LeMill-käyttöopas Jukka Purma 3. elokuuta 2009
2
Sisältö 1 Johdanto 7 1.1 Johdanto - mihin LeMilliä käytetään?.................. 8 1.2 Aineiston käyttöehdot, eli Creative Commons -lisenssi......... 8 1.3 Johdannon loppu - mihin LeMilliä ei kannata käyttää?........ 8 2 Kartta: mitä LeMillissä on? 9 2.1 Sisältö................................... 9 2.1.1 Medialeikkeet, eli kuvat, äänet, videot ja kartat........ 10 2.1.2 Verkkosivut............................ 11 2.1.3 Harjoitukset............................ 13 2.1.4 Esitykset.............................. 13 2.1.5 PILOT-esitykset......................... 14 2.1.6 Viitteet.............................. 15 2.1.7 Tuntisuunnitelmat........................ 16 2.1.8 Kouluprojektit.......................... 16 2.1.9 Tulostettava aineisto....................... 16 2.2 Menetelmät................................ 17 2.3 Työkalut.................................. 17 2.4 Yhteisö................................... 18 2.4.1 Ihmiset.............................. 18 2.4.2 Ryhmät.............................. 18 2.4.3 Kokoelmat ja oppimistarinat................... 18 3 Miten löydän aineistoa LeMillistä? 19 3.1 Kielen vaihtaminen suomeksi....................... 19 3.2 Miten selaan aineistoa LeMillissä?.................... 20 3.2.1 Tagipilvet ja nimekepilvet.................... 21 3.2.2 Rajaukset............................. 21 3
4 SISÄLTÖ 3.2.3 Selaustulokset........................... 22 3.2.4 Selaustuloksen tallettaminen RSS-syötteenä.......... 23 3.2.5 Mitä nyt on meneillään?..................... 23 3.3 Miten etsin aineistoa hakusanojen avulla?............... 24 3.3.1 Edistynyt haku.......................... 24 3.4 Miten löydän ihmisiä LeMillistä?.................... 25 4 LeMill-aineiston käyttö opetuksessa 27 4.1 Opiskelijanäkymä............................. 27 4.2 Kokoelmat ja oppimistarinat....................... 27 4.3 Uuden kokoelman luominen....................... 28 4.4 Kokoelman järjestely ja muokkaaminen................. 30 4.5 Kokoelman tallentaminen omalle koneelle................ 30 4.5.1 Tallentaminen SCORM-pakettina................ 30 4.5.2 Tallentaminen pakattuina verkkosivuina............ 30 4.5.3 Tallentaminen PDF-dokumenttina................ 30 4.6 Kokoelman upottaminen omaan blogiin................. 30 5 Liittyminen LeMill-yhteisöön 31 5.1 Tunnuksen luominen........................... 32 5.1.1 Salasanan vaihtaminen...................... 32 5.1.2 Unohtuneen salasanan palauttaminen.............. 32 5.2 Käyttäjätietojen lisääminen....................... 32 5.3 Ryhmissä toimiminen........................... 32 5.3.1 Ryhmiin liittyminen....................... 32 5.3.2 Ryhmästä poistuminen...................... 32 5.3.3 Uuden ryhmän luonti....................... 32 5.3.4 Keskusteluun osallistuminen................... 32 5.3.5 Keskustelun aloittaminen.................... 32 5.3.6 Ryhmän muokkaama aineisto.................. 32 5.4 Kontaktien lisääminen.......................... 32 5.4.1 Kontaktikutsun vastaanotto................... 32 5.5 Sähköpostimuistutusten asettaminen.................. 32 6 Miten muokkaan aineistoa ja luon uutta LeMilliin? 33 6.1 Aineiston muokkaaminen......................... 34 6.1.1 Aineiston muokkaaminen ryhmässä............... 34 6.1.2 Kuvien ja mediapalojen tuonti ja liittäminen.......... 34 6.1.3 Lisätietojen muokkaaminen................... 34
SISÄLTÖ 5 6.2 Uuden oppimisresurssin luominen.................... 34 6.2.1 Sopivan resurssityypin valitseminen............... 34 6.2.2 Nimeämiskäytännöistä...................... 34 6.2.3 Lisätietojen antaminen...................... 34 6.2.4 Resurssin julkaiseminen..................... 34 6.2.5 Kansikuvat............................ 34 6.2.6 Vedokset, kätketyt vedokset ja suojatut tuotokset....... 34 6.3 Uuden käännöksen luominen....................... 34 6.4 Uuden version luominen......................... 34 7 Muokkaus- ja luontiohjeet aineistotyypittäin 35 7.1 Sisältö................................... 36 7.1.1 Medialeike............................. 36 7.1.2 Websivu.............................. 36 7.1.3 Tehtävä.............................. 36 7.1.4 Esitys............................... 36 7.1.5 Tuntisuunnitelma......................... 36 7.1.6 Viittaus.............................. 36 7.2 Menetelmät................................ 36 7.3 Työkalut.................................. 36 7.4 Yhteisö................................... 36 7.4.1 Oma sivu............................. 36 7.4.2 Kokoelma............................. 36 7.4.3 Ryhmä............................... 36 7.4.4 Blogiposti............................. 36 8 Liitteet 37 8.1 Creative Commons-lisenssi........................ 37 8.2 lemill.org.................................. 37
