Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke
|
|
- Auvo Heino
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta Matti Järvinen ohjaa hanketta Tanja Kukkola toimii osa-aikaisena projektipäällikkönä Järviruo on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke
2 Hankkeen rahoitus on myönnetty paikallisen Leaderryhmän Pohjois-Kymen Kasvun kautta. Kokonaisrahoitus , josta - julkinen rahoitus ( 80%) -EU+valtio Kuntaraha yksityinen rahoitus ( 20%) -rahallinen osuus talkootyö
3 Hankkeen tausta Järviruoko on levinnyt vahvasti viimeisen 50 vuoden aikana. Se on vesialueen hallinnoijille (yleensä vesialueen osakaskunta) jätettä ja suuri riesa. Suomessa on tutkittu yli 10 vuotta, mitä tehdä ongelmalle. Suuria ja pieniä hankkeita on ollut useita ja julkaisuja on tehty kymmeniä. Asia on vielä tutkimustasolla. Tiedot on koottu Ympäristöhallinnon sivuille. Ks. ymparisto.fi/ruoko -> Käytännön toimet ovat kuitenkin olleet vähäisiä! Useassa maassa järviruokoa osataan hyödyntää monella tavalla. Ks. Cofreen-hankkeen video -> Miksei se onnistuisi meilläkin?
4 Järviruoko (Phragmites australis) kansankielellä usein kaisla tai ryti on rannoilla kasvava monivuotinen heinäkasvi, joka on levinnyt vahvasti viimeisen 50 vuoden aikana. Ruovikon määrän Suomen rannikkoalueilla on arvioitu olevan ha ja koko Suomessa ha. Oikea kaisla on sarakasvi
5 Millaista on hyvä ruoko? Kattoon käytettävän järviruo on tulee olla laadukasta (ks. RT-kortti). Ei talviniitetty Edellisenä talvena niitetty Ruovikon iän tunnistus 1 v keltainen 2 v tumman keltainen 3 v ruskea 4 v harmaa 5 v musta
6 Hankkeella on neljä päätavoitetta. 1. kehittää toimiva järviruo on korjuuketju 2. luoda paikallisia markkinoita 3. luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi 4. selvittää, miten useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttaa ruo on laatuun ja kasvun taantumiseen
7 1. Korjuuketjun kehitys Kokeillaan ja kehitetään eri sää-, jää- ja lumiolosuhteisiin sopivaa leikkuukalustoa kuljetuskalustoa varastointia
8 2. Luoda paikallisia markkinoita Tuotteistamalla järviruokoa Parhaimmat päältä nipuiksi -> rakentaminen ja käsityöt Silppu -> kuivike, kate ja kasvualusta Paalit -> rakentamisessa, puutarhassa ja pengertämisessä Järjestämällä työpajoja - Käsityöpaja (pidetty 12/2017) - Talviniitto- ja lajittelutyöpaja (pidetty 2/2018) - Huussi- ja aitatyöpaja (pidetty 6/2018) - Jätekatostyöpaja (pidetty 6/2018) - Muita työpajoja tiedossa keväällä Aiheina ruokovarjo, katos viherkatolla. Esittelemällä asiaa ja tuotteita Lisäksi hanketta ja pientuotteita esitellään erilaisissa tapahtumissa ja sovituissa esittelytilaisuuksissa.
9 3. Luoda malli, jossa ruo`on hyödyntäminen saadaan paikallista pienyrittäjyyttä tukevaksi. Voidaanko hyödyntää olemassa olevaa kalustoa ja varastotiloja? Yrityksen sijainnilla ja paikallisuudella on merkitystä.
10 4. Selvittää, miten useana vuonna suoritettu jään päältä leikkaus vaikuttaa ruo on laatuun ja kasvun taantumiseen Leikkuita tehty pääosin Mukulanlahden alueella. Alueelle teetettiin talviniittosuunnitelma, koska se on Naturaalue. Saanto m 3 /ha 45 m 3 /ha. Vrt. usein niitetty alue 32 m 3 /ha Tulokset ovat lupaavia. Ruovikko on siistiytynyt ja joiltain kohdin myös taantunut. Eliöstö on rikastunut.
