[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö



Samankaltaiset tiedostot
HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

IIN MICROPOLIS OY Kuivaniemen bioselvitys. LOPPURAPORTTI / 16ENN E0001 Jouni Laukkanen, Tero Korhonen

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Biomassan energiakäyttö

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Ajan, paikan ja laadun merkitys ylijäämäenergioiden hyödyntämisessä. Samuli Rinne

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

Aurinkoenergia Suomessa

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

BIOENERGIAHANKE

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Bioenergian tukimekanismit

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Taksan määräytymisen perusteet

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio ) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Metsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella /Jarmo Rissanen

N:o Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

Matkaraportti Italian opintomatka

Energiaa ja elinvoimaa

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Lämmityskustannus vuodessa

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Pienet alle 4 MW yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto mahdollisuudet. Small less than 4 MW combined heat and power potentials

Lämpökeskuskokonaisuus

Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

TEKNOLOGIANEUTRAALIN PREEMIOJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSIA MARKKINOIHIN

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Mekrijärven pien- CHP:n opetukset. Professori Lauri Sikanen

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Hajautetun energiatuotannon edistäminen


Ryhtyisinkö lämpöyrittäjäksi?

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Transkriptio:

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy

Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja biomassa kattiloille Myös avaimet käteen toimituksia kattilalaitoksille Uniconfort biomassa kattilat: kuumavesi, höyry, kuumaöljy kokoluokka -> 6 MW asti

Pienen kokoluokan chp-tuotanto Pienimuotoinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto (chp combined heat and power) Pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannolla (Pien-CHP) tarkoitetaan yleensä pienvoimalaa, jonka sähköntuotantoteho on max 2 MW (MWe). Useita erilaisia teknologioita ja polttoaineratkaisuja Pienet prosessit haastavia Tehokkuus -> kannattavuus Sähköntuotannon hyötysuhde 10-30%, kokonaishyötysuhde parempi Suomessa hyvin vähän Pien- chp laitoksia alhaisen sähkönhinnan takia Italiassa sijaitsevan Unconfort Turboden Kuumaöljy- ORC prosessin pienoismalli 4 MWth + 1MWe

Pienen kokoluokan chp-laitokset

Pienen kokoluokan chp-laitokset - Diesel ja kaasumoottorit Kaasu tai nestemäiset polttoaineet Tehokas sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kaasutuslaitokset vielä osittain kehittelyvaiheessa Monimutkainen laitteisto ja korkeat investointikustannukset Mikroturbiinit Kaasuturbiini teholtaan 250kWe asti Yhteistuotanto kaasutus

Pienen kokoluokan chp-laitokset

Pienen kokoluokan CHP-laitokset Stirling-moottori Lämpöenergia muuntuu sähköksi ja lämmöksi välittäjäaineen avulla CHP-käyttö vielä kehittelyvaiheessa, mutta pidetään hyvin lupaavana ratkaisuna ORC- prosessi Monipuoliset polttoaineet; kiinteä, neste ja kaasu, myös jätelämpö Orgaaninen välitysaine muuntuu nesteolomuodon ja kaasun välillä Sähköä myös kuumasta vedestä Höyrymoottorit ja turbiinit Yleisimmin käytetty chp-ratkaisu Höyrymoottori alle 20 kwe - 1 MWe Sähköteho 10-20 % Edullinen investointikustannus Yksinkertainen prosessi Höyryturbiini yli 1 Mwe biomassan polttto

Tyypilliset tekniset ominaisuudet pienen mittakaavan chp-tuotannolle (lähde Gaia-Group) Diesel/ Kaasumoottori Mikroturbiini Striling-moottori ORC-turbiini Höyrymoottori Kapasitetti (kwe) 15-10 000 25-250 10-150 200-1 500 20-1000 Sähköteho (%) 30-38 15-35 15-35 10-20 10-20 Lämpöteho (%) 45-50 50-60 60-80 70-85 40-70 Kokonaisteho (%) 75-85 75-85 80-90 85-95 70-85 Lämmöntuotanto C 85-100 85-100, höyry 60-80 80-100 85-120 Elinika (h) 25 000-60 000 50 000-75 000 50 000-60 000 yli 50 000

TBK-hankkeeseen sopivat ratkaisut Höyry-prosessi Hyvät mahdollisuudet sähkön tuotannon suunnitelmallisuuteen Ajoitus Säädettävyys Luotettava tekniikka Perinteinen prosessi Komponeteille nopeat toimitusajat Huomioitava painelaitelain vaatimukset Kaukovalvonta mahdollista, mutta vaatii käytönvalvojan tarkastuskäynnit 84h välein ORC-prosessi Hyvä sähköntuotannon hyötysuhde Sopii monelle eri kattilatyypille, höyry, kuumaöljy, kuumavesi Kompakti yksikkö Vähäiset käyttö ja huoltokustannukset Suhteellisen uutta tekniikkaa Ei käyttökokemuksia pitkältä aikaväliltä Suurten lämpötilavaihtelujen alueilla (kiertoaineiden lämpötilankesto) Prosessilaitteiston tekniikan kesto Pitkät toimitusajat, tilauksesta n. 1,5v

