UE5 Mihin suomalainen uskoo?

UE5 Mihin suomalainen uskoo? 1. Tuhat vuotta suomalaista kristillisyyttä 2. Suomen lista: kymmenen kärjessä I TUHAT VUOTTA SUOMALAISTA KRISTILLISYYTTÄ 1. Suomalainen muinaisusko (1000 j.kr.) A. Muinaisuskon tutkimuslähteitä arkeologiset löydöt kansanperinne ja sanastot tekstilähteet, mm. Mikael Agricolan Psalmien esipuhe (1551) B. Vainajienpalvonta usko elämän jatkumiseen kuolemanjälkeen palvonta näkyi hautaamistavoissa, uhraamisessa ja kekrin vietossa vainajien pelättiin kummittelevan C. Haltijausko Agricola luetteloi hämäläisten ja karjalaisten jumalia mm. Ukko-ylijumala, Ahti, Tapio, Tonttu maahiset hallitsivat metsiä animismi eli sielu-usko, jossa kaikella on henki henget omistivat kaiken, siksi niitä tuli palvoa Lapissa shamanismia katolisuuden tultua Suomeen muinaisusko ja kristinusko sekoittuivat toisiinsa

2. Kristinuskon tulo Suomeen ja katolinen aika (1000-1500-luvut) A. Varhaisimmat vaikutteet kaupankäynnin ohessa sekä idästä että lännestä jo 800-luvulla näkyy esinelöydöissä, sanastoissa sekä hautaamistapojen muutoksissa B. Lähetystyö ortodoksimunkit idästä Novgorodin kautta Rooman paavi pelkäsi Suomen ortodoksistuvan > katoliset ristiretket lännestä: - I ristiretki 1157 (tai 1155) engl. piispa Henrikin johdolla Lounais-Suomeen - II ristiretki 1239 Birger Jaarlin johdolla Hämeeseen - III ristiretki 1293 Tyrgils Knuutinpojan johdolla Karjalaan Pähkinäsaaren rauha 1323 päättää lähetyskauden ja vahvistaa Ruotsin ja Venäjän rajan C. Katolinen kirkko vakiinnuttaa asemaansa Suomi liitetään Upsalan arkkipiispan alaiseksi v. 1216 Tuomas Turun piispana (1220-1245) - vakiinnutti katolisuuden Lounais-Suomeen - hankki kirkolle maaomaisuutta ja tuloja - hävitti uhrilehdot tuomiokirkko ja piispanistuin Turkuun v. 1300 aluksi rakennetaan puukirkkoja ja 1400-luvulla kivikirkkoja piispat hengellisinä ja maallisina johtajina luostareita: dominikaanit, fransiskaanit ja birgittalaiset messu kirkollisen elämän keskuksena Maunu II Tavast Turun piispana (1412-1450) - suomenkielinen kansanopetus saarnatuolista - anekauppa alkaa - sielunmessuja Turkuun katedraalikoulu 3. Uskonpuhdistus leviää Suomeen (1500-luku) A. Ruhtinasreformaatio Ruotsissa Kustaa Vaasa Västeråsin valtiopäivillä 1527: "evankeliumia tulee puhtaasti saarnata". motiivit poliittis-taloudellisia: - irtautuminen Roomasta lisäsi hallitsijan valtaa - kirkon "liikaomaisuus" kruunulle varsinainen uskonpuhdistus papiston kautta B. Uskonpuhdistus Suomessa Turun katedraalikoulun johtaja Pietari Särkilahti opetti pappeja luterilaisuuteen Mikael Agricola (n. 1510-1557) - opiskeli Wittenbergissä Lutherin ja Melanchtonin oppilaana - laati suomen kirjakielen, koska halusi Raamatun suomeksi - 1543 ABC-kirja, 1544 Rukouskirja, 1548 UT suomeksi teologisesti maltillista: messu suomeksi, sakramenteiksi kaste ja ehtoollinen

