Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet Salossa Kuntalaiskysely strategiatyön tueksi Heli Hätönen Esa Nordling 04.06.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki www.thl.fi
SISÄLTÖ 1. Tausta 3 2. Kuntalaiskyselyn tavoite ja toteutus 3 2.1. Tavoite 2.2. Toteutus 2.3. Vastaajat 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet kuntalaisten näkökulma 5 3.1. Mielenterveyden tukeminen 3.2. Palvelujen toimivuus 3.3. Palvelujen kehittämistarpeet 4. Johtopäätökset 9 4.1. Asiakkaan osallisuuden toteutumisen vahvistaminen 4.2. Ehkäisevän- ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen 4.3. Palvelukokonaisuuden toimivuuden kehittäminen 2
1. Tausta Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015. Suunnitelmassa painotetaan 1) asiakkaan aseman vahvistamista, 2) mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä ongelmien ja haittojen ehkäisyä, 3) kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä toimivana kokonaisuutena painottaen perus- ja avohoitopalveluja sekä 4) ohjauskeinojen kehittämistä. Näiden linjausten toteuttamiseksi suunnitelmassa on esitetty 18 toimenpide-ehdotusta, jotka toimivat myös tämän selvitystyön lähtökohtina. Salon alueella tehdään Salon mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Kuntalaiskysely on osa Mielen Tuki -hankkeen toteutusta Salon alueella. Pyyntö yhteistyöhän on tullut Salon kaupungin edustajilta (Marita Päivärinne, Katrin Seitz-Ylitalo) Mielen Tuki -hanke on osa kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009) ja siitä vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Mielenterveyden edistäminen - yksikkö (kehittämispäällikkö Esa Nordling, PsT). Mielen Tuki -hankkeen tavoitteena on 1) tukea kuntia laatimaan strategia, jossa korostuu edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö; 2) juurruttaa, levittää ja tukea Mielisuunnitelmaa tukevia edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön hyviä toimintamalleja ja näyttöön perustuvia käytäntöjä sekä 3) mallintaa edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön alueellisia koordinaatiorakenteita ja tukea niiden implementointia. 2. Kuntalaiskyselyn tavoite ja toteutus 2.1. Tavoite Tavoitteena oli selvittää Salon alueen väestön näkemystä mielenterveyspalvelujen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Tarkemmin vastauksia haettiin seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten mielenterveyttä tulisi tukea? 2) Mikä mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii hyvin? 3) Mitä mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulisi kehittää? 2.2. Toteutus Kuntalaisten näkökulman selvittämiseksi kuntalaisia pyydettiin kuvaamaan näkemyksiään Salon mielenterveys- ja päihdepalveluista Salon kaupungin verkkosivujen kautta, lähettämällä sähköpostia tai kirje THL:n edustajille. Kuntalaisia pyydettiin kertomaan näkemyksensä seuraavista asioista: 1) Mikä mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii hyvin, 2) Mitä mielenterveys- ja päihdepalveluissa tulisi kehittää ja 3) Miten mielenterveyttä tulisi tukea? Yhteensä kirjallista palautetta saatiin 42 kuntalaiselta. Verkkosivujen kautta palautetta antoi 33 henkilöä ja kirjeitse 9 henkilöä. Lisäksi kaksi henkilöä kertoi näkemyksiään puhelimen välityksellä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällön analyysillä ryhmittelemällä vastaajien ilmaisut sisällön mukaan. Näin muodostettiin alaluokat, jotka nimettiin sisältöjä kuvaavilla termeillä. Alaluokkiin kootut ilmaisut kvantifioitiin laskemalla yksittäiset ilmaisut yhteen. Alaluokat koottiin sisällön mukaan ja näin muodostettiin yläluokat. Analysoitu ilmaisu saattoi olla lause tai lauseen osa. 3
