Valtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti VOKKE toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003-2004 Ritva Jakku Sihvonen 5.8.04
1. VOKKE- projektin tarkoitus Kasvatusalan tutkintojen kehittämistä ja uudistamisprosessin tukemista ja seurantaa varten käynnistettiin Opetusministeriön tuella kansallinen projekti, joka otti nimekseen Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE). Projekti edistää kasvatusalan koulutusta antavien tiedekuntien ja laitoksien tekemää tutkintojen uudistamistyötä ja tiedonvaihtoa. Neuvottelukunta- ja jaostyöskentely tukee ydinainesanalyysien tekemistä, pedagogisten innovaatioiden vaihtoa, opetuksen sisällöllistä kehittämistä ja tutkintorakenteen uudistamisen toimeenpanoa. Projekti myös edistää tutkintojen kansallista vertailukelpoisuutta ja tutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden periaatteen huomioon ottamista, edistää opintojen rekisteröinti- ja seurantajärjestelmien riittävän yhtenäisyyden kehittämistä ja tarjoaa foorumin kokemusten vaihdolle. Projekti tukee tutkinnonuudistuksen toimeenpanon seurantaa ja arviointia. 2. Projektissa mukana olevat yliopistot ja projektin organisaatio Projekti toimii Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Projektin yhteistyöelin on valtakunnallinen neuvottelukunta, jossa puhetta johtaa Opetusministeriön kutsuma kasvatusalan kansallinen koordinaattori, vararehtori Hannele Niemi. Neuvottelukunnassa on edustus jokaisesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta sekä lisäksi humanistisen alan, matemaattis-luonnontieteellisen alan, taideteollisen korkeakoulun, opetusministeriön, opetusalan ammattijärjestön ja Sibelius akatemian edustaja sekä opiskelijaedustaja SOOL:sta. 2.1. Neuvottelukunnan jäsenet Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta. Jäseninä ovat Pilvikki Heikinaro -Johansson Jyväskylän yliopistosta, Aili Helenius Turun yliopistosta, Marja-Leena Isomursu OAJ:stä, Taina Kaivola Helsingin yliopistosta, Viljo Kohonen Tampereen yliopistosta, Marjut Laitinen Sibelius- Akatemiasta, Sakari Liimatainen Jyväskylän yliopistosta, Matti Meri Helsingin yliopistosta, Armi Mikkola OPM:stä, Juhani Peltonen Turun yliopistosta, Janne Pietarinen Joensuun yliopistosta, Markku Pyysiäinen Helsingin Normaalilyseosta, Raimo Rajala Lapin yliopistosta, Mirja Saari Helsingin yliopistosta, Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta, Pauli Siljander Oulun yliopistosta, Erkki Sutinen Joensuun yliopistosta, Markus Söderlund SOOLista, Arja Tahvola Tampereen yliopistosta, Marjatta Vanhalakka-Ruoho Joensuun yliopistosta, Anna-Lena Östern Åbo Akademista, Pirjo Nuutinen Joensuun yliopistosta, Patrik Scheinin Helsingin yliopistosta, Inkeri Sava Taideteollisesta korkeakoulusta (virkavapaalla) ja Ritva Jakku-Sihvonen Helsingin yliopistosta. 1
Varajäseninä toimivat Anna-Raija Nummenmaa Tampereen yliopistosta, Riitta Kesonen Jyväskylän yliopistosta, Annikki Koskensalo Turun yliopistosta, Jorma Enkenberg Joensuun yliopistosta, Timo Lappi Oulun yliopistosta, Kari E. Nurmi Lapin yliopistosta, Pentti Leino Helsingin yliopistosta, Riitta-Liisa Korkeamäki Oulun yliopistosta, Anneli Niikko Joensuun yliopistosta, Lauri Luoto SYL:istä, Raija Lahdenperä Helsingin yliopistosta ja Kaj Sjöholm Åbo Akademista. 