näkyvyyttä n. 10 sanoma-, ammatti- ja paikallislehdessä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa sekä aamutelevisiossa. Vuonna 2007 MIKES toimi Otaniemen tekniikan päivien puheenjohtajana. Keskuksen verkkosivuille tehtiin vuoden aikana 403 392 käyntiä. (370 929 käyntiä vuonna 2006 ja 160 700 käyntiä vuonna 2005). MIKESin toimitalo on edelleen herättänyt kiinnostusta. Vuoden aikana talossa vieraili n. 600 henkilöä. 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 TOIMINNAN TALOUDELLISUUS JA TUOTTAVUUS Tulostavoite vuodelle 2007 Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja, omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä sekä keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy. MIKES-metrologiassa toteutettujen yrityshankkeiden määrä ja samalla niiden koko kasvoi. Projektiluontoiset hankkeet toteutettiin MIKESin suurekohtaisten ryhmien yhteishankkeina. Myös perustutkimushankkeet aktivoituivat. Metrologian tulot, kun myös Suomen Akatemian momentin käyttö lasketaan tuloksi, kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 13 %. Vuoden aikana perustettu markkinointiryhmä on aloittanut toimintansa. Ryhmä tukee yksiköitten toimintaa luomalla yhteyksiä, tekemällä palveluotteita tunnetuksi ja toimimalla asiakasrajapinnassa. Palveluitten myynnin kasvuun ryhmän toiminta ei käynnistymisvuonna ehtinyt vaikuttaa.

8 Toimintakertomus 2007 Akkreditointiyksikön tuloksellisuus säilyi hyvänä. Yksikön toiminnallinen tulos ylitti jonkin verran suunnitelmat. Maksullisen palvelutoiminnan tulokertymä kasvoi suunnitelmien mukaisesti edellisvuodesta noin 2 %. Edellisenä vuonna tulot ylittivät suunnitelman noin 6 %. Yksikön kokonaiskustannuksista katettiin maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla 75 %. Vuoden 2007 tulostavoitteet toteutuivat, sillä palvelujen kysyntä voitiin tyydyttää kokonaan ja samalla toiminta laajeni uusille arviointialueille. Yksikkö oli aktiivisena toimijana sekä kotimaisessa että alansa kansainvälisessä yhteistyössä. Taulukko 3: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, tehokkuus Keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa: Kriittiset Tavoitetaso 2007 Arviointikriteeri/ Toteuma vuonna 2007 menestystekijät mittari Uusi toimintamalli parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Voimavarojen ja tulosten suhde Kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja Tutkijanvaihto ja yhteistyö alan yliopistojen ja laitosten kanssa lisääntyy Omatoiminen rahoitus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä Keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina lisääntyy Taloudellinen tehokkuus, tuottavuus ja kannattavuus Toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta parannetaan ulkoisella ja sisäisellä verkottumisella. Pätevyydenarvioinnin toimitusajat lyhenevät. Organisaatioon muodostetaan asiakastarpeista johdettuja osaamiskeskittymiä Kv tason tutkijanvaihdon määrä 2-3 henkilöä vuodessa TA rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa toteutetaan lisäämällä yhteishankkeita Yhteistyöhankkeissa voimavarat keskitetään 3-4 painopistealueelle Substanssitoiminnassa haetaan kustannustehokkuutta keskittymällä Uusimuotoisten toimintojen määrä ja tuloksekkuus Vaihtotutkijoitten määrä ja taso Tulojen määrä Yhteydenottojen määrä ja hankkeitten toteutuminen Tulokset suhteutettuna resursseihin Metrologia - Verkottui mm. Measurepolis- ja EMRP-hankkeissa. FINAS - Otti käyttöön toimitusaikaseurantajärjestelmän ensimmäisen version ja lyhentänyt arviointikäynneillä annettuja korjausaikatauluja. Vaikutus toimitusaikoihin ei vielä nähtävissä. Yhteiset - Yksiköitten tukeminen verkostoitumisessa, yhteishankkeissa, tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Metrologia - Sai uusimuotoisia tiimejä käyttäen myönteisen rahoituspäätöksen 23 hankkeelle. - Käynnisti mittausteknisten palveluitten ja koulutuksen tuotteistuksen yksiköitten välisenä hankkeena. FINAS - Toteutettu sisäisten palvelujen uudelleenjärjestely (laskutus-, koulutus- yms). Metrologia - Lähetti vaihtotutkijoita Japaniin (1 kk), Ranskaan (2 + 1 vko) ja Saksaan (1 vko) sekä otti vastaan vaihtotutkijan Virosta (5 vko) Metrologia - Lisäsi ulkopuolista rahoitusta edellisvuodesta 135 tuhatta euroa. FINAS - Kustannusvastaavuuden vaatima tulorahoituksen lisäys toteutui. Metrologia - Keskitti voimavarojaan tuloksellisesti ERA-NET + hankkeisiin (13), sekä ympäristö, metalli- ja metsä SHOKeihin (5). FINAS - Asiakas- ja sidosryhmäyhteyksiä on ylläpidetty julkaisu- ja esitelmätoiminnalla (Bulletiini, tiedotteet, 20 esitelmää). MIKES - Julkisoikeudelliset suoritteet tuotettu kustannusvastaavasti. - Markkinasuoritteet vähintään kustannusvastaavia. - Tuottavuus pysynyt edellisen vuoden tasolla. Mittatekniikan keskuksen toiminnot jakautuvat kahteen päävastuualueeseen, MIKES-metrologiaan ja FINASakkreditointipalveluun sekä niitä tukeviin hallinto- ja tukipalveluihin. Vuoden 2007 henkilöresurssien käyttö ja vastuualueille kohdistettujen kustannusten (mm. pääomakustannukset ja lomapalkkavelan muutos)