6 SISÄLTÖ
Luku 1 Johdanto Tämä opas tarjoaa ohjeet LeMill-oppimisresurssialustan käyttöön. LeMill on opettajille suunnattu palvelu ilmaisten ja avointen oppimateriaalien ja -resurssien löytämiseen, tuottamiseen ja muokkaamiseen. LeMilliä on kehitetty vuosina 2005-2008 Calibrate-EU-projektin puitteissa Suomessa, Virossa ja Unkarissa ja testattu muissa projektin partnerimaissa, kuten Sloveniassa ja Liettuassa. Vaikka ohjelmisto on pääosin tehty Suomessa, Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratoriossa, varsinaista käyttöönottoa Suomessa ei olla ajettu yhtä voimakkaasti kuin muissa hankemaissa. Tämä opaskirja on osa suomalaista AVO-projektia, jossa avoimia kulttuuriresursseja pyritään tekemään tunnetuksi ja ottamaan käyttöön. AVO-projektin puitteissa pystymmee pitämään suomalaisesta LeMill-yhteisöstä parempaa huolta ja löytämään ehkä ne erityistarpeet, mitä suomalaisilla opettajilla on. Kirja on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kertoo mitä LeMill on ja mitä LeMillissä on ja mihin sitä kannattaa käyttää. Toinen ja kolmas osa ovat käyttöohjeita perinteisessä mielessä. Toinen osa käy yksityiskohtaisesti läpi miten opetuskäyttöön sopivaa aineistoa löydetään LeMillistä ja kolmas osa kertoo miten aineistoa luodaan ja muokataan. Tekstin sekaan on ripoteltu lisätietoa kiinnostuneille: Tekninen selitys Nämä tekstilaatikot sisältävät tarkempia teknisiä selityksiä Le- Millin toiminnoista. Näiden ymmärtäminen ei ole välttämätöntä LeMillin peruskäytölle, selitykset ovat verkkoteknologiasta ja standardeista kiinnostuneille tehokäyttäjille. Design-ajatus Näissä tekstilaatikoissa selitetään miksi päädyimme tällaiseen ratkaisuun. LeMill on kehitetty yhteistyössä EU-alueen koulujen kanssa ja jotkut tehdyistä valinnoista voivat olla erikoisia suomalaisesta näkökulmasta. 7
8 LUKU 1. JOHDANTO Kommentti Kirjoitusvaiheen metakeskustelulle. Poistetaan valmiista tekstistä. 1.1 Johdanto - mihin LeMilliä käytetään? LeMill on ensisijaisesti kokeilu, yritys todistaa teoriaa, että parhaat asiantuntijat opetuksessa tarvittavien aineistojen kokoamiseen ovat opettajat itse. 1.2 Aineiston käyttöehdot, eli Creative Commons -lisenssi 1.3 Johdannon loppu - mihin LeMilliä ei kannata käyttää?
Luku 2 Kartta: mitä LeMillissä on? Kartasta tehdään aukeaman kokoinen kuva, joka on jaettu sisältöalueiden mukaisin värein ja näyttää sisältötyypit ja lyhyen n. 160 merkin selityksen mitä nämä ovat. (LeMill-kartta.pages sisältää sen mitä kartan pitäisi lukijalle antaa, mutta graafikolla olisi siihen varmaan sanottavaa.) LeMill on jaettu neljään alueeseen: sisältöihin, menetelmiin, työkaluihin ja yhteisöön. Sisältö vastaa kysymykseen Mitä opitaan?, menetelmät Miten opitaan?, työkalut Millä opitaan? ja yhteisö kysymykseen Ketkä auttavat?. LeMillin jaottelu on suunniteltu yhdessä opettajien kanssa, osittain kyselemällä suoraan mitä opetuksessa tarvittaisiin ja osittain havainnoimalla mitä päivittäisessä opetustyössä tapahtuu. Nimikkeet alueille ja LeMillin sisältötyypeille voivat tuntua aluksi vierailta, koska tutkimusryhmän näkökulmasta monet tutut termit (kuten oppimateriaali ) ovat pedagogisesti haitallisia ja yritämme vähitellen uudistaa oppimisen käsitteitä. Lisäksi LeMill mahdollistaa lopulta oppimistarinoiden laatimisen, joissa voidaan koota yhteen sisältöjä, menetelmiä ja työkaluja yhdeksi kokoelmaksi ja kerrotaan kuinka näitä käytettiin opetuksessa. LeMillin etusivu näyttää aina jonkun oppimistarinan. 2.1 Sisältö Sisällöillä tarkoitetaan opetettavien aineiden oppimateriaaleja: tekstejä, kuvia, videoita, podcasteja, artikkeleita, tehtäviä, linkkejä syventäviin teksteihin ja esityksiin. Suomessa eri aineiden oppikirjat ovat usein parhaita sisältöpaketteja opetuskäyttöön ja LeMilliä suositellaan enintään näiden täydentäjänä, ei korvaajana. LeMillin sisältö 9
