Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori

Samankaltaiset tiedostot
TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

osakokonaisuus Projektipäällikkö Leila Mukkala

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Avoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Lapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Lapin aluehallintovirasto

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Johtoryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

PALKOn avoin seminaari

MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT - TYÖRYHMÄ I KOKOUS

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Hirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Liisa Niiranen, muutosagentti Lappi

SenioriKaste-hanke: kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola, kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti ja muistikoordinaattori Saara Bitter

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

Lapin maahanmuuttotilastoja

HYVINVOINTI HAKUSESSA RIIPPUVUUS RISKINÄ hanke Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä. Pohjois-suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kehittäjäasiakastoiminta

Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Vanhuspalvelut Inarissa ennaltaehkäisevä työ ja kuntoutus

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

Opiskeluterveydenhuollon valvonta

Kuvio 1. Kansalaisen osallisuuden kumuloituva kehä markkinayhteiskunnassa 2.

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueelliset vastuumuseot 2020

Palveluverkon löydöksiä Lapin alueella

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin alueen kaikenikäisten omaishoidon päivä Maakunnallisen omaishoidon tuen mallin kehittämistyön tulokset

Nina Peronius Projektipäällikkö

MAAOMAISUUS Vuosittain:

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Sote-johdon ja vanhustyön johdon työkokous Muutosagentin ajankohtaiskatsaus. Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O kärkihanke

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina

Transkriptio:

Muistisairaiden palveluneuvoja/ Muistikoordinaattori Palvelutiimi 9.6.2016 Saara Bitter

Kansantaloudellinen haaste Muistisairaudet aiheuttavat ikääntyneille ihmisille kaikista sairausryhmistä eniten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja ne ovat pääsyy ympärivuorokautiselle pitkäaikaishoidolle. Muistisairauksista kertyy myös eniten kustannuksia, joista suurin osa liittyy pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon: Sen kustannukset 80 % kokonaiskustannuksista. Tavat, joilla muistioireisten ihmisten tarpeisiin vastataan, vaikuttavat huomattavasti kustannuksiin. Näyttöön perustuvaan toimintaan pohjaavat pienetkin hoitokäytännön muutokset voivat vähentää hoidon kustannuksia ja parantaa elämänlaatua. http://www.thl.fi/attachments/rai/2008/laadukkaat_dementiapalvelut_opas_kunnill e_12032008.pdf

Kustannuksia Muistisairaan hoito maksaa keskimäärin 24 000 28000 euroa vuodessa. Vuonna 2010 hoidon keskimääräiset kustannukset olivat (Kansallinen muistiohjelma 2012-2020) kotihoidossa 19 000 euroa yhtä henkilöä kohti laitoshoidossa 46 000 euroa noin 80 % kustannuksista tulee ympärivuorokautisesta hoidosta Alzheimerin taudin ylimääräiset kustannukset yhden potilaan elinaikana ovat 170 000-200 000 euroa, kustannukset lisääntyvät tilan vaikeutuessa, seuraavat esimerkit ovat karkeita arvioita (Muistisairaudet/Duodecim/2010) yhden MMSE -pisteen menetys 1000 euroa/vuosi yhden CDR -asteen vaikeutuminen noin 10 000 euroa/vuosi Kokonaiskustannukset omaishoito mukaan lukien arvio 1.5-2.5 miljardia euroa/vuosi (Muistisairaudet/Duodecim/2010)

Kuopiossa tehdyt laskelmat arvioivat kustannusten olleen vuonna 2015 jopa 3.9 mrd (Raimo Sulkava) 7 % Suomen valtion 2015 budjetista 31 % STM:n budjetista 17 % kuntien sosiaali- ja terveystoimien käyttökustannuksista 2013 Tutkimusnäyttö ja kertyneet käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että huomiota tulee kiinnittää entistä enemmän sairauden alkuvaiheeseen ja tavoitteelliseen toimintakyvyn tukemiseen sekä muistioireisen ihmisen läheisten tukemiseen. Näin voidaan raskaimman hoidon aikaa lyhentää. AT:n riskitekijöihin puuttumalla, voidaan sairauden puhkeamista siirtää jopa 5 vuodella, puolittaisi sairauden ilmaantuvuuden yhden sukupolven aikana

