Kohti kestävän kulutuksen mallintamista onko Suomen ekologinen jalanjälki numeroa liian suuri? Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa Maa ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus, Jokioinen 30. 31.1.07
Mikä viesti on oikea? Kestävän kehityksen indeksi (ESI): Suomi on ykkönen! CO2 päästöt ja ekologinen jalanjälki huonoimmat Suomen indeksin osat Euroopan ympäristöviraston materiaalivirtatarkastelu: Suomi kuluttaa luonnonvaroja eniten EU maista WWF:n Living Planet raportit: 2004: Suomen ekologinen jalanjälki maailman 6. korkein 2006: Suomen ekologinen jalanjälki maailman 3. korkein ESITYKSEN TARKOITUKSENA on tuoda näkemyksiä siihen, mikä on olennaista Suomen ekologisen kestävyyden arvioinnissa etenkin ekologisen jalanjäljen näkökulmasta
Lähestymistapoja valtioiden kulutuksen arviointiin Elinkaariarviointi yksittäisen tuotteen tai palvelun tulokset tuote/palveluyksikköä kohti tulokset vaikutusluokkaindikaattorituloksina (ilmastonmuutos, happamoituminen ) kokonaisvaikutustulos edellyttää eri vaikutusluokkien arvottamista, subjektiivista Valtakunnallinen arvio: LCA tulos* kulutuksen volyymi ja lasketaan kaikkien tuotteiden/palveluiden tulokset yhteen ei käytännössä mahdollista Kansantalouden tilinpitoon perustuvat tuotospanosanalyysipohjaiset (Inputoutput) lähestymistavat * Materiaalivirtatarkastelut onnistuu valtioiden ja maanosien tasolla kuvaavatko kilot ympäristövaikutuksia? * IO mallit, joissa elinkeinosektorien ja tuoreryhmien ympäristökuormitustekijät onnistuu valtioiden ja maanosien tasolla, mutta työläs ympäristövaikutusten tulkinta LCIA menetelmillä tuontivirtojen epävarmuudet tulosten vertailtavuus eri valtioiden ja maanosien välillä ei tahdo onnistua
Ekologinen jalanjälki Wackernagel ja Rees (1993) kehittäjinä nykyisin Glogal Footprint Network (GFP) vaalii metodikehitystä ja käytön edistämistä käyttö laajaa (esim. WWF, Espoon kaupunki, Maija Hakasen väitöskirja ) valtioiden ekologiset jalanjäljet mittaavat kunkin valtion kulutuksen varaaman biologisesti tuottavan alueen suuruutta. Tarkasteltavana uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ja kokonaisenergian kulutus tulokset: globaalihehtaarit per henkilö lähtökohtana kunkin maan biokapasiteetti käyttökelpoiset biotuottavat alueet: viljelymaat, metsämaat, laidunmaat, kalastusalueet
Valtion ekologisen jalanjäljen laskentaperiaate ( Wackernagel et al. 2005) Vilja Globaali Sadon ekvi Varattu [t/a] / sato X valenttik. = viljelyalue + [t/ha/a] [gha/ha] [gha] Eläintuotteet Globaali Laitumen Varattu (laidun) / laiduntuotto ekvivalenttik. = laidunalue + [t/a] [t/ha/a] X [gha/ha] [gha] Kala / Globaali Kalastuksen Varattu kalas [t/a] kalasaalis X ekvivalenttik. = tusalue + [t/ha/a] [gha/ha] [gha] Valtion Metsätuotteet Globaali Metsän Varattu Valtion netto [m3 r puu/a] / puuntuotto X ekvivalenttik. = meysäalue + ekologinen kulutus / [m3 r puu/ha/a] [gha/ha] [gha] jalanjälki (=tuotanto+ [gha] tuonti Rakennettu Globaali Sadon ekvi Varattu vienti) alue / sato X valenttikerroin = rakennettu + (ha) [t/ha/a] [gha/ha] alue [gha] Fossiiliset Metsän X Metsän Varattu polttoaineet hiilensidonta ekvivalenttik. = hiilen sidonta (minus % [t CO2/ha/yr] [gha/ha] alue [gha] valtamerien nielu) (t CO2/a) tai / + Fossiilinen Polttopuun X Metsän Varattu energia tuotto ekvivalenttik. = energia [GJ/a] [GJ/ha/yr] [gha/ha] alue