9 Toimintakertomus 2007 jakautuminen on esitetty jäljempänä. Viraston yhteisten toimintojen kustannuksia ei taulukossa ole kohdistettu vastuualueille. Taulukko 4: Henkilöstö (htv) ja kustannukset (milj. ) vastuualueittain vuonna 2007 TP 2005 TP 2006 HENKILÖSTÖ 2007 KUSTANNUKSET 2007 htv milj. htv milj. htv tavoite-% toteutuma -% milj. tavoite-% toteutuma -% Metrologia 36,9 4,252 36,7 6,052 39,2 55,9 56,9 6,114 66,4 65,9 Akkereditointi 18,1 1,789 18,6 1,978 19,8 30,3 28,8 2,063 22,4 22,3 Hallinto- ja tukipalvelut 9,4 1,598 9,3 0,985 9,9 13,8 14,4 1,094 11,2 11,8 64,4 7,639 64,6 9,015 69,0 100,0 100,0 9,271 100,0 100,0 Henkilöresurssit kohdentuivat lähes suunnitellusti. Metrologian yksikössä henkilötyövuosisuunnitelma oli 36,5 htv, akkreditointiyksikössä 19,75 htv ja hallinto- ja tukipalveluyksikössä 9 htv. Kokonaishenkilötyövuosisuunnitelma oli 65,25 htv, mikä ylittyi lähes 4 htv. Ylitys johtuu uusien hankkeitten vaatiman erikoisosaamisen rekrytoinnista. Kokonaiskustannukset ylittyivät arvioidusta 9,2 milj. eurosta 0,8 %. Taulukko 5: Maksullisen palvelutoiminnan tulojen ja muun ulkopuolisen rahoituksen kehitys vuosina 2005-2007 TP TP TP Muutos Muutos Tavoite Poikk. 1 000 2005 2006 2007 % 2007 % Maksullisen palvelutoiminnan tulot 2 109 2 364 2 410 46 2 2 390 1 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 0 29 145 117 410 110 32 Talousarviotalouden sisäinen yht.rahoitt.rahoitus (SA) 79 114 93-21 -18 100-7 Toimintatulot yhteensä 2 188 2 506 2 648 142 6 2 600 2 Vuoden 2007 talousarvion tulostavoitteiden mukaan maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muuta ulkoista rahoitusta lisätään n. 200 000 euroa vuoden 2005 tasosta. Toteutunut lisäys oli 460 000 euroa. Lisäyksestä n. 2 %-yksikköä on seurausta yksikköhintojen korotuksesta. Vuoden 2007 tulossopimuksessa tavoitteena oli TA -rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa lisäämällä yhteishankkeita. Tämä tavoite toteutui 80 %. Yhteishankkeista kertynyt rahoitus oli yhteensä 238 000 euroa. Tulossopimuksen maksullisen palvelutoiminnan volyymin kasvutavoite oli vähintään 10 %. Vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna tavoite ylittyi ja oli 14 %. 1.3.1.1. MIKES-metrologia Kuva 2: Toiminnan rahoituslähteet 2007*) Kuva 3: Kustannukset 2007 **) Metrologian toiminnan rahoitus 6,2 milj. vuonna 2007 MIKES -metrologian kokonaiskustannukset 6,7 milj. vuonna 2007 Asiantuntijapalvelut 5 % Kalibroinnit 6 % Metrologian tutkimusyhteistyö (EU, Tekes, SA, yritykset) 4 % Talousarviorahoitus 85 % KMN:n palvelut 6 % Korot ja poistot 7 % Muut kustannukset 13 % Vuokrat 30 % Henkilöstö 29 % Ylläpito 14 % *) Viraston yhteisen toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa metrologian yksikölle kohdistuva osuus mukana talousarviorahoituksen osuudessa **) Viraston yhteisten toimintojen kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa metrologian muihin kustannuksiin

10 Toimintakertomus 2007 MIKES-metrologian muun kuin toimintamenomomentin kautta tulleen rahoituksen (maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot) osuus kasvoi edellisvuodesta 2 %-yksikköä talousarviorahoituksen osuuden vähetessä saman verran. MIKES-metrologian sekä kustannustason että -rakenteen muutokset edellisvuoteen verrattuna olivat vähäisiä. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 0,1 milj. euroa (1½ %). Toimitilakustannukset olivat yhteensä 2,3 milj. euroa eli 33 % kokonaiskustannuksista (33 % v. 2006). KMN-palvelujen (kansallisilta mittanormaalilaboratorioilta ostetut palvelut) osuus väheni edellisvuoden 8 prosentista 6 prosenttiin. Henkilöstökustannusten osuus ja määrä kasvoivat edellisvuodesta. Osuus kasvoi 2 %-yksikköä ja määrä 12 % eli 0,2 milj. euroa. Kuva 4: Metrologian yksikön tuotot asiakassektoreittain Tuotot valtion virastoilta 12 % MIKES -metrologian tuotot sektoriryhmittäin 0,8 milj. vuonna 2007 Tuotot EU:lta 5 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 % Tuotot elinkeinoelämältä 82 % MIKES-metrologian suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä sekä osuus kasvoivat edellisvuodesta. Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön myöntämästä kolmen vuoden 450 000 euron tutkimusrahoituksesta tuloutettiin kertomusvuonna 101 000 euroa. Julkisen sektorin asiakkaiden osuus väheni edellisvuoden 16 %:sta 13 %:iin.. Yksiköllä oli käytössään myös Suomen Akatemian 100 000 euron rahoitus kahteen useampivuotiseen hankkeeseen. Rahoituksen käyttöaste oli 93 %. Yhteinen tutkimusprofessuuri Teknillisen korkeakoulun (vuodesta 2005 alkaen) kanssa on helpottanut integroitumista Otaniemen tiede- ja teknologiayhteisöön ja auttanut useitten yhteishankkeitten käynnistymistä. Taulukko 6: Metrologian yksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys 2005-2007 nimellishinnoin 2005 2006 2007 muutos, % Kalibrointituotot, 1000 283 359 385 7 Asiantuntijapalv.- ja koulutus, konsultointi, 1000 220 315 302-4 Maksullisen palvelutoiminnan tuotot yhteensä, 1000 502 674 687 2 Tuotot, 1000 /htv 125,6 130,5 122,4-6 Maksullisen palvelutoiminnan htv 4,0 5,2 5,6 9 1.3.1.2 FINAS -akkreditointipalvelu Kuva 5: Toiminnan rahoituslähteet 2007*) Kuva 6: Kustannukset 2007 **) FINAS -akkreditoinnin rahoitus 2,3 milj. vuonna 2007 FINAS-akkreditoinnin kokonaiskustannukset 2,4 milj. vuonna 2007 Asiantuntija- ja koulutuspalvelut 4 % Talousarviorahoitus 25 % Akkreditointipalvelut 71 % Vuokrat 7 % Matkat 7 % Ostopalvelut 38 % Muut kulut 1 % Korot ja poistot 1 % Henkilöstökulut 46 %

11 Toimintakertomus 2007 *) Viraston yhteisen toiminnan rahoituksesta henkilötyövuosien suhteessa FINAS -akkreditointipalvelulle kohdistuva osuus sisältyy talousarviorahoituksen osuuteen **) Viraston yhteisten toimintojen kustannukset kohdistettu henkilötyövuosien suhteessa akkreditoinnin ostopalveluihin FINAS akkreditoinnin kokonaisrahoituksessa talousarviorahoituksen osuus kasvoi 2 %-yksikköä, mikä oli vastaavasti akkreditointipalveluista saatavien tulojen osuuden vähenemä. FINAS -akkreditoinnin henkilöstökulut kasvoivat edellisvuoden 1,017 milj. eurosta 1,087 milj. euroon eli 7 %. Kasvu koostuu yhden henkilötyövuoden lisäyksestä ja palkkojen yleiskorotuksesta. Myös henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista kasvoi edellisvuoden 44 %.sta 46 %:iin. Arvioijapalvelujen kasvu oli 3 % eli n. 13 000 euroa. Muut kulut, jotka koostuivat lähinnä matkoista ja toimitilavuokrista, vähenivät edellisvuodesta 2 %. Kuva 7: Akkreditointiyksikön tuotot asiakassektoreittain 2007 FINAS -akkreditoinnin tuotot sektoriryhmittäin 1,7 milj. v. 2007 Tuotot valtion virastoilta 21 % Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 19 % Tuotot elinkeinoelämältä 60 % FINAS -akkreditoinnin suurin asiakasryhmä oli edelleen yksityinen sektori, jolta saatujen tuottojen määrä ja osuus kasvoi edellisvuodesta. Elinkeinoelämältä saadut tuotot olivat yhteensä 1,0 milj. euroa ja niiden määrä kasvoi edellisvuodesta 6 %. Julkisen sektorin asiakkaiden määrä väheni edellisvuodesta 3 %. Taulukko 7: Akkreditointiyksikön maksullisen palvelutoiminnan volyymin ja tuottavuuden kehitys 2005 2007 nimellishinnoin 2005 2006 2007 muutos, % Arvioidut toimielimet, kpl 236 231 210-9 FINASin kokonaistuotot, 1000 1615 1689 1724 2 Arvioidut toimielimet, kpl/htv 19,3 19,9 15,4-23 Tuotot, 1000 /htv 132 146 127-13 Pääarvioijaresurssi, htv 12,2 11,6 13,6 17 FINAS -akkreditointipalvelun toiminnan tuottavuus heikkeni edellisvuodesta, kun tuottavuutta mitataan arvioitujen toimielinten määrällä suhteutettuna käytettävissä olevaan pääarvioijaresurssiin tai maksullisen palvelutoiminnan tuotoilla henkilötyövuotta kohden. Arvioitujen toimielinten määrä kuitenkin supistuu arvioitavien toimielinten yhdistymisten sekä pätevyysalueiden laajentumisen vuoksi. Vuoden 2007 aikana yksi pääarvioijista vaihtui ja yksikköön palkattiin lisäksi yksi uusi, joten myös uusien henkilöiden perehdytys vaikutti osaltaan tuottavuuden kehitykseen. 1.3.1.3 Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluyksikön menot olivat 987 t euroa vuonna 2007 ja edellisenä vuonna 907 t euroa. Menojen lisäys 8,7 % koostuu vuoden alussa palkatun kehityspäällikön palkkauksesta ja yhden henkilön koko vuoden kestäneen sairausloman sijaisen palkoista sekä yhteisiin menoihin kirjatuista toimitalohankkeen loppuun saattamisesta aiheutuneista menoista. 1.3.2 MAKSULLISEN TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS Mittatekniikan keskuksen suoritetuotannon tuloutusperusteet on vahvistettu maksuperustelain (150/92) 9 :n ja kauppa- ja teollisuusministeriön mittatekniikan keskuksen suoritteiden maksullisuudesta ja maksuperusteista antamalla päätöksellä (1145/1996).