11 Paalit Paalaamista Urajärvellä keväällä 2017 Käyttökohteet rakennusmateriaalina voidaan käyttää kuten olkipaalia pengerrys ja rajaus eroosiosuojaus kasvualusta energia
12 Niput Ruokokatot RT-kortti Lajittelu -> (RT ) Nippuja käytetään mm. rakentamisessa ja käsitöissä. Kattoniput parasta laatua ja tehdään ensimmäisen vuoden kasvustosta. Talviniitetystä ruo osta ei jää mitään hukkaan, vaan kaikki pystytään hyödyntämään! Nippujen teosta ylijääneet ruo ot paalataan tai silputaan.
13 Ruokokatot Hankkeen jätekatostyöpajassa tehty katos 6/2018. Katos on Nuolniemenkylässä Valkealassa. Hankkeen huussityöpajassa tehty katos 6/2018. Katos on Saukonkallion lavalla Iitissä. Kota Kouvolan Kettumäen kansanpuistossa
14 Käsityöt Himmeli ja katos Matto Kranssi
15 Pihaan Ruokovarjotyöpaja tulossa keväällä/kesällä 2019! Lintulaudan katto Hyönteishotelli Ruokovarjo Ruokailukatos Näkösuoja/tilanjakaja
16 Ruokoaita Ruokoaita nipuista tai paaleista
17 Ruokosuodatin 1. Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Kivikorin sisälle suodatinkankaaseen kääritty ruokopaali Kokemukset: suodatinkangas oli viikon jälkeen tukossa kivikori olisi pitänyt ankkuroida paremmin, sillä se lähti kellumaan maansiirtotyöt tehtävä huolella, jotta saadaan reunoilta tilkittyä tiiviiksi sopii parhaiten tasaisella alustalle asennettuna otettu yksi näyte - poisti fosforia ja hieman typpeä
18 Ruokosuodatin Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Rakennettu syksyllä kaksi erilaista suodatinta 1. kivikorin sisälle suodatinkankaaseen kääritty ruokopaali 2. Ojan pohjalle ja reunoille asennetun viiran päälle laitettu ruokonippuja veden virtaussuunnan mukaisesti. Painona betonia Kokeilu tukee hankkeen tavoitteiden toteutumista mm. ruokojen hyötykäytön suhteen ja se saadaan mahtumaan hankkeen kustannusraamiin. Tutkimus jäi kesken syksyllä Sitä jatketaan keväällä Silloin saada tieto 2.-suodattimen toimivuudesta ja kestosta talven jälkeen. Laajennamme tutkimusta mahdollisesti Kouvolan kaupungin kanssa yhteistyönä. Asia on herättänyt paljon kiinnostusta. Tätä kannattaa ehdottomasti tutkia lisää!
19 Ruokosuodatin 2. Tuote, jota on hankkeessa tutkittu! Ojan pohjalle ja reunoille asennetun viiran päälle laitettu ruokonippuja veden virtaussuunnan mukaisesti. Painona betonia Kokemukset: vesi virtaa hyvin läpi helppo rakentaa uomaa mukaillen otettu yksi näyte - poisti fosforia ja hieman typpeä
20 Ruokopilli Minna Hokka eos/ /
21 KIITOS! Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnan järviruo'on korjuuketju ja hyötykäyttö - kehittämishanke on voittanut Maa- ja kotitalousnaisten vuoden 2018 maisematekokilpailun Kymenlaakson sarjan. Seuraa hanketta facebooksivuillamme korjuuketjun-ja-hyötykäytön-kehittämishanke /
22 Linkkejä: Huussi Rannasta rakennukseen Etelä-Suomen ruovikkostrategia Ilona Joensuun esitelmä file:///c:/users/kukko/downloads/joensuu_ilona.pdf
23
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?
Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa
Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet
Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,
Mihin järviruokoa voi käyttää? - Korjuuajankohdan vaikutus käyttöominaisuuksiin
Mihin järviruokoa voi käyttää? - Korjuuajankohdan vaikutus käyttöominaisuuksiin 23.10.2013 Joensuu Joensuun Tiedepuisto Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus JÄRVIRUOKO (Phragmites australis) Antarktis
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö
Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi
Järviruo on korjuun työajan jakautuminen
Järviruo on korjuun työajan jakautuminen 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Tarmo Tossavainen Karelia-ammattikorkeakoulu JÄREÄ-HANKKEEN KESÄN 2013 NIITOT JÄREÄ-hankkeessa tehtiin
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?
Järviruokoa peltoon Järviruoko on vedessä ja rannalla kasvava suuri heinäkasvi. Järviruoko on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt voimakkaasti vesistöjen rehevöitymisen, rantojen madaltumisen ja rantalaidunnuksen
JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä
JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä 21.5.2014 Helsinki Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa
VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA
VESIJÄRVEN TALVINIITTOSUUNNITELMA 8.2.2016 Mirva Ketola Vesijärvisäätiö TALVINIITON TAVOITE JA LUONTOARVOT: - Tavoitteena on vähentää keväällä rantaan ajautuvan, jään katkoman ruokomassan määrää tai tiheissä
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus
Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu
Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset
Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron
Ruovikon niittäminen jään päältä. Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Ruovikon niittäminen jään päältä Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Talviniitto = Kuivan, ylivuotisen ruovikon niitto talvella jään päältä vesialueella tai lumen päältä routaantuneella maalla Hyvä
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon
Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Ruovikossa suhisee -näyttelyn avajaiset 6.5.2016 Maria Yli-Renko Ruokopelto-hanke Ruokopelto-hanke on osa ympäristöministeriön
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR (Matsalu, Viro)
COFREEN PROJECT MIDTERM SEMINAR 8-9.9.2011 (Matsalu, Viro) COFREEN-hanke eli Järviruo'on käytön edistäminen paikallisena bioenergianlähteenä ja rakennusaineena hanke on EU:n CENTRAL BALTIC INTERREG IVA
Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017
Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:
59.6 RAKENNUSOIKEUS: 1891,1 m2 X 0.25 = 472,78 m2 8,5 1 4,6 9 58,34 58,13 57,96 1:2503 M501 57,77. nurmi 57,84. inv.luiska var. +57.
RAKENNUSOIKEUS LASKELMA 9.6 RAKENNUSOIKEUS: 89, m X 0. = 7,78 m. JV-liitoskohta 9,60 Terholantie VJ-liitoskohta 8 8 avo-oja 7. n 8- suuntainen,6 MLK 7 000 000 8 0 67 00, 8,60 lumenläjitys pensas.,66 006
MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi
Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien
Vesistökunnostusta niittämällä mitä tehdä järviruo olle? Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
Vesistökunnostusta niittämällä mitä tehdä järviruo olle? Mirva Ketola Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö Sisältö Miksi niittää? Miten ja milloin? Mitä tehdä niittojätteelle..? Hyvä tietolähde järviruo osta:
VYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen
Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten
Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012
Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti
HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
Kymenlaakson energianeuvonta
Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta
Järviruoko rantojen riesasta hyötykasviksi?