Ekologinen jalanjälki arvioidaan primaari ja sekundäärituotteiden vaatimat hehtaarit tuotujen tavaroiden hehtaarit sen maan tilille, joka niitä käyttää kaksi lähestymistapaa (kummassakin omat heikkoutensa/vahvuutensa) * compound menetelmässä lähdetään liikkeelle kansallisista ja kansainvälisistä tilastoista (Living Planet laskentareitti, tehokkaampi valtioiden tarkasteluun) * component menetelmässä lasketaan henkilön (tai yrityksen) vuodenaikaisia toimintoja (käytetty bensiini, ruoka jne.) hehtaaritarpeineen, jotka lopuksi lasketaan yhteen. ydinvoima lasketaan käytännössä fossiilisten polttoaineiden kautta vesivoima = vesipinta alaa varaama maa ala
2002 (Lähde: GFN 2005) Ekologinen jalanjälki ja hyvinvointi indeksi (HDI) 10 Ekologinen jalanjälki (globaalihehtaari / henkilö) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 o 0 0.00 0.10 0.20 0.30 0.40 0.50 0.60 0.70 0.80 0.90 1.00 Hyvinvointi indeksi
16.0 Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti henkilöä kohti 14.0 12.0 gha / henkilö 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 1961 1971 1981 1991 2001
Suomen ekologisen jalanjäljen kehitys 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 1961 1971 1981 1991 2001 gha / henkilö Built Nuclear CO2 Timber Fish Pasture Crops
Suomen biokapasiteetin kehitys 16.0 14.0 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 2.0 0.0 1961 1971 1981 1991 2001 gha / henkilö Built Timber Fish Pasture Crops
Ekologinen jalanjälki 2003 Globaalihehtaari / henkilö 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 EU25 Muu Eurooppa Pohjois Amerikka Etelä ja Keski Amerikka Lähi itä Aasia Afrikka Maailma Rakennettu maa Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Kalastus Puupolttoaine (pienkäyttö) Metsä: raakapuu,sellu ja paperi Laidunmaa Viljelymaa Biokapasiteetti 2003 Globaalihehtaari / henkilö 7 6 5 4 3 2 1 0 EU25 Muu Eurooppa Pohjois Amerikka Etelä ja Keski Amerikka Lähi itä Aasia Afrikka Maailma Kalastus Metsä Laidunmaa Viljelymaa
Ekologinen varanto tai vaje ( ) 2003 6 gha / henkilö 4 2 0 2 4 6 8 EU25 Muu Eurooppa Pohjois Amerikka Etelä ja Keski Amerikka Lähi itä Aasia Afrikka Maailma Rakennettu maa Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Kalastus Metsä Laidunmaa Viljelymaa Ekologinen varanto tai vaje ( ) 2003 4 3 gha / henkilö 2 1 0 1 2 3 4 EU25 Muu Eurooppa Pohjois Amerikka Etelä ja Keski Amerikka Lähi itä Aasia Afrikka Maailma
Ekologinen varanto tai vaje ( ) 2003 Rakennettu maa gha / henkilö 14 12 10 8 6 4 2 0 2 4 6 Suomi Ruotsi Viro Kanada EU25 Maailma Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Kalastusalue Metsämaa Laidunmaa Viljelymaa
Suomen ekologinen jalanjälki ja biokapasiteetti 2003 gha / henkilö 12 10 8 6 4 2 0 Viljelymaa Laidunmaa Metsämaa Kalastusalue Kulutus Varanto
Suomen ekologinen jalanjälki GFN:n mukaan 9.00 8.00 7.00 6.00 5.00 4.00 3.00 2.00 1.00 0.00 2001 2003 Globaakihehtaari / henkilö Rakennettu maa Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Puupolttoaine (pienkäyttö) Metsä: raakapuu,sellu ja paperi Kalastus Laidunmaa Viljelymaa Sumen ekologinen jalanjälki, Living Planet raporttien (2004 ja 2006) mukaan Globaalihehtaari / hehtaari 10 8 6 4 2 0 2001 2003 Rakennettu maa Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Puupolttoaine (pienkäyttö) Metsä: raakapuu,sellu ja paperi Kalastus Laidunmaa Viljelymaa