2.3. Vastaajat Suurin osa vastaajista (n=42) oli työikäisiä naisia. Nuorten aikuisten ja eläkeikään ehtineiden vastausosuudet jäivät selvästi pienemmiksi kuin heidän suhteellinen osuutensa väestöstä edellyttäisi. Eniten vastaajissa oli henkilöitä, jotka työssään kohtasivat mielenterveys- tai päihdeasiakkaita. Lähes kolmasosa vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut mielenterveys- ja päihdeasioista. Palveluiden käyttäjien ja omaisten osuudet jäivät selvästi pienemmiksi. (Taulukko 1.) Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot, (%, n=42) Sukupuoli Nainen 75 Mies 14 Ei tietoa 11 Ikä 19-23 v. 2 24-44 v. 41 45-64 v. 41 65-74 v. 9 Ei tietoa 7 Vastausperusta Palvelujen käyttäjä 11 Omainen 17 Työssä kohtaaminen 41 Kiinnostus 31 4
3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet kuntalaisten näkökulma 3.1. Mielenterveyden tukeminen Mielenterveyden tukemista kuvattiin monipuolisesti. Kuvauksissa painottui mielenterveys- ja päihdepalvelut ja niiden helppo saavutettavuus mielenterveyden tukemisessa. Lisäksi nostettiin esiin varhaisen tuen merkitystä sekä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea. (Kuvio 1.) Palveluiden helppo tavoitettavuus Suht helppo mennä kuvattiin tärkeäksi mielenterveyttä tukevaksi alueeksi. Mielenterveyspalveluiden tavoitettavuutta on mahdollista lisätä kehittämällä matalan kynnyksen palveluja ja tiedottamalla palveluista paremmin. Huomattavaa on kuitenkin myös tarve lisätä suvaitsevaisuutta ja vähentää leimaantumista. Mielenterveyden tukemisessa painotettiin myös varhaisen tuen merkitystä erilaisissa arkiympäristöissä. Tässä huomiota kuntalaisten mielestä tulisi kiinnittää erityisesti vanhemmuuden tukemiseen sekä koulukiusaamisen vähentämiseen. Nämä ovatkin keskeisiä mielenterveyttä edistäviä toimenpiteitä. Yhteisöt ja sosiaalinen tuki ovat tärkeitä mielenterveyden tukemisen alueita. Tähän esitettiin monia konkreettisia keinoja kuten tukihenkilötoiminnan vahvistamista ja kolmannen sektorin toiminnan lisäämistä. Vastaajat nostivat esiin myös työllistymisen ja työn merkityksen hyvinvoinnin tekijänä. Näiden ehdotusten hyödyntäminen on keino vahvistaa myös palveluiden käyttäjien osallisuutta sekä laajentaa yhteistyötä esimerkiksi järjestötoimijoiden kanssa. Neljäntenä mielenterveyttä tukevana tekijänä mainittiin palvelut hyvinvoinnin tukena. Vastaajat kuvasivat toimivien lähellä olevien perustason ja erityistason palvelujen tärkeyttä mielenterveyden tukemisessa. Lisäksi painotettiin jatkuvuuden merkitystä. SUHT' HELPPO MENNÄ Suvaitsevaisuuden lisääminen ja leimaantumisen Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Parempi tiedottaminen palveluista VARHAINEN TUKI Ehkäisevän työn toteuttaminen ja varhainen tuki Arkiympäristöissä toimiminen Vanhemmuden vahvistaminen ja vanhempien Koulukiusaamisen vähentäminen YHTEISÖT JA SOSIAALINEN TUKI Sosiaalinen tuki ja tukihenkilötoiminta Yksilön voimavarojen lisääminen ja hyödyntäminen Kolmannen sektorin toimijoiden roolin vahvistaminen Omaisten tukeminen Työllistyminen ja työ PALVELUT HYVINVOINNIN TUKENA Toimivat peruspalvelut hyvinvoinnin tukena Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut Lähipalvelut Jatkuvuus palvelujen rajapinnoilla 0 5 10 15 20 25 30 Kuvio 1. Mielenterveyden tukemisen alueet kuntalaisten kuvaamina, lausumien lkm vastauksissa 5