2 MW CHP-laitos ehdotus- Höyryprosessin pääkomponentit Kattila Uniconfort G-180 Teho 2,1 MW Paine 20 bar Höyrymäärä 3000 kg/h Höytysuhde 85% Höyrymoottori Spilling sähköteho 220 kwe 400 V / 50 Hz Sisään 19bar, ulos 0,5 bar Lauhdutin, lämmönvaihdin, generaattori, syöttövesisäiliö, pumput Riippuen lämmöntuotannon määrästä, laitoksen yhteistuotannon (sähkö+lämpö) hyötysuhde vaihtelee 60-85% Höyryprosessi

Pien-CHP laitoksen kannattavuus Pienet chp-laitokset toimivat kaukolämpölaitoksina tuottaen samalla sähköä yleiseen tai suljettuun sähköverkkoon Oleellista kannattavuudelle on tarpeeksi riittävä ja tasainen lämmöntarve -> sähkön ja lämmön välisen tuotantosuhteen muuttaminen ei ole kannattavaa Kannattavuudeen edellytyksiä pien-höyrylaitokselle: Omaan käyttöön edullista polttoainetta Suhteellisen tasainen lämpökuorma -> pitkä huippukäyttöaika Tuottettu sähkö voidaan kuluttaa tuotantopaikalla -> suljettu verkko -> säästöt sähkönsiirtokustannuksissa

Kannavuuslaskelmat 2 MW höyrylaitokselle Höyrylaitoksen investoinnin kustannusrakenne Laskelmissa huomioitu kattilalaitoksen investointikustannukset ilman rakennusta ja sähköverkkoon liittymistä Kattila 25% Polttoainevarasto ja käsittelylaitteisto 25% Savukaasujen puhdistuslaitteisto 20% Höyryturbiini / moottori 15% Rakennus ja laitossuunnittelu 15%

Kannattavuuslaskelmien tunnusluvut Tunturikeskuksessa huippukäyttötunnit 4000 h/a Lämmön kysyntä 920 kw vuotuinen kasvu 3 % Kaukolämmön myyntihinta 67 /MWh vuotuinen hinnannousu maltillinen 1% Lämmön hinta voisi olla korkeampi kausiluonteisuuden takia, toisaalta matalampi hinta lisää uudisrakentajien halukkuutta liittyä verkkoon Sähkön myyntihinnaksi arvioitu 70 /MWh 2% vuosittaisella nousulla Nykyiset tuotannon tuet huomioitu Kannattavuus laskettu 20 vuoden ajalle 4 % korolla Kattilalaitoksen investointi 1,5 Milj. (sis. Komponentit ja asennukset, ei rakennusta) Kannattavuuden vertailu eri investointituki asteilla 0 %, 20 %, 40 %

Investoinnin kannattavuus - Nettonykyarvo 4000 h/a Lämmön kysyntä investoinnin alussa 920 kw Ilman suuria investointitukia investointi ei ole kannattava 1 000 000 500 000 0-500 000-1 000 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 20% tuki 40 % tuki ei tukea -1 500 000 Lämmön kysyntä investoinnin alussa 1200 kw kasvu 1% vuodessa 1400 kw asti -2 000 000 1 500 000 1 000 000 Lämmön kysynnän suuruus vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen 500 000 0-500 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 20% tuki 40 % tuki ei tukea Takaisinmaksuaika lynhenee -1 000 000-1 500 000-2 000 000

Investoinnin kannattavuus- Johtopäätöset Lämmön kysyntä määrää laitosinvestoinnin kannattavuuden Kysynnän ennustus tärkeää laitoksen kannattavuuden kannalta Tämän hetkisellä kysynnällä investointi ei ole kannattava Käyttöajan rajoittuessa pienelle aikavälille, lämmön kysynnän pitäisi olla laitoksen käynnistyksestä lähtien tarpeeksi suuri. Jos sähköä halutaan tuottaa maksimi määrä laitoksen on käytävä täydellä teholla joka tapauksessa. Uusien bioenergialaitosten investointituki parantaa laitoksen omistajan investoinnin kannattavuutta Tulevat muutokset uusituvan energian tukipaketissa tulevat myös vaikuttamaan investoinnin kannattavuuteen positiivisesti, riippuen syötetäänkö sähköä omaan vai kansalliseen verkkoon Puhdas bioenergia hyvä markkinointivaltti matkailijoille ja alueelle investointia suunnitteleville