Järviruoko rantojen riesasta hyötykasviksi? 30.10.2014 Helsinki Suomen ympäristökeskus, Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka JÄRVIRUOKO (Phragmites australis) Monivuotinen heinäkasvi,
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
Hankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
Hankkeen toteutusaika
Hankkeen toteutusaika 1.2.2018-31.12.2020 Ohjelma: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Ohjelman toimenpide: 7.6 Kulttuuri- ja luonnonperintö Ohjelman alatoimenpide: Kulttuuri- ja luonnonperintö,
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito
Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa
arkkitehdit L SV CREATING IDEAS BUILDING SOLUTIONS
/..08 SELOSTUS Lähtötilanne Tontilla on 90-luvulla rakennettu liikerakennus, jossa on toiminut vielä joitain vuosia sitten Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin konttori. Rakennuksen sijainti on liiketoiminnan
Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi
Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi (Elodea) Seppo Hellsten Ohjausryhmän kokous 1, Kuusamo Projektin tausta 2 Satu Maaria Karjalainen Projektin tausta Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa
Tuusulan kansalaisopisto
Tuusulan kansalaisopisto https://opistopalvelut.fi/tuusula/registration.php?l=fi Sivu 1/1 24.8.2017 Kurssi: 110402 Kurssin nimi: SAUMURI TUTUKSI Sait paikan Hinta: 18,00 (alv. 0 %) Kurssi: 110450 Kurssin
Jalotakan teräshormit
Jalotakan teräshormit Tuoteluettelo 2010-2011 25 Jalotakan teräshormit ovat CE-merkittyjä tuotteita. Tämä takaa tuoteiden korkean laadun sekä turvallisuuden. Aluskatteen tiiviste Savupiipun eristetyn osan
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus
Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus 2007 1 Yleistä Järven kasvillisuus on osa sen ekologista kokonaisuutta kun rantakunnostuksilla muutetaan yhtä osaa, se vaikuttaa
a Strong Aura Aura SI PARHAAKSI KATTOSI PARHAAKSI pi betonikattotiili Ulkomitat: erikoispinnoitteella
a Strong Aura Aura attotiili AURA-kattotiili perinteisenä betonikattotiilenä perinteisenä betonikattotiilenä sopii sopii ltaan suomalaisiin muotoilultaan rakennuksiin. suomalaisiin Kattotiilen rakennuksiin.
Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
Kauhavan Monitoimihalli
Kauhavan Monitoimihalli Hankenumero 18597 Kauhavan Monitoimihalli Oy Sisällys Kauhavan Monitoimihalli Oy... 1 1. Toteuttajan nimi... 3 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus... 3 3. Yhteenveto hankkeesta... 3
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ
Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus
CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset
CIRCWASTE-hanke: valtakunnalliset kuulumiset Keski-Suomi kohti kiertotaloutta 2018 7.2.2018 Petrus Kautto Suomen ympäristökeskus SYKE #circwaste Petrus Kautto, SYKE 7.2.2018 1 Hankkeen päärahoittajana
Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista
Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista Kirsi Usva ja Helena Hyvärinen 7.9.2017 Ravinteet Suomen vesistöissä - Järvistä 85 % on ekologisesti hyvässä tai erittäin hyvässä tilassa. - Jokien osalta 65
Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE
Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Hankepäällikkö Projektipäällikkö Raija Tiainen OTE - kärkihanke, taustaa 1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus
Sisältö IBAM. Erityishuomion kohteet IBAMissa. Ruo'on leviämisen mallintaminen
Sisältö Ruo'on leviämisen mallintaminen Ari Jolma, Anas Altartouri, Xiaojie Chen Aalto-yliopisto Inari Helle, Helsingin yliopisto Päivi Korpinen, Syke Mallinnusseminaari 8.2.2010 Viikki, Helsinki Taustaa,
Puurakentamisen haasteet RAKLI
Puurakentamisen haasteet 4.10.2019 RAKLI Miksi puu? Ilmastoystävällisempi vaihtoehto betonille ja teräkselle? Tehokkaampi ja laadukkaampi rakentaminen? Parempaa tilaa ja parempaa arkkitehtuuria? Ilmastoystävällisyys?
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti
Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti Kari Tiilikkala Luke Biolan: Kasvatustietoisku 15.9. 2015 Helsinki 1 10.9.2015 Sisältö Mitä Biohiili on? Mistä sitä tehdään? Miten tehdään, hitaalla
Yllätys Rasti Palttala UUTINEN Tehtävä 16 Aika- ja taitotehtävä Maksimipisteet 3
Sininen UUTINEN Tehtävä 16 Punainen UUTINEN Tehtävä 17 Ruskea UUTINEN Tehtävä 18 Harmaa UUTINEN Tehtävä 19 VASTAUSLOMAKE UUTINEN Vartion nimi Numero Sarja Aika alkoi klo Vartio palautti uutisen klo UUTINEN
URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA
URAJÄRVEN MUKULANLAHDEN NATURA- ALUEEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 254/2014 Esa Korkeamäki Kymijoen vesi jaympäristö ry TAUSTAA 13.6.2014 Useiden Kymijoen alueen
FARM GROWN SOLUTIONS. TUOTEOPAS Paalausverkko Paalauslanka
FARM GROWN SOLUTIONS TUOTEOPAS Paalausverkko Paalauslanka Ennen ostin halvinta mahdollista, nyt minulla ei ole enää varaa ottaa sellaista riskiä TamaNet EDGEto EDGE 4500m Maailman pisin pyöröpaaliverkko.