3.2. Palveluiden toimivuus Kokonaisuudessaan vastaajat kokivat palvelut toimiviksi. Vastauksissa nousivat esiin monet hoidon laatua ja palveluiden sujuvuutta kuvaavat tekijät. Kuusi vastaajaa ei tiennyt riittävästi palveluista kuvatakseen niiden toimivuutta. (Kuvio 2.) Palveluiden toimivuutta selvittävässä kysymyksessä päihdepalveluiden toimintaa kuvattiin paljon. A-klinikkaa ja päihdepalveluja yleensä kuvattiin hyvin toimiviksi. Toinen vastauksissa usein esiin nostettu toimiva kokonaisuus oli Klubitalo ja kuntouttava toiminta. Kaikkiaan palveluiden toimivuutta oli kuvattu laajasti eri yksiköihin ja toimintoihin liittyen. Tämä osittain kuvastaa myös sitä, että vastaajilla oli tietoa erilaisista hyvin toimivista palveluista. Vastauksissa kuvattiin myös palveluiden sisällön toimivuutta ja toteuttamiseen liittyviä lähtökohtia. Positiivisena oli koettu henkilökunnan asenne työhön sekä palveluiden käyttäjien osallisuuden mahdollistuminen. Lisäksi verkostot ja yhteistyö mainittiin toimivina alueina. Nämä ovat tärkeitä vahvuuksia palveluiden edelleen kehittämisessä ja niiden hyödyntäminen toimii resurssina kehittämistyössä. Kuvio 2. Toimivat mielenterveys ja päihdepalvelut kuntalaisten kuvaamina, lausumien lkm vastauksissa 6
3.3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistarpeet kuntalaisten kuvaamina Vastaajat kuvasivat laajasti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistarpeita. Kuvaukset liittyivät palveluiden sisältöjen ja toteuttamistapojen kehittämiseen, resurssien hyödyntämiseen ja toiminnan kohdistamiseen eri kohderyhmiin. (Kuvio 3.) Palveluiden kehittämiseksi vastaajat antoivat ehdotuksia niin sisältöjen kuin rakenteidenkin suhteen. Erillisten palveluiden kehittäminen koski erityisesti vaikeasti hoidettavia päihdepotilaita, joita vastaajien mukaan tällä hetkellä hoidetaan ikääntyvien hoitopaikoissa. Vastaajat kuvasivat ongelmia liittyen palvelujen toteuttamiseen nykyisellä tavalla ja tähän toivottiin korjausta. Sairaalapalvelujen suhteen ei varsinaisesti toivottu kehittämistä muuten kuin, että niiden saatavuus lähipalveluna turvataan. Muita ehdotuksia palveluiden kehittämiseksi olivat kotiin vietyjen palveluiden lisääminen, kuntoutuksen ja palveluasumisen sekä päivätoiminnan kehittäminen paremmin palveluiden käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Asumispalveluissa ja laitospalveluissa kiinnitettiin huomiota myös riittävän pienien ryhmäkokojen turvaamiseen. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä nostettiin esiin myös resurssit. Useimmin mainittiin resurssien lisääminen. Resurssien vahvistaminen piti kuitenkin sisällään myös muita palveluiden saatavuutta ja toimivuutta tukevia asioita kuten osaamisen lisäämisen, nykyisten resurssien paremman hyödyntämisen, yhteistyön kehittämisen sekä johtamisen vahvistamisen. Nämä keinot palveluiden kehittämiseksi ovat käyttökelpoisia ja toteutettavissa myös nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa henkilötyövoiman lisääminen ei useinkaan ole mahdollista. Palveluiden kehittäminen tulisi vastaajien mukaan kohdentua laajasti eri kohderyhmiin sisältäen eri ikäryhmien palvelut. Vastaajat painottivat lasten ja nuorten palveluita. Esiin nousi kuitenkin myös työikäisten jaksamisesta huolehtiminen. Erityisesti työuupumus nostettiin esiin. Ikääntyvien hyvinvoinnin tukemisessa mainittiin yksinäisyyden vähentäminen. Päihteiden käyttäjistä palveluiden kehittämistä tuli kohdentaa erityisesti huumeiden käyttäjien hoitoon ja matalan kynnyksen palveluihin. 7
