Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

Samankaltaiset tiedostot
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko rantojen riesasta hyötykasviksi?

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Järviruo on saantipotentiaali Pohjois-Karjalassa

Järviruo on korjuun työajan jakautuminen

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Mihin järviruokoa voi käyttää? - Korjuuajankohdan vaikutus käyttöominaisuuksiin

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus

Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Vesienhoidon rahoituslähteistä

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Tausta ja tavoitteet

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Vesistöjen kunnostusstrategian esittely

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN KÄSITTELYSSÄ SYNTYVIEN LIETTEIDEN KÄSITTELYN TULEVAISUUDEN HAASTEET JA SUUNTAVIIVAT

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Metsätalouden vesiensuojelu

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom Turku

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous Arkadian yhteislyseo

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Mitä vesiviisas kiertotalous on ja mihin sillä pyritään?

ristöjen hoito - Vesilinnut

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Korret poikki ja pinoon

Pellon käytön strategiset valinnat

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma

Transkriptio:

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa (JÄREÄ) -hanke

JÄRVIRUO ON ESIINTYMINEN o Järviruoko (Phragmites australis) esiintyy Antarktista lukuun ottamatta koko maapallolla o Järviruoko on yleistynyt Pohjois-Karjalassakin toisen maailmansodan jälkeen ja laajat ruovikot ovat yleisiä Heposelän, Pyhäselän ja Ätäskön ranta-alueilla

HYÖTY VAI HAITTA? o Laajat ja pääosin yhdestä valtalajista muodostuvat kasvustot ovat monotoninen ympäristö, joissa luonnon monimuotoisuus heikkenee Mattisenlahden ja Höytiäisen kanavan suun luonnonsuojelualueiden linnustollinen arvo on heikentynyt järviruovikon leviämisen myötä Ruovikon hyödyt ja haitat Heposelän rantavyöhykkeellä Kuolleen ruokokasvustone kasaantuminen rannalle 81% Saaliskalojen laadun heikentyminen 2% 72% Rantojen haiseminen 2% 77% Roskalojen määrän lisääntyminen 2% 79% Vedenlaadun heikentyminen 2% 77% Veneväylän umpeenkasvu 84% Uimarannan umpeenkasvu 86% Järvinäköalan heikentyminen (ruovikon lisääntyminen) Suoja-alue linnuille, vesilintujen lisääntyminen Energian hyötykäyttö 7% 65% 60% 74% 7% 7% Hyöty Haitta Käyttö rakentamisessa tai käsitöissä 56% 9% Käyttö maataloudessa (rehu, kuivike ym) 47% 16% Ravinteiden pidättyminen, eroosion esto 42% 26% Ääni- tai näkösuoja 44% 26% Järvinäköalan lisääntyminen (ruovikon väheneminen) 74% 7% Kalastuspaikkojen lisääntyminen 56% 21% 0% 20% 40% 60% 80% 100% o Asukkaat kokevat järviruovikon esiintymisen lähes kokonaan kielteisenä ilmiönä (tehty kaksi kyselyä)

o Mökkirannat tunnistaa ilmakuvista o Luonnon monimuotoisuus o Rahaa kunnostamiseen ei ole o Kesäniittourakoitsijoita on jonkin verran, koneet soveltuvat lähinnä mökkirantojen siivoamiseen Satelliittikuvien, ilmakuvien, UAV-kuvien, systemaattisten vertailulinjojen, maastohavaintojen pohjalta kartoitettu missä ja kuinka paljon järviruokoa on. Kokeillaan myös laserkeilausaineiston hyödyntämistä Onko ratkaisu se, että järviruo olle saadaan syntymään kysyntää?

JÄRVIRUOKOA VOI KÄYTTÄÄ MONELLA ERI TAVALLA

HANKE TUOTTAA (1/3) o Järviruokoon painottuvan vesiensuojelusuunnitelman Heposelälle, Pyhäselälle ja Ätäskölle (sis. esityksen korjuukelpoisista ruovikoista ja arvion korjattavista ruokomääristä) o Kartoituksen järviruo on leviämisestä Heposelällä, Pyhäselällä ja Ätäsköllä toisen maailmansodan jälkeen (vv. 1930-1940 levinneisyys) o Järviruo on hyödyntämiseen ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia arvioivan elinkaaritarkastelun o Yhteenvedon käytetyistä/ kokeilluista erilaisista tavoista kerätä, käsitellä ja hyödyntää järviruokoa sekä niiden kustannuksista o Koulutuspaketin ruovikoiden ja rantojen kunnostamiseen yrittäjille o Yrittäjyyden esteiden kartoittamisen ja yhteistyön rahoittajien kanssa sekä yhteyden yritysten perustamista edistäviin tahoihin o Arvion Pohjois-Karjalan järviruokovaroista

HANKE TUOTTAA (2/3) o Tarkastelu vesistöjen kunnostushankkeisiin perustettavien vesioikeudellisten yhteisöjen muodostamisesta ja toiminnasta uuden vesilain aikaan o Loppuseminaari o Osallistuttiin Reed as Renewable Resource -seminaariin helmikuussa 2013 (esitys ja posteri ja tulossa ainakin yksi symposium-julkaisu) o Kolme Pro gradu-työtä Itä-Suomen yliopistoon o Yksi lopputyö Karelia-ammattikorkeakouluun o Kansainvälisiä ja kansallisia julkaisuja o Osallistuminen kansalliseen Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu -ryhmään

HANKE TUOTTAA (3/3) o Uusia mahdollisesti järviruo on niittoon soveltuvia laitteita (kesä-/talviruo on niitto) o Yrittäjien välistä yhteistyötä (kukin hoitaa sen osan, jonka parhaiten taitaa ja mahdollisimman kustannustehokkaasti) o Järviruo on potentiaalisten hyödyntäjien arviot siitä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan järviruokomassasta o Järviruoppauksissa käytettävien työskentelytapojen kokeita o Järviruoppauksissa syntyvän sedimentin hyötykäyttökokeilut mahdollisen jälkikäytön synnyttämiseksi o Hankkeen aikana myönnetty yksi patentti järviruokoa hyödyntävälle yrittäjälle ja haettu ainakin kahta hankkeeseenkin liittyvää patenttia o Muita patenttihakemuksia tulossa? o Yksi yhteistyötahomme sai RAKI-rahoitusta ministeriöstä (Kasvikuitupohjaisen turvevapaan kasvualustan testaaminen, tuotannon käyntiin saattaminen ja tuotteistaminen)

MIKSI TÄRKEÄÄ? o Luonnonsuojelualueilla ranta-alueiden umpeenkasvu on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, ongelma Rahaa kunnostukseen ei ole o Ihmiset tekevät toimenpiteitä rannoillaan joka tapauksessa ja luonnon monimuotoisuutta voidaan elvyttää myös yksityisillä alueilla o Ravinteiden kierto, ja erityisesti fosforin saaminen, vesistöistä takaisin maalle o Ravinteiden valuminen vesistöihin vähäisemmäksi parantuneen peltojen maanrakenteen ansiosta o Energian ja luonnosta saatavien tuotteiden tuottaminen niin, että raha ei mene ulkomaille sekä tuottaa työpaikkoja ja työtä kansalaisille mm. energiapolitiikallamme voimme vaikuttaa o Meillä on osaamista, jolla on myös kysyntää muualla o Aihe on ajankohtainen kansallisesti (VELHO ym) ja kansainvälisesti (COFREEN ym)

Järviruokoonkin on monta näkökulmaa..