10 LUKU 2. KARTTA: MITÄ LEMILLISSÄ ON? tulee opettajilta, ja jota on itse opetuksessaan käyttänyt ja josta uskoo olevan hyötyä myös muille opettajille. Avointen verkkosisältöjen tunnetuin esimerkki on tällähetkellä Wikipedia. LeMill ei yritäkään olla olla yhtä laaja ja kattava, mutta LeMillissä olevien sisältöjen toivotaan olevan kirjoitettu opetuskäyttöön sopiviksi. Onhan eri asia käyttää ja kirjoittaa oppikirjaa kuin tietosanakirjaa. Kuten Wikipediassa, myös LeMillissä kaikki sisältö on käyttäjien tuottamaa ja tasa-arvoisesti kaikkien käyttäjien muokattavissa. Tämä tarkoittaa, että käyttäjät saavat muokata, parantaa ja sovittaa löydettyjä sisältöjä paremmin omaan opetukseen sopiviksi. Tämä tuo myös vastuuta: Jos löydetty aineisto on rikkinäistä, huonosti kirjoitettua tai kesken, aineistolla ei ole ketään vastuuhenkilöä jonka voisi velvoittaa sitä korjaamaan. Kun kaikki voivat korjata, osaavan ja tietävän (eli yleensä opettajan) on yleishyödyllisenä palveluksena muille katsottava, ettei väärä tieto jää leviämään. Medialeikkeitä lukuunottamatta kaikille sisältötyypeille on mahdollista määritellä useampi luokka-aste ja oppiaine, joissa sitä suositellaan käytettävän. Nämä lisätiedot ovat vain suuntaa-antavia ja tarkoitettu resurssien selaamista ja etsintää helpottamaan. Resurssien tuleminen löydetyksi on kuitenkin välttämätön ehto, ennenkuin niitä voi käyttää, joten sisältöjen lisätiedot kannattaa pitää kunnossa! Jos näet hyvän resurssin, jolla on vajaat lisätiedot, näiden korjaaminen ja täydentäminen on hyvä tapa osallistua ja auttaa. 2.1.1 Medialeikkeet, eli kuvat, äänet, videot ja kartat Kuva 2.1: Medialeikkeet vasemmalta oikealle: kuva, ääni, video ja kartta Kun ajatellaan tunneilla tai projekteissa tarvittavan oppimateriaalin koostamista, pienimmät hyödylliset palat ovat yksittäisiä kuvia, ääniä, kappaleita ja videoleikkeitä. Yksi ja sama kuva vaikkapa käden luista tai suomalaisesta rusakosta voi toimia monessa erilaisessa opetustilanteessa. LeMillin mediatiedostot ovat tällaisia uudelleenkäytettäviä paloja. Seuraavassa esitellään erilaisia palatyyppejä ja niiden mahdollisia käyttötarkoituksia:
2.1. SISÄLTÖ 11 Kuvat Kuva voi toimia sellaisenaan, kuten perinteiset opetustaulut - tai se voi olla kuva jota käytetään tekstin yhteydessä. Kaikki LeMillin verkkosivuissa käytetyt kuvat ovat tällaisia mediapaloja, joita voi uudelleenkäyttää myös uusissa verkkosivuissa ja sisällöissä. Kuvat voivat olla yleisissä kuvatiedostomuodoissa.jpg,.gif ja.png, ja jos kuva on suurempi kuin mitä näytölle mahtuisi (kuten useimmat digikamerakuvat), siitä tehdään pienempi versio näytölle ja säilytetään alkuperäinen tarkka versio, jonka voi hakea omalle tietokoneelle. Äänileikkeet Myös äänileikkeitä voi upottaa LeMillin sivuihin. Käyttäjille äänileikkeet näkyvät pienen soittimen muodossa, jolla voi kuunnella leikkeen tai hakea sen omalle koneelle. Opetuskäytössä äänileikkeet ovat hyödyllisiä esim. kielten, lintujen äänien ja musiikin esittelyssä. Musiikin kanssa muista tarkistaa onko sinulla oikeutta levittää kyseistä kappaletta! Äänileikkeiden toivotaan olevan mp3-muodossa. Videoleikkeet Koska videoiden siirto verkon yli vaatii erityisen nopeita ja kalliita verkkoratkaisuja ja palvelintilaa, emme tällä hetkellä suosi videotiedostojen käyttöä LeMillmedialeikkeinä. Sen sijaan tuemme tunnettujen verkkovideopalveluiden, kuten You- Tuben aineiston upottamista LeMill-sisältöihin, jolloin videosoittimesta tulee osa sivua. Tästä lisää luvussa 6.1.2. Kartat Google Maps (http://maps.google.com/) -palvelu tarjoaa mahdollisuuden lisätä karttoihin selityksiä ja kiinnostavia kohtia ja tallentaa kartat KML-tiedostoina. LeMill pystyy esittämään näitä karttoja. Halutessa karttatiedostot voi hakea omalle koneelle myös Google Earth:lla katseltavaksi. 2.1.2 Verkkosivut Sisältöjen perustyyppi on verkkosivu. Verkkosivu sisältää yleensä tekstikappaleita ja kuvia tai muita medialeikkeitä. Sivut voivat sisältää linkkejä muihin sivuihin ja upotettuja videoita. Verkkosivut kootaan LeMillissä kirjoittamalla tekstikappaleita ja sijoittamalla näiden väliin medialeikkeitä.
12 LUKU 2. KARTTA: MITÄ LEMILLISSÄ ON? Kuva 2.2: Verkkosivulla kuva ja teksti vuorottelevat Yhdelle verkkosivulle ei kannata sijoittaa liikaa opittavia asioita, vaan suunnitella verkkosivut opettamaan yhden asian ja linkittämään seuraavaan sivuun, joka opettaa seuraavan asiaan. Tämä tekee sivujen kääntämisen ja uusien versioiden tekemisen helpommaksi, kun kääntäjä voi kääntää vain ne sivut joita todella tarvitsee.
