Dramaattinen muutos uhkaa

suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti www.yrittajat.fi Pääkirjoitus: Keskusteluun ryhtiä työmarkkinat tarvitsevat ravistuksen 3 1/2013 VESA-MATTI VÄÄRÄ Suomen Yrittäjien kutsumanimi on nyt iskevästi Yrittäjät. 4 5 Dramaattinen muutos uhkaa Julkisten hankintojen ilmoitukset ovat vaarassa romahtaa 30 prosenttia. Arkkitehtitoimiston omistava Caterina Casagrande-Mäkelä on huolissaan, sillä kynnysarvoja ollaan nostamassa tuntuvasti. uutiset: Vapaavuori hakee mallia naapureilta 6 7 uutiset: KOVA TAVOITE: löytää kunnon ravistaja 14 15 arjessa: JYRKI ei vingu ylityörahoja 24 25 osta tai myy Yrityspörssi on mahdollisuuksien kauppapaikka yrityksen ostoa tai myyntiä suunnittelevalle. Palvelu kokoaa kattavasti useiden eri tahojen julkaisemat yritysten myynti- ja ostoilmoitukset. Yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikka. www.yritysporssi.fi

2 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Huoleton Yritys 1000 -paketti sisältää Huoleton Yritys 1000 -paketti ja Nokia Lumia 820 32 71 /kk 24 kk sop. ALV 0 % 1000 min 1000 viestiä jopa 21 Mbit/s Kotimaa, pohjola ja Baltia sama edullinen hinta Uutuus! Office 365 sujuvampaan työntekoon, hinta alk. 5,50 /kk/käyttäjä Yrittäjä. Pidä homma hanskassa. Huippu-uutuus Lumia 820 4G-puhelin, jonka kosketusnäyttöä käytät myös hanskat kädessä sekä Sonera Yritys 1000 -paketti. Nyt yrittäjäystävälliseen yhteishintaan. Siinäpä syytä kerrakseen vaihtaa Suomen tyytyväisimpien yritysasiakkaiden joukkoon! Hanki oma pakettisi Sonera Kaupasta osoitteesta www.sonera.fi/yrityksille/lumia lähettämällä tekstiviesti LUMIA numeroon 18100

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Suomen Yrittäjät on yhtä kuin yrittäjät Yrittäjäjärjestöllä on painava 116 000 jäsenyrittäjän mandaatti ottaa yrittäjyyskeskustelu haltuun. Suomen Yrittäjät uudisti ilmeensä vuodenvaihteessa vanhaa kunnioittaen. Kyse ei ole pelkästä visuaalisen ilmeen päivityksestä, vaan taustalla on aito ja jäsenyrittäjistä kumpuava halu kasvattaa järjestön roolia yrittäjyyskeskustelussa. Tavoitteena on, että niin päättäjät, asiantuntijat kuin mediakin kääntyy entistä useammin Suomen Yrittäjien puoleen yrittäjyydestä puhuttaessa. Keskustelua pitää käydä faktapohjaisesti eikä mutu-tuntumalta. Se on uskottavampaa kuin irralliset populistiset heitot. Samalla voidaan saada aikaan jotain konkreettista. Nykyisestä työmarkkinajärjestöjen juupas-eipäs-väittelystä tulee väkisinkin mieleen hupisarja Studio Julmahuvin sketsi. Järjestön roolin kasvattaminen ei ole utopiaa. Siihen antaa vankan pohjan 116 000 jäsenyritystä eri puolilla Suomea. Vertailun vuoksi, veljesjärjestö Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenmäärä on kymmenesosa Yrittäjiin verrattuna. Kauppakamarin viime viikolla julkaiseman tiedotteen mukaan heidän jäsenmääränsä nousi vajaaseen 19 000:een. Vaatimattomia lukuja painoarvoon nähden. Merkittävin järjestöjen välinen ero on kuitenkin kattavuudessa. Suomen Yrittäjien ylivoimainen vahvuus ovat paikallisyhdistykset lähes jokaisessa kunnassa, 4 000 järjestön luottamushenkilöä ja vielä kunnallisvaaleissa vahvistunut yrittäjävaltuutettujen lukumäärä. Peräti 2 020 kaikista valtuutetuista on yrittäjiä, ja näistä lähes 1 300 on myös Suomen Yrittäjien jäseniä. Lukujen vertaamisella ei ole tarkoitus luoda vastakkainasettelua hyvien edunvalvontakumppaneidemme kesken. On kaikkien etu, että yrittäjät voivat hyvin. Ilman menestyviä yrityksiä ei olisi työpaikkoja eikä pahemmin verotettavaakaan. Vanha viisaus on syytä muistaa hallituksen puolivälitarkastelussa helmikuun lopussa. Nyt kaikkien on käännettävä katse yritysten menestyksen turvaamiseen. Silloin puhutaan uudesta yhteisöverosta naapurimaidemme malleja mukaillen, osinkoverotuksen kannustavuudesta ja työntekijän palkkaamisen helpotuksista. Ja tietenkin työntekijöiden palkankorotuksista tai paremminkin palkkamaltista. Nykyisestä työmarkkinajärjestöjen juupas-eipäsväittelystä tulee väkisinkin mieleen hupisarja Studio Julmahuvin sketsi, jossa neuvotteluosapuolet kinaavat päivästä toiseen siitä, kuka saa munkista hillosilmän. Eiköhän jokainen yrittäjä tiedä parhaiten, mikä on kunkin yrityksen palkankorotusvara. Ainakaan he eivät halua katsoa enää hiljaa taustalla, kun joku muu päättää sen heidän puolestaan. UUTISET: 7 NÄILLÄ EVÄILLÄ HOITUU SUOMEN TALOUS KUNTOON 8 Opi navigoimaan yrittajat.fi:ssä 12 Paremmin valmiina työelämään 20 Keijo päivitti itsensä debatti: 22 JARKKO MIININ vs. RAIJA VAHASALO 23 PS: Turku ei luovu telakasta arjessa: 24 KUONO ON JYRKIN TÄRKEIN TYÖVÄLINE 26 Yrittäjäpalkinto 45 vuotta KEKSINTÖ: 28 SUOJAA SELUSTASI PATENTILLA 30 Testaaja iski sopivaan rakoon vapaalla: 32 KUHMOSSA PÄÄSEE SAFARILLE Resumé: Nyheter på svenska 35 yrittajat.fi: Minkälaisia eväitä tarjoat hallitukselle tarkasteluun? Ota kantaa verkossa! Kolumni TIMO LINDHOLM timo.lindholm@yrittajat.fi Helpoin tapa edistää työn tarjontaa on keventää työn verotusta. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Timo Lindholm: Lisää työtä kysynnällä vai tarjonnalla? Talouden kasvuun on periaatteessa kaksi reseptiä. Lisätään joko tuottavuutta tai työpanosta. Tuotannon lisäys saavutetaan siis toimimalla aiempaa fiksummin tai sitten tehdään enemmän töitä. Pitkällä ajalla tuottavuus on ratkaiseva, mutta työn määrää ei silti pidä väheksyä. Työn määrää on Suomessa totuttu hoitamaan kysynnän kautta. Jos taloudessa ei ole kasvua eikä siten tarvetta työvoiman palkkaamiseen, on harjoitettu kokonaiskysyntää tukevaa finanssipolitiikka. Se on tarkoittanut julkisten investointien tai tulonsiirtojen lisäämistä. Tuloksena on ollut julkisen velan kasvu ja ainakin tilapäisesti vahvempi kotimainen kysyntä. Yrityksille kysyntälähtöinen työn lisääminen on suoraviivaista: kun liiketoiminta on kasvussa uusien investointien tai markkinoiden laajentumisen myötä, palkataan lisää väkeä. Kysynnän edistäminen talouspolitiikalla on perusteltua taantumassa, kun tuotanto on ns. potentiaalisen tasonsa alapuolella. Silloin talouden voimavarat kuten työvoima ovat vajaakäytössä, ja niiden käytön lisääminen ei nopeuta inflaatiota eikä palkkojen nousua. Sen sijaan työn tarjontaan on meillä puututtu harvemmin. Sitä ei ole tehty, koska useat tarjontaa lisäävät toimet ovat poliittisesti hankalia. Helpoin tapa edistää työn tarjontaa on keventää työn verotusta. Muut keinot ovat kovempia. Niitä ovat muun muassa tulonsiirtojen rajoittaminen, työttömyyskorvausten alentaminen tai niiden keston lyhentäminen sekä työn vastaanottovelvollisuuden tiukentaminen. Koska suoraa linkkiä talouspolitiikasta kasvuun ei tuottavuuden kautta ole, on vaikutettava välillisesti. Se tarkoittaa sitä, että luodaan yrityksille sellaiset olosuhteet, että kotimaiset investoinnit ovat niille houkuttelevia. Mitä enemmän kannattavia, tuottavuutta lisääviä investointeja syntyy, sitä korkeammalle talouden tuotantopotentiaali ja työllisyys nousevat. Investointeja tarvitaan, mutta tuotantopotentiaalin nousua ei nyt ole aikaa odottaa. Eikö siis kannattaisi lisätä työn tarjontaa?

4 Uutiset Päätoimittaja Tarjonta romahtaa Julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen nostamisella on dramaattiset vaikutukset. Suomen Yrittäjät esittää parempaa mallia. Kimmo Koivikko puh. 09 2292 2932 sähköposti: kimmo.koivikko@yrittajat.fi Lähetä uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi Nykytilanne YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Ilmoitetut kansalliset hankinnat 2009 2011 (lkm) 725 3 534 5 012 795 3 276 4 258 581 3 327 4 846 Kimmo Koivikko kimmo.koivikkoi@yrittajat.fi Julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen nostaminen iskee kipeästi pk-yrittäjiin ja romahduttaa samalla myös kilpailun. Kun tavaroiden ja palveluiden kynnysarvot tuplaantuivat 30 000 euroon vajaat kolme vuotta sitten, laski tarjouspyyntöjen määrä virallisessa ilmoituskanavassa eli Hilmassa yli 20 prosenttia. Seuraava tuplaus pudottaisi ilmoituksia yli 30 prosenttia. Kyse ei ole mistään nappikaupasta, sillä Hilmassa ilmoitettujen kansallisten hankintojen arvo oli vuonna 2011 vajaat kuusi miljardia euroa. Suomen Yrittäjien johtajalla Antti Neimalalla on selvä mielipide tilanteesta. Kynnysarvojen korottaminen suosii isoja yrityksiä ja johtaa markkinoiden keskittymiseen entisestään. Laki ei velvoita keskittämään hankintoja typerästi, mutta lainmuutos johtaa siihen. Antti Neimala Pk-yrityksillä ei ole rahkeita lähteä isoihin kilpailutuksiin mukaan. Yritykset eivät saa mitenkään tietoa pienemmistäkään hankkeista, eivätkä pääse avoimesti edes niihin mukaan. Valta on silloin täysin hankintayksiköillä. Neimalan mukaan lainmuutostyö alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä vielä tämän vuoden puolella. Aikataulua sanelee EU-direktiivin valmistelu. Kansallisen tason ja EU-tason muutosten valmistelu lyödään yhteen. Uskon, että laki on voimassa kesällä 2015, Neimala sanoo. Neimalan arvioille aikataulusta ja kynnysarvojen massiivisesta kasvusta antaa tukea hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa korotetaan tuntuvasti lähelle EU:n kynnysarvoa. Tavarat ja palvelut muodostavat kaksi kolmasosaa julkisista hankinnoista. Laki ei velvoita keskittämään hankintoja typerästi, mutta lainmuutos johtaa siihen, Neimala tuomitsee. Hirveä ajatus. Turkulaisen arkkitehtitoimiston omistaja Caterina Casagrande-Mäkelä on huolissaan. CC-M Arkkitehdit Oy:n liikevaihdosta 90 prosenttia kertyy julkisen sektorin tilauksista. On hirveää ajatella, että valtaosa pkyrityksistä putoaa pois kilpailusta, Casagrande-Mäkelä sanoo. Toisen turkulaisen, 109-vuotiaan kangaskauppaa käyvän Kjisik Oy:n omistaja Leo Kjisik painottaa puolestaan nykyisissäkin oloissa hankintayksiköiden halua pyytää tarjouksia. Äärimmäisen paljon riippuu siitä, minkälaiset hankkijat kunnilla on, Kjisik arvioi. Yrittäjien Neimala aikoo viedä ministeriöön mallin, jossa julkisten hankintojen kansalliset kynnysarvot kokevat totaalisen muodonmuutoksen. Näin markkinoille tulee lisää kilpailua. Pienhankinnat olisi uusi luokka 5 000 50 000 euron hankinnoille. Niistä pitäisi olla velvollisuus ilmoittaa yhteiseen ilmoituskanavaan Hilmaan. Sääntely olisi kuitenkin hyvin kevyttä, Neimala ehdottaa. Seuraava taso olisivat kansalliset hankinnat, jotka alkaisivat nykyisen mallin mukaan 50 000 eurosta ylöspäin. Päättäjät ovat puhuneet epäterveestä kilpailusta julkisissa hankinnoissa. Nyt on aika muuttaa puheet teoiksi, hän jatkaa. Antti Neimala Jatka keskustelua verkossa: www.yrittajat.fi Lähde: Hilma Muutos 22,1 % vuosina 2009 2011 vesa-matti väärä 5 474 4 173 Tavarat Palvelut Urakat Muut Avoimuutta. CC-M Arkkitehdit Oy:n omistaja Caterina Casagrande-Mäkelä peräänkuuluttaa avointa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Hän kannattaa lämpimästi Suomen Yrittäjien uutta mallia Pienhankinnoista. Tilasto ei valehtele > Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo on käynyt läpi kaikki julkisten hankintojen viralliseen ilmoituskanavaan eli Hilmaan tulleet tarjouspyynnöt vuosilta 2009 2011. Työ on ollut valtava, sillä kansallisia tarjouspyyntöjä oli lähes 12 000 kappaletta vuonna 2011. Tilastojen valossa trendi on selvä: jo edellinen kansallisten kynnysarvojen korottaminen laski tuntuvasti 3 733 2009 2010 2011 ilmoitusten määrää. Tarjouspyyntöjen arvon perusteella pystyy myös laskemaan, mitkä ovat vaikutukset uusista korotuksista. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Muutokset syrjivät erityisesti pk-yrityksiä, Saariketo sanoo. Tilastot myös osoittavat, että kynnysarvojen laskeminen alle 10 000 euroon korottamisen sijaan toisi hankintailmoitusten piiriin lähes kuusinkertaisen määrän uusia ilmoituksia.

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 5 Faktaa vai fiktiota: Kolmen viiden vuoden kuluessa irtisanominen tulisi tehdä nykyistä kalliimmaksi ja irtisanomissuojaa pitäisi kehittää. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari 3T:ssä. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: www.yrittajat.fi Dramaattisia muutoksia -30% -50% Vaikutukset: Jos kansallisten hankintojen (tavaroiden ja palveluiden) kynnysarvo tuplaantuu 60 000 euroon, hankintojen ilmoitusmäärä romahtaa nykyisestä 30 prosenttia. Jos kansallisten hankintojen (tavaroiden ja palveluiden) kynnysarvo nousee 100 000 euroon, hankintojen ilmoitusmäärästä putoaa peräti puolet pois. Vain suurilla yrityksillä on enää mahdollisuus tehdä tarjouksia julkiselle sektorille. Pk-yritykset putoavat pelistä pois. Varsinais-Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 72 prosenttia yrittäjistä arvioi, että sopivin hankinnan koko on alle 50000 euroa. Markkinat keskittyvät muutamille suurille yrityksille: kilpailu heikkenee, hinnat nousevat ja palvelun laatu kärsii. Hankintayksiköt voivat tehdä mielivaltaisesti päätöksiä kynnysarvon alittavista hankinnoista. Pk-yritykset eivät saa hankinnasta mistään tietoa. Nykyinen tietokanava eli Hilma menettää merkityksensä. vesa-matti väärä Juuri nyt: Y niin kuin Yrittäjät Suomen Yrittäjien ilme uudistui vuodenvaihteessa ja samalla järjestö otti käyttöön myös uudistetun tunnuksen. Järjestötunnus on jatkossa ytimekkäästi Yrittäjät. Järjestön ja sen osien nimet eivät muutu, mutta markkinointiin uusi logo tuo yhtenäisyyttä. Tunnuksessa pelkkä Yrittäjät vahvistaa sitä tosiasiaa, että järjestömme on kattavin ja monipuolisin yrittäjyyden puolestapuhuja Suomessa, sanoo varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Hänen mukaansa uudistus vaatii uutta otetta vaikuttamistyöhön. Ulospäin suunnatuilla viesteillä on painoarvoa, sillä vastuu työllistymisestä on siirtynyt vahvasti pk-yrityksille. Tavoittelemme myös suurta yleisöä. Kaikkien suomalaisten täytyy tiedostaa yrittäjyyden merkitys niin työpaikoille, verotuloille, palveluille, tuotteiden tarjonnalle kuin Suomen kilpailukyvyllekin, Kujala kertoo. Itse uudistus on ollut massiivinen projekti. Markkinointipäällikkö Johanna Hallikainen sanoo, että kaikki materiaalit on jouduttu uusimaan aina word-pohjista viireihin. Vaihto saatiin toteutettua jouhevasti uusien ja vanhojen materiaalien välillä. Jäsenmateriaalit uudistetaan vuosittain, joten tähän prosessiin ei tullut muutosta. 116000 Suomen Yrittäjien jäsenmäärä jatkaa kasvuaan. Jäsenyritysten määrä on nyt noin 116 000. Nettolisäys vuoteen 2011 verrattuna on noin 1 800 jäsentä. Aluejärjestöistä suurin on Pirkanmaa, jonka jäsenmäärä on yli 10 500. Pirkanmaan jälkeen tasaväkisesti mittelevät Uudenmaan Yrittäjät ja Varsinais-Suomen Yrittäjät, joilla molemmilla on yli 9 000 jäsentä. Vanha perheyritys. Leo Kjisikin isoisä perusti Kjisik Oy:n 109 vuotta sitten. Yhtiö toimittaa sisustustavaroita julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja teattereihin. Näin toimii uusi malli Tavarat ja palvelut 1) Mikrohankinnat 0 5 000 euroa. Ei ilmoitusvelvollisuutta. 2) Pienhankinnat 5 000 50 000 euroa. Hankintayksiköillä velvollisuus ilmoittaa yhteiseen ilmoituskanavaan Hilmaan. Nykyistä kevyempi säätely siinä, miten hankinta on toteutettava. Ilmoitusten määrä kasvaa lähes kuusinkertaiseksi ja hankintoihin tulee lisää kilpailua. 3) Kansalliset hankinnat 50 000 200 000 euroa. 4) EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat 200 000 euroa. LÄHDE: suomen yrittäjät Aiheuttavatko pidentyvät maksuajat vaikeuksia? Lähes 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä näkee pitenevien maksuaikojen aiheuttavan lähitulevaisuudessa maksuvaikeuksia. Maksujen viivästymisen taustalla ovat asiakkaiden talousongelmat ja tahallinen viivyttely. Keskimääräinen maksuehto on 17 päivää ja keskimääräinen maksuviive viisi päivää. Tiedot perustuvat Intrum Justitian Eurooppalaiseen maksutapatutkimukseen. Kysely tehdään yrityksille vuosittain. Kerro oma kokemuksesi ja arviosi vastaamalla vuoden 2013 kyselyyn osoitteessa: http://www.intrum.com/epi2013/. Tulokset ja raportti julkistetaan toukokuun alkupuoliskolla. Vastaajat saavat raportin itselleen. Vastausaikaa on 15. maaliskuuta asti.