Ville Väinämö (2006). Suomen ekologinen jalanjälki metsäosion kehittäminen. Suomen ympäristö 39. Helsinki, Suomen ympäristökeskus lähtökohtana Suomen metsäjalanjälki (2,78 gha / henkilö) vuonna 2001 kun huomioidaan se, että puumassan tuotanto ja paperin ja kartongin tuotanto käyttävät samaa raaka ainetta 2,2 gha / henkilö Suomen metsäteollisuuden rakenne on erilainen kun maailmassa keskimäärin 1,85 gha / henkilö puupolttoaineesta peräisin oleva energia 1,77 gha / henkilö (suuri epävarmuus) kansallinen metsien tuottokyky eroaa maailman metsien tuottokyvystä 1.12 gha / henkilö jos tehdään vain viimeksi mainittu korjaus 1,95 gha/ henkilö Mitä GFN on muuttanut? (uusi 2001 arvo 1,94 gha /henkilö) energiajalanjälkeen siirtyy 0,39 gha / henkilö puuraaka ainetta
Korjaus Suomen ekologinen jalanjälki 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Vanha 2001 Korjattu 2001 gha/a Rakennettu maa Ydinvoima CO2 fossiilisista polttoaineista Puupolttoaine (pienkäyttö) Metsä: raakapuu,sellu ja paperi Kalastus Laidunmaa Viljelymaa
GFN ei ole tehnyt vieläkän korjauksia täysimääräisenä: SYKE pyrkii vaikuttamaan asiaan Korjauksen jälkeenkin (v. 2001 5,6 gha/as) Suomi on EU15:n (+Sveitsi+Norja) keskiarvon yläpuolella (v. 2001 5,1 gha/as) Huomioita: Suomessa 0.5 gha/as suurempi metsän jalanjälki (energian tuotanto, rakennusmateriaalikulutus) Suomen energiajalanjälki (vaikka suuri lämmitystarve, pitkät etäisyydet) samaa tasoa Länsimaiden energian kulutus kestämättömällä tasolla Ł Suomessa katse energian kulutukseen
Energian kulutus 2002 1 mtoe/ 1000 as 3.00 2.50 2.00 1.50 1.00 0.50 0.00 Kotitaloudet ja palvelut Kuljetukset Yhteensä (muu kuin teollisuus) Suomi EU15 EU25
Energian kulutuksen (muu kuin teollisuus) ja ekologisen jalanjäljen riippuvuus EU maissa 2002 4.00 1000 mtoe 3.00 2.00 1.00 0.00 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00 5.00 6.00 7.00 8.00 Ekologinen jalanjälki
Suora materiaalien kulutus (DMC) vuonna 2001 DMC=domestic extraction+import export Source: EEA 2003. Europe's environment: the third assessment. European Environment Agency, Copenhagen.
Mikä on materiaalivirta analyysin viesti? rakennusten maa ainekset ja puun käyttö ovat Suomen pahimmat asiat!! missä ilmastonmuutos? Ekologinen jalanjälki + helppo ymmärtää + toimii asioiden herättäjänä yhdistää erilaisia asioita hehtaarien nimissä, asioilla painot vaikka lukija ei sitä tiedosta! melkoisia yleistyksiä ja oletuksia laskenta ja käytetty lähtöaineisto eivät ole läpinäkyviä; ei altistettu kunnolla tieteelliselle kritiikille => helposti vääriä tulkintoja ei sovellu parannustoimenpiteiden tarkempaan analysointiin Tuotospanosanalyysi + kuormitustekijät + vaikutusten arviointi työläs + mahdollistaa tulosten analysoinnin ja heikkouksien löytämisen uudella tasolla
Ymp.klusterin ENVIMAT hanke arvioi ainevirtojen ympäristövaikutukset (khk,maankäyttö) ja pystyy mallintamaan SF:n energiavirrat uudella tavalla (kuvan lähteet: Mäenpää 2004 and EEA 2003) input economy output Total material requiremnet (TMR) Direct material intensity (DMI) Hidden flows (HF) domestic extraction: biomass minerals fossil fuels import raw materials products residuals unused domestic extraction indirect flows associated to imports changes in stocks material flows export raw materials products residuals to nature: emissions waste landfilled dissipative use unused domestic extraction indirect flows associated to exports