Länsi-Pohjan alueen kuntien muistisairauslääkkeitä hakevien määrät 2014 ja 2015 (Kela, tilastot) 2014 2015 Lisäys Kemi 368 546 + 178 Keminmaa 105 140 + 35 Tervola 54 62 + 8 Tornio 230 296 + 66 Ylitornio 79 111 + 32

Lapin alueen kuntien muistisairauslääkkeitä hakevien määrät 2014 ja 2015 (Kela, tilastot) Enontekiö 24 26 Inari 104 146 115 Kemijärvi 97 115 133 Kittilä 106 133 62 Kolari 49 62 38 Muonio 22 38 23 81 Pelkosenniemi 18 23 108 Pello 77 81 103 Posio 100 108 778 Ranua 104 103 143 Rovaniemi 777 778 15 225 Salla 116 143 23 Savukoski 16 15 Sodankylä 208 225 Utsjoki 21 23

Kustannusvaikuttavuus Kansalliset suositukset suosittavat muistikoordinaattoritoiminnan käyttöönottoa, koska siitä on olemassa tieteellistä tutkimusnäyttöä. Myös kansainväliset tutkimukset antavat näyttöä koordinaattoritoiminnan ja siihen liittyvien räätälöityjen tukimuotojen tehosta mm. muistisairaiden ihmisten elämänlaatuun ja hyvinvointiin, omaisten jaksamiseen sekä laitoshoidon lykkääntymiseen. Näyttöä on saatu myös palvelujen käytön vähenemisestä ja kustannussäästöistä, kun palveluja on ammattitaitoisesti räätälöity ja kohdennettu kotona asuvien muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tarpeisiin. Kun kunta tai kuntayhtymä pystyy järjestämään muistioireisten kansalaisten ohjauksen, neuvonnan, tutkimukset, kuntoutuksen, palvelut ja hoidon tukeutumalla asiakaslähtöisiin prosesseihin ja toimintatapoihin, sillä on mahdollisuudet selviytyä ikääntyvän väestön aiheuttamasta palvelujen tarpeen kasvusta kohtuullisin kustannuksin.(luostarinen & Päivärinta on kirjassa Saila Sormunen & Päivi Topo (toim) Laadukkaat dementiapalvelut - opas kunnille Gummerus Kirjapaino, 2008, s 137 Muistikoordinaattoritoiminta vähensi merkitsevästi sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä (15.588 /omaishoitoperhe/vuosi vs. vertailuperhe 23.553 ). Erotus 7965 eur/ vuosi/ asiakasperhe! (Omaishoito yhteistyönä - Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus, Vanhustyön Keskusliitto, tutkimusraportti 14, 2006)

Kuinka muistikoordinaattorin/muistisairaiden palveluneuvojan toiminta voi vaikuttaa kustannusten kasvun hillintään? Ennaltaehkäisevillä toimilla: Ohjaus Neuvonta Tiedottaminen millä toimilla ihmiset itse voivat vaikuttaa muistisairauden ennaltaehkäisyyn. Aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voidaan siirtää 5-10 vuotta muistisairaiden määrä voisi jopa puolittua Diagnoosin jälkeinen säännöllinen seuranta ja ohjaus asiakkaan kotona Säännöllinen ohjaus ja tuki omaiselle Kriisitilanteiden ennakointi Palvelujen oikea-aikaisuus, etuisuuksien oikea-aikaisesta hakemisesta huolehtiminen Yleinen tiedottaminen Konsultaatiot ammattilaisille