Kuvio 3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisehdotukset kuntalaisten kuvaamina, ehdotusten lkm vastauksissa 8
4. Johtopäätökset Seuraavassa kyselyn tuloksia on tarkasteltu Mieli suunnitelman mukaisesti kolmen näkökulman avulla: i) asiakkaan osallisuuden toteutumisen, ii) ehkäisevän- ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön sekä iii) palvelukokonaisuuden toimivuuden kehittämisen kautta. Tarkastelussa on huomioitu myös 26.3.2012 tapaaminen, jossa on käyty läpi tuloksia suhteessa alueen nykytilanteeseen yhdessä Salon kaupungin edustajien kanssa. 4.1. Asiakkaan osallisuuden toteutumisen vahvistaminen Palveluiden toimivuudessa ja kehittämisessä nostettiin esiin osallisuuden vahvistaminen. Tämä on keskeinen voimavara ja keino palveluiden kehittämisessä, jotta ne saadaan aikaisempaa paremmin vastaamaan palveluiden käyttäjien tarpeita. Asiakkaan osallisuutta on mahdollista vahvistaa monin tavoin. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi 1) hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu niin, että asiakkaalla on mahdollisuus tehdä valintoja, 2) asiakaspalautteen koonti säännöllisesti ja tulosten jatkuva hyödyntäminen kehittämistyössä, 3) voimavara- ja ratkaisukeskeisen ajattelutavan soveltaminen asiakastyössä, 4) asiakkaan verkostojen käyttö sosiaalisena resurssina, 5) kokemusasiantuntijuuden laaja-alainen käyttöön ottaminen ja 6) erilaisten asiakasraatien perustaminen. Palveluiden käyttäjien osallisuuden vahvistamisen lisäksi osallisuuden tukeminen on mahdollista laajentaa yhteisöjen tukemiseen. Tähän mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö. 4.2. Ehkäisevän- ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Mielenterveyden tukemista kuvattiin paljon liittyen eri palveluihin. Vastauksissa tuli esiin myös suvaitsevaisuuden lisääminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Suvaitsevuuden lisääntyminen tapahtuu hitaasti ja sillä on yhteyksiä erilaisiin yhteiskunnallis-taloudellisiin prosesseihin kuten työllisyyteen, tuloeroihin ja maahanmuuttoon. Nämä ovat asioita, joihin mielenterveys- ja päihdetyöllä ei juurikaan pystytä vaikuttamaan. Mielenterveys- ja päihdetyössä asenteellinen muutos riippuu pääosin tiedon määrästä, omakohtaisten vuorovaikutuksellisten kokemusten määrästä ja näiden kokemusten tuottamista tunnereaktioista. Käytännössä suvaitsevuutta voidaan lisätä asiallisen tiedon välittämisen avulla, liittämällä mielenterveys- ja päihdepalvelut luontevaksi osaksi muita terveys- tai sosiaalipalveluita sekä kertomalla mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tuloksellisuudesta myös konkreettisin esimerkein. Suvaitsevuuden lisäämisessä medialla ja järjestötyöllä on myös suuri merkitys. Varhaisen vaiheen tukimuodot ja lapsiin ja nuoriin kohdennetut toiminnat nousivat esiin useissa vastauksissa. Näiden kehittämiselle näyttäisi olevan suotuisa ilmapiiri. Tällä alueella onkin tehty jo kehittämistyötä. Jatkossa onkin nähtävästi tarvetta kiinnittää huomiota jo toteutettujen kehittämistoimenpiteiden ylläpitoon ja toiminnan kattavuuteen sekä siihen vastaako se lasten ja nuorten tarpeisiin riittävästi. Toinen ryhmä, jonka mielenterveyden tukeminen nousi esiin, on työikäiset työssä käyvät. Heidän kohdallaan esiin nousi huoli työssä jaksamisesta. Tämä onkin varsin ymmärrettävää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja lisäksi Salon alueella työikäisten hyvinvointia väistämättä heikentävät suurten työnantajien irtisanomiset. Tässä onkin tarvetta jatkossa tarvetta varmistaa riittävien tukitoimien toteutuminen ongelmien synnyn ehkäisemiseksi kuin myös esimerkiksi varhaisen vaiheen päihdepalvelujen toteutuminen. Yhteistyö esimerkiksi työvoimapalvelujen kanssa saattaa olla keino varhaisen vaiheen tuen tarjoamiseen ryhmälle, jolla on kohonnut riski sairastua. 9