2.2. Jaokset Projektissa toimii 16 alakohtaista jaosta. Jaostyöskentelyn tavoitteena on edistää yliopistojen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kaksiportaistamiseen liittyvien kehittämiskokemuksien vaihtoa ja tukea uudenlaisten pedagogisten mallien kehittelyä. Tarkoituksena on tukea eri yliopistojen omia kehittämistoimia ja innovaatioita. Jaostyöskentelyn tuloksena syntyvät muistiot voivat sisältää kuvauksia tutkintojen sisällöistä, rakenteista ja kokemuksia sekä ideoita uusista pedagogisista käytänteistä. Jaoksina toimivat: aikuiskasvatus, erityispedagogiikka, kasvatustiede, kieltenopetuksen jaos, liikuntakasvatus, luokanopettajakoulutus, matemaattisluonnontieteelliset aineet, opintoasiat, opinto-ohjaus, ohjattu harjoittelu (praktikum), taideaineet, taitoaineet, uskonto ja elämänkatsomustieto, varhaiskasvatus, äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia ja yhteiskuntaopppi. Neuvottelukunta käsittelee jaosten tuottamat muistiot ja huolehtii niiden toimittamisesta kaikkien yliopistojen käyttöön. Seuraavat yliopistot ovat edustettuina jaoksissa: Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Tampereen yliopisto Turun Yliopisto Åbo Akademi Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Teatterikorkeakoulu Tiedekunnat, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita opettajankoulutustehtävänsä vuoksi: Kasvatustieteelliset ja käyttäytymistieteelliset Humanistiset (Filosofiset) Matemaattis-luo nnontieteelliset Liikuntatieteellinen (Jyväskylä) Teologiset (HKi ja Joensuu) 2
Teknillisen korkeakoulun (Tre) mat ja fys.os. Taiteiden tdk. (Lapin yliopisto) Projekti pyrkii huolehtimaan yhteistyöstä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka osallistuvat kasvatusalan asiantuntijoiden kouluttamiseen. 2.3. Projektihenkilöstö Projektinjohtajana toimii dosentti Ritva Jakku-Sihvonen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta. Projektissa on syyskuun 2003 alusta ollut osa-aikainen (vuoden 2004 alusta kokoaikainen) tutkimussihteeri KM Kaisa Mustonen ja vuoden 2004 alusta tutkija FM Leena Lehtimäki. 3. Toiminta vuonna 2003 Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2003 neljä kertaa: 14.4., 22.5., 25.8. ja 4.11. Helsingissä. Neuvottelukunta keskusteli tutkintojen kehittämisestä ja kuuli asiantuntijoita. Ehdotukset tutkintojen rakennekuvauksiksi toimitettiin tiedekuntien käsittelyyn ja niitä koskevat lausunnot saatiin 31.12.2003 mennessä tiedekunnilta. VOKKE- projekti järjesti kaksi seminaaria (5.11. ja 2.12.) ja kaksi symposiumia (22.5. ja 4.11.) vuonna 2003. Seminaarien teemat olivat: Opettajuus ja maisterikoulutus kasvatustieteissä. Symposiumien teemat olivat: Tutkintojen sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen sekä opettajuus. Symposiumeissa osallistujia oli yhteensä noin 300 ja seminaareissa noin 240. Jaosvetäjät kokoontuivat kahdesti: lokakuussa ja marraskuussa. Jaosten toivottiin keskittyvän työssään seuraaviin teema-alueisiin: keskeiset kehittämishaasteet, koulutuksen tavoitteet kandidaatti- ja maisterivaiheessa, ydinainesanalyysiin ja opetuksessa käytettäviin pedagogisiin malleihin. Jaokset työskentelivät syksyn aikana. VOKKE- projektia koskevaa informaatiota ja jaosten väliraportteja löytyy osoitteesta www.helsinki.fi/vokke. 3