Mihin kannattaa kustannusten säästämiseksi panostaa? Ennaltaehkäisyyn Alzheimerin taudin ilmaantuvuuden viivästyttäminen 5 vuodella puolittaa taudin vallitsevuuden väestössä 50 vuoden aikana Varhaiseen diagnosointiin Vain 1% kokonaiskustannuksista tulee dgprosessista Kallein muistipotilas on diagnosoimaton muistipotilas Muistisairauslääkitys voi viivästyttää laitoshoitoon siirtymistä jopa 8kk Varhaisella diagnosoinnilla ja nykyisillä lääkehoidoilla on mahdollista hidastaa potilaan siirtymistä vaikeaan taudin vaiheeseen jopa 5 kk Jo noin 10%:n vähentyminen pitkäaikaishoidon tarpeessa riittää nettosäästöjen syntymiseen

Lähteet: Kuntoutussuunnitelmaan ja nimettyyn tukihenkilöön Kuntoutukseen panostamalla voidaan ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä viivästää noin 2kk:lla Seuranta Hyvä seuranta voi viivästyttää laitoshoitoon siirtymistä 2kk:lla Intensiivinen, omaishoitajiin kohdistettu ohjaus ja neuvonta viivyttävät kaikissa muistisairauden vaiheissa olevien pitkäaikaishoidon tarvetta keskimäärin vuodella Yksinäisyyttä lievittämällä voidaan laitoshoidon aloittamista siirtää noin kuukaudella Sulkava R. Muistisairauksien taloudelliset vaikutukset. Erikoislääkäri 2006: 16 (5):217-220. Valtiovarainministeriö, http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2014/hallituksenesitys_tae_2014.jsp Martikainen, Janne Viramo, Petteri Frey, Hannu 2010: Muistisairauksien terveystaloudellinen merkitys. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim.

Alueellisen muistikoordinaattorin/ muistisairaiden palveluneuvojan tehtävänkuva: Kouluttaa muita organisaation työntekijöitä sekä vie ajankohtaista ja uusinta tietoa heille. Näin hoitopolkuun osallistujat pystyvät antamaan ajankohtaisen tiedon myös sairastuneille ja heidän läheisilleen. Hoitohenkilökunnan jatkuva koulutus ja tukeminen edesauttaa hoitajien työhyvinvointia ja suhtautumista muistisairaisiin asiakkaisiin Muistikoordinaattori tukee kotihoidon tiimejä muistisairauksiin liittyvissä erityiskysymyksissä Omaishoitajien kouluttaminen/valmentaminen muistisairauden eri vaiheissa Muistikoordinaattori on asiantuntija jolta voi kysyä, hän tukee, ohjaa, opastaa ja herättää innostusta muistiasioihin Alueellisten ensitietokurssien järjestäminen yhdessä muistihoitajien ja geriatrin kanssa Muistisairauksien ennaltaehkäisystä tiedottaminen mm. eri yhdistyksille ja järjestöille. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Vertaistukiryhmien vetäminen alueellisesti Kotikäyntityö

Muistikoordinaattori/ Muistisairaiden palveluneuvoja Muistikoordinaattorilla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon tai sosiaalialan ammattihenkilöä, jonka vastuulla on muistipotilaan hoidon koordinointi sekä ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa. (Käypä-hoito suositus, 2010) Muistikoordinaattorin tehtäviin kuuluu olennaisesti diagnoosin jälkeinen säännöllinen tilanteen seuranta ja yhteistyö potilaiden ja perheiden kanssa. Muistikoordinaattori huolehtii muistipotilaiden säännöllisestä avohoidon seurannasta, sen avulla pyritään estämään hoitoketjun katkeaminen.

Muistikoordinaattorin tulee kyetä ennakoimaan ja tunnistamaan ongelmatilanteita sekä huolehtia niiden ratkaisujen koordinointi. Muistikoordinaattori edustaa perheelle tuttua ja luotettavaa ammattilaista, jonka jatkuva tuki on keskeisessä roolissa ongelmatilanteen ratkaisuprosessin aikana. Tämä on erittäin tärkeää kotona asumisen jatkumisen kannalta. Muistikoordinaattori huolehtii omaishoitajan jaksamisesta. Muistisairauksien ennaltaehkäisystä tiedottaminen mm. eri yhdistyksille ja järjestöille.