Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET. Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

Transkriptio

1 Risto Aikonen Sirpa Okulov PYHÄT PERINTEET Ortodoksinen uskontokirja OPETUSHALLITUS

2 SISÄLLYS 1. USKONNOT SUOMESSA Suomessa on kaksi kansankirkkoa 10 Luterilainen kirkko Suomessa 12 Katolinen kirkko Suomessa 16 Muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä 18 Muita uskontoja ORTODOKSISEN KIRKON JÄSENENÄ Ortodoksisuuden tulo Suomeen 26 Maailmanlaajuinen kirkko 28 Oma kirkko ja seurakunta 30 Luostarit osana kirkkoa 32 Suomen ortodoksiset luostarit 34 Mukana kirkon toiminnassa 38 Kirkolliset järjestöt ORTODOKSISEN USKON PERUSSANOMA Pyhä Kolminaisuus 44 Ihminen on Jumalan kuva ja Hänen kaltaisensa 46 Mitä tarkoittaa pelastuminen? 48 Kuoleman kohtaaminen ORTODOKSISEN USKON TUNNUSPIIRTEET Pyhyys kirkossa 56 Kirkkorakennus 57 Ikoni 60 Ikonostaasi 62 Kristus ja Neitsyt Maria ikoneissa 64 Pyhät ihmiset ja enkelit ikoneissa 66 Pyhä Nikolaos 68 Georgios Voittaja 69 Tuohus, lampukka ja suitsutus 70 Risti ja ristinmerkki 72 Rukous 75 Papisto ORTODOKSISUUS KODISSA Minä olen ortodoksi 80 Kirkon perinne kodissa 81 Rukous kodissa 82 Juhlat ja paasto 84 Kasteessa lapsi saa kummin 86 Oman uskonnon opetus koulussa

3 6. PYHITTÄVÄT PALVELUKSET JA PERINTEET Liturgia 92 Vigilia 98 Sakramentit eli mysteeriot 102 Kaste ja mirhalla voitelu 104 Ehtoollinen 108 Katumus 110 Pappeus 112 Avioliitto 116 Sairaanvoitelu 120 Vedenpyhitys 124 Praasniekka 130 Kirkkomusiikki RAAMATTU KIRKON OPETUKSEN JA ELÄMÄN PERUSTANA Raamattu kirkon kirja 208 Vanha testamentti, alkukertomukset 214 Jeesuksen esi-isien elämää 220 Joosef 222 Jumala antaa laintaulut Moosekselle 228 Psalmit 232 Abrahamin perilliset 234 Uusi testamentti 236 Jeesus opettajana 240 Jeesuksen ihmetekoja 246 Jeesus opettaa vertauksin ORTODOKSISUUS ELÄÄ KIRKKOVUODEN JUHLISSA Kirkkovuoden juhlien sanoma 138 Kirkkovuosi 139 Kirkollinen ajanlasku 142 Liturgiset värit 144 Kristuksen ja Neitsyt Marian juhlat 146 Pääsiäinen ja siihen valmistautuminen 165 Suuri viikko 172 Kristus nousi kuolleista! 188 Pääsiäinen kirkossa 190 Pääsiäinen kodeissa 192 Helatorstai Herran taivaaseen astuminen 194 Helluntai Pyhän Kolminaisuuden päivä 196 Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 198 Neitsyn Marian kuolonuneen nukkuminen 200 Muut kirkkovuoden juhlat 202 LIITTEET Uskontunnustus 258 Rukous ehtoollisen edellä 259 Taivaallinen kuningas 260 Herran rukous 261 Rukous Pyhälle Kolminaisuudelle 261 Aamurukous 262 Iltarukous 262 Ruokarukoukset 263 Pyhän Efraim Syyrialaisen paastorukous 264 SANASTO