1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
Puurakentamisen edistämishankkeet
Puurakentamisen edistämishankkeet Timo Nyyssölä, puurakentamisen koordinaattori, Suomen metsäkeskus HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUS Ähtäri 5.-6.4.2018 Metsäkeskus ja puurakentaminen Metsäkeskuksen
POHJOISEN POJAT, RANUA
POHJOISEN POJAT, RANUA Koulu voi kehittyä vain, jos opettajat mieltävät että koulussa kaikki ovat oppimassa, niin oppilaat kuin opettajatkin. (SAULI TAKALA) HANNU SIITONEN MATTI ROMPPAINEN POHJOISEN POJAT
Icopal Fonda Geoplex 10. Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille
Icopal Fonda Geoplex 10 Fonda Geoplex 10 Salaojalevy pihakansiin ja viherkatoille Tiivis levy Fonda Geoplex 10 on laadukas salaojalevy, joka parantaa pihakansirakenteiden toimivuutta. Sen avulla vesi voidaan
KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm
MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu
Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön
Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa
Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki
Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen
Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)
Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C) Hanke pähkinänkuoressa Juhani Järveläinen projektipäällikkö Lahden kaupunki tiistai 13. helmikuu 2018 1 Hankkeen perustiedot Toteutusaika 1/2018
RT 37631 X37-37631 ru / RT/KH 486-37631 tarviketiedosto 2
RT 76 X7-76 ru / RT/KH 486-76 tarviketiedosto 2 ORIMA-SADEVESIJÄRJESTELMÄT Orima-sadevesijärjestelmiä valmistetaan sekä pyöreinä että kantikkaina muotoina. Materiaalina on vahva, kestävä ja huoltovapaa,
Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi
Jokijärvi Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi Olavi Kammonen Tästä kaikki alkoi v.2016 Jokijärvi Iijoki Koviojärvi Tyräjärvi Tieto lisää tuskaa. Koko mökin ranta oli täynnä
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö
RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)
Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,
Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen
Kaislaleikkurihankkeen vaiheita Sahajärvellä kesällä 2018 kirjannut Anna-Liisa Toivonen Alussa oli uusi laituri venettä varten. Sitten tuli vene tiistaina 19.6. Myös kaislaleikkuri saapui paketissa, vietiin
VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT
EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.
ELY- Laajakaistahankkeet
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat
Peräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
Tarjouspyyntö-!Kahvilarakennus!!(2!huonetta/eteinen!ja!myyntialue),!sekä!leipomo!ja!inva:wc! (siipirakennuksessa);!
Tarjouspyyntö Kohde: Kahvilarakennus(2huonetta/eteinenjamyyntialue),sekäleipomojainva:wc (siipirakennuksessa); Paviljonki.(apukeittiö/säilytystilaajakatonallaolevatistumapaikat,mahdollisuus näyttämöllejanäyttelytoiminnalle)
Ruoko ja muut röörit
Ruoko ja muut röörit 2 Sisällysluettelo Järviruoko on maailmankansalainen... 3 Järviruoko unohdettu hyötykasvi 4 Ruokokalenteri,. 5 TALVI: Ruo on keruu kattomateriaaliksi.. 6 Ruokorakentaminen 7 Järviruoko
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.
Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus
Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus 9.10.2018 Varattu ja maksettu julkinen (EU+valtio+kunta ja muu julkinen) Lähde: RR-tietopalvelu 30.8.2018 Toimintalinja Kehys (rahoituksen pääosa), euroa
Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta
Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien
VYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Tilannekatsaus loka/marraskuu 2017 Sivu 1 Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 32,5 milj. Vuosi 2014-2015: ~ 9 milj. Vuosi 2016: ~ 5 milj. Vuosi
KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ. Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE
KOKEMUKSIA HELSINGISTÄ Johanna Hytönen KYMP/MAKA/MAKE Kaivettu pilaantuneita maita vuosina 2007-2017 350 000 300 000 311 006 316 762 306 864 299 443 280 191 250 000 265 110 263 510 t/a 200 000 171 053
TOIMINTAVÄLINEIDEN TARJOUSPYYNNÖN TARJOUSKORTTI 2011. Rakenteet Leikkimökit ja -katokset POSITIO 7.2.1 TARJOUSKORTTI MYÖS SÄHKÖISENÄ PDF-TIEDOSTONA!
Rakenteet Leikkimökit ja -katokset POSITIO.1 Leikkikatos. Perustussyvyys on 600 mm. Betonia ei tarvita perustamisessa. Alustamateriaaliksi soveltuu esimerkiksi kivituhka. Päämateriaalit: mänty puu ja metalli
AIKO-hankekuvaus Hankkeen nimi: Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina KYM1 Kuuluuko hanke ERM-toimiin vai kasvusopimuksiin (E tai K): E
Hankkeen nimi: Älykäs satama Kymenlaakson innovaatioveturina KYM1 Hankkeen aloitusajankohta: 1.10.2016 Hankkeen päättymisajankohta:31.7.2017 Hankkeen toteuttaja:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk Oy
Demokohteista Oiva Niemeläinen. Työpaja Hämeenlinna
Demokohteista Oiva Niemeläinen Työpaja 1.2.2012 Hämeenlinna Demonstraatiot Tavoitteena on perustaa noin 20 erilaista nurmikkokohdetta, joissa esitellään kierrätysraaka-aineiden hyödyntämistä 4 korkean
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla
Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,
TALOT HEINÄSARANKAARI
TALOT HEINÄSARANKAARI Talot Heinäsarankaari 9, 11, 13 ja 15 00660 Helsinki MANNERHEIMINTIE 94 B 46, 00250 HELSINKI, PUH. 09-876 8989 LOUNAASTA KOILLISESTA Talo Tuomainen,Länsi-Pakila 34174-5 Heinäsarankaari,
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA. www.turkuamk.fi
Salo 10.10.2014 Pekka Alho BIOMASSAT PAIKALLISEN ENERGIANTUOTANNON VOIMAVARANA Taustaa Pure Biomass hanke www.purebiomass.eu Varsinais-Suomen biomassapotentiaalin kartoitus http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/publishedservice?file=
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015
Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,
Tilat toimimaan - hanke
Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä
Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi
Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi
Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus
ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia
Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla
Järviruokoa peltoon Lemun Luodonmaalla Järviruoko, rantojemme kiusa, voikin olla oiva orgaanisen aineen lähde savimaiden pelloille Kuvat ja teksti: Sanna Tikander Ruokopelto, RANKU ja VILKKU hankkeiden
1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012
VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten
Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia
Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia Petri Leinonen Kukkolankosken luomu Jokivarrentie 1651 95520 Kukkola Taustoja - lammastalous aloitettu 2006 - ei omia käyttökelpoisia rakennuksia - kaksi
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-
Pk-yritysbarometri, syksy 2017
Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Seuturaportti, Kymenlaakso 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=4640 38 Kymenlaakso, n=166 36 Kotka-Haminan seutu, n=91 33 Kouvolan seutu,
CIRCWASTE-Finland Hankeilmeen esittely
CIRCWASTE-Finland Hankeilmeen esittely Ilmeen kuvituksen selkäranka on CIRCWASTEmandala CIRCWASTEmandala muodostuu teemakehistä Teemakehä muodostuu kuhunkin teemaan liittyvistä symbolisista kuvakkeista.
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
Putkeen menee! hanke
Putkeen menee! hanke Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke 1.1.2012-30.6.2014 Yleistä Putkeen menee!-hankkeesta Yleishyödyllinen kehittämishanke Hakijana ja toteuttajana Maveplan Oy Kesto
Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan