Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri.
Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee asettaa oikein lämmitys ja ilmanvaihto tulee toteuttaa energiatehokkaasti Huonon sisäilman kustannukset lähes 3 mrd euroa -- enemmän kuin rakennusten lämmitys Energiaa ei kannata säästää sisäilmastosta tinkimällä Tarpeenmukaisuudessa suuri säästöpotentiaali
Terveysongelmat rakennuskannassa Ulkoilman pienhiukkaset 1300 ylimääräistä kuolemaa Radon 300 ylimääräistä keuhkosyöpää 70 000 asuntoa Kosteus-ja homevauriot 1/3 rakennuskannasta, 300 000 altistuu homeille 20 000 sairastuu, 200-300 ammattitautia vuosittain 300-400 homeloukkuasuntoa vuosittain Riittämätön ilmanvaihto yli miljoonassa asunnossa Korkeat lämpötilat talvella ja kesällä
Lämpötila on tärkein sisäilmatekijä Alhaiset lämpötilat koetaan vetona. Alle 18 C lämpötilan katsotaan olevan terveyshaitta. Korkeat lämpötilat lisäävät sisäilmaoireiden esiintyvyyttä Useimmille sopivin lämpötila on 21-22 C talvella ja 24-25 C kesällä
Korkeita lämpötiloja kannattaa laskea Keskimääräiset sisälämpötilat ovat yleisesti liian korkeita, yli 22 C Asteen lasku säästää 5 % lämmitysenergiaa Ongelmana ovat kuitenkin usein lämpötilaerot rakennuksen sisällä Yleinen lämpötilan lasku johtaa vetovalituksiin Lämmitysjärjestelmä pitää perussäätää tuottamaan oikea lämpö oikeaan paikkaan
Hyvä lämmöneristys ja tiiveys ovat sisäolosuhteiden perusta Sisäolosuhteiden hallinta edellyttää hyvää lämmöneristystä ja ilmanpitävyyttä Energiatehokkuuden parantaminen parantaa samalla olosuhteiden hallittavuutta Hyvä ilmanpitävyys estää kostean sisäilman pääsyä rakenteisiin Vaipan ulkopintojen lämpötilan lasku voi johtaa ulkoilman kosteuden tiivistymiseen rakenteiden ulkopinnoille Otettava huomioon materiaalivalinnoissa Estettävä ilman sisääntulo näiden rakenteiden kautta
Energiatehokas ilmanvaihto Oikea määrä oikeaan aikaan ja paikkaan Tarpeenmukainen ohjaus Tehokas lämmön talteenotto Uusien rakennusten perusvaatimus 45 % vuosihyötysuhde Alhainen sähkönkulutus SFP-luku alle 2,0 kw/(m 3 /s) Riittävän suuri iv-kone ja väljä kanavisto Ei sähköistä jälkilämmitystä kaukolämpöalueella
Energiatehokkuus löytyy tarpeenmukaisuudesta A. Mahdavi et al. User control actions in buildings: Patterns and impact. In Proc. of Clima 2007.
M1-luokan materiaaleilla pienempi ilmanvaihdon tarve Käytettäessä M1-luokan rakennusmateriaaleja voidaan ulkoilmavirtojen mitoituksessa käyttää erittäin vähäpäästöisen rakennuksen mitoitusarvoja S1-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 10 l/s, henkilö S2-luokka: 0,5 l/s,lattia-m 2 + 7 l/s, henkilö Normaalin käyttöajan ulkopuolella on rakennuksessa oltava perusilmanvaihto 0,1 0,2 l/s,m 2.
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Ylilämpenemisen estäminen lämmityskaudella, lämmitysverkoston perussäätö Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus- ja perussäätö Tarpeenmukainen ilmanvaihto ja valaistus Ilmanvaihtojärjestelmän sähkötehokkuuden parantaminen Vähäpäästöiset materiaalit ja kalusteet Rakennuksen ilmanpitävyyden parantaminen (huolehtien samalla ilmanvaihdosta) Ikkunoiden uusiminen, aurinkosuojauksen parantaminen Rakennusvaipan lisälämmöneristys vain huolellisen rakennusfysikaalisen tarkastelun jälkeen
Ympäristöä ei pelasteta sisäilmastosta tinkimällä Rakennuskannan kasvua tulee rajoittaa, pelkkä ominaiskulutuksen rajoittaminen ei riitä Uusiutuvat energiat (esim. aurinkosähkö ja -lämpö) otettava käyttöön olemassa olevissa rakennuksissa (Kauko)lämpöä ei kannata säästää lisäämällä sähkön kulutusta Yhdyskuntarakenne ja liikenteen päästöt otettava huomioon uusia alueita kehitettäessä Rakennusmateriaalien elinkaarivaiktukset otettava huomioon korjauksia (tai purkua) suunniteltaessa
www.sisailmayhdistys.fi