4 Uspenskin katedraali Helsingissä. Turun tuomiokirkko. Suomessa on kaksi kansankirkkoa Suomi on kristillinen maa. Yleisin uskonto Suomessa on kristinusko, ja suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Suomessa on kaksi kristillistä kansankirkkoa: ortodoksinen kirkko ja evankelis-luterilainen kirkko. Kansankirkko on kirkko, johon kuuluu suurin osa kansasta. Kansankirkon jäsenet liittyvät kirkkoon lapsena kasteessa. He myös maksavat kirkollisveroa kirkon toimintaa varten. Enemmistö Suomen kansalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Ortodokseja on Suomessa paljon vähemmän kuin luterilaisia. Ortodokseja asuu paljon Itä-Suomessa ja Helsingin ortodoksisen hiippakunnan alueella. Myös Sevettijärven kolttasaamelaiset Lapissa ovat ortodokseja. Ortodoksisella ja luterilaisella kirkolla on paljon yhteistä. Tärkein yhteinen asia on samanlainen usko Jumalan Pyhään Kolminaisuuteen. Pyhän Kolminaisuuden muodostavat isä Jumala, hänen poikansa Jeesus ja Pyhä Henki. Kirkkorakennuksesta tunnistaa helposti, onko se luterilainen vai ortodoksinen kirkko. Ortodoksisessa kirkossa on kullattuja, sipulin muotoisia kupoleita. Kupolin päällä on risti, jonka alaosassa on poikkipuu. Luterilaisen kirkon ristissä ei ole poikkipuuta. Ortodoksisessa kirkkosalissa on yksi kerros. Siellä on vain muutamia penkkejä. Ortodoksisessa kirkossa on ikonostaasi eli kuvaseinä. Se koostuu ikoneista. Luterilaisessa kirkossa voi olla kaksi kerrosta. Alhaalla on kirkkosali. Sitä voi reunustaa toisessa kerroksessa parveke eli lehteri. Urut ovat lehterillä. Kirkkosalissa on penkkirivit istumista varten. Kirkkosalissa ei ole ikoneita. Luterilaisen kirkon alttaripäädyssä on alttaritaulu, lasimaalaus tai ristiinnaulittua Kristusta esittävä veistos. Vaikka ortodoksisella ja luterilaisella kirkolla on eroja, ne arvostavat toistensa tapoja ja perinteitä. Tehtävät: 1. Mitä kristillisiä kansankirkkoja Suomessa on? 2. Mitä yhteistä näillä kirkoilla on? 3. Mitä erilaista näillä kirkoilla on? 4. Millä alueilla on paljon ortodokseja? 5. Millainen kupoli on sinun kotikirkossasi? 10 11

5 Ikoni Ikoni voi olla tehty myös metallista. Kuvassa yksityiskohta matkaikonista. Ikoneissa kuvataan pyhiä ihmisiä. Ikoni on pyhä kuva. Ikonin aiheita ovat Kristus, Neitsyt Maria, pyhät ihmiset, enkelit tai Raamatun tapahtumat. Ikonissa pyhän henkilön tuntee sädekehästä, joka on pään päällä. Ikonissa henkilöt näyttävät rauhallisilta. Sellaiseksi ikoni kuvaa ihmiset taivaassa, Jumalan luona. Sanomme, että ikoni on ikkuna Jumalan valtakuntaan. Ikoneihin on usein piirretty merkkejä. Jokaisella merkillä on oma merkityksensä. Ikonien merkkien merkitys, merkkikieli, pitää opetella. Kirkossa on paljon ikoneita. Ne ovat kuin opetusvälineitä tai kuvakirjoja. Jos emme osaa lukea, opimme katsomalla kuvia. Ikonit myös rauhoittavat. Ortodokseille ikoni on maalattua kirkon ja Raamatun opetusta. Ikoneita on myös kodeissa. Ikonin edessä rukoillaan. On olemassa myös matkaikoneita, jotka voi ottaa mukaan. Ikonin voi laittaa myös esimerkiksi autoon. Ikoni siunataan käyttöön vihmomalla pyhällä vedellä. Ikoni on pyhä, eikä sitä saa heittää roskiin, vaikka se olisi vanha ja kulunut. Vanha ikoni hävitetään polttamalla. Ikoneita on maalattu aiemmin vain luostareissa. Nykyään ikoneita voi maalata myös kursseilla ja kerhoissa. Opettaja ohjaa ikonin merkkikielen tuntemisessa. Ikonin tekijä ei laita ikoniin omaa nimeä. Nimeä ei laiteta, koska maalari toimii Jumalan kunniaksi. Tehtävät: 1. Mitä ikonissa voidaan kuvata? 2. Miksi ortodoksit käyttävät ikoneita? 3. Miten ikoni otetaan käyttöön? 4. Miksi ikonia ei saa laittaa roskiin? 60 61