4. Vuoden 2004 toiminta Vuoden 2004 tavoitteena on perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen laajuuksista sopiminen. Lisäksi halutaan edistää kandidaattitutkintojen ja maisteriopintojen yhteismitallisuutta ja tukea tutkintojen pedagogisen kehittämistä. Edelleen tavoitteena on materiaalien tuottaminen tutkinnon uudistuksen arvioinnin ja seurannan tarpeisiin. Vuoden 2004 aikana pyritään myös käynnistämään keskustelu yhteisten maisteriohjelmien tarpeesta sekä edistämään kansainvälisten ohjelmien kehittämistä. VOKKE- projektin toimintamuotoja ovat: Neuvottelukunnan kokoukset Jaostyöskentely Jaosvetäjäkokoukset, työseminaarit ja symposiumit Opettajankoulutusta laajasti palveleva n verkostoyhteistyön tukeminen KasVin kautta Arviointi- ja seurantatoimet Tutkimustoiminta ja sen tukeminen, erityisesti opinnäytetutkimukset Keskustelua varten on neuvottelukunnalla ja jaoksilla pääsy Opetusministeriön tuella ylläpidettävälle Discendum Optimalle. Tiedotus: www.helsinki.fi/vokke. Yhteistyö alakohtaisten koordinaattorien kesken 4.1. Vuoden 2004 tapahtumat 14.1.2004 VOKKE- neuvottelukunnan kokous: Keskustelu tiedekuntien lausuntojen pohjalta tehdyistä kasvatustieteiden kandidaatti- ja maisteritutkinnon, luokanopettajan ja aineenopettajan pedagogisten opintojen laajuuksista ja rakenteista. Tuloksena suositus kasvatustieteen kandidaattitutkinnon perus- ja aineopintojen laajuudesta sekä suositus viestintäopintojen ja opiskeluun orientoivien opintojen laajuudesta. 5.2.2004 Koordinaattorikokous opettajankoulutuksesta: humanistinen ala, matemattisluonnontieteellinen ala ja kasvatusala. Päätettiin, että Vokke-projekti toimii koollekutsujana kokoukselle, jossa käsitellään mm. kandidaatti- ja maisteritodistuksia, valintoja ja ulkomaalaisten opiskelijoiden ja kv-ohjelmien TVT- ja viestintäopintoja. 9.2.2004 projektijohtaja keskusteli tutkintorakenteen kehittämislinjoista kasvatustieteen alan dekaanien kanssa. 12.2.2004 VOKKE- neuvottelukunnan kokous: 4
Neuvottelukunta antoi seuraavat suositukset: Aineenopettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenne (pääaineena aikuiskasvatus tai kasvatustiede) Lastentarhanopettajan ja varkaiskasvatuksen maisterin tutkintojen rakenteet Neuvottelukunta keskusteli myös luokanopettajakoulutuksen, erityispedagogiikan, käsityön (tekstiili), teknisen työn ja kotitalousopettajan, liikunnan aineenopettajan ja opinto-ohjauksen tutkintojen rakenteista. Näiden käsittelyä jatkettiin seuraavassa kokouksessa 9.3.04. Neuvottelukunta antoi suosituksen syventävien opintojen laajuudesta. 13.2.2004 Vokke - seminaari Ideoita ja innovaatioita kehittämisen perustaksi. Pedagogisen kehittämisen seminaari jaostyöskentelyn edistämiseksi, jossa luokanopettajakoulutuksen jaos, praktikum jaos, varhaiskasvatuksen jaos, kielten oeptuksen jaos ja opinto-ohjaajakoulutuksen jaos esittelivät työtään. Lisäksi kuultiin ylijohtaja Aslak Lindströmin alustus peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmauudistuksen keskeisistä painotuksista ja opetusneuvos Armi Mikkolan alustus tutkintorakenteen uudistamisen etenemisestä opetusministeriön näkökulmasta. Käynnistettiin kaksi uutta jaosta (historia ja yhteiskuntaoppi, äidinkieli ja kirjallisuus). 3.3.04 Vokke-konttorissa pidettiin koordinaattorikokous, jossa mukana oli opintoasiainpäälliköitä ja koordinaattoreita eri yliopistoista. Kokous keskusteli tutkintotodistuksista, maisteriopintoihin valinnan perusteista, siirtymäsääntöjen muutoksista, merkintöjen kirjaamisesta ja kansainvälisistä maisteriohjelmista (mitä viestintä- ja orientoivia opintoja niihin pitäisi sisältyä). 