6 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Huomioi muutokset tilintarkastuksessa Helpotettu menettely tilintarkastuksesta luopumiseksi päättyi vuodenvaihteessa. Jos yrityksen yhtiöjärjestys, säännöt tai yhtiösopimus sisältää määräyksen tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan valitsemisesta, on määräystä noudatettava. Määräyksen voi poistaa tekemällä ilmoituksen kaupparekisteriin. Ennen heinäkuun 1. päivää 2007 rekisteröity osakeyhtiö tai osuuskunta on voinut poistaa määräyksen tilintarkastuksesta tai tilintarkastajan valitsemisesta alennetulla maksulla Patenttija rekisterihallitukseen. Tämä mahdollisuus on nyt päättynyt. Aleksi Poutanen Jättimessut Kiinassa Missä suomalaiset? Suomalaiset jäävät aika mitättömään marginaaliin, kun puhe kääntyy maailman suurimpaan messutapahtumaan eli Kiinan vienti- ja tuontimessuihin. Huhtikuun puolivälissä järjestettäville Kantonin messuille osallistuu noin 210 000 ostajaa 213 maasta. Näistä suomalaisia on vaivaiset 400 500. Prosenteissa se tarkoittaa 0,002 prosenttia. Messujen luvut ovat muutenkin tyrmistyttävät: messuilla on lähes 25 000 näytteilleasettajaa, alueen pinta-ala on noin 1,16 miljoonaa neliömetriä ja messujen liikevaihtoarvo on noin 28 miljardia euroa. tulikaste. Jan Vapaavuori joutui heti elinkeinoministerikautensa aluksi ratkomaan telakkaongelmia. Olemme ison teollisen murroksen keskellä. Sen hallinta ja sen näkeminen, mihin suuntaan pitäisi mennä, on vaikeaa, hän myöntää. Mallia naapuris Kiinalaiset poimivat yrityksiä Kiinalaiset olivat aktiivisia suomalaisten yritysten ostajia viime vuonna ja kauppoja on heidän kanssaan tehty myös alkuvuonna. Näin kertoo Suomen Yrityskaupat Oy:n toimitusjohtaja Juha Rantanen. On hyvä, että Suomeen tulee rahaa, ja uusia innokkaita yrittäjiä. Muuten firmat jäisivät jatkajia vaille. Olisihan meillä suomalaisia jatkajiakin, mutta he eivät saa rahaa kokoon. Myydään sitten kiinalaisille, Rantanen kuvailee tilannetta. Suomen Yrityskaupat on neuvotellut yrityskaupoista myös useiden amerikkalaisten ostajatahojen kanssa, ja kolmanneksi aktiivisin kansallisuusryhmä ovat olleet venäläiset. Ulkomaalaiset ostavat hyvin pieniäkin yrityksiä: kauppaliikkeitä, sisustusliikkeitä ja perheyrityksiä. Jan Vapaavuori: Helmikuussa kannattaa pohtia, pitäisikö Suomen ottaa yritysverotuksessa mallia Virosta tai Ruotsista. Eeva Ketvel eeva.ketvel@yrittajat.fi Tuoreen elinkeinoministerin Jan Vapaavuoren (kok) mielestä nyt pitää katsoa naapurimaiden yritysveromalleja. Kannattaa oikeasti miettiä, löytyisikö näistä joku hyvä suomalainen sovellus. H-hetki on käsillä: hallitus kokoontuu puolivälitarkasteluun kuukauden kuluttua. Puoliväliriihi on luontevasti niitä harvoja paikkoja hallitusohjelmaneuvottelujen ohella, jolloin voi tehdä merkittäviä järjestelmäremontteja. Siinä mielessä tämän kevään aikana on aiheellista kunnolla pohtia läpi, olisiko tässä aidosti ideaa myös meille. Virossa yhtiön tulosta verotetaan vasta, kun se otetaan firmasta ulos. Tämä auttaa yrityksiä kasvamaan ja investoimaan. Vapaavuoren (kok) edeltäjä Jyri Häkämies suhtautui myönteisesti Viron yritysveromalliin. Samantyyppinen järjestelmä on myös Ruotsissa, jossa 25 prosenttia yrityksen tuloksesta jätetään verottamatta ja siirretään varaukseen. Näin pkyritysten investoiminen, kasvu ja työllistäminen helpottuvat. Siinä on minusta hyvin hieno perusajatus. Varsinkin Suomen ja Viron kaltaisissa maissa, jotka historiansa ja pienuutensa takia ovat pääomaköyhiä verrattuna moniin muihin maihin, Vapaavuori sanoo. Alv jo kipurajalla. Veronkorotukset vai säästöt. Vastaus: sekä että, edelleen. Valtiontalouden tasapainottaminen kun on Kataisen hallituksen ehkä tärkein tehtävä. Sitä on vaikea tehdä tavalla, joka ei myös osin vaikeuttaisi uutta kasvua, tuore elinkeinoministeri pahoittelee. Arvonlisäveron korotus tuo roimasti verotuloja. Se on Suomessa nyt 24 prosenttia Euroopan korkeimpia, mutta ei vielä korkein. Alamme olla aika lähellä kipu- Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta. Yrittäjät itse päättävät, mistä kasvu löytyy. Kun taloutemme kivijalat metsäteollisuus ja Nokia-klusteri ovat menettäneet pysyvästi asemiansa, on luotava uutta tilalle. Jan Vapaavuori Vapaavuoren vinkit kahteen kasvusuuntaan: 1 2 rajaa, Vapaavuori myöntää. Mitä enemmän tasapainotusta voi siirtää säästöjen puolelle sitä parempi, mutta ongelmatonta ei ole sekään. Maailman isot megatrendit: kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen, digitalisoituminen. Näihin liittyvä bisnes kasvaa globaalisti. Suomen luontaiset vahvuudet: osaaminen, luonnonvarat, maantiede eli biotalous, kaivos ja cleantech. Näissä on todennäköisesti isot kasvumahdollisuudet. Enemmän ennustettavuutta. Taloustilanne on nyt niin kinkkinen, että hyvää ja kaunista ei elinkeinoministerikään voi yrittäjille luvata. Ennakoitavuudessa hän kuitenkin näkee poliitikoilla parantamisen varaa. Tarvitsemme verojärjestelmään, energiapolitiikkaan ja tämän tyyppisiin asioihin pikkuisen enemmän

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT ta Pk-yrittäjyys tuttua > Jan Vapaavuori siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmän johdosta elinkeinoministeriksi marraskuussa, kun Jyri Häkämies siirtyi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajaksi. Ministerinhommat olivat Vapaavuorelle tuttuja, olihan hän edellisen hallituksen asuntoministeri. Nyt hän joutui kuitenkin hyppäämään ns. liikkuvaan laivaan: ministerihuoneen oven takana odotti STX-telakkakohu. Ennen eduskuntauraansa Vapaavuori ehti tutustua myös yritysarkeen, sillä hän oli pari vuotta Suomen urheiluliiton omistaman markkinointiyhtiö Track & Field Finland Oy:n toimitusjohtajana. ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, Vapaavuori sanoo. Yrittäjä, jolla on hyvä liikeidea ja kyky viedä bisnestään eteenpäin, pystyy yleensä sopeutumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa, mutta hänen pitäisi saada tietää, mitkä ne olosuhteet ovat. Näillä teeseillä tulosta Suomen Yrittäjien kolmen kohdan ohjelma tarjoaa kilpailukykyä, kasvua, työtä ja investointeja. Ei siis huono paperi. 1) Sopimukset yritystasolle On sallittava se, että yritystasolla sovitaan henkilöstön kanssa kilpailukykyiset työn tekemisen ehdot niin palkkauksessa kuin työajoissa. Lainsäädäntöä pitää muuttaa niin, että yrityksissä voidaan poiketa työehtosopimuksista. Esimerkiksi palkankorotuksia voidaan lykätä tai jättää toteuttamatta. Poikkeamat edellyttäisivät yhteisymmärrystä työnantajien ja työntekijöiden kesken. KÄYTTÖÖN. 2) Rakennemuutos verotukseen Hallituksen pitäisi aloittaa valmistelut verorakenteen muutokselle, jonka mukaan yritykseen jäävän tulon verotusta lykätään myöhemmäksi. VALMISTELUUN. Samalla puolivälitarkastelussa täytyy päättää osakeyhtiöiden palkkasummaan sidotusta työllisyysvarauksesta, joka on 30 prosenttia maksetuista palkoista. KÄYTTÖÖN. 3) Nuorille koulutussopimus Nuorille on tarjottava uusi kouluttautumisväylä, koulutussopimus. Mallissa opiskelija, yritys ja oppilaitos solmivat sopimuksen, jonka mukaan pääosa ammattiin oppimisesta tapahtuu töissä. Opiskelija saa korvausta opintojen ajalta. Korvaus rahoitetaan ammatillisten oppilaitosten saamasta valtion osuudesta. Lisäksi yritykset maksavat korvausta työsuoritteen perusteella. KÄYTTÖÖN. Kommentti KIMMO KOIVIKKO kimmo.koivikko@yrittajat.fi Maaperä pedattu veronkorotuksille Monet odottavat hallituksen niin sanottua puolivälitarkastelua pelon sekaisin tuntein. Valtion velkaantuminen ei ole taittunut, päinvastoin. Samalla odotukset talouskasvulle ovat tämän vuoden osalta olemattomat. Tarkastelussa onkin luvassa ikäviä päätöksiä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että veronkiristyksiä ja menoleikkauksia tehdään tasapuolisesti. Tasapuolisuudesta on jääty kuitenkin kauas. Etenkin yrittäjät ovat tunteneet nahoissaan, kuinka verotus on kiristynyt milloin mistäkin. Arvonlisäveroon on kajottu jo kahdesti, perintö- ja lahjaveroa on kiristetty tuntuvasti, samoin osinkoverotusta ja pääomaveroa Miinuslista on pitkä. Sen sijaan menoleikkaukset ovat olleet varsin kosmeettisia. Sopivasti ennen puolivälitarkastelua Miksi? Suomalaisten yritysten kilpailukyky on todistetusti rapautunut tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Palkat nousivat Saksassa yhteensä 12,7 prosenttia vuosina 2000 2010. Suomessa palkat nousivat samaan aikaan peräti 42 prosenttia. Vaikutukset:. Kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa yhteiskunnan sisäisin toimin ja nopeimmin vaikuttava keino on työn tekemisen ehtoihin, sekä työn hintaan että työaikaan vaikuttaminen. Näin suomalaisyritykset pääsevät lähelle samaa viivaa muiden kanssa ja estetään työttömyyden kasvua. Miksi? Veropolitiikan ykköstavoitteena pitää olla toimet, joilla parannetaan pk-yritysten työllistämis-, kasvu- ja investointiedellytyksiä. Vaikutukset:. Palkkasummaan sidottu varaus tukee puolestaan loistavasti työpaikkojen säilyttämistä, sillä varaus myös purkautuu työvoiman vähentyessä. Tekemällä varaus hyvänä vuonna ja tulouttamalla se vastaavasti heikompina aikoina yritykset voivat tasata verotettavaa tulosta ja tappioita. Miksi? Merkittävänä syynä nuorten korkeaan työttömyysasteeseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suureen lukumäärään on puute peruskoulun ja lukion jälkeisessä koulutusjärjestelmässä. Ongelmana on se, miten saadaan yritykset halukkaiksi tarjoamaan työssä oppimisen paikkoja nuorille. Selkeä kynnys syntyy, sillä oppisopimus on Suomessa oikeudellisesti työsuhde ja tulee yrityksille liian kalliiksi. Vaikutukset:. Koulutussopimus lisää kouluttautumispaikkoja yrityksissä. ovat veronkorotusten ihailijat nousseet taas puolustamaan ärhäkkäästi hyvinvointiyhteiskuntaa. Silloin puhutaan oikeudenmukaisuudesta. Kun vuoden alussa oikeudenmukainen arvonlisävero oli 24, on nokitukset tehty ensi vuoden osalta jo 25:een. Muutama poliitikko on ehtinyt ehdottaa solidaarisuusveron alarajankin laskemista 100 000 eurosta 60 000 euroon. Muitakin yllätyksiä on luvassa. Ikävä kyllä näillä tempuilla Suomen taloutta ei pelasteta. Jos menoleikkaukset eivät ala maistua, niin ensi vuonna solidaarisuusverosta pääsevät nauttimaan loputkin suomalaiset. Ja onhan arvonlisäverossakin vielä sataan matkaa. Ihan vaan ajatuksena, mutta olisiko tehokkaampaa kokeilla jotain muuta. Järkeviäkin ehdotuksia löytyy. Ajassa: Menot vai tulot? Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tekemä kevään pk-yritysbarometri julkaistaan 11. helmikuuta. Kevään barometrissa on luvassa pienten ja keskisuurten yritysten talousnäkymien lisäksi viimeisimpiä uutisia pk-yritysten rahoitustilanteesta sekä yrittäjien näkemyksiä siitä, pitäisikö valtiontaloutta tasapainottaa menosäästöillä vai veroilla. Tunnetko työlain? Mikä ihmeen lisenssibisnes? Suomen ensimmäinen lisenssibisnekseen keskittyvä seminaari järjestetään Finlandiatalossa 14. maaliskuuta. Seminaarissa kerrotaan, mistä bisneksessä on kysymys. Miten ala toimii, miksi se kannattaa niin lisenssin ostajalle kuin myyjälle sekä millaisia summia sen parissa maailmanlaajuisesti liikkuu. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat lipusta 20 prosentin alennuksen. Ilmoittautua voi osoitteessa www.lisenssibisnes.fi ja ilmoittautuessa tulee kertoa yrittäjien jäsennumero. uutiset 7 Osaatko tehdä työsopimuksen? Miten lomautat työntekijän? Kuinka lasketaan vuosilomapalkka ja lomaraha? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen Työlait tutuksi 2013 -kiertueelta. Aiheista ovat kertomassa selkokielellä ja kansanläheisesti Suomen Yrittäjien lainopilliset asiantuntijat. Kiertue alkaa 12. helmikuuta Mikkelistä. Espooseen kiertue rantautuu 26. helmikuuta. Muut kiertuepaikkakunnat ovat: Turku (6.3.), Jyväskylä (4.4.), Lahti (11.4.) ja Kotka (18.4.). Ilmoittautumiset viimeistään viikko ennen koulutusta. Tiedustelut: koulutus@yrittajat.fi tai puhelinnumerosta 09 2292 2994. 2/2013 Seuraava Numero ILMESTYY 21.2.

8 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Suorat: Miksi yrittäjät partioivat öisin Mouhijärvellä? Tällainen on uusi yritt Yrittäjä ansaitsee oman uutiskanavan ja tietopankin. Kaikki tärkeä tieto pitää 1 Kysymys: Aloititte Pirkanmaalla Mouhijärvellä paikallisten yrittäjien kanssa yöpartioinnin rikollisuuden hillitsemiseksi. Asiasta nousi julkinen keskustelu. Onko yhteydenottoja tullut vielä MR-Traden omistaja Mikko Rauva? Tutut osastot Yrittajat.fi:n päänavigaatiosta löydät helposti suositut osastot kuten Yritystoiminnan ABC, Työnantajan ABC sekä Verot ja rahat. Iso apu työhön Ajankohtaista-palsta on yrittäjän tietopankki. Palstalta näet aina päivitettynä kaikki määräpäivät, tärkeät tiedot luvuista, päivärahoista, kilometrikorvauksista jne. Liity jäseneksi. Nyt! Yrittajat.fi:n etusivulta voit liittyä kätevästi Suomen Yrittäjien jäseneksi. Yrittäjien lakineuvontapalvelu on järjestön käytetyin jäsenetu. Yleensä jo yksi puhelinsoitto lakineuvontaan kuittaa jäsenmaksun. Vastaus: Nyt on onneksi tilanne hiukan rauhoittunut, kun töitäkin pitää tehdä. Suurin huomio partioinnille tuli, kun sisäministeri Päivi Räsänen puhui asiasta aamutelevisiossa. Silloin minua haastateltiin radioon ja lehtiin. Kiinnostus asian ympärillä on tuonut partiorinkiinkin muutaman uuden jäsenen. 2 Kysymys: Miksi aloititte partioinnin? Vastaus: Partioinnille on ollut tarvetta, sillä rikolliset ovat murtautuneet useisiin liikkeisiin ja erityisesti polttoainevarkaudet ovat olleet riesana. Meidän vinkkelistä katsottuna rikolliset ovat entistä röyhkeämpiä ja tarvitaan lisää silmiä näinkin laajalla alueella. 3 Kysymys: Miten partiointi on alueella vaikuttanut? Vastaus: Näkemykseni mukaan rikollisuus on vähentynyt partioinnin alettua ja aiomme jatkaa partiointia jatkossakin. Partioilla on selkeä ohjeistus jättää sankariteot väliin, mikäli jotain epäilyttävää näkyy. Soitamme silloin poliisin paikalle. yrittajat.fi kotisivuksi: Pääset asettamaan kotisivun esimerkiksi IE 9 -selaimessa ruudun oikeassa yläkulmassa olevan talo-ikonin avulla. Mikko Rauva Yrittäjät ajaa etuasi Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin järjestö, jolla on noin 116 000 jäsenyritystä. Yrittäjät ajaa aina yrittäjien etua ja tärkeimmät edunvalvontaa koskevat tiedotteet ovat näkyvästi esillä. Sinulle tärkeät uutiset Yrittajat.fi kertoo päiväkohtaisten uutisten lisäksi muun muassa veromuutosten vaikutuksista ja lainsäädännön muutoksista jo etukäteen. Unohtamatta tietenkään yksittäisten yritysten saamia tilauksia, rohkeita päätöksiä tehdä investointeja tai muita mielenkiintoisia ilmiöitä. Lähetä meille uutisvinkki: toimitus@yrittajat.fi

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 9 ajat.fi-sivusto löytyä helposti. 62 316 Uudistunut yrittajat.fi-verkkosivusto teki heti viikolla kaksi uuden kävijäennätyksen. TNS Metrixin mittauksen mukaan verkkosivustolla oli 62 316 eri viikkokävijää. Eri selaimilla mitattuna kävijöitä oli lähes 80 000. Edellinen ennätys oli runsaat 44 000 viime vuoden joulukuulta. Lukijoita kiinnostivat erityisesti yrittäjäuutiset ja työnantajille tärkeät osiot. YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja 8 075 Yrittäjien Facebook-verkkoyhteistö on ylittänyt 8 000 tykkääjän rajan. Raja meni rikki vuodenvaihteessa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä vuosi sitten tykkääjiä oli vajaat 6 500. Yrittäjien Facebook-ryhmä lyö jäsenmäärällään laudalta monet vastaavat yhteisöt. Luku on korkeampi kuin esimerkiksi puolueilla. Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa www.syt. Nyt alkaa keskustelu Yrittäjät haluavat keskustella arjestaan: iloista, murheista, epäoikeudenmukaisuudesta, onnistumisista ja ylipäätään yrittämisestä. Yrittajat.fi:ssä aloitti tammikuun alussa kymmenen bloggaajan joukko, joka haluaa herättää keskustelua. Meitä on jo yli 8 000 Toinen yrittajat.fi:n keskustelufoorumi on Facebook. Yrittäjien Facebookissa on jo yli 8 000 tykkääjää. oletko perustamassa yritystä tai kehittämässä yrityksesi liiketoimintaa? toimiva liiketoimintasuunnitelma on uuden yrityksen kivijalka. myös liiketoiminnan murrostilanteissa suunnitelmaa täytyy päivittää. Laatimalla suunnitelman yhdessä elmion asiantuntijan kanssa luot pohjan menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Liiketoiminnan suunnittelun ja kehittämisen konsultointi 2 7 tapaamista räätälöity yrityksellesi jatkuva etäohjaus tehokas aikataulu kumppanina kokenut liikkeenjohdon konsultti Uutisia ristiin Nettisivuston uudistuksen yhteydessä yrittajat.fi-sivulla näkyvät myös Kauppalehden ja Talouselämän uutiset. Ja vastaavasti yrittajat.fi-sivulle pääsee molempien talousmedioiden sivuilta. Uutisten ristiinlinkityksillä on tarkoitus helpottaa lukijoiden navigointia verkossa. Näin mielenkiintoiset uutiset löytyvät paremmin. LiiketoimintasuunniteLmassa määritellään yritystoiminnan perusteet yrityksen nykytila ja tulevaisuuden tavoitteet liiketoiminnan strategiset osatekijät suunnitelman käytännön toteuttamistavat kysy myös julkisen rahoituksen mahdollisuutta liiketoiminnan suunnittelun osalta. ota yhteyttä: p. +358 500 561 652, www.elmio.fi Elmio on kokenut liikkeenjohdon konsultointiyritys. Meille tarinoita onnistumisista on kertynyt jo yli 20 vuoden ajan.