4.3. Palvelukokonaisuuden toimivuuden kehittäminen Kysely antaa osaltaan tukea palveluiden kehittämiseksi, jotta niistä tulisi toimiva kokonaisuus kuntalaisen ja palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Kehittämistyössä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että palveluihin pääsy olisi tulevaisuudessa mahdollisimman helppoa, palvelutarjonta olisi monipuolista ja hyvin koordinoitua sekä tarpeenmukainen siirtyminen palvelusta toiseen tapahtuisi joustavasti. Vastausten perusteella erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Nämä lähtökohdat edellyttävät realistista mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Vastauksissa esiin noussut erillisten palveluiden kehittämisen tarve nousee nähtävästi siitä, että tällä hetkellä ikääntyviä ja vaikeasti päihdeongelmaisia on hoidettu samoissa yksiköissä. Tämä on perusteltu tarve erillisten palveluiden kehittämiselle. Erillisten palveluiden kehittäminen tulee kuitenkin olla perusteltu poikkeus, pääsuunnan ollessa peruspalveluiden kehittämisessä. Vastauksissa tuli esille myös kuntouttavan toiminnan kehittäminen. Kuntouttavaan toimintaan liittyy usein kysymys asumispalveluiden laadusta ja sisällöistä. Näin on myös Salossa. Asumispalveluiden kehittäminen edellyttää luotettavaa arvioita siitä, minkälaisia toimintakykyyn ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä tuen tarpeita mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla on ja miten näihin tarpeisiin vastataan tulevaisuudessa asumispalveluissa. Tässä on otettava huomioon kuntoutuksen kokonaisuus eli mitä muita kuntoutusvaihtoehtoja on tarjolla tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Salon klubitalo vastaa osaltaan hyvin kuntoutuksen tarpeeseen. Asumiskuntoutuksen kehittämisen kannalta on ratkaisevaa se, tullaanko Salossa klubitalon lisäksi kehittämään kuntouttavaa päivätoimintaa tai työtoimintaa. Palveluiden turvaamisessa nousi vahvasti esiin huoli sairaalapalveluiden riittävyydestä ja saatavuudesta riittävän lähellä. Vastaajat toivat esiin huolensa sairaalapalveluiden siirtymisestä kokonaan Turkuun. Palvelurakennetta muutettaessa olisikin tarpeen käydä läpi huolenaiheita, jotka sairaalahoidon vähentämiseen liittyvät. Taustalla saattaa olla esimerkiksi huoli palveluiden loppumisesta kokonaan. Tämän huolen poistaminen muun muassa tiedottamalla ja keskustelujen avulla esimerkiksi järjestöjen kanssa on tärkeää. Resurssien lisääminen nousi esiin keskeisenä kehittämisen alueena. Tämä on melko tyypillinen ratkaisu, jota ehdotetaan kun palvelut koetaan riittämättömänä. Resurssien lisäämistä on hyvä tarkastella tässä yhteydessä laajasti mukaan lukien myös osaamisen lisäämisen. Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien nykyisen osaamisen kartoitus voisi toimia hyvänä perustana. Resurssien lisääminen on mahdollista myös toimintoja kehittämällä siten, että palvelut vastaavat paremmin tarpeisiin. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise ongelmia, vaan johtaa pikemminkin tehottomuuteen. Jotta resurssien lisäämisestä on hyötyä, niin se edellyttää uusien resurssien ja olemassa olevien resurssien tarkkaa ja perusteltua kohdentamista. 10