12 Toimintakertomus 2007 Maksuista 68 % kertyi näiden päätösten perusteella hinnoitelluista julkisoikeudellisista suoritteista ja 32 % liiketaloudellisesti hinnoitelluista markkinasuoritteista. Suhde pysyi edellisvuoden tasolla. Ministeriön ja MIKESin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2007 asetettiin tavoitteeksi, että keskuksen toiminta on innovatiivista, taloudellista, tehokasta ja kustannusvastaavaa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus kokonaisuutena toteutui 100 %:sti. Suoriteryhmien kesken kustannusvastaavuus vaihteli 99,8 %:n ja 101 %:n välillä (71 103 % vuonna 2006). Metrologian toiminnassa toimitilakustannusten kohdistaminen t&k toimintaan ja toisaalta maksulliseen palvelutoimintaan on arvioitu suhteessa 85 % ja 15 %. Jakoperusteena on metrologian maksulliseen palvelutoimintaan käytetty työaika suhteessa metrologian yksikön käytettävissä olevaan kokonaistyöaikaan. Julkisoikeudelliset suoritteet olivat kustannusvastaavia koko MIKES -tasolla. Akkreditointiyksikön julkisoikeudellisten suoritteiden, joiden tuottojen osuus MIKESin kaikista julkisoikeudellisista suoritteista on 99 %, kustannusvastaavuus oli 100 % (101 % vuonna 2006). Taulukko 8: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa 2005 2006 2007 2007 TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 548 1 613 1 650 1 655 - maksullisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 1 548 1 613 1 650 1 655 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 9 17 9 10 - henkilöstökustannukset 436 438 471 495 - vuokrat 31 98 90 100 - palvelujen ostot 472 499 497 510 - muut erilliskustannukset 149 143 148 150 = erilliskustannukset yhteensä 1 097 1 195 1 216 1 265 KÄYTTÖJÄÄMÄ 451 418 434 390 maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 150 194 224 200 - poistot 13 22 9 10 - korot 1 0 1 0 - muut yhteiskustannukset 219 198 204 180 = osuus yhteiskustannuksista 383 414 438 390 = kokonaiskustannukset yhteensä 1 480 1 609 1 654 1 655 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 68 4-4 0 Muiden suoritteiden kustannusvastaavuusprosentti oli 101 (101 % vuonna 2006). MIKESin liiketaloudellisten suoritteiden tuotot kertyvät 87 %:sti metrologian yksikön kalibrointi- ja asiantuntijapalveluista. Metrologian yksikön markkinasuoritteiden kustannusvastaavuus oli 101 % (103% vuonna 2006).

13 Toimintakertomus 2007 Taulukko 9: MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISET MUUT SUORITTEET Tot Tot Tot Tavoite 1000 euroa 2005 2006 2007 2007 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 812 749 761 690 - maksullisen toiminnan muut tuotot =Tuotot yhteensä 812 749 761 690 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 17 44 35 20 - henkilöstökustannukset 349 323 366 330 - vuokrat 36 73 70 40 - palvelujen ostot 76 58 44 70 - muut erilliskustannukset 66 29 52 50 = Erilliskustannukset yhteensä 544 527 568 510 KÄYTTÖJÄÄMÄ 268 222 193 180 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 38 54 47 30 - poistot 25 16 13 20 - korot 2 1 1 0 - muut yhteiskustannukset 116 121 124 100 = Osuus yhteiskustannuksista 181 192 185 150 =KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 725 719 753 660 YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 87 30 8 30 1.3.3 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUS Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeita oli neljä, kaksi Suomen Akatemian hanketta, EU:n puiteohjelman imera-hanke sekä kvanttimetrologiakolmiohanke (TKK-VTT-MIKES), jonka osarahoittajana oli Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Suomen Akatemian momenttiin MIKESillä oli 99 948 euron kirjausoikeus. Vuoden 2007 kirjausoikeutta käytettiin 92 718 euroa. Akatemian hankkeiden kesto on vuoteen 2008 ja 2009. Tulossopimuksen toiminnan tuloksellisuuden tavoitteisiin kuului TA-rahoituksen ulkopuolisen rahoituksen lisäys 0,3 milj. euroa. TA-rahoituksen ulkopuolinen rahoitus vuonna 2006 oli 0,142 milj. euroa ja kertomusvuonna 0,238 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan rahoituksen volyymi ylitti 100 000 euron rajan vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Vertailutietoa vuodelta 2005 ei ole.