2.1. SISÄLTÖ 13 Ensyklopedia-tyylistä artikkelia kirjoittaessa kannattaa tarkistaa, josko Wikipediasta jo löytyy vastaava. LeMilliin kirjoittaessa kaksi kirjoitustraditiota kohtaavat. Yleinen tapa kirjoittaa oppikirjoja on jättää lähteet mainitsematta tekstissä, koska lähdeviitteet mutkistavat kieltä ja katkaisevat tekstin kulun. Verkossa kirjoittamisessa taas lähteiden käyttö koetaan tärkeänä asiana, koska verkkosivulla ei ole kirjan kaltaista julkaisuketjua taustalla varmistamassa tietojen oikeudellisuutta. Hyvä kompromissi LeMillin kirjoitustyyliksi on kirjoittaa helppolukuista ja sujuvaa tekstiä, mutta lisätä loppuun luettelo lähteistä. Jos haluaa esimerkiksi muokata Wikipedia-artikkelista helppolukuisemman version opetuskäyttöön, sen voi tehdä LeMilliin, kunhan lopussa mainitsee, että tämä perustuu Wikipedia-artikkeliin tässä osoitteessa. Samoin voi tehdä omasanaisen version vaikka biologian oppikirjasta, kunhan lopussa mainitsee mitä kirjaa on käyttänyt. 2.1.3 Harjoitukset Harjoitukset ovat alunperin kieltenopettajien tarpeisiin luotu sivutyyppi, jossa voi teksti- ja mediakappaleiden lisäksi sijoittaa monivalinta-, aukko- ja kirjoitelmatehtäviä. Monivalinta- ja aukkotehtäviä luodessa voi tehtäviin sijoittaa oikeat vastaukset, jolloin oppilas voi tehdä tehtävän ja tarkastuttaa sen automaattisesti. Lisäksi täytetyn tehtävän voi lähettää opettajalle sähköpostina esimerkiksi kirjoitelman tarkastamiseksi tai varmistukseksi tehdystä tehtävästä. Kuten todettu, LeMillin automaattisesti tarkastettavat harjoitukset sopivat parhaiten kieltenopetukseen, sillä ne ovat hyvin tarkkoja sanamuotojen suhteen ja internetissä tehtävä monivalintatehtävä on helposti enemmän tiedonetsintäharjoitus kuin osaamista mittaava. Harjoituksia luodessa kannattaa harjoitukseen liittää ohjeistusta myös muita opettajia millaiselle osaamistasolle harjoitus sopii ja mitä harjoituksessa harjoitellaan, esim. kielten opettelussa luokkataso ei useinkaan riitä, koska siitä ei voi päätellä kuinka monta vuotta kieltä on opiskeltu. Kommentti Pitäisikö vapaa teksti suomentaa toisin? Kirjoitelma? 2.1.4 Esitykset
14 LUKU 2. KARTTA: MITÄ LEMILLISSÄ ON? Esitykset ovat resurssityyppi nykyään suosituille powerpoint- tai kalvoesityksille. LeMilliin voi tuoda valmiin kalvoesityksen Powerpointformaatissa (.ppt) tai Open Officen esitysmuodossa (.odp). Esityksen voi myös koostaa LeMillissä olevista medialeikkeistä tai omista kuvatiedostoista ja siihen voi liittää esityksen puheen sisältävän äänitiedoston. Esitykset voidaan näyttää esitystilassa, jolloin sivu on riisuttu ylimääräisistä kehyksistä ja kalvoja vaihdetaan hiirellä. Kuva 2.3: Esitystila Kommentti Diaesitys - esitystila? 2.1.5 PILOT-esitykset
2.1. SISÄLTÖ 15 PILOT-esitykset ovat tutkivan oppimisen tai projektioppimisen tarpeisiin suunniteltu resurssityyppi. PILOT-esityksessä projektin aihetta esitellään kuvien, asiasanojen ja puheen avulla. PILOT-esitys päättyy tutkimuskysymyksien esittelyyn. PILOT-esitykset kootaan LeMillissä medialeikkeistä ja kirjoittamalla asiasanat ja tutkimuskysymykset. PILOT-esityksistä tulee animaatioita, joihin oppilaat voivat itsenäisesti palata tai jotka voi esittää projektin alussa. Kuva 2.4: PILOT-esitys. Esitykseen kuuluvat myös laajempi kuvaus ja tutkimuskysymykset. 2.1.6 Viitteet
16 LUKU 2. KARTTA: MITÄ LEMILLISSÄ ON? Viitteet ovat tärkeä resurssityyppi, sillä ne mahdollistavat kaikkien jo netissä olevan mielenkiintoisten oppimisresurssien keräämisen Le- Milliin. Viite sisältää lyhyen kuvauksen resurssista tai sivustosta, linkin mistä sen löytää ja tarvittavat lisätiedot, joiden avulla LeMill osaa tarjota resurssia tietyn oppiaineen ja koulutusasteen opettajille. Viitteet voivat kohdistua yksittäiseen resurssiin tai kokonaiseen sivustoon. Jos viite kohdistuu yksittäiseen tiedostoon tai dokumenttiin, kannattaa harkita pitäisikö sen olla Tulostettava aineisto ja jos se kohdistuu ohjelmaan, onko se Työkalu. 2.1.7 Tuntisuunnitelmat Joissakin maissa opettajien on esitettävä tarkat tuntisuunnitelmat, joissa kerrotaan miten tunneilla tehtävät asiat sopivat opetussuunnitelmaan, kun opetussuunnitelma on annettu kouluille. Näiden maiden tarpeisiin LeMillissä on mahdollisuus tehdä ja jakaa tuntisuunnitelmia, koska opetuksen ja opetussuunnitelman yhteenliittäminen on yhteinen ongelma. LeMillin tuntisuunnitelmat perustuvat opetusmateriaaleihin, menetelmiin ja työkaluihin. Tuntisuunnitelma on yleinen kuvaus miten näitä käytetään yhdessä, ajasta joka kullekin toiminnalle on varattu ja miten opetus arvioidaan. 