10 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Keramiikasta aistii pohjoisen tunnelman juttutuulella Bjarmien käsityötaito elää edelleen Kuusamossa Bjarmia Oy:n savenvalamossa. Yksilölliset käyttöesineet valmistuvat yrityksen syntysijoilla, missä luonnon kuvakielen innoittamia esineitä on aseteltu hyllyille jo vuodesta 1974. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Mistä keramiikkanne kuvakieli on peräisin? Kuvakielemme on peräisin pohjoisen luonnosta, maisemista, värityksestä ja sen eläimistä. Asiakas saa tuotteidemme mukana palan pohjoista mukaansa tunnelma seuraa esineissämme. Esineissämme on tuntureita, poroja, kynttiläkuusia, aapasoita ja itikoita. Esineemme ovat kauniita käyttöesineitä. Mitä perinteitä vaalitte edelleen? Teemme edelleen kaiken alusta loppuun saakka itse käsin. Käsityö saa ja pitää näkyä tuotteissamme. Esineiden kuviointi ja väritys eivät ole missään tuotteissa täysin samat. Tämä mahdollistaa niin pitkien kuin pienienkin sarjojen valmistuksen. Savenvalanta on hyvin vanha käsityön muoto, miten tuotteenne ovat uudistuneet vuosien saatossa? Tuotteemme ovat vajaan 40 vuoden aikana muuttuneet toki kovastikin; vuosikymmenten aikana on ollut suuri määrä eri malleja ja värejä ja käytössämme on ollut eri keramiikkalaatuja. Huomioimme keramiikassa ajan hengen esimerkiksi värityksessä ja muotokielessä. Myös uusia tarpeita esineen muotoon tulee aika ajoin ajan muuttuessa, teemme itikkasavulyhtyä ja cremè brulé -kuppia. Kuka? Kaisa Valkama Ikä: 32-vuotias Työura: Pienestä pitäen töitä vanhempien yrityksissä, Bjarmia Oy ja Kuusamon kenkä Oy, opiskeluaikana Turussa ja Helsingissä muun muassa Marimekossa. Kauppatieteiden maisteri, opintoja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa 2006 07. Bjarmia Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2008. Motto: Ei ole olemassa hyviä ja huonoja ideoita on olemassa hyviä ja kehitettäviä ideoita. Miten oppii hyväksi savenvalajaksi? Valamalla savea, ja kokeilemalla eri tekniikoita. Työ tekijäänsä opettaa. Tosin savenvalanta on sellaista, että koskaan ei voi olla täysin varma lopputulemasta, jopa esimerkiksi ilmanpaineella on merkitys saven käyttäytymiseen ja siten myös lopputulokseen. Ovatko hiihtokeskukseen ja ruska-aikaan saapuvat turistit teille hyvä asiakasryhmä? Parhaat sesonkimme ovat joulukuu ja heinäkuu. Hiihtokeskukseen tulevia turisteja käy toki meillä, mutta juuri ruskasesongin kävijät ovat meillä näkyvämpi asiakasryhmä. Mistä erottaa laadukkaan keramiikkatuotteen? Arvostan sitä, että tuotteen muoto on käsityötä, ja että kuviot ovat vapaalla kädellä tuotettuja, ilman sapluunoiden käyttöä. Minun mielestäni laatukappaleen erottaa siitä, että esineestä löytää uusia vivahteita, mitä kauemmin sitä katsoo. Tällaisia pidän taide-esineinä, vaikka ne voivat varsinaisesti kuulua käyttökeramiikkamallistoomme. PAAVO HAMUNEN

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 11 Nyt huippukaupat rajoitettuun Honda Accord -erään! Loistavasti varusteltu Accord Lifestyle 2.0 i-vtec Kampanjaetu 1.500 Honda Accord 2.0 Lifestyle, autoveroton hinta 25.305, autovero 9.247,98, kokonaishinta 34.552,98 - kampanjaetu 1.500, kampanjahinta 33.052,98 + toimituskulut 600, yhteensä 33.652,98, CO2-päästöt 162 g/km, EU-keskikulutus 7,0 l/100 km. Kampanjaetu voimassa niin kauan kuin rajoitettua autoerää riittää. Varustelun ja ajettavuuden ylivoimaa! 499 /kk* Nyt pääset nauttimaan Honda Accord 2.0i Lifestylen ison auton tunnelmasta ja hyvästä varustelusta todella järkevään kampanjahintaan 33.053. Lisäksi voit rahoittaa ja ylläpitää uuden Hondasi aivan uudella ja yllättävän edullisella Honda Easy Go All in One paketilla. Honda All in Onessa maksat autosi omistamisesta, ylläpidosta, huolloista ja korjauksista aina saman kiinteän kuukausihinnan koko sopimuksen ajan. Yllätyksiä ei tule. Sopimuksen loputtua voit lunastaa auton itsellesi, myydä sen tai luovuttaa takuuhyvityshintaan rahoitusyhtiölle. Honda All in Onessa sinulle jää maksettavaksi vain polttoaine, vakuutukset ja viranomaiskäyttömaksut. Veho Herttoniemi, ma - pe 8-18, la 10-15 Mekaanikonkatu 17, puh. 010 569 3436 www.veho.fi Veho Olari, ma - pe 8-18, la 10-15 Kuitinmäentie 4, puh. 010 569 2554 www.veho.fi Veho Tampere, ma - pe 9-18, la 10-15 Taninkatu 11, puh. 010 569 3011 www.veho.fi Veho Turku, ma - pe 9-18, la 10-15 Vesilaitoksentie 1, Raisio, puh. 010 569 2811 www.veho.fi Veho Oulu, ma - pe 9-18, la 10-14 Kallisenperä 1, puh. 010 569 2011 www.veho.fi *Accord Sedan 2.0i Lifestyle Business, Honda Easy Go rahoitus All In One taso 3: Hinta toimituskuluineen 35 152,98, - alennus 1500 = 33 652,98, käsiraha 4000, sopimusaika 36 kk, kuukausierä 498,93, viimeinen suurempi erä 18 515,06. Kuukausierä sisältää koron 3,95 %, perustamismaksun 149, käsittelymaksun 8 /kk ja huoltokulun 43,90. Luottokustannukset yhteensä 3 308,47, KSL:n mukainen todellinen luottohinta 36 961,44 ja KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 4,70 %. Sopimuksen max ajokilometrit 45 000 km. Sopimus sisältää hyvityshintatakuun 18 102,30 sopimuksen päättyessä. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Lisätiedot www.hondaeasygo.fi

12 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Puolet valmiita työelämään Ammattikorkeakoulujen kannattaa ottaa yritysten koko huomioon suunnitellessaan työelämäyhteistyötä. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Enemmistö yrittäjistä uskoo yhteistyön alueen ammattikorkeakoulun kanssa pysyvän entisellään tai paranevan tulevaisuudessa. Tosin yksinyrittäjistä näin ajatteli vajaa viidennes. Ammattikorkeakouluille kuuluu kiitosta muun muassa siitä, että oppilaitokset ovat parantaneet osaavien työntekijöiden saatavuutta. Näin arvioi enemmistö Suomen Yrittäjien jäsenistä koostuvan kyselyn vastaajajoukosta. Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus -raportin vastaajista noin puolet arvioi ammattikorkeakoulututkinnon suo- 50 249 henkilöä (n = 47, ka = 2,79) 20 49 henkilöä (n = 67, ka = 2,72) 10 19 henkilöä (n = 123, ka = 2,54) 6 9 henkilöä (n = 119, ka = 2,67) 2 5 henkilöä (n = 269, ka = 2,58) 1 henkilö (n = 90, ka = 2,44) Laurean Yrityslabra on toimintamallina erityisen onnistunut yrittäjän näkökulmasta. Liisa Laiho Onko yhteistyöstä amk-opiskelijoiden kanssa ollut hyötyä yritykselle (N = 715) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yhtään hyötyä Heikosti hyötyä rittaneiden työelämävalmiudet riittäviksi. Keskisuurten yritysten edustajat arvioivat opiskelijoiden työelämävalmiudet myönteisemmin kuin yksinyrittäjät. Yhteistyö työelämän kanssa on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. Tuotekehityksessä yhteistyötä. Ehkäpä juuri työ- Paljon hyötyä Erittäin paljon hyötyä Lähde: Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus: Kysely Suomen Yrittäjien jäsenistölle harjoittelut ja yrityksen toimeksiannosta tehtävät opinnäytetyöt tulevat ensimmäisenä mieleen oppilaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön muotoina, ja juuri näitä ne yleisimmin ovatkin. Liisa Laiho E. Laiho Oy:stä kertoo heidän olleen oikein tyytyväisiä kaikkiin ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettuihin projekteihin ja niitä on monta. Yrityksessämme harjoittelijana aikanaan ollut henkilö on edelleen yrityksemme palveluksessa, tosin hän siirtyy nyt osa-aikaiseksi lisäopintojensa vuoksi. Yksinyrittäjistä 29 prosenttia ja keskisuurten yritysten yrittäjistä lähes 72 prosenttia ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa. Lohjalaisessa E. Laiho Oy:ssä on juuri käynnissä hoitoalan vaatteiden suunnitteluprojekti Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Tuotokset valmistuvat lähiviikkoina, projekti myöhästyi hieman erinäisten sat- tumien vuoksi. Yritykselle koitui kustannuksia kulujen mukaan. Lohjan Laureassa on terveydenhoitoala ja tradenomiopiskelijoita, projektissamme nämä yhdistivät voimavaransa, Laiho kertoo. Hänen mielestään Laurean Yrityslabra on toimintamallina erityisen onnistunut yrittäjän näkökulmasta, sillä yrittäjä voi olla yhteydessä yhdyshenkilöön, ja kertoa, millaista tarvetta yrityksessä olisi yhteistyölle. Tradenomiopiskelijat suorittavat Yrityslabrassa osan opinnoistaan projektien kautta. Korkeakouluista valmistuneista, mukaan lukien ammattikorkeakoulut, alle viisi prosenttia, ryhtyy yrittäjiksi. T&k- ja palvelutoimintaa monipuolisemmaksi > Yksinyrittäjistä 29 prosenttia ja keskisuurten yritysten yrittäjistä lähes 72 prosenttia ilmoitti, että heillä on kokemusta tutkimus-, kehitys- tai palvelutoimintayhteistyöstä ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyö koettiin hyödylliseksi kaiken kokoisissa yrityksissä. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2011 -raportin mukaan yritykset toivovat, että tutkimusyhteistyössä otetaan elinkeinoelämän tarpeet paremmin huomioon. Tule Yrittäjän Iltakouluun! Kumpi oli ensin hyvinvointi vai menestys? Yrittäjän Iltakoulun puhujina toimivat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Yrittäjän Iltakoulussa menestyksen ja hyvinvoinnin reseptejä. Tule kuulemaan menestyvän yrittäjän tarina omasta yrittäjyydestään. Tarinansa eri tapahtumissa kertovat Hans Välimäki, Pirjo Suhonen (Ivana Helsinki) ja Aku Syrjä (Akun Tehdas, Eppu Normaali). Jälki-istunnossa voit verkos toitua alueen muiden yrittäjien kanssa. Tervetuloa! Iltakoulujen aikataulut Tampere 11.2. I Joensuu 12.2. I Rovaniemi 13.2. I Pori 14.2. Jyväskylä 18.2. I Lappeenranta 19.2. I Oulu 20.2. I Lahti 20.2. I Loviisa 26.2. Helsinki 5.3. I Rauma 5.3. I Seinäjoki 6.3. I Kotka 6.3. I Lohja 7.3. Mikkeli 12.3. I Turku 13.3. I Järvenpää 14.3. I Kajaani 19.3. Kuopio 19.3. I Kokkola 19.3. I Hämeenlinna 20.3. I Vaasa 21.3. Ilmoittaudu www.lahitapiola.fi/iltakoulu Yhteistyössä:

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 13 Se on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Täysin uusi Ford Transit Custom on viiden tähden työpaikkasi tien päällä. Hiljaisesta, uuden sukupolven ohjaamosta löydät mm. 8-suuntaan säädettävän istuimen, SYNC-kommunikaatiojärjestelmän, vakionopeudensäätimen, lämmitettävän tuulilasin ja ilmastoinnin. Ajettavuus on huippuluokkaa kehittyneen ESP-järjestelmän sekä voimakkaiden ja taloudellisten moottoreiden ansiosta. Käytännölliseen tavaratilaan mahtuu esim. kolme eurolavaa tai väliseinän läpilastausluukun avulla kolmemetrisiä putkia. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 (+ toim.kulut 600 ). Tervetuloa koeajolle! ford.fi/hyotyajoneuvot Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.915,14 (autoveroton suositushinta 28.750 + arvioitu autovero CO 2 -päästöllä 183 g/km 4.165,14 ). Hintaan lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600. Ford Transit Custom CO 2 -päästöt 183 186 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,9 7,0 l/100 km. Kuvan autot erikoisvarustein. Transit Custom Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013. ESPOO: Automaa Espoo Olari FORSSA: Astrum Auto HELSINKI: Automaa Herttoniemi ja Konala, Veho Autotalot Pitäjänmäki HYVINKÄÄ: Vaunula Oy HÄMEENLINNA: Vaunula Oy IISALMI: Autotalo Hartikainen Iisalmi IKAALINEN: Levorannan Autoliike IMATRA: Auto-Kilta JOENSUU: EH-Auto JYVÄSKYLÄ: Käyttöauto JÄMSÄ: Seppolan Auto JÄRVENPÄÄ: Mäkelän Kone KAJAANI: Wetteri KAUHAJOKI: Kauhajoen Auto KEMI: Wetteri KOKKOLA: Autoliike Viescar KOTKA: Vauhti-Vaunu KOUVOLA: Ympäristön Auto Oy KUOPIO: Autotalo Hartikainen Kuopio ja J. Rinta-Jouppi KUUSAMO: Wetteri LAHTI: Automaa Lahti LAPPEENRANTA: Auto-Kilta LOHJA: PP-Auto Oy LOIMAA: Loimaan Laatuauto MARIEHAMN: Mariehamns Motorcompany MIKKELI: Vauhti-Vaunu NÄRPIÖ: Närpes Bilcentral OULU: Wetteri PIEKSÄMÄKI: Autokari Pieksämäki PORI: Auto Oy Vesa-Matti PORVOO: Osla-Auto RAASEPORI: VNB-Auto RAISIO: Automaa Raisio RAUMA: Levorannan Autoliike ROVANIEMI: Wetteri SALO: PP-Auto Oy SASTAMALA/VAMMALA: Levorannan Autoliike SAVONLINNA: Vauhti-Vaunu SEINÄJOKI: J. Rinta-Jouppi TAMPERE: Automaa Tampere ja Veho Lielahti TURKU: Automaa Turku TUUSULA: Vaunula Tuusula VAASA: Automaa Vaasa VANTAA: J. Rinta-Jouppi Tikkurila YLIVIESKA: Autoliike Viescar

14 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 RAVISTAJAT Kunnon ravistuksen täh Asiantuntijaraati poimi 29 yritystä tarkempaa seulontaa varten ja valitsee kärkikymmenikön. Tavoitteena on löytää toimialaansa ravistaneet yritykset. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi Toimialaansa ravistavista yrityksistä ei ole Suomessa pulaa ainakaan ilmiantojen perusteella. Suomen Yrittäjien yhdessä kumppaneidensa kanssa käynnistämään Ravistajat-sarjaan tuli nimittäin 179 ilmiantoa vähän yli kahdessa kuukaudessa. Samalla eri yrityksille annettiin yli 7 500 ääntä. Todellisuudessa toimialaansa ravistelleiden tai tulevaisuudessa ravistelevien seulonta ei osoittautunut helpoksi tehtäväksi asiantuntijaraadille. Perusteluista selviää, mitä kriteerejä olemme valintojen apuna käyttäneet. Valinnat eivät olleet helppoja, keskustelua käytiin tuntikaupalla. Seuraavaksi poimimme kymmenen mielenkiintoisinta yritystä, sanoo raadin puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Kujalan mainitsemat kymmenen yritystä esitellään helmikuusta alkaen yksitellen Yrittäjäsanomissa. Raadissa riittää ammattitaitoa, sillä se koostuu sähköisen liiketoiminnan kehittämisen, riskienhallinnan, rahoituksen hankinnan, kasvun rakentamisen ja verkkokaupan asiantuntijoista. Lisäksi kumppaneiden joukossa on asiantuntemusta liikejuridiikasta, varainhoidosta ja kassanhallinnasta. Suomessa on hirveästi ideoita, mutta liikaa niistä jää pöytälaatikkoon. Rohkeutta tarvitaan lisää, kannustaa Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi. Arvostan erityisesti niitä yrityksiä, joiden liiketoiminta perustuu korkeaan teknologiaan ja innovaatioihin, sanoo Elisan myyntijohtaja Kalevi Westerlund. On erittäin tärkeää nostaa esille menetelmiä ja toimintatapoja, joilla yritys on uudistunut, arvioi Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtaja Ulla Hiekkanen- Mäkelä. Ravistajat-sarjan tärkein anti on yrittäjyyden arvostuksen nostaminen, korostaa Itella Postin liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen. Suomessa on paljon upeita yrityksiä. Ja mikä tärkeintä, niitä on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, hehkuttaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala. Ilmianna hyvä ehdokas. Kymmenen joukkoon on mahdollista tunkeutua vielä keittiön kautta, sillä yleisö saa ehdottaa Ravistajayrityksiä koko vuoden osoitteessa www.ravistajat.fi. Samalla sivulla voi myös äänestää suosikkiehdokastaan. Emme halunneet lyödä listaa lopullisesti kiinni. Vuodessa ehtii tapahtua paljon ja nousta esiin hyviä ehdokkaita, Kujala perustelee. Murros menossa. Raatilaiset toivovat ravistajien olevan muille yrittäjille esimerkkinä ja samalla ne luovat myönteistä yrittäjyysilmapiiriä. Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo haluaa nostaa esille murroksen. Olemme monella toimialalla siinä tilanteessa, että jotain täytyy tehdä. Työnjako tapahtuu globaalisti, mutta samalla pitää pystyä näkemään lokaaleja pieniä ikkunoita, Paloheimo sanoo. Hänen mukaansa Suomessa on liian vähän todellisia ravistajia, jotka ovat maailmanlaajuisesti muuttaneet toimialaansa. Tekesin markkinointi- ja viestintäjohtajana työskentelevä Ulla Hiekkanen-Mäkelä sanoo, että listalta löytyy paljon sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole olleet vielä esillä. Yritykset ovat eri kokoisia ja ikäisiä. Vanhatkin perheyritykset voivat uudistua, se on hienoa, Mäkelä kommentoi. Itellan liiketoimintajohtaja Pasi Ketonen on puolestaan huolestunut verkkokaupan tilasta. Se on kasvuala. Toivon, että Suomi nousisi samalle tasolle Ruotsin kanssa. Erityisesti Venäjälle riittäisi markkinoita, Ketonen arvioi. Fennian markkinointijohtaja Arto Kämppi sanoo, että erityisesti terveydenhuollossa on ravistusta jo tapahtunut. Hän toivoisi koulutuspuolellekin samanlaista ajattelumallia. Yrityksiä on 179 ilmiannettu jo 7507 Ääniä on annettu Eniten yleisöääniä ovat saaneet: 1) Droppi Veripalvelu (14 prosenttia äänistä) 2) Suomen Energiahoitajat (14 %) 3) Palikka (12 %) 4) Onnibus (10 %) 5) Dynaset (6 %)

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 15 Ravistajissa mukana: den Me tuomme raatiin osaamista innovaatiotoiminnasta eli siitä, mitä ovat oikeasti uusia ratkaisuja ja tuotteita, sanoo Tekesin toimialajohtaja Risto Setälä. Meidän tehtävämme on edistää yrittäjyyttä ja mahdollistaa uusien innovaatioiden kaupallistaminen, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Näin Ravistajatsarja etenee Haluamme nostaa Ravistajissa esille hienoja yritystarinoita ja löytää toimialaansa ravistelleita yrityksiä, valottaa Seedin toimitusjohtaja Marko Parkkinen. 1) Yrittäjäsanomat esittelee helmikuusta alkaen joka kuukausi yhden Ravistajat-yrityksen. Samalla asiantuntijaraati antaa perustelut yrityksen valinnalle. 2) Yrityksiä esitellään yhteensä kymmenen. 3) Yleisö voi edelleen ehdottaa mielenkiintoisia yrityksiä Ravistajat-listalle. Raati seuraa listaa koko vuoden. Samalla voi äänestää myös suosikkiyritystä: www.ravistajat.fi 4) Kovin Ravistaja valitaan vuoden kuluttua tammikuussa. Valintaan vaikuttavat äänet ja raadin näkemykset. ALEKSI POUTANEN Näiden joukosta löytyy kymmenen finalistia: Atma Trade Oy Insta Group Oy Lappeenranta Tampere Voimakkaasti kasvanut ja kannattava maahanmuuttajan perustama yritys. Onnistulogian konserni, joka on edelleen perhe- Kasvava ja kansainvälinen korkean teknonut erinomaisesti hyödyntämään Venäjän omistuksessa. markkinat. Näitä Suomi tarvitsee. Juustoportti Oy Dermoshop Oy Jalasjärvi Korsnäs Maatilasta alueelliseksi menestyjäksi. Verkkokauppa on iso ja voimakkaasti kasvava bisnes. Tässä Dermoshop onnistunut erinomaisesti. Lempäälä Kiilto Oy Laadukas suomalainen vaihtoehto kansainvälisille merkeille. Kehittää jatkuvasti toi- Droppi Veripalvelu Oy Keminmaa mintaansa. Näitä tuotteita kaikki käyttää. Dropper tulee muuttamaan ja yksinkertaistamaan ihmisen terveydentilan selvitystä Oy Klinkmann Ab ja terveyden parantamista. Ravistajat- Espoo äänestyksen ykkönen. Toimittaa laite- ja ohjelmistoratkaisuja konepajoille, laitevalmistajille, projekti- taloille ja tuotantoyrityksille. Ductor Oy Helsinki Yrityksellä on koko maailmaa mullistava innovaatio, jossa teuras- ja ruokajätteistä voidaan bakteeritekonologian avulla tuottaa saasteettomasti, maaperää ja ilmastoa säästäen biologista ammoniumia ja fosfaatteja maatalouden lannoitetarpeisiin. Ensto Finland Oy Porvoo Sähköauton lataustolpat erottuvat muotoilulla. Fira Oy Vantaa Toimii eettisesti ja kestävästi rakennusalan edelläkävijänä. Kehittää ja muuttaa perinteistä toimialaa. Globe Hope Oy Vihti Innovatiivista ja ekologista toimintaa perinteisellä toimialalla. Graphic Concrete Oy Helsinki Kehittänyt ainutlaatuisen graafisen betonin, joka saa jalansijaa maailmalla. Ideakone Oy Helsinki Kotisivukone-palvelu on mullistanut kotisivu- ja verkkokauppamarkkinan Suomessa. Innojok Oy Helsinki Näkövammainen mies, joka olisi voinut jäädä sairauseläkkeelle, perusti yrityksen ja tuo nyt valoa suomalaisille. Leader Foods Oy Vantaa Erittäin voimakkaasti kasvava ja kannattava yritys. Suomen johtava urheiluravinteiden valmistaja. Medanets Oy Kempele Vapauttaa sairaanhoitajan ajan potilaalle. Mendor Oy Espoo Diabetes on koko ajan kasvava globaali ongelma. Yritys on kehittänyt vallankumouksellisen kannettavan all-in-one-verensokerimittarin ja verkkopohjaisen ohjelmiston diabeteksen päivittäiseen hallintaan. Merikratos Turku Merikratos on ensimmäinen Suomessa perustajatyöntekijöittensä voimin valtakunnalliseksi toimijaksi kasvanut sosiaalipalveluita tuottava yritys. Multi Touch Oy Helsinki Oikeaan markkinahetkeen osunut tuote, joka herätti ostajien mielenkiinnon ennen kuin yritystä oli vielä edes perustettu. Nomojeans Corporation Oy Espoo Yksilöllisillä farkuilla markkinoille. Onnibus Oy Tampere Halpalentoyhtiö bussiliikenteessä ravistaa vanhoja järjestelmiä. Vai onko finalisti joku muu Picosun Oy Espoo Johtava atomikerroskasvatusjärjestelmien valmistaja. Scandinavian Carpenter Collective Oy Helsinki Hinnan sijasta laatua. Halpatuotannon sijasta kotimaiset puusepät. Kasvottomuuden sijasta tarinaa. Smartum Oy Helsinki Muuttanut jo yhden kerran suomalaisten arkea liikuntasetelillä. Nyt tekemässä tätä uudelleen palvelusetelimallilla. Specim, Spectral Imaging Oy Ltd Oulu On kehittänyt erityisen pöllökameran. Voidaan kuvata ihan mitä vaan. St1 Oy Helsinki Kehittää koko ajan jotakin uutta ja erottuu alan perusliiketoiminnasta. 10monkeys.com Ltd Helsinki Viimein yritys, joka on tuonut markkinoille Suomen vahvaa peruskouluosaamista hyödyntävän vientituotteen. Uplause Oy Turku Toi Suomessa ensimmäisenä yleisöpelit tapahtumiin. Uretek Worldwide Oy / Powerpile Oy Pirkkala Kehittänyt mullistavan polymeeripilarin, jolla voidaan korjata kevyesti painuneita taloja. Voit äänestää suosikkiasi tai ehdottaa uutta Ravistajat-yritystä koko sarjan ajan osoitteessa: www.ravistajat.fi Asiantuntijaraadin kriteerit 29 yrityksen valinnalle jatkoon ovat seuraavat: 1) Raati etsii toimialaansa ravistavaa yritystä. 2) Yritys kehittää jatkuvasti toimintaansa (sisäinen kunto). 3) Yrityksen asiakkaat kokevat, että yritys muuttuu ja parantaa toimintaansa (asiakaskunto). 4) Yritys on kasvattanut markkinaosuutta viimeisen viiden vuoden aikana tai tulee kasvattamaan tulevaisuudessa (tuloskunto). 5) Yritykseen kohdistuu toimialan sisällä arvostelua. 6) Yrityksen omistuksella, koolla tai toimialalla ei ole merkitystä. Ehdokasyrityksistä tulisi muodostua kokonaisuus, jossa osa on jo kyntensä näyttänyt ja osa vasta matkansa alussa.

16 uutiset YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Riikka Hietakorpi: Lanteet keinuen Rioon Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Uutena vuotena tuli tasan kaksikymmentä vuotta siitä, kun ihastuin karnevaalisambaan Tamperelaisen sambakoulun keikalla. Innostuin lajista niin, että muutin Tampereelle, ja harrastus sai alkunsa. Sambakoulumme União da Roseira tarjoaa tanssin- ja soitonopetusta, ja esiinnymme keikoilla. Sambaharrastukseni on vienyt minut myös lajin Mekkaan Rio de Janeiroon pitkälti toistakymmentä kertaa. Ensi kuussa on edessä kahdeksannet Rion karnevaalit, joissa tanssin mukana kulkueessa. Olen ainoa suomalainen tanssija, joka on hyväksytty karnevaalien erikoisryhmän soolotanssijaksi eli passistaksi. Media levittää Rion karnevaaleista melko yksipuolisen kuvan pikkuruisiin asuihin pukeutuneista naisista. Todellisuudessa bikinit ovat päällä vain hyvin harvoilla huipputanssijoilla. Ne saa pukea ylleen vain, jos on läpäissyt tietyn tanssikokeen. Vuorovaikusta ja energiaa. Harrastus antaa kosolti vastapainoa yksinäiselle kääntäjän työlleni. Sen jälkeen, kun olen päivän istunut koneella hartiat kyyryssä ja illalla lähden pitämään sambatuntia, saan arkeen rutkasti liikkumisen iloa ja vuorovaikutusta sekä energistä mieltä. Samba on erikoinen harrastus ja sen pariin hakeutuvat tietynlaiset ihmiset. Sambatunnilta ei lähdetä hakemaan hikeä ja ryppyotsaista kalorikulutusta, vaan osallistujat ovat aina todella innostuneita ja iloisia. Saan myös hyvää mieltä siitä, että pystyn tunneilla jakamaan omaa osaamistani ja tietouttani muille. Tasokas sambamaa. Karnevaalisambatoimintaa on Suomessa paljon ja harrastajia löytyy yli 2 000. Suomessa toimii Suomen Sambakoulujen Liitto, joka organisoi erilaisia lajiin liittyviä tapahtumia. Liiton tavoite on brasilialaisen sambakulttuurin tunnetuksi tekeminen Suomessa. Brasilialaiset ovat kovin otettuja suomalaisen samban tasosta. Suomi on myös siitä erikoinen maa, että meillä sambakoulut ovat suomalaisten vetämiä. Muualla Euroopassa koulut ovat yleensä brasilialaisten pyörittämiä. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Ulkomaan kieltä suomeksi Riikka Hietakorpi on kääntäjäyrittäjä. Toiminimellä toimiva Hietakorpi kääntää saksan-, englannin- ja portugalinkielisiä teknisiä tekstejä kuten käyttöohjeita suomeksi. Yrittäjänä hän on toiminut vuodesta 2007. EMIL BOBYREV NV200 NISSAN NV200 SIIRRY UUTEEN BISNESMALLIIN Koska haluamme, että sinä tunnet itsesi todelliseksi työelämän tähdeksi esittelemme uuden Working Star Editionin uutuusmallin, jonka varustelu yhdistää huvin ja hyödyn. Unohda harmaa arki NV200 Working Star Edition on saatavana vain valkoisena. Reilu tavaratila (4,2 m 3 ) Tilaa kahdelle eurolavalle Vakiovarusteena mm. ilmastointi, ajotietokone, keskuslukitus, Integroitu navigointilaite peruutuskameralla, jossa 5 LCD-värinäyttö, MP3-yhteensopiva CD/radio sekä Bluetooth. NISSAN NV200 WORKING STAR EDITION ALK. 23 000 (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta 17 548,83, autovero 4 851,17 ) NISSAN-RAHOITUS 273 /KK* LISÄÄ BISNESIDEOITA: NISSAN.FI Nissan. Innovation that excites. NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 5,2 5,3 l/100 km, CO 2 -päästöt 135 139 g/km. *Rahoitusesimerkki: Nissan NV 200 Working Star Edition kokonaishinta 23 000, käsiraha 4 600, perustamismaksu 150, rahoitettava osuus yhteensä 18 550, sopimusaika 36 kk, korko 5,9 %, kuukausierä 272,84, viimeinen erä 11 995. Kuukausierä sisältää käsittelykulun 8 /kk. Luottokustannukset yhteensä 3 152,30, todellinen vuosikorko 7,23 % ja todellinen luottohinta 26 152,30. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoituslaskelma on esimerkki, tarkan laskelman saat Nissan jälleenmyyjältäsi.

Yrittäjänaiset vaihtoi nimeä Yrittäjänaisten Keskusliitto on vaihtanut nimensä. Järjestö ajaa yrittäjänaisten etuja vastedes nimellä Suomen Yrittäjänaiset ry. Palkansaajanaisen euro on tällä hetkellä 82 senttiä ja yrittäjänaisen euro vieläkin pienempi. Me haluamme siitä kokonaisen, sanoo toimitusjohtaja Heli Järvinen. Järjestön tämän vuoden merkittävin edunvalvontaponnistus on lähiaikoina julkistettava kansalaisaloite vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jaosta. Suomen Yrittäjänaiset on Suomen Yrittäjien toimialajärjestö. Myös kattojärjestö otti viime syksyn liittokokouksessaan voimakkaasti kantaa vanhemmuuden kustannusten tasaisemman jakamisen puolesta. Kassa kilisee, kun ulkomaalainen käy Pääkaupunkiseudulla ja itärajan pinnassa kassakoneet kilisevät vuodenvaihteen ympärillä, mutta ulkomaalaiset ja erityisesti venäläiset turistit ovat yhä tärkeämpiä myös maaseutumatkailuyrityksille. Kotimainen kysyntä maaseudulla hieman hiipui loppuvuonna, mutta ulkomaalaisten vapaa-ajanviettäjien määrän kasvu paikkasi tilannetta. Joka toiselle maaseutumatkailuyritykselle venäläiset olivat vuodenvaihteessa tärkein ulkomainen asiakasryhmä. Toiseksi eniten turisteja maaseutumatkailuyrityksiin tulee Virosta, ja myös puolalaisten ja italialaisten määrä kasvoi vuoden takaisiin lukuihin verrattuna. 17 6,8 Perinnän kohteena oli viime loka-joulukuussa yhteensä 28 902 edelleen toimivaa yritystä, eli 6,8 prosenttia koko yrityskannasta. Toimialoittain verrattuna hankalin tilanne oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Maahanmuuttajat janoavat yrittämään Maahanmuuttajanaiset ovat kiinnostuneita yrittäjän ammattitutkintoon johtavasta koulutuksesta. Naisyrittäjyyskeskuksen InnoLady Campin kurssilaisista yrittäjiksi päätyi lopulta kolme neljästä, eli 15 naista. Naisyrittäjyyskeskuksen toimitusjohtaja Taru Päivike odottaa hyviä tuloksia uudeltakin kurssilta. Tutkintoon johtavan yrittäjäkoulutuksen aloitimme maahanmuuttajista, mutta nyt olemme laajentaneet kohderyhmää myös luoville aloille, Päivike sanoo. Sopimusvalmistaja haukkasi pienempänsä Lääketieteellisten laitteiden sopimusvalmistaja Darekon laajentaa toimintaansa ostamalla Apelec Oy:n koko osakekannan. Vuonna 1994 perustettu Apelec on elektroniikan sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on yli 4,3 miljoonaa euroa. Yhtiö tarjoaa suunnittelu-, valmistus-, logistiikka- ja ylläpitopalveluita teollisuudelle. Yrityskauppa vahvistaa kasvuamme. Meillä on vahva osaaminen suunnittelusta tukipalveluihin, perustelee Darekonin toimitusjohtaja Kai Orpo. Darekon on kahdeksan kertaa suurempi yritys kuin ostettu Apelec liikevaihdolla mitattuna. MUKANA YRITTÄJYYdEN KAIKISSA VAIHEISSA! Suomen Yrittäjien jäsenenä et jää yksin. Valvomme etujasi ja olemme äänitorvesi päättäjiin. Voit myös luottaa siihen, että läheltäsi löytyy asiantuntemusta aina tarvittaessa. Lisäksi yhteistyökumppaneidemme tarjoamat edut tuovat rahanarvoisen lisän jäsenyyteesi. Jäsenyys Suomen Yrittäjissä kannattaa monella tavalla. YRITTÄJYYTEEN liittyvää ASIANTUNTEMUSTA! Jäsenenä saat asiantuntijan apua sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, markkina-, teollisja kilpailuoikeusasioissa, työelämän juridiikassa, ympäristöasioissa, maksuliikenteessä, koulutusasioissa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on sadan ulkopuolisen ammattilaisen verkosto sekä alueelliset neuvojat, jotka tavoitat aluejärjestösi kautta. Soita maksuttomaan neuvontapalveluumme arkisin klo 9 16 puh. 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle. AINUTlAATUISET VAlTAKUNNAllISET JÄSENEdUT 2013! Yhteistyökumppanimme haluavat olla mukana yrittäjien menestystarinoissa. Käytä edut hyväksesi. Saat alennuksia ja etuja mm. vakuutusturvaan, laivamatkustukseen, matkaviestintään, autopesuun, autonvuokraukseen, myyntiin ja mark- kinointiin, majoitus- ja kokouspalveluihin, rekrytointiin, sähköön, postitus- ja tietotekniikkapalveluihin sekä säästöä polttoainekuluihin. Muista myös oman aluejärjestösi jäsenilleen neuvottelemat edut. Katso lisää www.yrittajat.fi/jasenedut VARMISTA JÄSENYYTESI JATKOSSAKIN JA TAKAA ETUSI MYÖS ENSI VUONNA. YRITTAJAT.fI

18 Näin onnistuu saneeraus Yrityssaneerausohjelman onnistumiseen vaikuttavat yrittäjän kannustimet ja riskiasenne. Kun saneerausohjelman loppuun suorittaneet yrittäjät saavat maltillisen palkkion, ohjelmia keskeytetään vähän. Jos taas palkkio on liian suuri tai liian pieni, ohjelma jää useammin kesken. Tämä käy ilmi FK Tapio Laakson Aaltoyliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta. Laakson mukaan maltillinen palkkio ohjelman onnistumisesta edistää tervettä harkintaa riskiottoon ja siivittää parhaaseen menestykseen. Pieni palkkio ruokkii riskihakuista asennetta, joka kasvattaa ohjelman keskeytymisriskiä. Sen sijaan suuri palkkio houkuttelee liikaan varovaisuuteen, jolla taas ei saada riittävää kannattavuutta. Puhelinapu rahtarin avuksi Raskaan liikenteen vertaistukipuhelin on nyt auki. Palvelun tavoitteena on antaa ammattikuljettajille kriisiapua. Kriisejä voivat aiheuttaa esimerkiksi liikenneonnettomuudet tai yrittäjien liiketoiminnan vaikeudet. Vertaistuki on kuuntelemista, nimenomaan henkistä tukea. Apua kuorman sidontaan tai veroilmoituksen täyttämiseen palvelun kautta ei saa. Onnettomuudet tiellä, erityisesti tuntemattomasta syystä raskaan ajoneuvon eteen ajautuneet voivat aiheuttaa kuljettajille pitkään painajaisia ja pahaa oloa. Vertaistuen uusi puhelinnumero on 020 345 888 ja siihen vastataan raskaan liikenteen vertaistuki. YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Antti Neimala: Asia on hyvin yksinkertainen Kolumni ANTTI NEIMALA antti.neimala@yrittajat.fi Yrittäjyyskulttuurin parantamiseksi käynnistetään vallankumous. Antti Neimala on Suomen Yrittajien johtaja. Asia on hyvin yksinkertainen: jos on enemmän yrittäjiä, on myös enemmän työpaikkoja, innovointia ja kilpailukykyä. Näillä sanoilla aloitti komissaari Tajani julkistaessaan komission yrittäjyyttä edistävän toimintasuunnitelman Entrepreneurship 2020 Action Plan. Komission tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Kaikki yrittäjyyden kukoistamisen esteet aiotaan raivata. Yrittäjyyskulttuurin parantamiseksi käynnistetään vallankumous. Vähäisestä ohjelmasta ei siis ole kysymys. Me olimme tuoreeltaan tyytyväisiä komission ohjelmaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU esittää kokonaisvaltaisen ja jäsennellyn suunnitelman yrittäjyyden vahvistamiseksi. Se on mielestämme kiitoksen arvoista, historiallistakin. Yrittäjyyden edistämisohjelma rakentuu kolmen kantavan teeman varaan. Ensimmäinen on yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen tehostaminen kautta linjan. Toinen on yrittäjyysympäristön parantaminen poistamalla yrittäjyyden esteitä ja tukemalla yrittäjiä yritysten elinkaaren kriittisissä vaiheissa. Kolmas on yrittäjyyskulttuurin vallankumouksellinen uudistaminen niin, että yrittäjät saavat heille kuuluvan arvon ja arvostuksen. Komission ohjelma sisältää lähemmäs sata erilaista toimintalinjausta. Puolet niistä kohdistuu suoraan EU:hun ja puolet jäsenmaihin. Myönteistä on, että niin moni komission ehdotus osuu suomalaisen yrittäjyyden kannalta olennaiseen: yrittäjyyskasvatuksen tärkeyden korostaminen, omistajanvaihdosten edistäminen, julkisten hankintojen markkinoiden parempi toimivuus ja työelämän pelisääntöjen modernisointi. Kaikki nuo ja moni muu ehdotus saavat kannatuksemme. Todellinen testi ei ole ohjelman kirjoittaminen. Se on ohjelman toteuttaminen. Siinä on työsarkaa kerrakseen. Yrittäjien on nyt lupa odottaa entistä myönteisempiä käytännön tekoja. Suomi on ollut eurooppalaisen yrittäjyyspolitiikan eturintamassa. Ketterästi toimien ja uutta ohjelmaa hyödyntäen voimme vahvistaa asemiamme. Passiivisuus on myrkkyä. EU on aina osannut markkinoida tavoitteitaan hienosti. Komissaari Tajani päätti oman puheensa yhtä napakasti ja osuvasti kuin aloitti. Näin huipentui Tajanin viesti koko Euroopalle: Jos pystymme hyödyntämään Euroopan yrittäjyyspotentiaalia, saamme Euroopan takaisin kasvu-uralle. Ilmainen sähkönhankintapalvelu pienasiakkaille Sähkönhankinnan ammattilaiset ovat puolestasi kilpailuttaneet sähkön hintasi Suomen Yrittäjien jäsenenä pääset nauttimaan eduista. Edullinen sähkön hinta Pienasiakkailla on vihdoinkin mahdollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankinnan asiantuntijapalveluita, jotka ovat olleet tähän asti mahdollisia vain keskikokoisille ja isoille yrityksille. Sähkön hinta on kilpailutettu puolueettoman ja luotettavan ammattilaisen toimesta, jonka tavoitteena on taata sähköä mahdollisimman vakaaseen ja kilpailukykyiseen hintaan. Skapat Energia on toiminut jo useamman vuoden ajan Suomen Yrittäjien yhteistyökumppanina sähkö-ja energiatehokkuusasioissa. Suomen Yrittäjät ja Skapat Energia kehittivät pienasiakastuotteen, jotta kaikilla jäsenyrityksillä olisi mahdollisuus päästä hyödyntämään sähkönhankinnan jäsenetua ja sitä kautta saavuttaa säästöjä energiakustannuksiinsa. Pienasiakkaaksi luokitellaan kotitalous- ja pienkohteet, joiden kiinteistössä pääsulakkeen koko on max.3*63a tai sähkönkäyttö alle 50 000 kwh vuodessa. Voit käydä tutustumassa pienasiakastuotteeseen yrittäjät.fi-nettisivujen RATKAISUJA-osiossa tai tutustua muihin jäsenetutuotteisiin Skapat Energian nettisivuilla www.skapatenergia.fi. www.yrittajat.fi/ratkaisuja/skapat-energia

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 19 Kaupungilla: Ovatko suomalaiset alkaneet säästää elintarvikeostoksilla?.meillä ei ole taantuma vaikuttanut. 90 prosenttia asiakkaistamme on vakituisia. Joulun jälkeen on ollut vähän rauhallisempaa, mikä on normaalia. Kiinnostaisiko vienti Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma pk-yrityksille käynnistyy taas. Hakuaikaa on maaliskuun alkuun. Ensimmäinen rahoitusohjelma oli viime vuonna. Ohjelma on herättänyt kiinnostusta pk-kentässä, ja siihen on osallistunut jo 55 yritystä. Saimme ohjelmasta erittäin hyvää palautetta osallistujilta. Tämän innoittamina päätimme jatkaa ohjelmaa myös tänä vuonna, ja uusi hakuaika on parhaillaan meneillään, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo. Paloheimon mukaan ohjelma on hyvin käytännönläheinen, ja siinä pyritään löytämään työkaluja, joita yritykset voivat hyödyntää tehdessään tarjouksia omille ulkomaisille asiakkailleen. Yritykset valitaan hakemusten perusteella. Edellytyksenä on, että yritys harjoittaa suoraa vientiä, on tehnyt ensimmäiset vientikauppansa ja haluaa kasvaa vientiä lisäämällä. Yrityksen liiketoiminnan on lisäksi oltava kannattavaa. Yrityksellä pitää olla myös toimiva pankkisuhde. Hakuaika päättyy perjantaina 1. maaliskuuta. Koulutus järjestetään kevään aikana. 20 Jyväskylän ammattikorkeakoulu pyrkii Suomen yrittäjälähtöisimmäksi korkeakouluksi. Se aloittaa koulutusohjelman, jossa yli 20 amkopettajasta koulutetaan yritysvalmentajia. Tero Salminen, Kestoleike.Tuntemukseni on, että taantuman aikana jätetään isommat ostokset ostamatta. Ruokaan rahaa käytetään enemmän, hemmotellaan sillä tavalla itseä. Käännä lehti. Rentoudu hetkeksi. Jukka Rosendahl, Kalakauppa Rosendahl.Ihmiset sanovat tarkemmin nyt, paljonko ottavat. He ostavat taloudellisemmin. Ei ole näkynyt siinä, mitä ruhon osia ostetaan. Tämä on näkynyt pikku hiljaa kesästä alkaen. Pirjo Passinen, Reinin liha.asiakkaat eivät katso hintaa, vaan sitä paljonko ostavat. Suomessa menee ylipäätään 30 prosenttia ruoasta roskiin. Rentous auttaa menestymään. Varmista ensi vuonna ainakin kuusi virkistävää lukuhetkeä ja tilaa Yrittäjä-lehti. Uusia näkökulmia, ajankohtaisia teemoja, virikkeitä yrittäjyyteen, juttuja yrittäjistä. Toimi heti ja tilaa nyt, Suomen Yrittäjien jäsenille vain 44 /vuosi. Maksa tilauksesi kätevästi jäsenmaksun yhteydessä. Muistathan, että tilausmaksun voi vähentää yrityksen verotuksessa. Tilaa yrittajat.fi/tilaa tai soita 09 2292 2946. Hinta jäsenille vain 44 / TunTee yrittäjien jutut. vuosi Laura Mauno, Lentävä Lehmä

20 uutiset PIIRROS: VILLE TAKKINEN YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Tällainen minä olen! Tapaa Keijo Keskivertoyrittäjä. Hän on hieman muuttunut viime vuodesta. Olen palvelualan yrittäjä. Työllistän itseni lisäksi 1 3 henkilöä. Yritykseni liikevaihto on alle 200 000 euroa. Noin 40 prosenttia pk-yrittäjistä saavuttaa tätä suuremman liikevaihdon. Minulla ei ole ulkopuolista rahoitusta, mutta kollegoistani 49 prosentilla on. Käytän luottokorttina Visaa, osalla kollegoistani on käytössä myös Master Card. Reilulla 40 prosentilla yrittäjäkollegoistani ei ole luottokorttia työkäytössä. Eläkepäiviä varten olen ottanut yksityisen eläkevakuutuksen. Näin on tehnyt noin puolet kollegoistani. Rahastoihin ja/tai osakkeisiin sijoittaminen on keskuudessamme verrattain yleistä. Tienasin 42 500 euroa vuonna 2012 (ennakkotieto). Ajan omalla Volvomerkkisellä henkilöautolla. Yrityksen toimitila on lähitulevaisuuden tarpeisiin sopiva, eikä minulla siis ole muuttoa edessä. Minä, suomalainen yrittäjä, asun ruuhka- Suomen ulkopuolella ja olen 47-vuotias mies. Virkatovereistani 33 prosenttia on naisia. En ole vielä ottanut yritykseni työyhteisön käyttöön liikuntaseteleitä. Suunnitelmissani on hankkia tänä vuonna uusi/uusia puhelimia. Saatan myös tutkiskella uuden tietokoneen ostamista. Internetiä käytän sähköpostin lukemiseen ja laskujen maksamiseen. Varaan matkoja netissä, ja käyn joskus ostoksilla verkkokaupoissa. Omaa blogia pitää vain viisi prosenttia kollegoistani. Yritykselläni on kotisivu, kuten 63 prosentilla yrittäjäkunnasta. En ole ostanut yritykselle Googlesta maksettua hakusanamainontaa. Olen Facebookissa. En käytä kyseistä palvelua aktiivisesti, lähinnä seuraan, mistä siellä keskustellaan. ( Yrittäjistä on naisia 33 prosenttia. ( Yrittäjistä on miehiä 67 prosenttia. Lähteet: Taloustutkimus Oy:n Yrittäjämediat 2012 -selvitys, Tilastokeskus, Verohallinto

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT uutiset 21 Vaativan yrittäjän päivittäisestä liiketoiminnasta helpompaa, www.point.fi Pointin Palvelupaketit alkaen 28,50 / kk. Sisältää yrittäjän valitseman maksupäätteen. Tilaa omasi osoitteesta www.point.fi tai numerosta 09 477 43 340. SY ilmoitus cmyk.indd 1 21/01/2013 15:01:42

22 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 debatti Lähetä mielipiteesi toimitus@yrittajat.fi Muut lehdet Kaksintaistelu: Venäläiset tuovat Itä-Suomeen kasoittain rahaa. Urheiluvälinekauppias Jarkko Miininin mukaan rahaa tulisi paljon enemmän, jos yrityksiin riittäisi venäjänkielistä henkilökuntaa. Eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtavan Raija Vahasalon mielestä kuntien pitäisi tarjota enemmän venäjän tunteja. Toivon, että seuraavalla työmarkkinakierroksella tehtäisiin maltillisia ratkaisuja, sillä ne tukisivat kasvua ja työllisyyttä. Työministeri Lauri Ihalainen YLE.fissä EU:sta tuleva säätely on este investoinneille Suomeen. Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan Helsingin Sanomissa Vuonna 2012 Joensuun alueella taxfree-myynti oli yli 13 miljoonaa euroa. Se on kasvanut joka vuosi huimasti. Ostajat ovat venäläisiä. Kaikki venäläiset eivät edes viitsi täytellä taxfree-lappuja ja leimautella niitä tullissa, vaan maksavat arvonlisäverotkin. Kokonaismyynti on siis vielä enemmän! Nämä ostajat työllistävät Joensuun alueella yli sata ihmistä ja lisää venäjänkielistä väkeä tarvitaan. Kokonaisuudessa venäläiset kuluttivat viime vuonna Joensuussa 40 miljoonaa euroa ja tänä vuonna määrä kasvaa 60 miljoonaan. Tämä Joensuun alueella, koko Itä-Suomessa summa on paljon enemmän. Ja jos viisumivapaus toteutuu, summat räjähtävät. Juhlapuheissa julistetaan, että pitää hyödyntää tämä sijaintimme suuren Venäjän rajanaapurina. Mutta kun on oikeasti päätöksentekoaika, kaikki järki jäätyy ja tehdään vääriä päätöksiä. Miksi itäsuomalaiset lapset eivät voi aloittaa venäjän opintoja aiemmin? Jos palkkoja ei pariin vuoteen nosteta, se olisi kuin palkkojen alennus. Inflaatio pitää tästä huolen. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm Satakunnan Kansassa Palkka-alennuksista pitäisi voida sopia paikallisesti, mikäli ne ovat vaihtoehto irtisanomisille tai lomautuksille. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus Kymen Sanomissa MIKKO MAKKONEN Jarkko Miinin kauppias Venäjänkielentaitoiset myyjät ovat tyypillisesti paluumuuttajia. Yhtään työntekijää ei ole saatu oman koulutusjärjestelmämme kautta. Venäjäntaitoisia työntekijöitä tarvitaan kuitenkin koko ajan. Mitä aiemmin kieliopinnot aloittaa, sitä nopeammin saisi työpaikan. Miksi siis selvästä tarpeesta tehdään jälleen kerran politiikkaa? Itäsuomalaiset ovat lähettäneet opetusministeriöön jo kolme aloitetta asiasta. Miksi meitä ei uskota? Meille yrittäjille tämä kysymys ei ole kielipoliittinen. Meillä ei ole mitään ruotsin kieltä vastaan. Mutta jos venäjän opetusta ei voi järjestää muuten kuin ruotsin kielen kustannuksella, niin täällä idässä järkisyyt vaativat valitsemaan venäjän kielen. Ruotsin kielen asema tässä kuulemma turvataan lailla. Mutta eikö lakia pidä muuttaa, kun aika ja asiat ovat ajaneet lain ohi? Yrittäjäsanomat esittelee kovimmat ravistajat Me kaikki tiedämme keitä ovat Richard Branson ja Steve Jobs. Samaan aikaan moni suomalainen yritys ja yrittäjä yrityksen takana on ravistanut meidän jokaisen arkea merkittävästi. Ja tulee ravistamaan. Ravistajat-ohjelman tehtävänä on hakea kymmenen eniten suomalaisten arkea muuttanutta tai seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttavaa yritystä. Ravistajia on Suomessa paljon, sillä ilmiantoja tuli peräti 179. Voit vielä käydä äänestämässä omaa suosikkiasi www.ravistajat.fi. Ensimmäinen ravistaja esitellään Yrittäjäsanomissa helmikuussa. Ravistajissa mukana:

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 23 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Haluaisin osoitteen, johon lähettää kaikki tiedot huijausyrityksistä. Sitten joku tutkisi ovatko ne sellaisia. Ja jos ovat, niin tieto kulkemaan. Harri harhaanjohtavasta markkinoinnista Kielten opiskelua ei ole missään määritelty, joten kunnat saavat antaa kielten opetusta kuinka paljon tahansa. Itä-Suomen lapset voivat jo nyt opiskella venäjää vaikka joka päivä ensimmäiseltä luo-kalta lähtien. On kuntien päätettävissä, mitä kieliä ne tarjoavat oppilaille esimerkiksi ensimmäisenä pitkänä kielenä tai toisena vapaaehtoisena pitkänä kielenä. Venäjää ei vain jostain syystä tarjota, vaikka mikään sitä ei estä. Kunnat ovat kaventaneet kielivalikoimaansa pitkälti englantiin ja ruotsiin. Vielä noin kymmenen vuotta sitten kielivalikoima oli paljon laajempi. Silloin kunnat tarjosivat myös saksaa, ranskaa ja muitakin kieliä. Ruotsin kieli on toinen virallinen kielemme, joka on perustuslaissa turvattu. Ruotsia pitää lukea jossain vaiheessa peruskoulua joko alakoulusta lähtien tai viimeistään yläkoulun puolella. Toivottavin tilanne on, että kunta tarjoaa laajan kielivalikoiman ja vanhemmat valitsevat, missä vaiheessa mitäkin kieltä lapsensa ja nuorensa opiskelevat. Maassamme tarvitaan myös ruotsin kielen osaamista. Näitä kahta kieltä ei saa laittaa vastakkain. Suomessa tarvitaan laajaa kielipohjaa. Tällä hetkellä se on uhkaavasti kaventunut. Lakia ei tarvitse muuttaa, mutta kuntien käytäntöjä kylläkin. Kunnille on tehty erilaisia hankkeita kielten monipuolistamiseksi. Niitä pitää jatkaa. Facebookkommentit Hyvistä kannattaa aina pitää huoli, sillä kaikkihan tietää mitä hyvä/huono tarjoilija saa aikaan ravintolan asiakasvirralle... Jani Wallenius pääministeri Kataisen johtamisavaukseen Valtion pitäisi kaiketi varmistaa, etteivät hankinta- ja ulkoistussopimukset rajaa pk-yrityksiä pois. Vaatimuksena saattaa olla x miljoonan euron liikevaihto, ja kas, taas tulee tarjous samalta kolmelta isoimmalta firmalta. Tero Lehto presidentti Niinistön yrittäjätapaamisesta ja pk-yritysten viennin ym. edistämisestä Kysely Pitääko valtion tukea Suomen telakkateollisuutta? KYLLÄ 14% EI 79% EI OSAA SANOA 7 % Facebookin pikakyselyyn saatiin 42 vastausta. PS. Raija Vahasalo kansanedustaja (kok) Eduskunnan sivistysvaliokunnan pj Juttelin muutaman yrittäjän kanssa, joita STXtelakan alustilaus olisi välillisesti koskettanut. Heidän mielialansa olivat maassa sen jälkeen, kun selvisi, ettei rahoitusta saada täällä kasaan. Se oli karmea isku kaiken kaikkiaan, ja vaikuttaa alihankintaverkoston kautta laajalle. Aika monet alihankkijat hakivat jo aiempien lamojen aikaan muunlaista toimintamallia, etteivät he olisi vain telakan varassa. Jos kahta TUI-alusta ei tule, puhutaan todella suurista hankaluuksista koko seutukunnalla. Nyt pitää katsoa eteenpäin, että mitä seuraavassa vaiheessa tulee tehdä. Olen palaveerannut Turun kaupunginjohtajan kanssa asiasta muiden asioiden lomassa. Olen ymmärtänyt, että Suomen hallitus pyrkii ottamaan meriteollisuuden tarkemman luupin alle, koska sen vaikutukset ovat laajat satojen alihankkijoiden kautta. Heijastumat ovat todella suuret. Pentti Salonen Turun Yrittäjät ALEKSI POUTANEN Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 93 000 kpl. ISSN 1795-7982, Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto Anna Lantee, avustaja etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) 229 221, f. (09) 2292 2999 Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, 00101 Helsinki p. 010 665 2555 myynti@alma360.fi, www.alma360.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki p. (09) 229 221, toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen.

24 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 arjessa Neljällä jalalla yrittäjän arjessa nenähommissa Kuono on Jyrki-koiran tärkein työväline. Homekoiran työmatkat ja -päivät saattavat olla pitkiäkin, mutta palloleikki ja herkkupala pitävät motivaation kunnossa. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi 07.00 Päivä ei ole vielä valjennut, kun otsalampulla varustautunut mikkeliläinen Saara Pulkkinen laittaa kengät jalkaan ja astuu saksanpaimenkoira Jyrkin kanssa ovesta ulos. On Jyrkin kymmenen kilometriä pitkän aamulenkin aika. Pulkkinen ja Jyrki ovat tiimi työkavereita. Jyrkin toimenkuvaan kuuluu olla porukan lahjomaton nenä, ja Pulkkinen hoitaa yrityksen muut juoksevat asiat. Kyse on siis homekoiratoiminnasta. Meidät kutsutaan paikalle yleensä siksi, että asiakkaalla on herännyt epäilys homeen mahdollisuudesta. Epäily syntyy, jos joku perheestä oireilee jatkuvasti, tai asunnossa tuntuu outoa hajua, Pulkkinen kuvailee. Hän on yrittäjänä viime vuonna toimintansa aloittaneessa Homekoirat S&S:ssa. Yksityisten ihmisten lisäksi olemme tehneet kesällä keikkaa myös kunnille Suomen sisäilmakeskuksen suosittelemina. Silloin ilmanäytteiden ottaminen on mahdotonta ulkoilman suuren mikrobipitoisuuden vuoksi, ja koira on ainoa vaihtoehto. Kunnat tarkistuttavat myös esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja. Matkaaja. Jyrki on tottunut matkustaja, sillä homekoirakeikkaa heitetään ympäri Suomea. 08.30 Tänään homekoiratiimi suuntaa auton nokan kohti pääkaupunkiseutua. Yritys keikkaileekin melkein läpi Suomen. Maasturin takaosassa matkustaa Jyrki-koiran lisäksi myös saksanpaimenkoira Mauri ja belgianpaimenkoirapentu Jarmo. Mauri ja Jarmo ovat Jyrkin nuorempia kollegoita, mutta nuoret urokset eivät ole vielä plokanneet asianmukaista koulutustodistusta. Pulkkinen ja Jyrki ovat sen sijaan suorittaneet virallisen puolitoista vuotta kestävän homekoirakoulutuksen Keski-Pohjanmaan maaseutuopistossa. Tällä hetkellä Suomessa on noin kymmenen koiraa, joilla on koulutustodistus. Aikaisemmin tekijät ovat olleet alalla itseoppineita. Muutama on myös suorittanut koulutuksen Ruotsissa. Koulutuksessa on tarkkaan määritelty ne homeet, sienet ja hiivat, joita koirat työssään etsivät. Käytännössä kyseessä on kuitenkin kaikki rakenteissa esiintyvät haitalliset mikrobikasvustot. Koiran nenässä ei ole viitearvoja, ja se löytää myös jo kuivuneet vauriot. Pöydälle jätetty sinihomejuusto ei kuitenkaan saa koiraa reagoimaan, Pulkkinen nauraa. 11.00 Kauniaisissa sijaitsevassa omakotitalossa leijuu kellarimainen tuoksu. Talosta on jo löydetty paikallisia mikrobikasvustoja, mutta Jyrki ja Saara Pulkkinen on kutsuttu paikalle haistelemaan, missä kaikkialla mahdollisia vaurioita oikein sijaitseekaan. Ennen kuin Jyrki päästetään hommiin Pulkkinen käy asukkaiden kanssa läpi kiinteistön perustiedot. Samaan aikaan Pulkkisen puoliso ja osa-aikainen työntekijä Sampsa Väntsi tutkii rakennuksen seiniä lämpökameralla. Kamera paljastaa mahdolliset lämpövuotopaikat ja siten myös suurimmat riskialueet. Sitten on Jyrkin vuoro, ja Pulkkinen valmistautuu ohjaamaan koiraa. Ensiksi suurikokoiselle ja innokkaalle susikoiraurokselle puetaan kuitenkin jalkaan tossut. Jyrki ilmoittaa homelöydöistään raapimalla kohtaa, jossa haju tuntuu voimakkaimmin, ja tossut suojaavat kodin herkkiä pintamateriaaleja. Omakotitalon asiakkaiden kasvoilta kuvastuu huoli, kun Jyrki painaa kuononsa lattian rajaan. Nyt tämä jännitysnäytelmä sitten alkaa, karkaa huolestuneen perheen äidin huulilta. TOSSUT. Jyrki ilmoittaa homelöydöstä raapimalla. Tossut etutassuissa suojaavat kodin pintoja. Merkki. Lattiakaivoon napsahtaa aina koiran merkki, sillä sieltä löytyy homeen hajua jokaisessa talossa.

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 25 tammikuu 31 Muistathan: Tammikuun viimeinen on vuosi-ilmoitusten määräpäivä. Mikäli vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, viimeinen palautuspäivä on 3. helmikuuta. 900 Yritysten olisi mahdollista säästää vähintään 900 miljoonaa euroa, jos hallinnollista taakkaa vähennettäisiin 25 prosenttia. KUVAT: ALEKSI POUTANEN Ole tarkkana homekoiraa tilatessasi: Tarkasta homekoirakon koulutus todistuksista. Huolestu, jos et saa seurata koirakon työskentelyä. Huolestu myös, jos sinulle ei luvata virallista raporttia. Varo pimeitä tarjouksia. Kuitittomuus tarkoittaa sitä, ettei tekijä ota vastuuta toiminnastaan. 12.00 Lastenhuoneen nurkassa Jyrki pysähtyy, ja tassut alkavat raapia seinustaa. Pulkkinen kehuu koiraa ja antaa namin palkinnoksi. Sampsa Väntsi kirjaa löydön ylös pohjapiirustukseen. Myös lämpökamera on antanut viitteitä, etteivät seinän lämpötilat ole kohdallaan. Innokas kuono kiertää koko talon. Muutama merkki rapsahtaa seinään silloin tällöin. Koulutuksessa koiralta on opetettu niin sanotut valeet pois. Se ei siis merkitse turhia kohteita herkkupalan toivossa tai miellyttämisen ilosta. Loppukokeessa ei saa tulla yhtäkään valetta, muuten koira hylätään, Pulkkinen kertoo. Tässä työssä on erittäin tärkeää myös se, että osaa kouluttaa ja ohjata koiraa. Itselläni on pitkä tausta koirien parissa. Tutkimuksen jälkeen Pulkkinen ja Väntsi neuvovat asukkaita ottamaan yhteyttä rakennusalan ammattilaisiin, jotta vauriokohdat saadaan kunnostetuiksi. Kehotamme aina käyttämään ammattilaisia merkkikohtien avaamiseen ja kunnostamiseen. Koiraa on hyvä käyttää myös esimerkiksi kuntotarkastajan apuna. Koira käy ensin kohteen läpi, jolloin kuntotarkastaja voi tutustua koiran merkkaamiin kohtiin huolellisemmin. Kuntotarkastajilla kun ei ole röntgenkatsetta, Saara Pulkkinen muistuttaa. KYLMÄÄ. Sampsa Väntsi tutkii rakenteita lämpökameralla, joka paljastaa riskipaikat. Seinän lämpövuotoon kondensoituu helposti kosteutta. Vaatimaton. Vaikka Jyrkin työpäivä olisi pitkä, ei hän mangu ylityölisää. Palkaksi riittää namu, hyvä seura ja pitkä kävelylenkki. 15.00 Iltapäivällä Kauniaisten kohteessa on tullut valmista. Käynnin jälkeen lähetämme asiakkaalle kirjallisen raportin koiran tutkimuksesta. Viranomaiset ovat määritelleet raportin tarkan sisällön. Säilytämme raportit asiakastiedoissamme kymmenen vuotta, Pulkkinen kertoo. Omakotitalon pihalla Jyrki hyppää tottuneesti auton takapenkille. Sen työpäivä ei suinkaan ole ohi, sillä Porvoossa odottaa perhe, joka on myymässä asuntoaan, ja kuntotarkastaja, joka ottaa Jyrkin merkkien perusteella rakennenäytteet. Näytteet tutkitaan laboratoriossa. Jyrkiä laboratorion tulokset eivät kuitenkaan huoleta hän on vankkumattoman vainunsa jo todistanut. Tiimi. Sampsa Väntsi on arkiammatiltaan puolustusvoimien upseeri. Hän tekee kuitenkin osa-aikaisena töitä puolisonsa Saara Pulkkisen yrityksessä. Hometta. Täällä nurkassa homeen haju tuntuu vahvimmin, ilmoittaa Jyrki raapimalla kohtaa. Harrastus toi uuden uran > Laborantti- ja kiinteistönvälittäjätaustainen Saara Pulkkinen luki Suomen ensimmäisestä homekoirakoulutuksesta muutama vuosi sitten Koira-lehdestä. Pitkän koirahistoriansa vuoksi hän kiinnostui alasta heti. Hankin ensimmäisen koirani 21-vuotiaana. Kaikkiaan minulla on ollut nyt yhdeksän koiraa. Ohjaan ja koulutan myös koirien metsäjälkeä ja tottelevaisuutta. Olen kilpaillut lajissa kuudesti SM-tasolla. Homekoiran ohjaajan työssä tärkeintä onkin, että osaa kouluttaa ja lukea koiraansa. Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston koulutukseen ei kuitenkaan kävelty noin vain sisään. Perustin ensi-innostuksessa ensin yritykseni ja sitten vasta tajusin, että eihän koulutukseen kaikki noin vain pääsekään. Hiukan siinä sitten jännäsin, miten pääsykokeissa käy, mutta onneksi meidät Jyrkin kanssa hyväksyttiin mukaan.

26 arjessa ESA SILTALOPPI Kommentti RIIKA KOSKENRANTA riikka.koskenranta@yrittajat.fi YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Ehdotuksia esikuviksi Monet ovat toivoneet Suomeen lisää esimerkkejä rohkeista pelinrakentajista, yrittäjästaroista. Tavoite on hyvä, sillä nuoria kiinnostavilla esikuvilla voidaan vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja nostaa yrittäjäura vaihtoehdoksi palkkatyön rinnalle. Olisiko Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon saaneiden joukossa yrittäjiä, jotka voisivat astua median valokeilaan kertomaan, miten he ovat menestyksensä rakentaneet? Varmasti on. Yrittäjäpalkittujen menestymistä selvittänyt ryhmä kysyy, tunnistaako yrittäjäpalkinto nousevia toimialoja tai uusia yrityksiä. On ensiarvoisen tärkeää, että Valtakunnallisen Yrittäjäpalkinnon voittajat valitseva lautakunta saa paljon ehdotuksia palkinnonsaajaksi. Kategorioita on kaksi: alle 50 henkilön yritykset ja sitä isommat. Esittäkää aluejärjestöille omia suosikkejanne palkittaviksi, sitä kautta lautakunta saa hyviä ehdokkaita punnittaviksi. Kiinnostus lisääntyi. Finn-Savotta Oy:n Anita Halmeen mukaan häntä kuunnellaan palkinnon saamisen jälkeen yrittäjänä enemmän. Yrittäjäpalkinto tunnistaa ohituskaistalla juoksevat Palkitun yrittäjän mielestä yrittäjäpalkinnon saaminen on tuonut mainetta luotettavana yrityksenä ja roppakaupalla arvostusta. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaetaan lokakuussa 45. kerran parituhatpäisen yrittäjäyleisön ja valtiovallan edustajan edessä Lappeenrannassa. Palkinto on arvostettu, ja lajissaan Suomen vanhin yrittäjätunnustus. Pellervon taloustutkimus PTT toteutti Fennian toimeksiannosta tutkimuksen yrittäjäpalkittujen taloudellisesta menestymisestä ennen ja jälkeen tunnustuksen. Yksi tutkimuksen tekijöistä, PTT:n toimitusjohtaja Pasi Holm luonnehtii vuosien varrella palkittuja toimialaansa nopeammin kasvavien joukoksi. Se on hänen mukaansa hyvä mittari, sillä näin tarkastellaan toimintaa suhteessa yrityksen kilpailukenttään. Palkituissa on tavallaan kahden kastin yrityksiä. Toisilla vienti on 60 90 prosenttia, ja sitten on sellaisia, jotka toimivat kotimarkkinoilla. Yritykset ovat toimineet keskimäärin noin 20 vuotta ennen palkintoa, ja ne ovat jakautuneet tasaisesti ympäri Suomea. Tunnustuksen saaneet yritykset toimivat pääasiassa kone- ja laite- Vuoden 2009 laman aikana palkittujen yritysten liikevaihto väheni huomattavasti vähemmän kuin verrokkiyritysten. Pasi Holm valmistuksessa, erikoistavarakaupassa sekä rahoituspalveluissa. Tilastollinen tarina palkitusta Yritys x toimii kone- ja laitevalmistuksessa Itä- Suomessa. Yrityksen liikevaihto on 10 50 miljoonaa, ja työntekijöitä on noin sata. Yrittäjän menestysreseptinä on osaaminen, yrittäjyys ja kova työ. Yritys on yksi 189 tunnustuksen saaneen arvostetusta joukosta. Yritys x jatkaa Henkilöstö tärkeä. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaneiden yritysten henkilöstömäärä on kasvanut selvästi keskivertoa nopeammin 2000-luvulla. Näiden yritysten henkilöstömäärä on kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Samoilla toimialoilla toimivien verrokkiyritysten henkilöstömäärä ei ole juuri kasvanut, Holm summaa tutkimuksen tuloksia. Vuoden 2009 laman aikana palkittujen yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä vähenivät huomattavasti vähemmän kuin verrokkiyritysten. Palkituissa on paljon perheyrityksiä. Heillä voi tietysti olla parempia puskureita, joiden avulla on mahdollisuus joustaa huonon ajan yli, Holm arvioi. Tyypillinen palkinnon saanut yritys on palkintoa edeltävänä vuonna työllistänyt yli sata työntekijää, ja sen liikevaihto on ollut 10 50 miljoonaa euroa. Kolme vuotta palkinnon jälkeen yritykset ovat sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla arvioituna selvästi suurempia kuin palkintohetkellä. Arvostus kasvoi kohisten. Palkinnonsaajien mukaan palkitseminen lisää yrityksen tunnettuutta ja motivoi yrittäjiä ja henkilökuntaa. Yksi neljästä vuonna 2010 palkituista yrittäjistä oli karstulalaisen Finn- Savotta Oy:n Anita Halme. Toimitusjohtaja Halmeen mukaan yrittäjäpalkinto toi mukanaan mainetta luotettavana yrityksenä. Arvostus nousi myös yhteistyökumppaneiden puolelta, mutta yrityksen menestyminen vaatii yhtä paljon työtä kuin ennenkin. Palkinto oli erittäin suuri kunnia, ja koen, että nykyisin minua yrittäjänä kuunnellaan enemmän. Yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos vuoden 2012 alussa, jolloin kaksi poikaa tulivat mukaan omistajiksi. Otamme alkumetrejä Venäjänkaupan käynnistämisessä. Tarkoituksemme on lähteä enemmän vientiin. Meillä on jo joitakin yhteistyökumppaneita Venäjällä. toimintaansa samalla nimellä, kuten enemmistö palkituista. Palkituista toimintansa on lopettanut 34 yritystä. Vienti on 60 90 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Yritys x oli ollut pystyssä 20 vuotta ennen Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saamista. 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % -1,0 % Yrittäjäpalkittujen yritysten henkilöstön kasvu 0,0 % -0,8-2,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 10,0 % 5,0 % 0,0 % -5,0 % -10,0 % 2,9 1,1 4,5 Yrittäjäpalkittujen yritysten liikevoitto 0,2 2,6 3,8 1,4 0,6 0,5 0,3-0,1-0,3 6,6 3,0 0,6 4,0-0,6-0,8-2,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Palkitut suhteessa toimialoihin Kolme vuotta palkinnon jälkeen yritykset ovat sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla arvioituna selvästi suurempia kuin palkintohetkellä. Palkittujen liikevoittoprosentti on joustanut pikkuisen enemmän kuin toimialan keskiarvo, mikä on varmasti seurausta siitä, että henkilöstöstä on pidetty paremmin kiinni. Vuosina 2009 2010 palkittujen liikevoittoprosentti oli heikompi kuin toimialalla keskimäärin, mutta työllisyyskehitys parempi. 2,2 Yrittäjäpalkittujen yritysten liikevaihdon kasvu 1,9 1,5 2,7 4,4-0,0-3,3-2,8-1,1 5,0 5,6 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Arviot: PTT:n Pasi Holm

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa 27 LATAA KAUPPALEHTI NYT WINDOWS-PUHELIMEESI LATAA MAKSUTTA Nyt voit seurata Kauppalehteä myös esim. Nokia Lumia - puhelimilla lataamalla Windows Phone - sovelluksen. Luettavissa ovat mm. päivän Kauppalehti kätevästi selailtavana digilehtenä verkkopalvelun uutiset tärkeimmät pörssitiedot LATAA JA TUTUSTU MAKSUTTA Tutustu Kauppalehteen lataamalla sovellus Windows Marketplace - sovelluskaupasta. Voit tutustua ilman tilausta 31.3.2013 asti. Tutustumisjakson jälkeen varmistat rajattoman lukuoikeuden jatkossakin tekemällä Kauppalehti VIP-tilauksen tai Digitilauksen osoitteesta www.kauppalehti.fi/asiakaspalvelu.

IHAN VAIN INSINÖÖ 28 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 KEKSINTÖ Mikko Nikkinen Patenttijuridiikka on niin monimutkaista, että olen käyttänyt hommassa apuna asiantuntijoita. Ari Piispanen Ari Piispanen keksii työkseen koneita ja laitteita. Keksijän propellihattua hän ei kuitenkaan päähänsä miellä hän on enemmänkin insinööri. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Kymmeniä vuosia sitten jalokivet hiottiin Suomessa hitaasti käsin. Vuonna 1989 asiaan tuli kuitenkin ainakin yhdessä alan yrityksessä muutos, kun lappeenrantalainen Ari Piispanen keksi ja kehitti eräässä innovaatiokilpailussa heille koneen, joka hoitaa hionnan automaattisesti. Kutsun itseäni kuitenkin insinööriksi enemmin kuin keksijäksi. Se kuvaa toimintaani parhaiten. Minä kyllä keksin, mutta toimitan keksinnön aina asiakkaalle avaimet käteen -periaatteella, Piispanen kertoo. Hän on räätälöityjä sähkömoottoreita ja generaattoreita valmistavassa Axco- Motors Oy:ssä toimiva koneinsinööri ja yrittäjä. Jalokivien hiomakoneen jälkeen Piispanen on kehitellyt muita automaattikoneita ja tuotantolinjoja. Ne ovat olleet tilauskeksintöjä, kun asiakas ei ole löytänyt sopivaa konetta tai laitetta valmiina markkinoilta. Minä olen sitten keksinyt, suunnitellut ja toteuttanut sen räätälöidysti. Ei sittenkään jättimarkkinoita. Keksinnön luominen valmiiksi ei ole pikahommaa. Jalokivihiomakoneen kehitysprosessi vei Piispaselta kaikkiaan noin yhdeksän kuukautta. Aluksi kävin katsomassa, miten puolijalokiviä pyöritellään käsin. Sitten mietin, miten sen voisi tehdä koneella. Kun olin keksinyt, miten se onnistuu, piirsin kaikki koneen osat itse ja valmistin ne. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa luoda keksintö, Piispanen muistuttaa. Ari Piispanen haki koneelleen myös patentin. Patentoin sen melko aikaisessa vaiheessa. Kehittämisen aikoihin koneelle oli Saksassa orastavat markkinat, hän selvittää. Pian isot kauppatalot alkoivat kuitenkin kouluttamaan intialaisia ja kiinalaisia hiomaan jalokiviä käsin. Piispasen vientimarkkinat sulivatkin sitten siihen. Tuollainen kone maksaa noin 200 000

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 29 120 000 Suomessa pellepeloton. Aikaisemmin insinöörikeksijä ja yrittäjä Ari Piispanen kehitteli laitteitaan yksin. Nykyisin hän toimii osana kahdeksan hengen tiimiä vuonna 2004 perustetussa Axco-Motors Oy:ssä. Patentoi näkyvät ratkaisut > Patentointi ei ole ainoa keino estää muita kopioimasta keksintöään. Keksintöjä voi suojata myös hyödyllisyysmallilla patentin sijaan, erityisesti mikäli lyhyempi suoja-aika on riittävä. Yksi vaihtoehto on myös pitää keksintö salassa, erityisesti mikäli keksintö ei paljastu tuotteen myymisen kautta. Tällöin keksintöä voi suojata salassapitosopimusten avulla, kertoo Papula-Nevipat Oy:n patenttiosaston johtaja ja Eurooppa-patenttiasiamies Folke Johansson. Johansson kehottaa kuitenkin patentoimaan erityisesti ratkaisuja, jotka on helposti nähtävissä tai selvitettävissä lopputuotteesta. Mikäli joku syyllistyy patentin loukkaukseen voi ryhtyä sitä vastaan oikeustoimiin loukkauksen lopettamiseksi, hän ohjeistaa. Patentointi on tärkeää myös, jos tarvitsee rahoitusta keksintönsä eteenpäin viemiseksi, sillä Johanssonin mukaan rahoittajat RI euroa ja aasialaiset tekevät töitä päivän eurolla ei siinä kohtaa siis robottia kannata käyttää, hän summaa. Koneesta koneena ei tullut sellaista jättibisnestä, mikä teoriassa olisi ollut sille mahdollista. Se on kuitenkin ollut hyötykäytössä jo toistakymmentä vuotta Suomessa, ja on tuonut minulle paljon uusia tilauksia ja kyselyitä. Asiantuntijat apuun patentoimisessa. Piispanen kertoo tunnistavansa hyvän keksinnön siitä, että sen patenttihakemuksen ensimmäinen kappale on helppo täyttää. Hyvin toimivan tuotteen toimintaperiaate ja ominaisuudet on helppo selittää on myönnetty patentteja 170 vuoden aikana yli 120 000. edellyttävät usein, että patenttia on haettu. Vientimarkkinoille mielivän on syytä muistaa, että patentti on aina kansallinen. Nyt patenttia pitää hakea erikseen kaikissa niissä maissa, joissa haluaa estää muita käyttämästä keksintöään. Vuonna 2014 pitäisi kuitenkin astua voimaan niin sanottu yhtenäispatentti, joka kattaa 25 EU-maata. Kyseessä on ensimmäinen monikansallinen patentti. Aivan pikkusummilla keksintöään ei kuitenkaan saa suojattua. Patentin hakemisessa maksaa patenttihakemuksen laatiminen ja käsittely. Lisäksi patentin ylläpitämiseksi täytyy maksaa vuosimaksuja. Mikäli patentin pitää voimassa täydet 20 vuotta, maksaa patentti noin 10 000 20 000 euro per maa koko elinkaaren ajalta. Yhtenäispatentti tulee laskemaan maakohtaista kustannusta EU:n alueella, kun se astuu voimaan, Johansson selvittää. myös verbaalisesti. Piispasella on ollut kaiken kaikkiaan patentteja toistakymmentä. Osa niistä ei ole enää voimassa ja monet on myös myyty asiakkaalle. Patenttijuridiikka on niin monimutkaista, että olen käyttänyt hommassa apuna asiantuntijoita. Saa varmasti tehtyä hyvän hakemuksen, jos apuna on ihminen, joka on tehnyt saman asian parissa töitä jo 20 vuotta. Osasinhan varmaan korjata hampaanikin jotenkin, mutta annan mieluummin ammattitaitoisen hammaslääkärin tehdä sen, insinööriyrittäjä nauraa. Laki- ja työsuhdepäivät 19. 21.3.2013 Viking Linen M/S Mariella, Helsinki Tukholma Helsinki Tiistai 19.3. 11.00 Ilmoittautuminen 11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu 12.00 Seminaarin avaus työelämän pelisäännöt ajan tasalla? Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät 12.30 Työajan hallinta ja valvonta työaikakirjanpidon ja palkkakirjanpidon erot ylityökirjanpito laki nuorista työntekijöistä Tarkastaja Jukka Kurki, Etelä- Suomen Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen 15.00 Pienyrityksen työterveyshuollon järjestäminen työterveyshuoltopalvelun tarjoajan valinta työntekijöiden ja yrittäjän työterveyshuollon järjestäminen kulujen vähennyskelpoisuus Yrittäjä, hallituksen pj Ari Toropainen, Kouvolan Lääkärikeskus Oy 15.45 Työsuhteen päättäminen milloin voi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen? miten työsuhde päätetään? muita työsuhteen päättämistapoja Lakineuvoja Tuomas Liinamaa, Suomen Yrittäjät 17.00 Tauko, kahvia tarjolla 17.15 Valinnaisluennot Muutoksia yrittäjän sosiaaliturvassa, palkkatuki Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Vuosilomat Lainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät (17.30 laiva lähtee Tukholmaan) 18.15 Käytännön ennakkotapauksia työsuhde maailmassa KKO:n uunituoreita ratkaisuja työtuomioistuimen ennakkotapauksia Asianajaja Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy 19.00 Kyselytunti 20.00 Tauko 21.00 Ala carte -illallinen Ilmoittautuminen viimeistään 5.3. yrittajat.fi/lakijatyosuhde2013, kirsi.harkonen@yrittajat.fi tai 09 2292 2923/Härkönen. Mainitse: syntymäaika, majoitusvaihtoehto ja ruoka-allergiat. Jäsenhinta (normaalihinta) 440 (610 ) / hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 470 (640 ) / hlö 1-hengen sisähytissä 490 (660 ) / hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä 470 (640 ) / hlö 2-hengen luksushytissä 520 (690 ) / hlö 1-hengen luksushytissä Hintaan sisältyvät valittu hyttiluokka, seminaarin aineisto, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat. Yhteistyössä: Tervetuloa mukaan! Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 koulutus@yrittajat.fi Keskiviikko 20.3. 7.00 Aamiainen 10.00 Laiva saapuu Tukholmaan 12.30 Kahvi- ja hedelmätarjoilu 13.00 Sopimuskumppanin maksut myöhässä varautumiskeinot ja toimenpiteet varautuminen sopimuskumppanin ja asiakkaan maksukyvyttömyyteen uutta lainsäädäntöä maksuehdoista sopimisesta uutta lainsäädäntöä maksuviivästyksen seurauksista: viivästyskorko, perintä, tratta Lainopillinen asiamies Tiina Toivonen, Suomen Yrittäjät 14.00 Työntekijöiden lakisääteinen vakuuttaminen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 14.45 Kahvi ja välipala 15.15 Oikeudenkäynti kuinka vältät ja varaudut oikeudenkäynnin kustannukset varo näitä sopimuksen vaaranpaikat ei riitä että on oikeassa, vaan se tulee myös kyetä todistamaan Asianajaja Uula Nordenswan, Asianajotoimisto Kalasatama Oy 17.00 Valinnaisluennot Osakassopimukset Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Kuinka tilitoimisto voi varautua asiakkaan konkurssiin Asianajaja Uula Nordenswan, Asianajotoimisto Kalasatama Oy 18.00 Kyselytunti 19.00 Tauko 20.00 Buffetillallinen Torstai 21.3. 8.00 Aamiainen 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin Seminaarin puheenjohtajat: Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen Yrittäjät Asianajaja, varatuomari Ilpo Moisala, Asianajotoimisto I. Moisala Oy

30 KEKSINTÖ jarkko virtanen YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 Uusi tuote testaa softan minuuteissa Ohjelmistovalmistajat haluavat entistä nopeammin markkinoille, jolloin testauksen rooli korostuu. Bitbar Technologies tarttui tähän saumaan. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@gmail.com Testaustuotteen julkistus ajoittui otolliseen hetkeen. Kesällä 2012 beta-vaiheen läpikäynyt sovellustestausohjelmisto esiteltiin Googlen kutsuvieraille, käytännössä ohjelmistokehittäjille, tarkoitetussa tilaisuudessa. Pilvessä toimivaa automatisoitua ohjelmistotestausta tarjoava Bitbar Technologies sai lentävän lähdön, ja käyttäjämäärät kasvoivat nopeasti. Oulusta kotoisin oleva toimitusjohtaja Marko Kaasila kertoo tuotekehityksen alkaneen vuonna 2010. Puolen vuoden maksuttoman beta-vaiheen jälkeen yrittäjät pääsivät vihdoin näkemään markkinoiden reaktion. Kun Marko Kaasilan ja hänen veljensä Jouko Kaasilan yhtiö kehitti ensimmäisen sovellustestausohjelmistonsa Android-käyttöjärjestelmälle, paljon oli jo ehtinyt tapahtua, Käsin testaaminen vie 30 minuuttia yhdellä puhelimella. Palvelussamme testaukseen menee 10 minuuttia kokonaisuudessaan, ja laitteita voi olla satoja. Marko Kaasila muun muassa suunnanmuutos Nokian Symbian-alustalta Androidiin. Onneksi näin, sillä ios:n ja Androidin markkinaosuus sovelluskaupassa on yhteensä 85 prosenttia. Olemme Nokian käyttämää Windows-alustaakin pohtineet, mutta asiakkaat eivät ole vielä lähteneet sinne. Katsovat ensin, lähteekö se lentoon. Sovellukset ovat nykyisin iso osa kännykän omistajan käyttökokemusta. Oululaisten veljesten startup julkaisi Applen ios-alustalla toimivan ohjelmiston toiminnallisuustestaukseen marraskuussa. Nyt rekisteröityneitä käyttäjiä on noin 4 000. Melkein kaikki asiakkaamme ovat isoja, kuten Facebook, ebay, PayPal, LinkedIn, BMW ja Suomesta muun muassa OP-Pohjola-pankki ja F-secure. 75 tuntia tai 10 minuuttia. Bitbar Technologies ratkoo tuotteellaan valtavan laitekirjon mukanaan tuomaa ongelmaa. Android-alustalla olevia laitteita on hyvin paljon erilaisia. Saman sovelluksen tai pelin pitäisi periaatteessa toimia kaikilla puhelimilla. Sovellusten testaaminen käsin kymmenillä ja kymmenillä eri laitteilla on hirveä homma, Kaasila kertoo rennolla, hienoisella Oulunmurteella. Suurin osa alan firmoista tekee yhä manuaalitestausta. Marko Kaasila kertoo testauksen olevan sovelluskehityksen kallein osa. Se vie 30 50 prosenttia kehityskuluista pelien kehityksessä jopa 60 prosenttia. Bitbar Technologiesilla on tällä hetkellä testaukseen liitettynä noin 150 eri laitetta. Asiakas lataa sovelluksensa tai pelin yrityksen pilvipalveluun, ja sieltä automaattisesti haluamaansa määrään laitteita, ja testaus voi alkaa. Käsin testaaminen vie noin 30 minuuttia yhdellä puhelimella. Jos testataan 150 puhelimella, se veisi käsin tehtynä 75 tuntia. Palvelussamme testaukseen menee 10 minuuttia kokonaisuudessaan. Lisäksi aika harvalla firmalla on 150 erilaista laitetta. Maailmassa on muuten Kaasilan mukaan huikeat 200 000 firmaa, jotka kehittävät Android ja ios-mobiilisovelluksia. Markkinoille heti. Sovellusten automatisoitu testaus laskee hintalappua ja nopeuttaa tuotekehitystä. Mobiilimarkkinoilla nopea markkinoillepääsy tarkoittaa, että liiketoiminta alkaa tuottaa liikevaihtoa nopeammin. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä, Oulussa ja Puolassa. Kaasila työskenteli useissa ict-alan startupeissa Suomessa, Espanjassa, Englannissa, Unkarissa, Amerikassa ja Kiinassa ennen yrittäjän uraa. Kun meillä alkoi olla selkeä visio toiminnasta, aloimme kesällä 2011 etsiä sijoittajia. Joulukuussa 2011 saimme ensimmäisen siemenrahoituskierroksen. Yritys on tehnyt Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmasta saadun rahoituksen turvin myyntityötä lähinnä Piilaaksossa ja Lontoossa. Nyt on toinen rahoituskierros menossa. NOKIAN BISNES. Vaikea uskoa, että Nokia saavuttaisi merkittävää markkina-asemaa enää, mutta markkinoilla voi olla tilaa pienemmälle niche-valmistajalle, mobiilibisneksessä monipuolisesti työskennellyt Marko Kaasila arvioi. jarkko virtanen ongelmat esille. Testiohjelmiston näkymästä asiakas näkee, onko hänen sovelluksessaan ongelma. Asiakas käyttää testiympäristöä pilvessä ja voi verkossa tehdä haluamiaan testejä. Tuotekehityksen suunta vaihdettiin lennossa > Bitbar Technologies -startupin yrittäjä Marko Kaasila on tehnyt monipuolisen päivätyön mobiilibisneksessä aina kännykän suunnittelusta asti, tosin alihankkija Microcellin palveluksessa. Hän päätti veljensä Joukon kanssa perustaa startupin MBA-tutkinnon saatuaan. Yritys perustettiin vuonna 2009. Silloin ajatuksena oli, että ryhdymme tekemään sovellustestausjärjestelmää Symbian-järjestelmälle. Pääsimme vuonna 2010 The Symbian Foundationin esittelypisteelle Mobile World Congressiin Barcelonaan showcaseyrityksenä. Pian Kaasila ja kumppanit huomasivat, että Symbian ei kiinnostanut ketään. Kävi ilmi, että porukka parveili Androidin osastolla. Paluumatkalla tuotekehityksen kurssi muuttui. Nyt yritys työllistää 16 henkilöä ja perustajat.

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Luottamus on avainsana keksintöjen kiihdyttämisessä Työsuhteessa keksiminen tulisi nähdä kaikkien työntekijöiden mahdollisuutena. Riikka Koskenranta riikka.koskenranta@yrittajat.fi Jyväskylässä toimivan innovaatioasiantuntijan Jouni Hynysen mukaan työntekijät ovat valtava uusia keksintöjä luova voimavara. Rovaniemeläinen yrittäjä Taisto Oikkonen muistuttaa kuitenkin, että uudet tuoteratkaisut kumpuavat yleensä markkinoilta, ja pienyrityksissä yrittäjä hoitaa usein myynnin ja markkinoinnin. Mutta myös tuotantoteknilliset aloitteet ovat arvokkaita. Keski-Suomen ELY-keskuksen Hynysen mukaan yhteiskunnan kannalta on valitettavaa, että työntekijöissä piilevä potentiaali on hyvin vähällä käytöllä. Menestyvissä yrityksissä annetaan työaikaa uuden kehittämiseen, mutta valitettavasti esimerkit löytyvät rapakon takaa. Luovuus ja luottamus. Osassa yrityksissä on aloitejärjestelmiä, keksintöohjesääntöjä ja keksintöjen keräysjärjestelmiä. Mutta pelkkä aloitelaatikko ei vielä riitä. Aloitejärjestelmän sudenkuoppa on se, että aloitteet eivät aina tule luetuksi tekijän keksinnöksi. Aloitteiden joukossa on selvästi ihan patentoitavia keksintöjä, joiden suhteen työntekijöillä voi myöhemmin herätä epäluulo oikeutuksesta korvaukseen. Anssi Jokiranta/Lapin Kansa Mikä työsuhdekeksintölaki? Lakia sovelletaan vain patentilla suojattaviin keksintöihin. Tekijänoikeuslaissa on säännökset myös tietokoneohjelmiin ja tietokantoihin. Työnantajalla on etuoikeus neuvotella keksinnöistä myös silloin, kun työntekijän vapaa-ajalla syntynyt keksintö kuuluu työnantajan toiminta-alaan. Työntekijällä on velvollisuus viipymättä ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle tekemästään keksinnöstä. Työnantajan on neljän kuukauden sisällä ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin se ryhtyy keksinnön johdosta. Jos keksintö tuottaa hyötyä säästöinä tai myyntivoittoina, kohtuullinen korvaus voitosta kuuluu keksijälle. Työntekijä voi hakea korvausta myös takautuvasti. Kohtuullinen korvaus muodostuu kertakorvauksesta ja rojalteista. Korvaus voi joissain tilanteissa olla ainoastaan kertakorvaus. Kun keksinnön tekeminen on kuulunut työntekijän varsinaisiin työtehtäviin, voidaan korvaus määrittää kertakorvauksena. Hynysen mukaan keksijän ohi käveleminen työpaikoilla johtaa siihen, että työntekijät tulevat varovaisiksi esittämään ideoita. Pahimmassa tapauksessa tästä seuraa se, että työntekijät harjoittavat luovuuttaan työnantajalta piilossa iltaisin ja viikonloppuisin. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää luovuuden vapauttamisessa. Aloitejärjestelmään esitetyt ideat saavat nopean ja tehokkaan käsittelyn, kohtuullisessa ajassa ja niistä annetaan palaute, Hynynen kuvailee optimitilannetta. Rovaniemellä toimivan Lapin Muovi Oy:n toimitusjohtaja Taisto Oikkonen on tehnyt useita keksintöjä vastatakseen markkinoiden tarpeisiin. 17 henkilöä työllistävä yritys valmistaa muun muassa pakkauskalvoja ja biohajoavia muovipusseja. Uskoisin, että monessa pk-yrityksessä keksiminen lähtee yrittäjän ammattitaidosta, ja halusta hakea uusia ratkaisuja markkinoiden tarpeisiin. Oikkonen hoitaa itse myyntiä ja markkinointia, ja keksinnöt kumpuavat markkinoilta. Tuotantopuolelta on tullut aloitteita tuotantoteknillisestä parantamisesta, ja olemme aloitteiden pohjalta toteuttaneet muutoksia. Haemme myös kansainvälisiltä messuilta ratkaisuja tuotannon parannuksiin. Opeta keksimistä. Keksimistä voi oppia. Innovaatioasiantuntija tietää, että sitä on vieläpä varsin helppo opettaa. On monia syitä, miksi näin ei tehdä. Syitä voi hakea inhimillisistä perusteista, yrittäjyys on monesti Suomessa itsensä toteuttamista. Työntekijät nähdään monesti toteuttajina, eikä voimavarana luoda uutta. Grillikioski Kanta-Hämeessä. Liikevaihto 200 000-300 000. Omat toimitilat n. 28 m 2. Hintapyyntö 100 000. SY-15112012-2344 Pienkoneita, vapaa-ajantarvikkeita, huoltoasematuotteita sekä polttoainetta myyvä yritys Vetelissä. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 300 m 2. SY-28112012-2371 Sisustus- ja lahjatavaraliike pääkaupunkiseudulla. Myös verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 100 000-200 000. Työntekijöitä 2-3. SY-11122012-2391 Myydään osuus erikoiskauppatoiminnasta. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto yli 2 000 000. SY-11122012-2392 Huonekalualan maahantuonti- ja tukkuyritys. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto 500 000-600 000. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 35 m 2. Hintapyyntö 200 000. SY-07012013-2440 Palvelut, liikenne Palveluliikennealan yritys Kainuussa. Liikevaihto 100 000-200 000. Hintapyyntö 280 000. SY-19112012-2346 50 % osakkuus verkkokaupasta. Liikevaihto alle 100 000. Työntekijöitä 2-3. SY-11012013-2454 Kiinteistöhuoltoyritys Pirkanmaalla. Liikevaihto 300 000-400 000. Työntekijöitä 4-5. SY-16012013-2473 Teollisuus Metallialan yritys ja kiinteistö pääkaupunkiseudulla. Omat toimitilat 1970/700 m 2. SY-12122012-2396 Suunnittelutoimisto (erikoisalue muovi- ja kumituoteet sekä työvälineet) Pirkanmaalla. Liikevaihto yli 120 000. Työntekijöitä 1. Hintapyyntö 135 000. SY-16012013-2474 Majoitus, ravintola, elintarvike Kauppa MYYDÄÄN YRITYKSIÄ Erikoistavarakauppa Meri-Lapin alueella. Liikevaihto 200 000-300 000. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat. SY-10012013-2445 Myydään/myydään osuus viihdeelektroniikka- ja esitystekniikka-alan yritys Pirkanmaalla. Toimintaa koko Suomessa, sekä verkkoliiketoimintaa. Liikevaihto 1 000 000-2 000 000. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 350 m 2. Hintapyyntö 125 000. SY-11012013-2456 Ilmanvaihtotuotteiden maahantuonti- ja tukkuliike pääkaupunkiseudulla. Toimintaa koko Suomessa ja ulkomailla. Liikevaihto 300 000-400 000. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 178 m 2. Hintapyyntö 92 000. SY-14012013-2459 Verho- ja kangaskauppa Varsinais-Suomessa. Toimintaa koko Suomessa. Liikevaihto alle 100 000. Työntekijöitä 1. Vuokratut toimitilat 177 m 2. Hintapyyntö 80 000. SY-15012013-2471 Rakentaminen Lattia- ja seinäpäällystealan urakointiyritys pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto yli 2 000 000. Työntekijöitä 10-15. Omat toimitilat 200 m 2. SY-15112012-2342 Myydään osakkuus tai yhtiö: rakennusalalle erikoistunut taloushallinto- /henkilöstöpalveluyhtiö. Liikevaihto n. 70 000. SY-05122012-2385 Abloy-valtuutettu lukkoliike Päijät-Hämeessä. Liikevaihto 600 000-1 000 000. Työntekijöitä 2-3. Vuokratut toimitilat 200 m 2. SY-10012013-2449 Muut toimialat Isännöitsijätoimisto pääkaupunkiseudulla. Vuokratut toimitilat 150 m 2, työntekijöitä 4-5, liikevaihto 600 000-1 milj.. SY-31122012-2428 Lukkoliike pääkaupunkiseudulla. Liikevaihto 1 000 000-2 000 000. Työntekijöitä 10-15. Vuokratut toimitilat 150 m 2. SY-04012013-2435 KEKSINTÖ Yritysvälittäjät Myytäviä kohteitamme Liikkeenjohdon konsultointiyritys...neuvotellaan Pakkaukset... 500 000 Korkealaatuisten naistenvaatteiden valmistaja... 650 000 Kaupunkihotelli...140 000 Huoltoasema Pylkönmäellä... 195 000 Baari/kahvila Jyväskylässä...Tarjous Sähkökonekorjaamo...295 000 Lähes 40 vuotta toiminut rakennusliike...1 200 000 Luontaistuotekauppa...170 000 Siivouspalveluja tarjoavan yrityksen liiketoiminta...160 000 Kauneushoitolan liiketoiminta ja -omaisuus...85 000 + varasto Pienkoneiden vähittäismyynti ja huoltoliiketoiminta...400 000 Siivousalan yritys... 110 000 Ravintola Lounais-Suomessa...330 000 Kiinteistöhuollon ja siivousalan yritys... 700 000 Käy sivuillamme www.yrityskaupat.net tai soita 010 2864 008 Yrityspörssin ilmoitusehdot Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista tai tarjoamista. Netti-ilmoituspaketti sisältää kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Netti-ilmoituksen hinta on 95 + alv. Yrityspörssin ilmoituspaketti sisältää kaksi ilmoitusta Yrittäjäsanomissa, kaksi ilmoitusta Kauppalehdessä ja kuuden kuukauden näkyvyyden verkkopalvelussa. Lehti-ilmoitukset julkaistaan peräkkäisissä Yrittäjäsanomien numeroissa sekä lähinnä sen julkaisupäivää ilmestyvissä Kauppalehden perjantainumeroissa. Yrityspörssin lehti-ilmoituspaketin hinta Suomen Yrittäjien jäsenille on 225 + alv ja ei-jäsenille 360 + alv. Yhteystiedot: Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki p. 09 229 221 yritysporssi@yrittajat.fi www.yritysporssi.fi 31 Kahvila-ravintola Lounais-Suomessa. Työntekijöitä 6-9. Omat toimitilat 200 m 2. SY-28112012-2373 Palvelut, liikenne OSTETAAN YRITYKSIÄ Teollisuus TUOTEKEHITYSTÄ. Lapin Muovi Oy:n Taisto Oikkonen testaa pakkauskalvoon uusia seoksia. Kalvon repimiseen osallistuu kuvan ulkopuolella kaksi muuta, ja reikähän siihen saatiin. Yrityspörssistä löydät yli 400 yrityksen myynti-ilmoitusta. Tutustu näihin tai jätä oma ilmoitus osoitteessa www.yritysporssi.fi Ostetaan 1-5 hengen tilitoimisto tai tilitoimiston asiakaskanta Varsinais-Suomesta tai mahdollisesti myös Satakunnasta, Pirkanmaalta, Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta tai Uudeltamaalta. SY-12122012-2398 Ostetaan pienen tilitoimiston liiketoiminta Satakunnan alueelta. Vuokratut toimitilat. SY-19122012-2415 Seuraava Yrityspörssi ilmestyy 21.2.2013 Ostetaan tulostus-teippausalan yritys ja silkkipaino tai muu graafisen alan erikoistunut yritys. SY-28112012-2369 Ostetaan liiketoiminta/yritys. Liikevaihto 300 000-700 000. SY-11012013-2455 Muut toimialat Ostetaan yritys jonka toimialana tekninen konsultointi, palvelut teollisuudelle tai kiinteistöille, kunnossapito ja projektinjohtopalvelut. SY-22112012-2353

32 YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 vapaalla Tuomio kuluneen kuukauden plussat ja miinukset Paavo hamunen RAPATESSA ROISKUU. ABCasemat opettavat venäläisiä käymään oikein pytyllä. Seuraavaksi italialaiset saavat ABC:lta valistusta ruokakulttuurista. VEROPAKOLAINEN. Gerald Depardieun viitoittamaa tietä paeta veroja Venäjälle on tiettävästi seuraamassa ainakin kenialainen Mannerheim. VALTIO APUUN. Demarit huutavat kilpaa valtiota perustamaan yrityksiä. Ennen tällaista toimintaa kutsuttiin sosialismiksi. ENSIKSI HALUAN KIITTÄÄ Kultainen Venla ohjelman voittajat ovat ottaneet mallia tunnustusten jakamisesta idoliltaan Jutta Urpilaiselta. TUTKIMUKSIA. Itä-Suomen yliopisto aikoo palauttaa menetetyn maineensa julkaisemalla uuden kohututkimuksen, jonka mukaan tyrnimarjoissa ei ole lainkaan c-vitamiinia ja veden juonti lisää kolesterolia. PERISKOOPPI YLÖS. Suomen puolustusvoimat odottaa vesi kielellä yhteistyön tiivistämistä ruotsalaisten kanssa itänaapurin sukellusveneiden etsinnöissä. 6 kysymystä Lassi Rautiainen Mikä on unelmiesi valokuva? 1Articmedia järjestää villieläinsafareita Kuhmossa. Mitä safareilla tehdään? Tyypillinen ohjelma on yö piilokojussa eläimiä odotellen ja päivällä lepäilyä, sauna sekä ruokailut. Asiakkaita kiinnostavat eniten karhut, sudet, ahmat, kotkat ja pöllöt. Kuhmossa meillä on 15 piilokojua ja Kuusamossa kaksi kojua sekä Kajaanissa yksi lintujen kuvaamiseen. Halukkaille järjestetään myös opastettuja patikkaretkiä, veneilyä ja kalastusta. Talvella tarjoamme eläinten jälkien katselua, lumikenkäilyä, hiihtoa ja moottorikelkkailua. 2Mitä muuta safarireissuun kuuluu? Kuljetamme asiakkaat lentokentältä Kuhmoon Kuikan kämpälle ja lisäksi tarjolla on kaikki ruokailut, iso puulämmitteinen rantasauna ja savusauna sekä hyvä erämainen ympäristö. 3Minkälaiset ihmiset safareille lähtevät? Kiersin 80-luvulta alkaen ulkomailla kertomassa karhuista ja esittelemässä karhuaiheisia kirjojani. Ulkomaiset kuvaajat halusivat tulla Suomeen kanssani kuvaamaan, joten aluksi asiakkaina oli siis vain kuvaajia. Myöhemmin mukaan on tullut muita luontoharrastajia, ja nykyisin myös yrityksiä, perheitä, metsästäjiä, koululaisia, opiskelijoita sekä hääpareja. Asiakkaita oli viime vuonna 450 henkeä 22 eri maasta. 4Onko hiihtolomalla mahdollista vielä päästä retkelle mukaan? Talvella järjestämme yhdistelmäsafareita Kuhmossa ja Kuusamossa. Kuhmossa voi nähdä susia, ahmoja, kotkia sekä Kuusamossa kotkia ja muita lintuja. Hyvinkin lyhyellä varausajalla pääsee mukaan. Pääsesonki on kuitenkin huhti-lokakuu. 5Mikä on vaikuttavin kohtaamasi näky suomalaisessa luonnossa? On vaikea nimetä yhtä ainutta. Saalistustilanteet ovat aina kiehtovia kuten se, kun petolintu iskee sapuskaa nälkäänsä. 6Olet itse myös luontokuvaaja, mikä olisi unelmiesi kuva? Aloitin kuvaamisen 1975 ja vuoteen 2001 mennessä laatikoihin on kertynyt 600 000 diaa ja pari metriä mustavalkomappeja. Vuonna 2001 vaihdoin digikameroihin ja vuosittain kertyy 20 000 30 000 kuvaa. Paras kuva on silti ottamatta. Mitä enemmän näkee, sitä enemmän tulee hulluja toiveita kuten se, kun sudet tappavat hirven, hirviäiti synnyttää tai soidinmenojen hurjat taistelut hienossa vastavalossa. Saalistustilanteet ovat aina kiehtovia. Kuka? Lassi Rautiainen Ikä: 55. Työ: safari-isäntä, luontokuvaaja, kirjakustantaja. Perhe: Articmedia on pieni perheyritys. Poikani Sami on päätoimisesti safareita organisoimassa ja sveitsiläinen vaimoni auttaa ranskan, italian ja saksan kielten kontakteissa sekä kokkaa. Myös Samin vaimo Anu on kesällä kokkina Kuikan kämpällä. Kaikkiaan minulla on neljä poikaa ja neljä lastenlasta. Unelma: Terveyttä, rakkautta ja velat pois ennen kuolemaa.

1/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 33 Mitä ihmettä? Vantaa järjestää jopa puoli vuotta vähemmän perusopetusta kuin naapurikuntansa Espoo. Opetusalan ammattijärjestö OAJ 1,30 Yrittäjät katsovat keskimäärin televisiota päivässä noin puolitoista tuntia. Palkansaajat katsovat televisiota yli kaksi kertaa enemmän. Baanalla Tapahtumia Hiihtämässä. Rantasalmen Yrittäjien joukkue erottui edukseen 6. tammikuuta hiihdetyssä Maakuntaviestissä. Harraste-tsemppiviesti hiihdettiin pilke silmäkulmassa ja suksihan luisti! Kuva: Savonmaa. Liukasta. Metropolialueen nuorten yrittäjien poppoo liukkaalla jäällä. Etelä-Suomen nuoret yrittäjät kokoontuivat tammikuun alussa Oulunkylän curlinghalliin. Mukana oli 25 Espoon, Helsingin, Vantaan ja Uudenmaan alueen nuorten yrittäjien hallitusten jäsentä. Kuva: Anni Onnela. LUMITALKOOT. Bror Bäckströmin parturiliike sijaitsee Uudenmaankadulla, jossa lumityöt on tehty tänä talvena luvattoman heikosti. Helsingin Yrittäjien reipas kaksikko teki ennen joulua mieluisan iskun hänen putiikkiinsa. Kuva: Jaana Tihtonen. Yksinyrittäjä ei ole yksin Etelä-Pohjanmaalla hemmotellaan yksinyrittäjiä omalla seminaaripäivällä. Yksinyrittäjän päivä järjestetään Kuortaneen Urheiluopistossa 26. tammikuuta kello 14 alkaen. Ohjelma aloitetaan vuodenvaihteen tuomilla muutoksilla taloushallintoon. Päivän aikana panostetaan myös hyvinvointiin ja opiskellaan, miten asiakkaat johdatetaan yrityksen luo. Illalla huvitellaan hohtokeilauksen pyörteissä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen carita.pankala@yrittajat.fi, 050 468 5011. Vahtivuoron vaihto Pohjois-Pohjanmaalla vietetään tiistaina 29. tammikuuta iltaa cocktailien merkeissä, kun Jorma Kortesoja luovuttaa puheenjohtajan nuijan uudelle puheenjohtajalle Lauri Mikkoselle. Kekkerit käynnistyvät klo 16 Radisson Blu -hotellissa Hallituskadulla. Ilmoittautumiset ppy@ yrittajat.fi Asta Rakentaja -messuilla on 300 näytteilleasettajaa Rakentajamessujen perjantain ammattilaispäivän ohjelmassa on tarjolla aiempaa enemmän ajankohtaista tietoa rakentamisen ja kiinteistöalan ammattilaisille sekä kiinteistöjen ja pientalojen korjaushankkeista vastaaville. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävillä messuilla on 8. 10. helmikuuta noin 300 näytteilleasettajaa. Messuilla käydään ajankohtainen homekeskustelu lauantaina paneelikeskustelun muodossa, jossa alan asiantuntijat nostavat esille aiheeseen liittyviä ongelmia ja ratkaisuja. Tampereen Messut järjestää Asta Rakentajat yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Puusuutarit ry:n kanssa. Hyväntekijät. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ja Lohtajan Yrittäjät järjestivät joulukuussa yhdessä Kokkolan Osuuspankin, Elisa Oyj:n sekä Keski-Pohjanmaan Taksiautoilijoiden kanssa, hyväntekeväisyyskonsertin Lohtajan kirkossa. Konsertin tuotot lahjoitettiin Keski-Pohjanmaan Keskussairaalan syöpäsairauksien osastolle. Täyttääkö yrityksesi pyöreitä vuosia? Läheta meille siitä vinkki: toimitus@yrittajat.fi Hämeessä gaalaillaan Hämeen Yrittäjien maakunnallinen yrittäjägaala järjestetään 9. helmikuuta Hämeenlinnan verkatehtaalla. Hulpeassa gaalassa on luvassa musiikkia, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren juhlapuhe, maakunnallisen yrittäjäpalkinnon jako, paikalliset palkinnot ja tietenkin maittava juhlaillallinen. Illallisen jälkeen nautitaan hiukan hilpeämmästä menosta ja jalalla voi laittaa koreasti Trace Element ja Petra -bändien tahtiin. Varaa lippusi perjantaihin 25. tammikuuta mennessä. Muistathan tumman puvun ja järjestönansiomerkit. Milloin: 9. helmikuuta kello 18 alkaen, Verkatehdas, Paasikiventie 2, Hämeenlinna Mukana myös: Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori yrittäjä suomi yrittäjä Sivistystä sinulle, yrittäjä. Suomennamme yrityssanastoa. Ilmainen raha Uusi vuosi ja uudet verovapaat osingot.

34 PARHAAT PALVELUT HOITOTUOLI YRITTÄJÄSANOMAT 1/2013 TULOSTINTARVIKKEITA TILITOIMISTOT HOITOTUOLI PROFEET S2 Valkoinen nahkatuoli, sähkö/mekaaninen, korkeuden säätö 56 120 cm, manuaalinen istuimen säätö 15, selkänojan säätö 90 131, kääntyy 180, paino 76 kg. 3 v. käytetty, ehjä ja virheetön. Helppohoitoinen! Hp. 1 200 (Hinta uutena 2 338 ) Puh. 0400 752 147 Kaikki taloushallinnon palvelut Helsingistä ja Lohjalta KÄÄNNÖSTYÖT, TULKKAUS Ota yhteyttä ja tule käymään! Kirjanpidot, tilinpäätökset, palkanlaskenta, veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto www.consista.fi www.paritilit.fi Palveleva käännöstoimisto YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE kaikki käännökset, kaikki kielet auktorisoidut/viralliset käännökset Helsinki 09-6225 715 Lohja 019-321 070 Kielipalvelu FILIAL Sinun paikallinen tilitoimistosi Puh. 0400 876 492 filial@filialappeenranta.fi www.filialappeenranta.fi Helsingissä on Consista Oy ja Lohjalla Paritilit Oy VIDEOTUOTANTOA PARHAAT PALVELUT VIDEOTUOTANTOA YRITYKSILLE ILMOITUSMYYNTI, KYSY TARJOUS! (UUSIMAA/E-SUOMI) TIEDUSTELUT: KARI SALKO 0400-604133 kari.salko@alma360.fi Kala Productions Oy Kaarle Lahdenpää 040-5518733 www.kalaproductions.fi TUOTANTO- JA LIIKETILAT Halleja yli 1000 kohteen kokemuksella. Myynti: Helsinki Lahti Turku,Pori,Rauma Tampere Kuopio Jyväskylä Seinäjoki Oulu Rovaniemi Lappeenranta Tehdas YRITYSSOVELLUKSET NetBaron Enemmän kuin ohjelmistoperhe Monipankki integroidusti NetBaron -sovellusperhe 040 570 7230 044 308 6944 050 348 6255 0400 863 578 0400 579 290 050 383 4034 050 465 4466 0400 927 920 0400 893 021 0400 151 656 040 146 7322 PARMACO PL 7, 79101 LEPPÄVIRTA 010 661 5400 myynti@parmaco.fi LISÄÄ PARMACO-HALLEJA www.parmaco.fi YRITYSSOVELLUKSET sähköinen taloushallinto palkanlaskenta pankkiliikenne integroidusti monipankki kotisivut ja verkkokaupat asiakkuudenhallinta myynninohjaus tarjousten hallinta tilausten hallinta materiaalinhallinta projektinhallinta ryhmäkalenterit tilan- ja ajanvarausjärjestelmä työajan seuranta työajan laskutus tuotannon- ja huollonohjaus ajopäiväkirja ja matkalasku Tutustu videoihin ja avaa testitunnukset www.netbaron. Testivoittaja NetBaron voitti arvostetun Tietokone-lehden testin, joka oli numerossa 8/2010. Mukana olivat lähes kaikki merkittävät selainpohjaiset sovellustoimittajat. Netbaron Solutions Oy Puh. 029 000 9015 myynti@netbaron. TUOTANTO- JA LIIKETILAT