4. Luterilaisen ortodoksian aika (1600-luku) A. Kiista kirkon tunnustuksesta Ruotsin kuningas Juhana III (1568-1592) suosi katolisia - liturgiariita ja "Punainen kirja" 1577 Upsalassa 1593 hyväksyttiin Augsburgin tunnustus > luterilaisuudesta valtionuskonto Turun yliopisto (1640) puolustamaan luterilaista puhdasta oppia (> ortodoksia) B. Kollektiivinen uskonnollisuus yksimielisyys uskonnossa on tae valtiollisesta yhtenäisyydestä noitavainoja ja kovaa kirkollista kuria kansanopetus - katekismus osattava ulkoa - kiertokoulut ja lukukinkerit Koko Raamattu suomeksi 1642 papiston koulutusta tehostettiin kirkonkirjat käyttöön tärkeimmät piispat: Isaacus Rothovius ja Juhana Gezelius vanhempi 5. Pietismi ja valistus tuulettavat suomalaista kristillisyyttä (1700-n.1850) A. Pietismin tulo Suomeen syntyi Saksassa Philip Jakob Spenerin toiminnasta (Pia Desideria -kirja) korosti "hurskautta", henkilökohtaista uskoa ja aktiivista kristittynä elämistä Suomeen - Saksasta henkilökontaktien kautta - Ruotsista hartauskirjallisuutena - Siperiasta upseerisotavankien tuomana radikaalipietistit halusivat erota kirkosta - Pietari Schaefer ja Lauri Ulstadius - ennustivat Jumalan tuomiota kansalle - hylkäsivät tunnustuskirjat ja sakramentit kartanopietismi vaikutti kansan yläluokassa B. Herätysliikkeet syntyvät pietismin pohjalta varhaisempi herännäisyys alkoi kansanhurmoksista herätykset muotoutuvat neljäksi pääherätysliikkeeksi: HERÄNNÄISYYS - alkuna 1796 Pohjois-Savossa ollut hurmoksellinen herätys - Paavo Ruotsalainen, tunnettu sielunhoitaja ja julistaja - korostaa ns. odottavaa uskoa ja Kristuksen armon varaan jättäytymistä - Herättäjä-yhdistys - kannatusalue: Pohjois-Savo ja Pohjanmaa EVANKELISUUS - alkuna F.G. Hedbergin ero heränneistä - korostaa ns. omistavaa uskoa ja pelastusvarmuutta kasteen kautta

- SLEY - kannatusalue: Etelä- ja Lounais-Suomi sekä Etelä-Pohjanmaa RUKOILEVAISUUS - alkuna paimentyttö Liisa Eerontyttären kääntymyksestä 1756 - korostaa rukousta ja pyhitystä - kannatusta Rauman ja Porin seudulla - Karjalan rukoilevaisuus syntyi Henrik Renqvistin toiminnasta LESTADIOLAISUUS - alkuna Ruotsin Kaaresuvannon kirkkoherran Lars Levi Laestadiuksen julistus - korostaa parannusta ja armoa, synninpäästöä uskovien piirissä sekä eroa seurakunnan (uskovien) ja maailman välillä - pääsuuntana vanhoillislestadiolaisuus - kannatusalue: Lappi ja Pohjanmaa C. Valistuksen vaikutus Suomessa pietismin tavoin mursi kollektivismia korosti ajattelunvapautta ja sivistystä tärkein vaikuttaja Anders Chydenius 6. Valtiokirkosta kansankirkoksi (n. 1850-1917) A. Syitä valtiokirkkojärjestelmän murtumiselle ortodoksinen Venäjän keisari luterilaisen kirkon johtoon 1809 > alttarin ja valtaistuimen liitto suomalaisuusliike haastoi kirkkoa kansan palvelemiseen liberalismi korosti individualismia ja mm. uskonnon- ja sananvapautta Aleksanteri II:n vapaamielisempi politiikka - kunta ja seurakunta erilleen - 1869 erillinen kirkkolaki ev.lut. kirkolle B. Uskonnonvapauden aate nousussa kirkkoa kritisoitiin vanhoillisuudesta ja dogmatismista kirkkoa kritisoivaa liikehdintää: - liberalismi ja darvinismi - naisasialiike - kirjallisuuden realismi - angloamerikkalainen uskonnollisuus (baptismi, metodismi) - työväenliike kirkkoa tukevaa liikehdintää: - sisälähetysjärjestöt - evankelioiva herätyskristillisyys - nuorkirkollinen liike - kristillinen työväenliike