14 Toimintakertomus 2007 Taulukko 10: YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Tot Tot 1 000 2006 2007 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 114 93 39 % - EU:lta saatu rahoitus 29 42 18 % - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 103 43 % - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 142 238 100 % KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 44 20 7 % - henkilöstökustannukset 81 121 44 % - vuokrat 19 26 10 % - palvelujen ostot 19 84 31 % - muut erilliskustannukset 31 23 8 % = erilliskustannukset yhteensä 195 274 100 % yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 14 22 26 % - poistot 5 6 7 % - muut yhteiskustannukset 40 56 67 % = osuus yhteiskustannuksista yhteensä 59 84 100 % = kokonaiskustannukset yhteensä 253 358 KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot - kustannukset -111-120 Kustannusvastaavuus-% 56,0 % 66,5 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuden alhainen taso johtui yleiskustannusten käsittelyn menettelyistä. Suomen Akatemian hankkeille kohdistettiin kirjanpidollisesti 12,5 %:n suuruinen yleiskustannusosuus. Kustannusvastaavuuden paraneminen aiheutui imera-hankkeen rahoitusosuuden kasvusta. 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 SUORITTEIDEN MÄÄRÄT JA AIKAANSAADUT JULKISHYÖDYKKEET Tulostavoite vuodelle 2007: Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: tutkimus- ja kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista sekä sovellus- ja muutoshakuista, palvelujen saatavuus ja laatu paranevat johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia. MIKES -metrologian laboratorioiden kehityksessä hankittua osaamista on sovellettu yritysten kanssa toteutetuissa hankkeissa.. Tavoitteena on ollut osallistuminen EURAMET e.v.:ssä, komission osarahoituksella tehtävään tutkimustyöhön. ERA-NET+ onnistui Suomen osalta erinomaisesti: Suomi on mukana 13 (kokonaismäärä 21) toteutettavaksi valituista tutkimusprojektissa. Kokonaisvolyymiltaan osallistumme n. 2 M laajuisen tutkimuspaketin toteuttamiseen. Volyymi on lähes 2 kertaa suurempi, kuin muiden pohjoismaiden osallistuminen yhteensä. FINAS -akkreditointipalvelu täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, kun akkreditointitoiminnan vastavuoroinen vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa (ns. MLA-

15 Toimintakertomus 2007 ja MRA-sopimukset). FINAS on edelleen allekirjoittajana kaikissa tähän mennessä eri tasoilla solmituissa sopimuksissa. Taulukko 11: TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS, laadunhallinta Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat sovittuja linjauksia, tukevat sidosryhmien toimintaa ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: Kriittiset Tavoitetaso 2007 Arviointikriteeri/ Toteuma vuonna 2007 menestystekijät mittari Tutkimus- ja Otaniemen Hankkeiden määrä Metrologia kehitystoiminta on innovatiivista ja korkeatasoista sekä sovellus- ja muutoshakuista tiedeyhteisön kanssa käynnistetään 2-3 tutkimushanketta ja taso - Toteutuneita yhteishankkeita TKK:n kylmälaboratorion ja VTT:n kanssa (kvanttimetrologiakolmio, CBT ja Josephson), TKK Fysiikan kanssa (pietsotutkimus) ja MIKES TKK mittaustekniikan kanssa (Puuston mittaus, IR) - Uusia hakemuksia TKK puu (puukuitukomposiittien Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat uuden toimintaympäristön myötä Johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia Palvelutuotannon kehittyminen varmistetaan nykyresurssein. Maksullisen palvelutoiminnan volyymin kasvutavoite vähintään 10 % Toimintaorganisaatio sovitetaan tukemaan asiakaslähtöistä toimintaa Palveluvolyymin ja arvon kasvu Asiakastarpeista johdettujen hankkeitten määrä mikromekaniikka) ja VTT (etäluettavat anturit, biohiili) Metrologia - Lisäsi maksullisen palvelutoiminnan tuloutusta 18 %. - Tuotteisti koordinaattimittauspalvelut ja aloitti niitten markkinoinnin. - Kansainvälistä yhteistyötä mm. Viron, Latvian, Etelä- Afrikan, Kroatian, Tanskan NMI:t, sekä yritysasiakkaita Japanista, Italiasta, Espanjasta, Ruotsista ja Tanskasta. FINAS - Toteutti SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardiversion mukaiset laboratorioarvioinnit kv implementointiaikataulun mukaisesti. Metrologia - Käynnisti markkinointitiimien toiminnan koordinaattimittauksissa, nanometrologiassa ja takymetrikalibroinneissa. - Toteutti 13 asiakastarpeista johdettua hanketta. FINAS - Otti käyttöön sähköiset arviointilomakkeet. - Laati kv-kriteerien mukaiset käynti- ja arviointisuunnitelmat. Yhteiset - Sisäisten palvelujen uudelleenjärjestely - Markkinointitoiminnan resursointi ja vastuutus Mittatekniikan keskus saavutti suurimmilta osin sille vuodeksi 2007 asetetut tulostavoitteet. Akkreditoinnin ja muun pätevyydenarvioinnin kysyntä tyydytettiin kokonaan ja julkisoikeudelliset arviointipalvelut toteutettiin kustannusvastaavasti.. Kalibrointi- ja asiantuntijapalvelujen kysyntä tyydytettiin ja palvelutoiminnan volyymi toteutui suunnitellusti. Myös kehittämis- ja ylläpitohankkeet toteutettiin suunnitellusti.