9.3.04 pidettiin Vokke-neuvottelukunnan kokous, jossa keskusteltiin sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon tavoitteista. Lisäksi käsiteltiin tutkintorakenneluonnoksia ja annettiin suositukset liikunnan aineenopettajan koulutuksen sekä oppilaan- ja opinto-ohjaajan koulutuksen tutkintorakenteista. Sovittiin, että Vokke konttori tekee tavoitteiden määrittelyn pohjaksi mallit sekä opettajan koulutukseen suuntautuville että kasvatustiedettä pääaineenaan opiskeleville. Tavoitteiden määrittelyä päätettiin jatkaa seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa 22.4. 17.3.2004 pidettiin Vokke-konttorissa kokous, jossa mukana oli w5w edustajia ja ja korkeakoulupedagogiikan tutkijoita. Sovittiin tutkinnonuudistuksen arviointiin liittyvän materiaalin kokoamisperiaatteista ja luonnosteltiin yhteistä julkaisua. Sovittiin julkaisun aikatauluksi seuraavaa: 10.6. mennessä dispositio ja abstrakti, 23.8. toinen kirjoittajakokous ja 17.9. tekstit ovat valmiit. 5
31.3.2004 pidettiin Vokke konttorilla jaosvetäjäkokous. Kokouksessa käytiin läpi Vokke jaosten tämänhetkistä tilannetta. Lisäksi käsiteltiin Ritva Jakku Sihvosen kirjoittamia ideoita tavoitteiden ja ydinainesanalyysin kirjoittamisesta. Jaosvetäjien kokoontumisia järjestetään tarpeen mukaan; seuraava kokoontuminen ainakin lokakuussa. 31.3. pidettiin Vokke konttorilla käsityönopettajakoulutusta koskeva neuvottelu. 22.4.04 Vokke neuvottelukunta kokoontui Helsingin yliopistolla. Neuvottelukunta antoi suositukset luokanopettajakoulutuksen ja kotitaloustieteen /käsityötieteen aineenopettajan koulutuksen sekä käsityökasvatuksen aineenopettajan koulutuksen tutkintorakenteista. Lisäksi keskusteltiin erityisopettajan koulutuksesta. Neuvottelukunta kävi vilkasta keskustelua jaosten toimittamista tavoitteista. Jaosten tekemät ydinainesanalyysit saatettiin tiedoksi. Vokke-konttorissa kootaan jaosten toimittamista tavoitteista ja ydinainesanalyyseistä julkaisu verkkosivuille syksyn alussa. Neuvottelukunta keskusteli avoimessa yliopistossa annettavasta kasvatustieteen opetuksesta. Suosituksena todettiin, että avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa kasvatustieteen perus- ja aineopintoja. Mikäli syventäviä opintoja halutaan järjestää avoimessa yliopistossa, laadun valvontaan tulee tiedekunnissa kiinnittää erityistä huomiota. 5.5.2004 pidettiin valtakunnallinen tutkintorakenteen uudistamisen koordinaattorikokous. Kokous keskusteli ja antoi suositukset sekä kandidaatin että maisterin tutkintotodistuksista ja opettajan kelpoisuuden merkitsemisestä tutkintotodistukseen. Lisäksi käytiin läpi tutkinnonuudistuksen tilannetta eri aloilla ja erityisesti kasvatusalalla yliopistoittain. 25.5.2004 pidettiin Vokke symposium teemasta Yliopistojen ideoita kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen kehittämisestä. Symposium-päivän yhteydessä kokoontuvat sekä neuvottelukunta että jaokset. 22.6. VOKKE, KasVi ja enorssi kävivät yhteistyöneuvottelun koskien opettajan pedagogisten opintojen järjestämistä verkosto- ja verkkoyhteistyönä eri yliopistojen kesken. Päätettiin, että VOKKE kutsuu koolle 24.8. tiedekuntien pedagogisten opintojen vastuuhenkilöt. 26.5. Vokke ja Kupion w5w-projekti järjestivät yhteistyössä seminaarin Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen. 23.8. Kirjoittajakokous 6
24.8 Neuvottelu tiedekuntien opettajan pedagogisten opintojen vastuuhenkilöille. Teemana on virtuaalisten opettajan pedagogisten opintojen kehittäminen osana opettajankoulutuksen tutkinnonuudistusta. 31.8. Jaosvetäjien kokous 7.9.04 Symposium Tulevaisuuden opettaja opettajankoulutuksen haasteet tutkinnonuudistuksessa 8.9. 2004 Neuvottelukunnan kokous 17.9. Varhaiskasvatuksen keskusteluseminaari 28.9. Aikuiskasvatuksen keskusteluseminaari 30.9. Taidekasvatuksen keskusteluseminaari 30.10.2004 mennessä jaoksilta toivotaan ehdotuksia tutkinnonuudistusprosessin arviointikohteiksi ja kriteereiksi. 4.2. Luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämisen tukeminen Tavoitteena on tukea yliopistojen luokanopettajakoulutuksen monialaisten opintojen kehittämistä siten, että tuetaan yliopistojen yhteistyötä verkkoopiskeluun soveltuvan aineiston kehittämisessä. Tämä hanke toteutetaan yhteistyössä KasVi-projektin kanssa. Monialaisten opintojen kehittämiseksi perustettiin työryhmä 13.2.2004, joka toimii osana luokanopettajakoulutusjaosta. 4.3. Arviointi- ja seuranta Tarkoituksena on kevään 2004 aikana saada kootuksi raportti, johon kootaan kasvatusalan tutkintojen uudistamisen lähtötilanne ja ne keskeiset kehittämishaasteet, joiden pohjalta tutkinnon uudistus kasvatusalalla etenee. Raportti on tarkoitettu materiaaliksi tulevalle tutkintojen kehittämisen arvioinnille. Vuoden 2004 aikana kootaan myös julkaisu, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkinnonuudistuksen toteutuksen seurannan ja arvioinnin tarpeisiin taustaaineistoa. Julkaisussa analysoidaan tutkinnonuudistukselle asetettuja yhteiskunnallisia ja koulutuspoliittisia tavoitteita arviointiperusteiden laatimisen tarpeisiin. Julkaisun laatimiseen on tarkoitus saada mukaan neuvottelukunnan lisäksi työelämän tuntijoita ja VOKKE- projektissa mukana olevia tahoja. Julkaisu on tarkoitettu pohjaksi vuosien 2005-2006 seuranta- ja arviointitoiminnalle. HOPS problematiikkaa koskevaa arvioinnin perustaksi tarkoitettua materiaalia pyritään tuottamaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. 7
4.4. Tutkimustoiminnan tukeminen VOKKE- projekti tarjoaa tukea ja aineistoja projektin kohdealueen tutkimukseen. Tarkoituksena on tuottaa tutkimustietoa projektin edetessä. Yksityiskohtainen suunnitelma konkretisoituu vuoden 2005 alussa. Luokanopettajakoulutuksen alueelta on jo yksi opinnäytetyö (pro gradu) vireillä. 4.5. Sidosryhmäyhteistyö VOKKE- neuvottelukunta pyrkii kuulemaan ja informoimaan kaikkia niitä tahoja, joita tutkinnon uudistus koskee. Projekti tiedottaa www-sivustojen välityksellä ja järjestää tilaisuuksia, joissa eri sidosryhmillä on mahdollisuuksia vaikuttaa kasvatusalan tutkintojen kehittämiseen, kuulla yliopistojen näkemyksiä tutkintojen kehittämisestä ja saada tietoa tulevista linjauksista ja niiden perusteluista. 4.6. VOKKE-projektin talous Vuodelta 2003 siirtyi määrärahoja 20 000 euroa käytettäväksi vuoden 2004 toimintaan. Vuonna 2004 järjestetään seitsemän Vokke-neuvottelukunnan kokousta. Lisäksi vuoden 2004 aikana järjestetään kaksi symposiumia ja kaksi semonaaria. Budjetti Käytettävissä vuodelle 2004 208950 Tapahtuma Menot Palkka-, laite-, ja materiaalikulut 146000 Neuvottelukunnan kokoukset 14.1./ 12.2./ 9.3. Neuvottelukunnan kokoukset 3 kpl: 22.4. ja kaksi loppuvuodelle 8500 11200 Seminaarit: 13.2./ 2.12. 10500 Symposiumit: 25.5./ 7.9. 16000 Julkaisukulut 12000 Muut yhteistyöseminaarit ja kokoukset 4750 Yhteensä 208950 8