7. Kirkko itsenäisyyden aikana (1917-) A. Kansalaissota ja uskonnonvapaus kirkko valkoisten puolella työväki piti kirkkoa porvarillisen yhteiskunnan edustajana valkoinen oikeisto piti kirkkoa järjestyneen yhteiskunnan, suomalaisuuden ja länsimaalaisuuden edustajana vuoden 1919 hallitusmuoto: valtio uskonnollisesti neutraali uskonnonvapauslaki 1923 - ei aiheuttanut eroryntäystä kirkosta - 20 täysi-ikäistä Suomen kansalaista saa perustaa uuden uskonnollisen yhdyskunnan - koska kansan enemmistö kuului kirkkoon, säilyi läheinen suhde valtioon B. Toisesta maailmansodasta tähän päivään "koti, uskonto ja isänmaa" -aatteen nousu kirkon vaikutus sotien aikana ja jälkeen: - sotilaiden ja omaisten sielunhoito - herätyksiä (ns. viides herätysliike) - työväki ja kirkko lähentyvät - uudet työmuodot: diakonia, perheneuvonta, nuoriso- ja evankelioimistyö - ekumeeninen työ kasvaa vasemmistoradikalismi haastaa kirkon 1960-luvulla - kirkko voimakkaan kritiikin kohteena - vaatimus kirkon ja valtion erosta - vastaliikkeiksi vasemmistolle syntyvät SMP ja SKL puolustamaan perinteisiä kristillisiä arvoja tämän päivän haasteita kirkolle - teologikoulutus ja raamattukysymys - valtion ja kirkon suhde - taloudelliset vaikeudet - maallistuminen - uususkonnot ja islam 1990-luvulla myönteisyys kirkkoa kohtaan noussut II SUOMEN LISTA: KYMMENEN KÄRJESSÄ 1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko - kirkko kansan rinnalla A. Opilliset juuret uskonpuhdistuksessa taustana Martti Luther ja Saksan uskonpuhdistus (1517 alkaen) toteuttajana Mikael Agricola opin perustana Raamattu, jota tulkitaan tunnustuskirjoissa pelastuminen yksin armosta, uskon kautta armonvälineet eli Sana ja sakramentit synnyttävät uskon - ehtoollinen - käytössä lapsikaste

B. Toimiva kirkko keskeisin toimintamuoto: jumalanpalvelus kasuaalitoimitukset: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaansiunaaminen kirkon kasvatustoiminta: - pyhäkoulut ja päiväkerhot - varhaisnuoriso- ja partiotyö - nuorisotyö ja rippikoulut - opiskelijatyö - raamattupiirit ja muu opetustyö kirkon palvelutoiminta: - diakoniatyö ja yhteisvastuukeräys - perheneuvonta ja palveleva puhelin - sairaalasielunhoito kirkon evankelioimistoiminta: - sisälähetys ja evankelioiminen - ulkosuomalais- ja lähetystyö C. Kirkon jäsenet ja hallinto (tiedot v.2012) n. 4,17 miljoonaa jäsentä (n. 77,3 %) jäsenyyteen historialliset ja isänmaalliset syyt ns. kansankirkko, jolla verotusoikeus kirkon kokonaishallinto (ks. s. 156 viittaa oppikirjaani AD2000 Kohtaamisia - suomalainen usko, huom. hallinto muuttunut kirjani julkaisun jälkeen, ks. www.evl.fi sivustolta!) - ylin päättävä elin on kirkolliskokous - Suomi jaettu 9 hiippakuntaan, joita johtavat piispat - arkkipiispa korkein hengellinen johtaja - seurakuntia on 449 (v. 2011) seurakunnan hallinto - ylin hallintoelin on kirkkovaltuusto - kirkkoneuvosto johtaa srk:n toimintaa - käytännön johtajana kirkkoherra 2. Ortodoksinen kirkko - loistokkuutta ja perinteitä A. Ortodoksisuuden historiaa Suomessa ensivaikutteet Novgorodista Karjalaan n. 1100-1200 -luvulla ortodoksisuus alkaa vakiintua 1300-luvulla Valamon luostarin myötä 1500-luvulta lähtien ortodoksit kokivat vastoinkäymisiä Ruotsin ja Venäjän sodissa 1800-luvuila ortodoksisuus Suomen venäläistämispolitiikan välineenä 1923 Suomen ortodoksit Konstantinopolin alaisuuteen sotien aikana evakko ja lähes täydellinen kirkon omaisuuden menetys nykyisin jäseniä n. 58 600 (2012) Suomi jaettu 3 hiippakuntaan (Karjala, Helsinki, Oulu) ja 25 seurakuntaan Uuden Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedellä

B. Ortodoksinen oppi ja kultti oppi perustuu Raamatun lisäksi ortodoksiseen perinteeseen sekä kirkkoisien ja ekumeenisten kirkolliskokousten lausuntoihin pelastuminen on jumalallistumista, joka tapahtuu uskon ja hyvien tekojen kautta vain kirkon yhteydessä voi pelastua sakramentteja 7: kaste, voitelu, ehtoollinen, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen ja sairaanvoitelu toiminnan keskuksena liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus keskeisiä erityispiirteitä: - juhlallisuus mm. vaatetus, esineet - ikonit eli pyhät kuvat - suitsutus, resitointi - ristisaatot nuoriso-, diakonia- ja lähetystyötä kirkot bysanttilaisia "sipulikupolisia" tsasounoja eli pieniä kyläkappeleita 3. Helluntaiherätys - evankeliointia, ylistystä ja kielilläpuhumista syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa Suomeen v. 1911 norj. T. B. Barrattin tuomana jäseniä kaikkiaan yli 50 000 opillisia korostuksia: - opin perustana Raamattu - pelastuminen yksin uskosta - kielilläpuhuminen merkkinä erityisestä henkikastekokemuksesta - armolahjojen, mm. sairaiden parantamisen korostus - uskovien upotuskaste - Suomen Helluntaikirkkoon kuuluu 39 seurakuntaa, joissa 6715 (v.2012) jäsentä- monet paikallisseurakunnat ovat edelleen hallinnollisesti itsenäisiä - vanhimmistojohtoisuus julkaisuja: Ristin Voitto, Hyvä Sanoma 4. Islam - kristikunnan haastaja Suomeen turkkilais-tataarikauppiaitten mukana 1800-luvun lopulla 1925 rekisteröitiin Suomen Islam-seurakunta nykyisin useita seurakuntia ja yhteisöjä, kannattajia arvioitu olevan jopa n. 50 000 (lähinnä sunnalaisia) pakolaisuus kasvattanut määrää 1980-luvulta lähtien erityisesti Somaleja, jotka ovat sunnimuslimeja on Suomessa paljon. Suomen viidenneksi eniten puhuttu äidinkieli on somali (yli 14 000 asukasta) pyrkivät noudattamaan omia perinteitään omat moskeijat ja omaa uskonnonopetusta opin perustana Muhammedin sanoista koottu Koraani uskon peruspilarit: uskontunnustus, rukous, almut, paasto, pyhiinvaellus

5. Jehovan todistajat - ovikellosi soi alkuna Charles Russellin toiminta USA:ssa 1870-luvulla Suomeen 1900-luvun alussa jäseniä n. 19 000 opillisia korostuksia: - opin perustana Raamattu, jota tulkitsee oikein hallintoelin (ns. uskollinen orja) - oma Raamatun "Uuden maailman käännös" - kolminaisuusoppi ja Jeesuksen jumaluus kielletään > ei lueta kristillisiin kirkkoihin - pelastuksen takeena kuuliaisuus järjestölle - uskovien upotuskaste - laskelmat Jeesuksen paluusta ja lopun ajoista (v. 1914 historian käännekohtana) - tavoitteena iankaikkisuus paratiisimaassa, jota johtaa 144 000 taivaaseen pääsevää torjuva asenne yhteiskuntaan: - kieltäytyminen varusmiespalveluksesta - isänmaallisuuden vastustaminen - kristillisten ja perheen juhlien hylkääminen - ei verensiirtoja tai veriruokia tehokas koulutus ja ovityö julkaisuja: Herätkää, Vartiotorni 6. Suomen Vapaakirkko - luterilaisuuden ja helluntailaisuuden välimaastossa Suomeen Ruotsista ja Englannista sivistyneistön tuomana 1870-luvulla (Radstock, Björkenheim, Boije) aluksi luterilaisena herätysliikkeenä rekisteröityi 1923 jäseniä n. 13 500 opillisia korostuksia: - korostaa henkilökohtaista uskoa ja pyhityselämää - nykyisin uskovien upotuskaste - seurakunta on uskovien yhteisö - vanhemmistojohtoisuus evankelioimis-, lähetys- ja kirjallisuustyötä julkaisu: Suomen Viikkolehti 7. Katolinen kirkko Suomessa - maailman suurimman sydänääniä katolisen kristillisyyden valtakausi Suomessa oli 1100-1500 -luvuilla katolisuus palaa Suomeen 1800-luvulla rekisteröitiin 1929 yksi Helsingin hiippakunta, jossa jäseniä n. 11 000 opilliset korostukset: - opin perustana Raamattu ja traditio - paavi Kristuksen sijaisena maan päällä - pelastus armosta ja teoista - kaste vapauttaa perisynnistä - kiirastuli