16 Toimintakertomus 2007 Taulukko 12: MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2007 (MIKESin sisäiset hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonaisarvio hankkeesta/ saavutettu tulos (** Huom! MIKES Sähkö (sähkö, aika, akustiikka, taajuus) Impedanssimetrologian kehitys t 1.1.2001-31.12.2007 4 Hanke eteni muuten suunnitellusti, mutta induktanssimittauksiin ei vielä päästy. AC-Josephson-jännitenormaali (MIKES + VTT) t 1.1.2001-31.12.2007 3 Edistytty on, mutta ei aivan suunnitellusti NTP y 1.1.2001-4 Järjestelmä toimii mainiosti. Uusia asiakkaitakin on saatu, mutta lisääkin saisi olla. Pienten virtojen mittaus k 1.1.2005-31.12.2006 5 Tästä aiheesta ei ollut varsinaista kehityshanketta vuonna 2007, mutta työ on edennyt mainiosti: on kehitetty aivan uudenlainen menetelmä, josta on esim. tehty keksintöilmoitus. Kiihtyvyysmittapaikan perustaminen k 1.1.2004-31.12.2007 3 Edistystä on tapahtunut erityisesti kesällä harjoittelijan avustuksella, mutta mittapaikkaa ei ole saatu vielä Mikromekaaninen jännitenormaali Pietsojen polarisaatio t t 1.1.2007-15.10.-15.12.2007 4 5 Diplomityö aloitettiin toukokuussa 2007. Tasajännitenormaalin prototyyppi on saatu valmiiksi ja varsin lupaavia mittaustuloksia on saatu. Diplomityön kirjoittaminen on edennyt pitkälle mutta jatkuu vielä Asiakas lk k ää sai ämitä 2008 halusi eikä työaikaakaan mennyt arvioitua enempää. Taloudellisesti(kin) kannattava hanke. Vaihemittaus 2.5 MHz t 1.9.-31.10.2007 4 Tämän asiakashankkeen mittaukset onnistuivat hyvin, vaikka lopputulos ei ollutkaan aivan toivotun kaltainen eikä jatkohanketta ole ainakaan vielä saatu. Hanke vei arvioitua enemmän työaikaa. Kvanttimetrologiakolmio (MIKES) t 1.1.2007-30.6.2010 4 Virtapumpun kehitys etenee erinomaisesti ja resistanssinormaalin kehityskin varsin hyvin mutta nollailmaisimesta voi tulla pullonkaula. Kryostaatin hankinta saatiin vireille ennen joulua; lupaava toimittajakandidaatti Otaniemessä. Quantun metrology triangle (SA) t 1.1.2006-31.12.2009 5 Toukokuussa aloittanut postdoc on pannut toimeksi ohutkalvovastusten kehittämisen ja kryostaattitilauksen valmistelun kanssa. Virtapumpun kehittämisessä saavutettiin huomattavaa edistystä. MIKES Pituus Nanometrologia t&k 1999-2008 3 Hanke edistynyt hyvin, ensimäiset interferometriset AFM mittaukset on tehty. Kulman mittausten jäljitettävyys k 2002-2007 3 Hanke muutamia viimeistelyjä vaille valmis. Hoidetaan valmiiksi ylläpitoprojektin sisällä CMM -jäljitettävyys k 2006-2008 3 Hanke edistyy pikku hiljaa. Asiakastoimeksiannot priorisoitu edelle. Single-frequency synthesis a telecommnication t 1.1.2006-31.12.2008 4 Hanke edennyt suunitelmien mukaan wavelengts (SA) Puuston biomassan mittaus t&k 2007 3 Ihan ok tuloksia. Hanke DI-työn viimeistelyä vaille valmis Hilavakion määritys laserdifraktometrillä k 1.1.2007-31.12.2007 5 Erinomaisia tuloksia. Artikkeli työn alla. Porrasmittapala-interferometri k 1.1.2007-31.12.2009 3 Esisuunnittelu tehty. Varsinainen suunnittelu ja kokoaminen alkaa 2008 MIKES Lämpötila ja Massa (lämpötila, kosteus, virtaus, massa, paine) Metrologinen CBT - Coulombin saartoon perustuva lämpömittari (MIKES + TKK Kylmälaboratorio) t 1.1.2005-31.12.2007, jatkokausi 1.1.2008-31.12.2009 Infrapunalämpömittareiden kalibroinnin kehittäminen t 1.1.2007-31.12.2007, jatkokausi 1.1.2008-31.12.2008 PTU-laitteisto k 1.1.2006-31.12.2006, jatkokausi 1.1.2007-31.12.2008 Paineen jäljitettävyyden johtaminen männän ja sylinterin dimensiomittauksista Puhtaiden metallipintojen kontaminoituminen metrologian sovellutuksissa k 1.1.2005-31.12.2005, jatkokausi 1.1.2006-31.12.2008 4 Valmistusmenetelmän kehittämiseen mennyt odotettua enemmän aikaa ja työtä. Vuoden lopulla selkeitä edistysaskeleita valmistusmenetelmässä. Ensimmäiset mittaukset olivat lupaavia. Päätettiin jatkaa hanketta vuonna 2008. 4 Esitys Tempmeko-konferenssissa, josta myös lehtiartikkeli. Yhteistyö imeran puitteissa toteutui onnistuneesti, mistä on artikkeli tekeillä. Projekti eteni lähes päivitetyn suunnitelman mukaisesti. Hanketta päätettiin jatkaa vuonna 2008. 4 Projekti edistyi vuonna 2007 hyvin. Tuloksia julkaistiin IMEKO TC3&TC16 - konferenssissa. Hanke on myös herättänyt kiinnostusta yhteistyökumppaneissa teollisuudessa 3 imeran puitteissa toteutui viikon tutkijavierailu LNE:llä. Tulokset osoittavat, että LNE:n jäljitettävyyslenkki voitaisiin korvata MIKESin sisäisellä. Tämä on tavoitteena projektin jatkolla. t 1.1.2007-31.12.2009 3 AFM-mittaukset viivästyneet pituusryhmän kiireiden vuoksi. Vakuumi- ja UV-altistuksen vaikutusta tutkittu. Monikaasukalibroinnit virtaus- ja kosteusmittareille t 1.1.2007-31.12.2009 3 Vuonna 2007 hanke viivästyi jonkin verran EMRP-hankkeiden valmistelun vuoksi; ongelmia kuitenkin valmistajan löytämisessä mittaussäiliölle. Hankinnat ja kirjallisuushaut tehty. *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos

17 Toimintakertomus 2007 MIKES-metrologian päättyneet, käynnissä olevat sekä käynnistyvät tutkimus- ja kehitysprojektit ja - hankkeet 2006 (Sopimuslaboratorioiden kanssa toteutetut hankkeet) Hanketyyppi (* Hankkeen kesto Kokonaisarvio hankkeesta/ saavutettu tulos (** Huom! TKK Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Sähkönlaatumittausten kalibrointi (jatkohanke) k 2006-2007 4 Kenttäkelpoinen tasa- ja vaihtosähkökalibrointilaitteisto k 2007 1 Hanke lykkääntyi ja siirtyi osaksi EMRPhanketta. Pulssimittausten kehitys k 2007 4 Suurjännitemittausten kansallisten mittanormaalijärjestelmien ylläpito y jatkuva 4 MIKES TKK Mittaustekniikka Spektrisen irradianssin ja radianssin aallonpituusalueiden laajentaminen (jatkohanke) k 2002-2008 4 Projekti edennyt suunnitelmien mukaisesti lukuunottamatta Germanium-detektoriin Värinäyttöjen ja kolorimetrien kalibrointilaitteisto (jatkohanke) k 2003-2007 4 Projekti saatettu päätökseen. Suunnitelmaa muutettiiin siten, että luminanssin LED-valolähteiden metrologia (jatkohanke) t&k 2004-2008 4 Projekti on edennyt suunnitelmien mukaan ja sitä jatketaan 2008 ainakin LED-vertailun Fluoresenssireferenssi (jatkohanke) k 2004-2008 4 Projekti on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Optisen kuidun epälineaarisuuden mittausjärjestely (jatkohanke) t 2005-2007 4 Vertailun järjestämistä lukuunottamatta projekti on saatettu päätökseen. Infrapunareferenssilaitteisto (jatkohanke) k 2006-2010 4 Projekti on edennyt suunnitellusti. Heijastushäviöiden määritys absoluuttisen kvanttidetektorin ennustettavassa vasteessa Optisten suureiden kansallisen mittanormaalilaboratorion ylläpito Lahti Precision Oy t 2007-2008 4 Vastuita ja työn tavoitteita muutettu projektin aikana. Aiheeseen liittyvä patenttihakemus y jatkuva 4 jä Vääntömomentin mittaamisen hyödyntäminen ruuviliitoksissa, tiedon siirto teollisuuteen k 2007 4 Voiman ja vääntömomentin jäljitettävyyden ylläpito y jatkuva 4 Ilmatieteen laitos Eräiden kaasumaisten yhdisteiden y jatkuva 4 kalibrointivalmiuksien ylläpito *) t = tutkimus, k = kehitys, y = ylläpito **) 5 = erinomainen, 4 = hyvä, 3 = tyydyttävä, 2 = välttävä, 1 = huono tulos Taulukko 13: Metrologian kalibrointisuoritteet laboratoriokohtaisesti v. 2003 2007 Mittalaitteiden kalibroinnit ryhmittäin, kpl Tot Tot Tot Tot Tot Muutos 2003 2004 2005 2006 2007 % Lämpö ja massa (paine ja kosteus) 1 390 1 502 1 273 1 519 1 352-11 Pituus 2 154 2 277 1 884 2 557 2 179-15 Sähkö, aika ja taajuus, akustiikka 372 219 105 99 201 103 Yhteensä 3 916 3 998 3 262 4 175 3 732-11 Kalibrointipalvelujen kysyntä väheni edellisvuodesta 11 %. Resursseja käytettiin vastaavasti enemmän asiantuntijapalvelujen ja muissa maksullisen palvelutoiminnan hankkeissa.

18 Toimintakertomus 2007 FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditointiyksikön toimintavolyymin kehitystä on seurattu akkreditoitujen toimielinten vuoden lopun kumulatiivisella sekä aktiivisesti toimivien toimielinten lukumäärällä. Pitempään akkreditoituna olleet toimielimet laajentavat ja kohdentavat pätevyysalueitaan paremmin tarpeitaan vastaaviksi ja isommat organisaatiot yhdistävät akkreditointejaan yhden tunnuksen alle. Taulukko 14: Akkreditoitujen toimielinten kumulatiivinen ja aktiivinen määrä 2004 2007 Tot 2004 Tot 2005 Tot 2006 Tot 2007 Muutos, % kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen kumul. aktiivinen Akkreditoidut toimielimet Kalibrointilaboratoriot 47 31 49 32 49 27 50 25 2,0-7,4 Testauslaboratoriot 217 165 226 165 234 163 241 146 3,0-10,4 Sertifiointielimet 23 16 26 19 30 22 30 21 0,0-4,5 Tarkastuslaitokset 26 21 26 18 26 16 27 15 3,8-6,3 EMAS -todentajat 2 2 2 2 2 2 2 2 0,0 0,0 Vertailumittaus 1 1 1 1 0,0 0,0 Yhteensä 315 235 329 236 342 231 351 210 2,6-9,1 Muut arvioinnit Ilmoitetut laitokset 14 3 12 8-33,3 Erit. vaatimuksiin perustuvat arv. 59 46 41 21-48,8 Yhteensä 73 49 53 29-45,3 Arvioinnin tulot 1000 1 436 1 521 1 594 1 625 4,8 1.4.2 PALVELUKYKY SEKÄ SUORITTEIDEN JA JULKISHYÖDYKKEIDEN LAATU Kansallinen mittanormaalijärjestelmä, kalibrointipalvelu ja akkreditointipalvelu (FINAS) täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset, jos mittaus- ja kalibrointitulosten ja akkreditointien vertailukelpoisuus on kansainvälisesti tunnustettu. Akkreditointitoiminnassa tämä osoitetaan olemalla mukana EA:n, ILACin ja IAF:n monenkeskisissä akkreditointien tunnustamissopimuksissa ja metrologiatoiminnoissa