Seudun energia- ja ilmastotyö

Samankaltaiset tiedostot
Hiilineutraali Tampere Ilmasto- ja energiatiekartan taustatietoa

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Kestävä kaupunki. Kommentti URMI Kaisu Anttonen

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Tampere Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (5) Apulaispormestari, yhdyskuntapalvelut, joukkoliikennepalvelut sekä jätehuoltopalvelut

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Tampereen kaupunkiseudun uudet ilmasto- ja energiatavoitteet

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

HIILINEUTRAALI TAMPEREENSEUTU Tavoiteluonnos Kuntajohtajakokous 9.3.

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

KUNTALAUSUNNOT. Kuntalausuntopyynnön kysymykset

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Jyväskylän energiatase 2014

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Jyväskylän energiatase 2014

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys. Kaupunkialueen ja kaupungin omien toimintojen päästöjen muodostuminen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA Pekka Seppälä

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne Alustavia tuloksia kuntamarkkinoille

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Suunnitelmat tammi-huhti

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä , Lahti Pia Outinen

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Kestävä Tampere tiekartta Miten hiilineutraali kaupunki tehdään? Valtuustoseminaari

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Alueellinen energiatehokkuus

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kaupunkiseudulla

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Savon ilmasto-ohjelma

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Suunnitelmat tammi-huhti

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Kunnat ja kaupungit toimivat

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/

Transkriptio:

Seudun energia- ja ilmastotyö Emilia Olkanen 1

Mitä tavoittelemme seudulla? Lähtökohtana EU-direktiivit, hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ja valtakunnalliset linjaukset Seudulla oma ilmastostrategia, kuntien energiatehokkuustyö, rakennesuunnitelma- ja MAL-työ Ilmastostrategian vision mukaan Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kärkitasoa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kokonaispäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, per asukas 40 % 2

Mitä tavoittelemme Tampereella? EU:n Covenant of Mayors (CoM): yli 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin 2020 mennessä 2005 tasosta Tampereen kaupunkistrategia: 40 % päästövähennykset 2025 mennessä, valtuustokauden tavoite 17 %:n vähennys 1990 tasosta Tampereen Ympäristöpolitiikka-ohjelma: hiilineutraali kaupunki 2050 mennessä 3

Missä mennään seudullisesti? Ilmastostrategiassa asetetut tavoitteet saavutetaan Suuri osa vähennyksistä liittyy ulkoisiin tekijöihin (teknologinen kehitys, määräysten kiristyminen, markkinamekanismi ja asenneilmaston muutos) Selkeästi merkittävin paikallinen toimenpide on energiantuotannon siirtyminen päästöttömämpiin energialähteisiin (puu) Kuntien varsinaisten toimenpiteiden osalta olennaisimmassa roolissa ovat maankäyttö (vaikutukset näkyvät hitaasti pitkällä aikavälillä, mutta rakenteellisesti lukkiuttavia) ja kestävät liikenneratkaisut. Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 4

Seudulliset onnistumiset ja haasteet Ilmastostrategian onnistujiin lukeutuvat paikallisten energiantuottajat maankäyttö (kävelyn ja) pyöräilyn toimijat sekä varauksin joukkoliikenne kuntien energiatehokkuustyö sekä seututasolla rakennesuunnitelma- ja MAL-työ. Parantamisen varaa on kuntien rakentamisessa elinkeinopuolen uskottavammassa ilmastopainotuksessa ja neuvontatyön panostuksessa. Epäonnistujiin kuuluu hankintojen kehittäminen Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 5

Nykyisen ilmastostrategian ongelmakohdat Liian ylätasolla liikkuvat strategiatoimenpiteet Toimenpiteiden luokittelun sekavuus ja huono seurattavuus Strategian toteutuksen vastuutuksen puuttuminen ja jalkauttamisen ilmeinen uupuminen Irrallisuus kuntien toiminnasta (sisältö tunnettiin kunnissa huonosti) Huono kosketuspinta kuntalaisiin ja paikallisiin yrityksiin (osallistaminen jäänyt uupumaan) Lukuisien hankkeiden kytkeytyminen ja niiden tulosten lopullinen hyöty (hyvänä esimerkkinä kuitenkin TARMO/TARMO+/Ekokoti/EU-GUGLE-yhdistelmä, ECO2-sateenvarjo-ohjelma, TATOS/TAPRE/COMBI-jatkumo) Energiatehokkaat ja ilmastomyötäiset hankinnat puuttuvat käytännössä Neuvonta ja ohjaus huonosti resursoitu sekä liian hankepohjaista (nyt ei saa oikeastaan enää tukirahaakaan puhtaaseen neuvontaan) Maatalouden toimenpiteet puuttuvat (mainittu kuitenkin strategiassa) Ei osallista kuntalaisia ja yrityksiä Kuntien elinkeinopuolen sitoutuminen kysymysmerkki Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 6

Tulevassa ilmastostrategiassa tarvitaankin Seudun kuntien parempaa osallistamista strategian laadintaan (erityisesti kehyskunnat) Seutu- ja kuntatason roolinjako selkeämmin esiin Vahvat kytkennät rakennesuunnitelma- ja MAL-työhön Kuntalaisten ja yritysten aktivointi ja osallistaminen strategian toteutukseen (myös aktivointi suunnitteluun) Tavoitteiden ja toimenpiteiden muokkausta (jako ja toimenpiteet uuteen muotoon, helpommin seurattavaksi, SMART-ajatteluavuksi) Toimenpiteiden seurannan suunnittelu ja yhdistäminen muihin sitoumuksiin Hankintojen roolin parantaminen Uusi tavoitevuosi (rakennesuunnitelmassa 2040) ja vuoden 2050 vision määrittely Hiilinielujen mukaan otto Sopeutuminen ja varautuminen Strategian sitouttaminen esim. CoM-sitoumukseen seutuna Uusien näkökulmien mukaan tuominen (smart city, resilienssi, kiertotalous, ekosysteemipalvelut jne.) Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 7