- pyhimysten, erityisesti Marian korostus - sakramentteja 7: kaste, vahvistus, eukaristia, rippi, papiksi vihkiminen, avioliittoon vihkiminen, sairaanvoitelu toimintaa: - messu ja sakramentit - raamattu- ja opintopiirit - luostarijärjestöjä (mm. birgittalaiset) 8. Adventtikirkko - Jeesuksen paluuta odottavien yhteisö alkuna am. William Millerin ennustukset Jeesuksen paluusta vuodelle 1844 varsinaiseksi liikkeen oppiäidiksi nousi profeetta Ellen White vuosisadan vaihteessa Suomeen Ruotsista 1890-luvulla kastettuja jäseniä n. 5000 (v. 2011, Suomen Adventtikirkon oma tieto), paikallisseurakuntia 73 opillisia erityispiirteitä: - pelastus armosta uskon kautta - Jeesuksen paluun odotus - Raamatun käskyjen noudattaminen (erityisesti sapattikäskyn) - oppi helvetistä kielletään - uskovien upotuskaste - ehtoollista edeltävä jalkojenpesu terveelliset elämäntavat: ei tupakkaa, kahvia jne. vaan useimmiten kasvisruokaa avustus- ja raittiustyötä julkaisu: Nykyaika 9. Mormonit - maailmaan palautettu oikea alkukirkko Kirkon koko nimi: Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko perustana Isä Jumalan ja Jeesuksen ilmestyminen Joseph Smithille 1820 Yhdysvalloissa Suomeen Ruotsista 1860-luvulla jäseniä n. 4500 (2011, MAP-kirkon oma tieto, viralliset tilastot antavat n. 1000 jäsentä pienemmän määrän) Raamatun ohella opin perustana kolme muuta kirjaa: Mormonin kirja, Opin ja Liittojen kirja, Kallisarvoinen helmi opillisia erityispiirteitä: - perinteinen kolminaisuusoppi kielletään (kolme erillistä jumalaa) - pelastus Jeesuksen sovituksen kautta olemalla kuuliainen käskyille ja toimituksille - ihminen elänyt ennen syntymäänsä Jumalan henkilapsena taivaassa - taivaassa eri kirkkausasteita, joista korkeimpaan pyritään - kaste kuolleitten puolesta - temppelissä solmittava iankaikkisesti kestävä avioliitto - Pohjois- ja Etelä-Amerikka muodostavat ns. Siionin maan Kirkkoa johtaa presidentti (profeetta ja ilmoituksen saaja) yhdessä kahdentoista apostolin kanssa. - kirkon presidentti voi saada uutta ilmoitusta Jumalalta - kaikki miespuoliset kelvolliset jäsenet voivat saada pappeuden

- seurakuntaa johtaa piispa tai seurakunnanjohtaja, tehtävät vaihtuvat määrävuosin ja perustuu vapaaehtoisuuteen toimintaa: - sakramenttikokoukset ja pyhäkoululuokat sunnuntaisin, miehille pappeusryhmät, naisille apuyhdistys ja nuoret osallistuvat nuorten naisten tai miesten järjestöön ja lapset alkeisyhdistykseen. - muuta toimintaa mm. konsertit, urheilutoiminta, partio, matkat, näytelmät ja tanssiaiset - rippikoulua vastaa nelivuotinen uskontoseminaari - halukkaat nuoret miehet ja naiset voivat palvella lähetystyössä 1.5-2 vuotta - ovelta ovelle -työ julkaisu: Liahona 10. Pelastusarmeija - rauhan sotilaat teollistumisen tuomat ongelmat synnyttivät Lontoossa 1870-luvulla William Boothin työnäky: slummeihin "soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa" (SSS) sotilaallinen organisaatio Suomeen 1880-luvulla (Constantin Boije) pelastussotilaita/varsinaisia jäseniä Suomessa n. 750 (v. 2011) pelastusarmeijan vapaaehtoisess toiminnassa on mukana paljon myös luterilaisia opillisesti lähellä metodismia toimintaa: - joulupadat ja keräyslippaat - leivän jakaminen tarvitseville - yömajat - kirpputorit julkaisu: Sotahuuto