2.1.8 Kouluprojektit Kouluprojektit ovat, kuten tuntisuunnitelmat, muita resursseja yhteen kokoava resurssityyppi. Kun tuntisuunnitelmat koskevat yhden opettajan työtä, kouluprojektit antavat ideoita suurempien oppiainerajat ylittävien projektien tekemiselle. 2.1.9 Tulostettava aineisto Tulostettava aineisto tarkoittaa pdf-tiedostoja tai word-dokumentteja, joita ei voida yhteisöllisesti muokata eteenpäin, mutta joita tarvitaan muun opetuksen tueksi. LeMilliä voi käyttää tällaisen aineiston jakamiseen, mutta lähettäjän täytyy olla tarkka, että hänellä on lupa jakaa aineisto nettiin. LeMill suosii yhdessä tekemistä, mutta tulostettavat aineistot ovat yleensä tekemisen lopputuotteita, joten jos tarkoitus on vain jakaa tekstiä, verkkosivu voisi olla hyödyllisempi,
2.2. MENETELMÄT 17 koska se on edelleenmuokattavissa ja paranneltavissa. 2.2 Menetelmät Menetelmiin kootaan opetuksen, oppimisen ja yhdessä tekemisen menetelmiä. Menetelmät ovat ehkä suomenkielisen LeMillin kiinnostavin ja tärkein alue. Menetelmät-osio pyrkii keräämään vastauksia kysymyksiin Miten opetan? ja Miten opin?. Laajimmillaan tämä tarkoittaa kokonaisia pedagogisia lähestymistapoja ja oppimiskäsityksiä, yleensä didaktiikkaa ja pienimmillään yksinkertaisia puuhia ja pelejä joita tunneilla voi käydä. LeMillin menetelmät-alue voi toimia ideapankkina kun haet aktiviteettia seuraavalle tunnille, hyväksi havaittujen käytäntöjen kokoelmana ja referenssinä jos oppimisteorieihin tutustumisessa. Jos pedagoginen teoria ei toimi käytännössä, täällä sen saa kertoa. 2.3 Työkalut Työkaluihin kootaan opetuksessa ja oppimisessa käyttökelpoisia välineitä. Työkalut voivat olla arjesta ja luokkahuoneesta tuttuja, kuten liitutaulut tai post-it laput, tai välineitä verkossa, kuten wikit ja blogit. Välineistä kootaan tietoja LeMilliin, koska välineiden paras, hyvä tai sovelias käyttö opetuksessa ei useinkaan ole mitenkään itsestäänselvä asia. Työkalut-osiosta löytyy siis oppimisen välineiden esittelyja ja näihin liittyviä didaktisia ohjeita.
18 LUKU 2. KARTTA: MITÄ LEMILLISSÄ ON? 2.4 Yhteisö 2.4.1 Ihmiset 2.4.2 Ryhmät 2.4.3 Kokoelmat ja oppimistarinat
Luku 3 Miten löydän aineistoa LeMillistä? 3.1 Kielen vaihtaminen suomeksi Tutustuessasi LeMilliin suosittelemme, että vaihdat sivuston kielen heti sinulle sopivaksi. Käytetty kieli vaikuttaa mm. siihen, mitä aineistoja haut sinulle näyttävät ja missä järjestyksessä. Kieli vaihdetaan klikkaamalla sivun vasemmassa ylänurkassa sijaitsevaa kielikoodin linkkiä (Kuva 3.1). Suomi on fi. Kuva 3.1: kielilinkit Valikkojen tekstien pitäisi vaihtua suomenkielisiksi. Hakutuloksiin vaikuttaa valitun käyttöliittymäkielen lisäksi kirjautuneen käyttäjän profiiliinsa merkitsemät osatut kielet. Kun sisältöä haetaan, ensiksi näytetään käyttöliittymäkielellä olevat hakutulokset, sitten käyttäjäprofiiliin merkityt kielet ja varmuuden vuoksi vielä englanninkieliset tulokset (jos englantia ei ole jo käyttäjäprofiilissa). Jos kuitenkin vastaan tulee sisältöjä, jotka ovat selvästi väärällä kielellä, tämä johtuu siitä, että sisällön kieli on merkitty väärin tai jätetty merkitsemättä. Nämä kielivirheet saa ja kannattaa käydä korjaamassa! Suosittelemme kokeilemaan myös georgialaista näkymää (kielikoodi ka ). Modernilla selaimella sivu muuttuu hyvin eksoottisen näköiseksi! 19
20 LUKU 3. MITEN LÖYDÄN AINEISTOA LEMILLISTÄ? 3.2 Miten selaan aineistoa LeMillissä? LeMillin oppimisresurssit on jaettu neljään osaan: sisältöihin, menetelmiin, työkaluihin ja yhteisöön. Jokaisessa osassa aineistoa voi selata valitsemalla jonkun luettelointikriteerin. Luettelointikriteerit näytetään osa-alueen etusivulla ja niistä esitetään kolme yleisimmin esiintyvää vaihtoehtoa. Kuva 3.2: Kuva sisällöt-etusivusta, merkattu luettelointikriteerit ja yleisimmät vaihtoehdot. Valitsemalla jonkun kriteerin pääsee tagipilveen, jossa esitetään mahdollisimmat vaihtoehdot ja näiden suhteellinen määrä kaikissa tämäntyyppisissä sisällöissä (kts. 3.2.1).
3.2. MITEN SELAAN AINEISTOA LEMILLISSÄ? 21 3.2.1 Tagipilvet ja nimekepilvet Tagipilvet ja nimekepilvet esittävät mahdolliset vaihtoehdot korostaen niitä vaihtoehtoja, joita on käytetty paljon. Esimerkiksi kuvan 3.3 pilvi kertoo, että luonnontieteen oppimateriaaleja on LeMillissä paljon, mutta liikuntaa ja filosofiaa on vähän. Kun tagipilvestä valitsee linkin, näytetään luettelona kaikki resurssit, joilla on tämä tagi tai kriteeri. Luonnontieteet -linkki vie sivulle, joka listaa kaikki resurssit, joille on merkitty oppiaineeksi luonnontieteet. Nimekepilvet esittävät yksittäisiä sisältöjä, korostaen suosittuja sisältöjä. Suositut sisällöt ovat esimerkiksi sisältöjä, jotka on lisätty moniin kokoelmiin tai joita on käännetty muille kielille. Yhteisö-alueen nimipilvet ja ryhmien nimipilvet korostavat niitä henkilöitä ja ryhmiä jotka ovat olleet erityisen aktiivisia. Nimekepilvissä valitsemalla nimekkeen, päätyy suoraan kyseiseen resurssiin, henkilön sivulle tai ryhmään. Kuva 3.3: Sisältöjen pilvi jaettuna oppiaineiden mukaan. 3.2.2 Rajaukset Kun aineistoa selatessa on tehty vähintään yksi rajaus, eli on valittu esimerkiksi Luonnontieteet tagipilvestä tai se on valittu suoraan etusivun kolmesta ehdotuksesta, kaikki tämän ehdon täyttävät resurssit näytetään listana. Listan alussa ilmoitetaan sopivien tulosten määrä. Jos tuloksia on hyvin paljon, kannattaa hakua rajata lisää. Lisärajauksia tehdään tulossivun valikoista (kuva 3.4). Mahdolliset rajausvaihtoehdot vaihtelevat sisältöalueen mukaan, esimerkiksi ihmisiä voi etsiä maittain, ja sisältöjä on monenlaisia, jolloin voi keskittyä näyttämään vain websivut.
22 LUKU 3. MITEN LÖYDÄN AINEISTOA LEMILLISTÄ? Lisärajauksia tehdessä kriteerin perässä oleva luku kertoo kuinka monta uuden kriteerin täyttävää aineistoa löytyy. Huomaa kuitenkin, että lisättäessä monta uutta rajausta kerralla, tämä luku ei päivity huomioimaan annettuja kriteerejä ennenkuin haku on tehty, joten aineistoja jotka täyttävät kaikki uudet rajaukset saattaa löytyä vähän tai ei yhtään. Kuva 3.4: Selausta voi tarkentaa lisärajauksilla. Kuva 3.5: (aseta tämä kuva edellisen rinnalle yhdeksi kuvaksi) 3.2.3 Selaustulokset Selaustulokset esitetään järjestettynä aineiston kielen ja suosion mukaan. Ensiksi näytetään aineisto, joka on käyttöliittymän kielen mukainen. Eli jos olet vaihtanut yläreunan kielilinkeistä kieleksi suomen, sinulle näytetään suomenkieliset aineistot ensisijaisina. Suomenkieliset aineistot on järjestetty suosion mukaan. Suosio
3.2. MITEN SELAAN AINEISTOA LEMILLISSÄ? 23 määräytyy siitä, kuinka moneen kokoelmaan aineisto on poimittu, kuinka moni henkilö on osallistunut sen muokkaamiseen ja muista aineistotyypeittäin vaihtelevista tekijöistä. Jos olet käyttäjätiedoissasi ilmoittanut osaavasi useampia kieliä, seuraavaksi näytetään löydetyt tulokset näillä kielillä. Selaustulokset esitetään höystettynä aineiston kansikuvalla ja lisätiedoilla. Kansikuva ja otsake vievät aineistoon, lisätiedoista tekijät ja tekijäryhmä vievät näiden sivuille. Tagit, oppiaineet ja luokka-asteet näyttävät uuden selaustuloksen, jossa esitetään kaikki aineisto jolla on sama tagi, oppiaine tai luokka-aste. 3.2.4 Selaustuloksen tallettaminen RSS-syötteenä Jos haluat seurata tietyntyyppisiä aineistoja ja saada automaattisesti tiedon uusista aineistoista, napsauta pientä sinistä RSS-tekstiä tulosten lopussa (kuva 3.6). Tämä avaa RSS-syötteen, joka on verkko-osoite jonka voi merkitä selaimen kirjanmerkiksi tai avata RSS-lukuohjelmalla. Esimerkiksi jos olet selannut menetelmiä, ja valinnut sinua kiinnostavan vain suomenkieliset menetelmät, tulossivun lopun RSS-linkki luo syötteen, joka näyttää vain suomenkieliset menetelmät. RSS-lukuohjelmat huomaavat kun uusi suomenkielinen menetelmä ilmestyy ja näyttävät tämän lukemattomana viestinä. Kuva 3.6: Linkki RSS-syötteeseen 3.2.5 Mitä nyt on meneillään? LeMillin etusivulla ja sisältö-osan etusivulla (kuva 3.7) on linkki Mitä nyt on meneillään?. Tämä vie selaamaan viimeksi luotuja ja muokattuja aineistoja ja ilmoituksia uusista käyttäjistä. Linkki on hyvä tapa seurata, no, sitä mitä nyt on meneillään LeMillissä. Mitä nyt on meneillään?-sivusta on myös saatavilla RSS-syöte ja moderneissa selaimissa tämän syötteen ottaminen kirjanmerkiksi on erityisen helppo tapa pysytellä tilanteen tasalla.
24 LUKU 3. MITEN LÖYDÄN AINEISTOA LEMILLISTÄ? Kuva 3.7: Mitä nyt on meneillään?-linkki sisällöt-sivulla. 3.3 Miten etsin aineistoa hakusanojen avulla? Kuva 3.8: Hakupalkki on aina sivun yläosan oikeassa reunassa Sivun yläreunassa on aina hakupalkki (kuva 3.8). Kirjoittamalla sinne hakusanan, joka voi olla mitä tahansa aineistoon liittyvää: sen tekijä, tagi, osa nimestä tai sana jonka muistat esiintyvän sen tekstissä, saat esille hakutuloksia (kuva 3.9). Jos etsimäsi kohde on näissä hakutuloksissa, napsauta sitä. Jos tarvitset lisää tietoa tuloksista, napsauta suurennuslasia tai paina rivinvaihtoa, jolloin pääset varsinaiselle hakutulossivulle. Hakutulossivulla voit kokeilla toisia hakusanoja, katsella tarkemmin hakutuloksia tai siirtyä tekemään edistynyttä hakua. 3.3.1 Edistynyt haku Edistyneen haun pääset tekemään tehtyäsi minkä tahansa haun tai selatessasi aineistoa. Tulosten lopussa annetaan linkki Tee edistynyt haku. jota seuraamalla saat kyseisen lomakkeen käyttämälläsi hakusanalla. Edistynyt haku mahdollistaa tarkempien hakujen muodostamisen. Jos edistyneessä haussa kirjoittaa hakusanojen väliin and, niin haetaan vain ne resurssit,
3.4. MITEN LÖYDÄN IHMISIÄ LEMILLISTÄ? 25 Kuva 3.9: Hakutuloksia voi valita jo hakusanoja kirjoittaessa joista molemmat hakusanat löytyvät. Jos hakujen väliin kirjoittaa or, niin haetaan ne resurssit, joissa jompikumpi sanoista esiintyy. Haun voi tehdä myös vain nimikkeen perusteella, jolloin varsinaista tekstiä tai esim. tageja ei käsitellä. Haun voi rajata koskemaan aineistoa joka on tehty eilen, viimeviikolla tai viime kuussa. Haun voi rajata koskemaan vain tiettyjä sisältötyyppejä. Haun voi rajata vain tietyn jäsenen laatimiin sisältöihin. Haun voi myös rajata vain julkaistuun aineistoon tai vain vedoksina olevaan aineistoon. Huomaa, että monessa aineistotyypissä kuten medialeikkeissä ei ole vedoksia lainkaan, vaan aineisto on heti julkaistu. Kommentti Edistynyt haku-sivun käännökset ovat tällähetkellä huonoja. Ne pitää korjata. 3.4 Miten löydän ihmisiä LeMillistä? Jos tiedät ketä olet etsimässä, helpoin tapa löytää käyttäjä on kirjoittaa hänen nimensä yläreunan hakupalkkiin. Tulos voi olla joko käyttäjän oma sivu LeMillissä tai joku hänen tekemänsä aineisto. Aineistoa katsellessa tekijän nimi vie aina takaisin tekijän omalle sivulle. Jos haluat löytää muita suomalaisia opettajia tai ihmisiä joilla on samat kiinnostukset, yhteisö-alue antaa mahdollisuuden selata käyttäjiä kielen, sijainnin, taitojen, kiinnostuksen ja opetusalan mukaan. Tässä tulosten laatu riippuu siitä, ovatko muut käyttäjät lisänneet tietoihinsa näitä tietoja. Jos haluat, että sinut löydetään, käy täydentämässä omat tietosi!
26 LUKU 3. MITEN LÖYDÄN AINEISTOA LEMILLISTÄ? Kolmas tapa löytää ihmisiä on ryhmien kautta. Löydettyäsi ryhmän joka tekee jotakin kiinnostavaa, varmasti myös sen jäsenet ovat kiinnostavia. Jos löydät tutun, tai ihmisen jonka työtä LeMillissä arvostat ja haluat seurata, voit pyytää hänen lisäämistä kontakteihisi jolloin saat halutessasi ilmoituksen hänen uusista tuotoksista LeMillissä.
Luku 4 LeMill-aineiston käyttö opetuksessa 4.1 Opiskelijanäkymä Kun LeMill-sisältöjä käytetään opetuksessa, kannattaa sivusta piilottaa häiritsevät ylimääräiset selauselementit ja linkit. Jokaisesta sisällöstä on mahdollista avata opiskelijanäkymä, jossa kaikki muut elementit varsinaista sisältöä lukuunottamatta on jätetty pois. Toisinsanoen opiskelijanäkymä on LeMill-aineistojen esitystila. Kun sisältöä katsotaan normaalinäkymässä, linkki opiskelijanäkymään on oikean reunan linkeissä alhaalla. Opiskelijanäkymästä normaalinäkymään päästään opiskelijanäkymän yläreunan linkistä. Kommentti Kuva normaalinäkymästä, linkki ympyräity, tästä nuoli kuvaan opiskelijaäkymästä, jossa linkki normaalinäkymään ympyröity Kun linkität LeMill-aineistoa esim. omaan blogiisi tai verkko-opetusjärjestelmään, linkitä suoraan sivun opiskelijaäkymään, eli mene opiskelijanäkymään ja kopioi sivun osoite. Myös kokoelmia katsellessa kokoelman aineistot näytetään opiskelija näkymässä. Näin kokoelmaan voi koota esim. tunnilla tarvittavaa aineistoa ja esitellä sitä sivu kerrallaan. 4.2 Kokoelmat ja oppimistarinat Kokoelmat tarjoavat keinon koota hyödyllisiä, mielenkiintoisia tai muuten muistamisen arvoisia LeMill-aineistoja nipuiksi. Jokaisella LeMillin käyttäjällä on omat 27
28 LUKU 4. LEMILL-AINEISTON KÄYTTÖ OPETUKSESSA Kuva 4.1: Opiskelija- ja perusnäkymä samasta sisällöstä henkilökohtaiset kokoelmansa, joita vain käyttäjä itse saa muuttaa. Kokoelmat ovat kuitenkin kaikkien katseltavissa ja hyvä tapa käyttää kokoelmia on koota omasta mielestään mielenkiintoista materiaalia, jonka haluaisi esitellä muille, oppilaille tai toisille opettajille. Kokoelmaan voi liittää myös selitystekstin tai kuvauksen miten aineistoa käyttäisi tai on käyttänyt. Kun kokoelmassa on sekä selitysteksti, että vähintään yksi sisältö, menetelmä ja työkalu, LeMill tulkitsee sen oppimistarinaksi. Oppimistarinoilla on erityinen roolinsa LeMillissä: Ne voivat päätyä LeMillin etusivulle (kts. http://lemill.net). Jos resurssia on käytetty oppimistarinoissa, resurssia katsellessa tarjotaan linkki oppimistarinaan esimerkkinä kuinka sisältöä voi käyttää. Kokoelman kuvaus eli oppimistarinan teksti voi olla esimerkiksi oppitunnin tai kokoelman aineistoa käyttävän tehtävän ohjeteksti. Muoto on vapaa. 4.3 Uuden kokoelman luominen Jos olet kirjautunut LeMill-yhteisön jäseneksi, katsellessasi mitä tahansa resurssia vasemman reunan linkkilistassa pitäisi näkyä Lisää kokoelmaan...-linkki. Uusi kokoelma luodaan seuraamalla tätä linkkiä. Kokoelmanvalintasivulta vali-
4.3. UUDEN KOKOELMAN LUOMINEN 29 Kuva 4.2: Kokoelma selitystekstein Kuva 4.3: Oppimistarinassa käytetyt resurssit tarjoavat linkin oppimistarinaan Kuva 4.4: Lisää kokoelmaan...-linkki
30 LUKU 4. LEMILL-AINEISTON KÄYTTÖ OPETUKSESSA taan vaihtoehto...tai luo uusi kokoelma ja annetaan uudelle kokoelmalle nimi. Huomaa, että kyseinen Agricola-sisältö oli jo samalla käyttäjällä toisessa kokoelmassa, joten LeMill-esittely näkyy valmiiksi valittuna. Kuva 4.5: Uuden kokoelman luonti ja nimeäminen 4.4 Kokoelman järjestely ja muokkaaminen 4.5 Kokoelman tallentaminen omalle koneelle 4.5.1 Tallentaminen SCORM-pakettina 4.5.2 Tallentaminen pakattuina verkkosivuina 4.5.3 Tallentaminen PDF-dokumenttina 4.6 Kokoelman upottaminen omaan blogiin
31
32 LUKU 5. LIITTYMINEN LEMILL-YHTEISÖÖN Luku 5 Liittyminen LeMill-yhteisöön 5.1 Tunnuksen luominen 5.1.1 Salasanan vaihtaminen 5.1.2 Unohtuneen salasanan palauttaminen 5.2 Käyttäjätietojen lisääminen 5.3 Ryhmissä toimiminen 5.3.1 Ryhmiin liittyminen 5.3.2 Ryhmästä poistuminen 5.3.3 Uuden ryhmän luonti 5.3.4 Keskusteluun osallistuminen 5.3.5 Keskustelun aloittaminen 5.3.6 Ryhmän muokkaama aineisto 5.4 Kontaktien lisääminen 5.4.1 Kontaktikutsun vastaanotto 5.5 Sähköpostimuistutusten asettaminen
33
34LUKU 6. MITEN MUOKKAAN AINEISTOA JA LUON UUTTA LEMILLIIN? Luku 6 Miten muokkaan aineistoa ja luon uutta LeMilliin? 6.1 Aineiston muokkaaminen 6.1.1 Aineiston muokkaaminen ryhmässä 6.1.2 Kuvien ja mediapalojen tuonti ja liittäminen Videon liittäminen 6.1.3 Lisätietojen muokkaaminen 6.2 Uuden oppimisresurssin luominen 6.2.1 Sopivan resurssityypin valitseminen 6.2.2 Nimeämiskäytännöistä 6.2.3 Lisätietojen antaminen 6.2.4 Resurssin julkaiseminen 6.2.5 Kansikuvat 6.2.6 Vedokset, kätketyt vedokset ja suojatut tuotokset 6.3 Uuden käännöksen luominen 6.4 Uuden version luominen
Luku 7 Muokkaus- ja luontiohjeet aineistotyypittäin Kommentti Screenshotteja muokkaussivuista, joihin suoraan kirjoitettu ohjeet eri kentille 35
36 LUKU 7. MUOKKAUS- JA LUONTIOHJEET AINEISTOTYYPITTÄIN 7.1 Sisältö 7.1.1 Medialeike 7.1.2 Websivu 7.1.3 Tehtävä 7.1.4 Esitys 7.1.5 Tuntisuunnitelma 7.1.6 Viittaus 7.2 Menetelmät 7.3 Työkalut 7.4 Yhteisö 7.4.1 Oma sivu 7.4.2 Kokoelma 7.4.3 Ryhmä 7.4.4 Blogiposti
Luku 8 Liitteet 8.1 Creative Commons-lisenssi 8.2 lemill.org 37