5. Uusi tutkintorakenne kasvatusalalla: kehittämisen lähtökohtia 5.1. Yleisiä lähtökohtia Uudessa tutkintojärjestelmässä on kaksi perustutkintoa. Perustutkinnot ovat kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 ECTS) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (120 ECTS). Tutkintojen yleiset tavoitteet ja laajuudet määritellään vuoden 2004 kuluessa. Opetusministeriön tekemien linjauksien (säädösvalmistelusta saadut tiedot) pohjalta on ollut mahdollista käydä keskustelua tutkintojen kehittämisestä. Kasvatusalalla tutkintojen kehittämisen yhteisiä lähtökohtia ovat: Yliopistokoulutus on kompetenssiperustaista koulutusta, joka luo edellytykset jatkokoulutukseen ja työelämässä toimimiseen. Kandidaattivaiheessa koulutuksen tavoitteena on omaan alaan perehtyminen ja akateemiseen tietotuotantoon ja toimintakulttuuriin tutustuminen. Maisterivaiheessa tavoitteena on työelämässä ja tutkijayhteisössä arvotettu akateeminen asiantuntijuus. 5.2. Opintokokonaisuuksien, opinnäytteiden sekä kieli- ja viestintäopintojen laajuudet Neuvottelukunta on sopinut perus- ja aine- ja syventävien opintojen laajuuksia ja kandidaattitutkinnon rakennetta koskevista suosituksista 14.1.2004 ja 15.2.2004 pidetyissä kokouksissa. 5.2.1. Perusopinnot (Suositus 14.1.2004) Perusopintojen laajuus on 25 pistettä. Perusopinnoissa voi olla kaikille yhteinen osa 15p. ja painottuneet opinnot 10p. (esim. yleinen kasvatustiede, aikuiskasvatus tai varhaiskasvatus). Perusopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa kasvatuksen historian, kasvatuksen filosofian, kasvatuspsykologian, didaktiikan ja kasvatussosiologian keskeisimpiin sisältöihin. 5.2.2. Aineopinnot (Suositus 14.1.2004) Laajuus vähintään 35 p. Kandidaattitutkinnon opinnäyte 10p. Opinnäytteeksi hyväksyttävän proseminaarityön laajuus on 6 p. ja seminaarien osuus 4p. 5.2.3. Syventävät opinnot (Suositus 12.2.2004 ) Syventävien opintojen laajuudeksi esitetään vähintään 70 pistettä, jonka lisäksi kasvatustieteen maisteriopinnoissa (pääaineena kasvatustiede, 9
aikuiskasvatus tai erityispedagogiikka) pääaineopiskelijalle pakollinen harjoittelu vähintään 10 pistettä. Syventävien opintojen rakenne maisteriopinnoissa ja erillisissä maisteriohjelmissa vaihtelee, mutta gradun ja seminaarien yhteislaajuudeksi suositetaan 40 pistettä. 5.2.4. Viestintäopinnot ja opiskeluun orientoivat opinnot (Suositus 14.1.2004) Viestintäopintojen laajuudeksi esitetään kandidaattitutkinnossa 15 pistettä ja maisterintutkinnossa 5 pistettä. Kandidaattitutkintoon kuuluu lisäksi yliopisto-opiskeluun orientoivia opintoja, jotka sisältävät mm. henkilökohtaisen opetussuunnitelman käyttöön ja tietotekniikkaan orientoivia opintoja 5 pistettä. 6. Alempi korkeakoulututkinto (kandidaatin tutkinto) ja ylempi korkeakoulututkinto (maisterin tutkinto) Perusvaatimukset kandidaatin ja maisterin tutkinnoille määritellään asetuksessa. Asetusluonnoksen tavoitemäärittelyt kandidaatin ja maisterin tutkinnoille: 6.1. Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) edellytykset hankkimansa tiedon soveltamiseen työelämässä, sekä 5) riittävä viestintä - ja kielitaito. 6.2. Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet Koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; sekä 4) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen 5) hyvä viestintä- ja kielitaito. 10
7. Vokke toimintakalenteri 2003 2006 Symposiumit Toukokuu 2003, 04, 05, 06 Syyskuu 04 Marraskuu 03 Joulukuu 05,06 Kehittämisseminarit Marraskuu 2003 Joulukuu 03 Helmikuu 04,05,06 Syyskuu 04, 05,06 Jaosvetäjäkokoukset Huhtikuu 2004,05,06 Lokakuu 03, 04, 05 Jaosten kokoukset Neuvottelukunnan kokoukset (4-7/vuosi) Kirjoittajakokoukset ja raporttien julkistukset Maaliskuu 2004, 05, 06 Kesäkuu 04, 05, 06 Kansainvälinen yhteistyö 2004 05 06 Yhteistyöpalaverit eri toimijoiden kanssa Alakohtaiset koordinaattorit W5W RUSE dekaanit 11