6 Rukous kodissa Ortodoksisessa kodissa on ikoneita eli pyhiä kuvia. Ikonit sijoitetaan huoneen seinälle nurkkaan. Ikonit voivat olla olohuoneessa tai vanhempien työhuoneessa. Samalla seinällä ei pitäisi olla muita kuvia ikonien kanssa. Sillä tavoin kunnioitamme ikoneita. Seinällä voi olla erilaisia ikoneita, kuten Kristuksen tai Neitsyt Marian ikoni. Ikonin edessä rukoillaan. Rukouksen alussa ikonin edessä sytytetään lampukka tai tuohus. Ikonin edessä opetellaan ristinmerkin tekeminen. Kodin ikoninurkan edessä voi olla hylly tai kirkosta tuttu korkea ja kalteva pöytä. Ne toimivat kotialttarina, jolla säilytetään rukouskirjaa ja Raamattua. Lasten omissa huoneissa on lapsen nimikkopyhän tai Kristuksen ikoni. Sen edessä voidaan lausua yhdessä iltarukous. Iltarukouksessa voi pyytää terveyttä ja Jumalan varjelusta isälle ja äidille ja sisaruksille ja kiittää kuluneesta päivästä. Jokainen voi rukoilla myös ilman ikonia tai kotialttaria, mutta ne auttavat keskittymistä ja Jumalan puoleen kääntymistä. Tehtävät: 1. Mitä asioita kuuluu ortodoksiseen kotiin? 2. Mikä tarkoitus on kotialttarilla? 82 83

7 Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä joulu Kristuksen elämänvaiheisiin liittyvät kirkkojuhlat alkavat hänen syntymäjuhlastaan. Kristus syntyi Betlehemissä eläinten suojaluolassa. Kristuksen syntymäjuhlaa vietetään 25. päivänä joulukuuta. Juhlaan valmistaudutaan kuuden viikon mittaisella joulupaastolla. Juhlaa edeltävä aattopäivä on vielä paastopäivä. Enkeli oli ilmoittanut Marialle, että vastasyntyneen lapsen nimeksi tulee antaa Jeesus. Sen ajan perinnettä noudattaen Jeesukselle annettiin nimi kahdeksantena päivänä syntymästä. Juhlan liturgisia värejä ovat valkoinen tai kulta. Ikonin selitys: Ikoni on sarjakuva. Siinä on kuvattu tapahtumia, jotka tapahtuvat eri aikaan. Ikonin keskellä on kuvan päähenkilö: juuri syntynyt Kristus-lapsi. Ikonin suurin hahmo on Jumalanäiti. Hän kääntää päänsä poispäin kuin osoittaen, ettei hän ole juhlan aihe. Alhaalla oikealla pestään vastasyntynyttä lasta. Vasemmassa alanurkassa Joosef istuu mietteliäänä. Kumarainen turkkiin pukeutunut mies on Paholainen, joka yrittää houkutella Joosefia jättämään Marian, koska lapsi ei ole hänen. Oikealla kuvataan paimenia. Evankeliumissa ilmoitetut enkelit ovat luolan ympärillä. Betlehemin tähti valaisee luolan ja sen asukkaat. Vasemmalla ylhäällä saapuvat Itämaan tietäjät lahjoineen. Ratsut kuvaavat heidän korkeaa arvoaan. Kristuksen syntymä. Tehtävät: 1. Milloin muistellaan Jeesuksen Kristuksen syntymää? 2. Miten juhlaan valmistaudutaan? 3. Milloin Jeesukselle annettiin nimi? 4. Kuka ikonikuvassa on karvapukuinen mies? 5. Mitä hän tekee?

8 Häät Kaanan kaupungissa Jeesus auttoi ihmisiä monin tavoin. Aina ei ollut kysymyksessä vaarallinen tilanne tai vakava sairaus. Ensimmäisen ihmeensä Jeesus teki häissä Kaanaan kaupungissa. Häätalo oli köyhä ja häistä loppui viini. Tilanne oli nolo. Talossa oli kuusi kiviruukkua, joissa oli vettä. Kun vettä kaadettiin laseihin, se oli muuttunut viiniksi. Ihmiset sanoivat: Tämä on parempaa viiniä kuin se ensimmäinen. Jeesus ruokkii ihmistä Jeesus opetti koko päivän autiolla seudulla. Opetuslapset sanoivat, että ihmisten pitäisi lähteä etsimään ruokaa. Jeesus vastasi: Antakaa te heille syötävää. Opetuslapsilla ei ollut mitään, mitä voisi antaa. Paikalla oli vain poika, jolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa. Jeesus käski asettaa ihmiset ryhmiin. Sitten Hän siunasi ruuan ja jakoi sen kansalle. Kaikille riitti ruokaa. Tähteitäkin jäi 12 korillista. Kaanan häät