osallistumalla metrisopimuksen jäsenmaiden metrologian laitosten vastavuoroisen tunnustamissopimuksen (CIPM/MRA) mukaisesti menestyksellisesti kansainvälisiin vertailumittauksiin sekä täyttämällä sopimuksen mukaiset laatujärjestelmävaatimukset ns. self declaration -periaatteen pohjalta. Toimintajärjestelmän kehittämisessä sovelletaan Euroopan laatupalkintokriteeristön (EFQM) ja standardin SFS-EN ISO 9001:2000 periaatteita. Yksiköiden toimintajärjestelmien kehittämisessä otetaan lisäksi huomioon myös niiden toimintaan liittyvät kansainväliset laatustandardivaatimukset, jotka on yksilöity yksiköiden laatukäsikirjoissa. Ylijohtaja hyväksyy koko Mittatekniikan keskusta koskevan toimintajärjestelmäkuvauksen.. Yksiköiden laadunvarmistuksesta vastaavat johtajat apunaan yksikön laatuvastaava. MIKES-metrologia Metrologian yksikössä noudatetaan sekä SFS-EN ISO 9001:2000 että SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardeja. Laatuasioita käsitellään yksikön johtajan johdolla ryhmäpäälliköiden kokouksissa. Vuosittain järjestetään sisäisiä auditointeja ja johdon katselmuksia. Vuosittain raportoidaan myös EUROMET TC-Q:lle laatutoiminnasta ja laatujärjestelmän kehityksestä. MIKES ja CMI ovat sopineet vertaisarvioinnista pituuden, paineen ja yleisten laatudokumenttien alueella. Kalibrointipalveluista kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta tavoitteena parantaa palvelujen saatavuutta, ajantasaisuutta ja luotettavuutta. Jokaisen kalibrointitodistuksen mukana lähetetään asiakaspalautelomake. Saadun palautteen keskiarvo vuonna 2007 oli 4,6 (max. 5). Vastaava luku vuonna 2006 oli 4,3 ja vuonna 2005 4,5. Metrologian yksikön tutkimustoiminnan edellytykset paranivat edelleen vuoden 2007 aikana. Teknillisen korkeakoulun kanssa jo aiemmin perustettu tutkimusprofessorin virka laajensi keskuksen kontaktipintaa sekä akateemiseen tutkimusympäristöön että yrityksiin. Uuden tutkimuslaitosrakennuksen sijoittuminen Otaniemen tiede- ja teknologiaympäristöön on osoittautunut toiminnan kannalta onnistuneeksi.

19 Toimintakertomus 2007 FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin monenkeskisiin tunnustamissopimuksiin kuuluminen edellyttää, että akkreditointielin täyttää kansainvälisen standardin ISO/IEC 17011 vaatimukset. Yksikössä toimii yksikön johtajan johdolla laaturyhmä. Sisäiset auditoinnit, johdon katselmus sekä koko yksikön laatupäivä järjestetään vuosittain. Muuta laatukoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään säännöllisesti, seuraava toteutetaan vuoden 2008 syksyllä. EA:n arviointiryhmä arvioi yksikön toimintajärjestelmän joka neljäs vuosi. Seuraava arviointi on vuonna 2008 ja siihen valmistautuminen on ollut työn alla vuonna 2007. Akkreditointiyksikkö kerää jatkuvasti asiakaspalautetta arviointikäynneistä. Jokaisen arviointikäynnin yhteydessä jätettävän asiakastyytyväisyys -kyselyn tulokset ovat säilyneet korkealla tasolla vuodesta toiseen. Palautteita saatiin vuonna 2007 yhteensä 66 käynnistä. Palautusprosentti oli 36 % (vuonna 2006 32%). Palautteen keskiarvo vuonna 2007 oli 4,4 (Max 5). Vastaava luku vuonna 2006 oli 4,3 ja vuonna 2005 4,4. Ohessa on esitetty pääarvioijien toimintaa (vuodet 1993-2007) ja arvioinnin hyödyllisyyttä (vuodet 2001 2007) kuvaavien kysymysten vastausten keskiarvot eri vuosina. Kuva 8: FINASin asiakaspalaute - saatu arvosana pääarvioijien toiminnasta - kokemukset arvioinnin hyödyllisyydestä Lead Assessor performance Assessment value and beneficiality 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Year 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Year 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Tulostavoite vuodelle 2007 Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansallisia sekä kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia: henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi paranee MIKESin osaaminen kehittyy ja sen ylläpito varmistetaan sekä MIKESin työnantajakuva on houkutteleva. Taulukko 15: Yhteenveto talousarviossa 2007 asetettujen henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteista ja niiden toteutumasta 2005 2006 2007 Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut Henkilötyövuosien kehitys 64 65 62 70 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 3,4 4,4 <4,0 8,1 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 3,5 4,7 4,0 3,9 - vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 76,1 72,7 78,5 78,0 -tutkijakoulutuksen saaneiden osuus %-henkilöstöstä 32,8 33,3 37,5 35,0 Organisaation työnantajakuva on huokutteleva - lähtövaihtuvuus, % 3,1 6,0 < 10,0 3,0 - työhakemukset/avoin työpaikka 15 10 >25 10