Haasteita uudelle strategialle Kasvuun varautuminen (2010-luvun taloudellinen taantuma on hillinnyt energiankulutusta ja päästöjä lisäävää seudun kasvua) Laskentamenetelmien muutokset (kokonaisvaltaisempi kulutuksen välillisten päästöjen huomioiminen) Puun polton päästökertoimen muutos ja sen vaikutus tavoitteisiin ja seudun ilmastotyön työkalupalettiin Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 8

Missä mennään seudullisesti? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina 2005 2020 17 % ja vuosina 2005 2030 47 % Rakennemallivuoteen 2040 56 % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 9

Missä mennään per seudun asukas? Raportoidut ilmasto- ja energiatoimenpiteet toteutuvat Asukasta kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina 2005 2020 30 % ja vuosina 2005 2030 60 % Rakennemallivuoteen 2040 70 % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 10

Missä mennään Tampereella? CO2-päästöt Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotanto Lähde: CO2-raportti Muutos kokonaispäästöissä 1990 2014-19 %, per asukas 38 % Lähde: Tampereen Sähkölaitos 11

Lähde: Tampereen Sähkölaitos 12 18.5.2016 Emilia Olkanen

Lähde: Tampereen Sähkölaitos 13

Energian huomioiminen suunnittelussa Potentiaalitarkastelut koko kaupungin osalta sekä mahdollistaminen suunnittelun yhteydessä Uusiutuvan energian kuntakatselmus Alueellisesti Tampereella tärkeimmät ovat aurinkoenergia ja maalämpö Alueelliset uusiutuvaan perustuvat (hybridi)lämmitysjärjestelmät, Haasteena Pilotointi Kustannusten arviointi pitkälle tulevaisuuteen Toteutukseen sitoutuvan toimijan löytyminen Lupakäytännöt, neuvonta Uusiutuva energia Energiatehokkuus ml. kaukolämpö Kaikki infra suunnittelun lähtökohtana Olemassa olevan infran hyödyntäminen eli täydennysrakentaminen Painottuu energiajärjestelmän ja liikenteen optimointiin sekä rakentamisvaiheeseen Vaatii laajan yhteistyön, haasteena osaaminen ja tiedon saatavuus Avainasemassa erilaisten kiinteistöjen korjausrakentaminen, hankkeita TARMO+ EU-GUGLE COMBI 14 10.5.2016 Elina Seppänen

Tekninen infra kaavoituksen lähtökohtana 90 % väestöstä asuu kaukolämpöverkon alueella. Onko kaukolämmön rakentaminen energia- ja kustannustehokasta uudelle alueelle? Mitä ovat vaihtoehdot ja mitä vaihtoehtoisia toimijoita? 12.2.2015 Elina Seppänen

Missä mennään Tampereella? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina 2005 2020 22 % ja vuosina 2005 2030 53 % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 16

Missä mennään Tampereella per asukas? Raportoidut ilmasto- ja energiatehokkuustoimet toteutuvat Asukasta kohti laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen muutos vuosina 2005 2020 32 % ja vuosina 2005 2030 61 % Lähde: Seudullisen ilmastostrategian arviointi, Tietotakomo Oy (alustavat tiedot 2016) 17

Seuraavaksi Seudullisen ilmasto- ja energiastrategian päivitys Tampereella ilmasto- ja energiatiekarttatyö Kuntakatselmuksissa ehdotetut toimenpiteet Ilmastositoumusten päivittäminen 18

Ilmasto- ja energiatiekartta Askelmerkit hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2050 Välitavoitteet 2020, 2025, 2030 ja 2040 Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa Tuloksena interaktiivinen infografiikka Toimenpiteet yhdessä ilmastokumppanien kanssa Energiatiekartta Tiekartan valmistelu Välitavoitteet 2020, 2025 ja 2030 Uusien konseptien ja liiketoiminnan Kaupungin luominen roolin määrittäminen Nykytila Tiedon avoimuus Päätös toimenpiteen toteutuksesta Vaikutusten arviointi Toimenpiteiden vaikutusten arviointimalli Visio 2050 Toimenpideehdotukset Taustaselvitykset 19

Ilmasto- ja energiatiekartta Energiankulutus Asuminen, liikenne, yritystoiminta, infra, maatalous, materiaalien kierto Energiatehokkuus Rakentaminen, kulutuskäyttäytyminen, palvelut, teolliset prosessit, liikennevälineet Energiapalvelut Lämpö, voima, tietojenkäsittely, valo, liike 20 10.5.2016 Elina Seppänen

Ilmasto- ja energiatiekartta Nykytilaraportti valmistumassa kesäkuun alussa Ensimmäiset luonnokset kommenteille kesällä Sidosryhmätyöpajat ja yhteenvetoseminaari syksyllä Valmis tiekartta vuoden lopussa Lisätietoa: emilia.olkanen@tampere.fi tai 040-800 7253 21