26.3.2004 TILASTOKESKUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003
TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1.1.2003 31.12.2003 Sisällysluettelo sivu 1.Toimintakatsaus 1 2. Tuloksellisuuden kuvaus 6 2.1. Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus 6 2.2. Kannattavuus 19 3. Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitteenä annettavat tiedot sekä tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 25 3.1. Tilinpäätöslaskelmat 25 3.2. Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot 28 3.3. Tilinpäätöslaskelmien tarkastelu 37 4. Sisäinen valvonta 39 Allekirjoitus 40 LIITE Tilastokeskuksen johto-organisaatio
1(40) 1. Toimintakatsaus Muutokset säädöspuitteissa Tilastokeskus, organisaatio ja hallinto Tilastokeskuksen johtamisen kehittäminen Tilastokeskus tuottaa yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä sekä kehittää tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tilastokeskuksen toiminta-ajatuksena on yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemus tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Vuoden 2003 alusta tulivat voimaan laki tilastokeskuksesta annetun lain muuttamisesta (901/2002) sekä asetus tilastokeskuksesta (1063/2002). Lain muutoksella lakkautettiin Tilastokeskuksen johtokunta. Laissa säädetään myös siitä, millaisista asioista säädetään asetuksella ja millaisista asioista määrätään työjärjestyksessä. Asetus sisältää mm. säännökset johtokunnan korvaavasta neuvottelukunnasta sekä sellaisista pääjohtajan päätettävistä asioista, joista työjärjestyksellä ei voida siirtää päätösvaltaa muille viraston virkamiehille. Säädösmuutoksen johdosta tarkistettiin myös Tilastokeskuksen työjärjestys ja taloussääntö niitä vastaaviksi. Valtioneuvosto antoi 4.12.2003 eduskunnalle esityksen tilastolaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 pykälän muuttamisesta (HE 157/2003). Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen tilastolaki (62/1994). Siinä otetaan huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset kuten perustuslaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja henkilötietolaki. Vuonna 2003 annettiin tilastoalalla runsaat 30 EU-lainsäädännön piiriin kuuluvaa komission tai Euroopan Parlamentin ja neuvoston asetusta tai päätöstä. Näistä noin 20 koski Tilastokeskusta. Tilastokeskuksen organisaatio muodostuu yhdeksästä toimintayksiköstä ja pääjohtajaa avustavasta sihteeristöstä. Perusorganisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Muutamassa toimintayksikössä tarkistettiin sisäisiä vastuualuejakoja. Toimintavuoden keväällä käynnistyi Tilastokeskuksen strategista johtamista tukevan neuvottelukunnan työskentely. Valtiovarainministeriö nimesi Tilastokeskuksen pääjohtajan ja henkilöstön keskuudestaan valitseman edustajan lisäksi Tilastokeskuksen esityksestä kuusi muuta neuvottelukunnan jäsentä neljäksi vuodeksi. Ensimmäisenä toimintavuotena neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin Tilastokeskuksen toiminnan yleisen esittelyn lisäksi strategista ohjausjärjestelmää ja laatutyötä, toimintastrategiaa, viestintästrategiaa, sosiaalitilastostrategiaa, kansainvälistä yhteistyötä, strategista ympäristöseurantaa, tutkimuslaboratoriotoimintaa ja toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta. Tilastokeskuksen strategista perustaa vahvistettiin. Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin ja valmisteltiin toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen lähivuosien kehittämisen linjaukset. Toimintastrategiaa täydentävät viestintästrategia ja sosiaalitilastostrategia valmistuivat. Kansainvälisen toiminnan linjaukset päivitettiin. Strategisen johtamisen tukemiseksi käynnistetty Tilastokeskuksen toimintaympäristön systemaattisen seurannan projekti (Strategic Intelligence -hanke) eteni toteutusvaiheeseen. Strategisina kehittämishankkeina jatkuivat asiakassuhteiden kehittämisprojekti, tietovarastoajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämisprojekti ja osaamisstrategian toteutusprojekti. Strategisena viitekehyksenä käytetään
Toimintaympäristö ja tilastotiedon kysyntä Tilastotoimen johtaminen ja kehittäminen 2(40) kaikessa määräaikaissuunnittelussa ja seurantaraporteissa Balanced Scorecard kehikkoa ja mittaristoa. 1 Henkilöstötutkimus on osa Tilastokeskuksen johtamisen palautejärjestelmää. Vuotta 2003 koskevassa tutkimuksessa lisäosiona oli esimiestyö. Lisäosion aineiston on tarkoitus palvella myös loppuvuodesta asetettua johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektia. Kaikissa yksiköissä käytiin kehityskeskustelut ja esimiespalaute menettelyä käytti osa toimintayksiköistä. Vuodesta 2003 muodostui kolmas peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi Suomessa. BKT kasvoi vajaat 2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu oli lähes yksinomaan kotimaisen kulutuskysynnän varassa. Talouden heikko kasvu ja myös kasvun rakenne rajoittivat tietomarkkinoiden kysyntää. Kustannusten karsiminen leimasi edelleen yritysten ja organisaatioiden toimintaa. Talouden yleinen kehitys vaikuttaa tilastoalan toimintaympäristöön paitsi tiedon ja tietopalvelujen kysynnän myös julkisen talouden heikentyneiden rahoitusnäkymien kautta. Tätä taustaa vasten Tilastokeskuksen palvelujen kysyntä säilytti hyvin asemansa. Erityisesti kasvoi maksuttomien Internet-palvelujen käyttö. Maksullisten palvelujen kysyntä tuotoilla mitattuna säilyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna julkaisujen levikki hieman laski, mutta tulot kasvoivat. Tämä johtui yleisjulkaisujen onnistuneesta markkinoinnista. Myös tulot erityisselvityksissä ja rekisteripalveluissa kasvoivat hieman. Haastattelupalveluiden kysyntä laski edelleen. Tiedotusvälineiden kiinnostus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi edelleen korkealla, joskin Tilastokeskusta koskevien lehtileikkeiden määrä hieman laski. Tilastotietojen merkitys päätöksenteon perustana lisääntyi edelleen. Asiakasryhmittäin tarkasteltuna valtiosektori vähensi Tilastokeskuksen maksullisten palveluiden käyttöä ja kuntasektori lisäsi, joten julkisen sektorin osuus pysyi ennallaan. Samoin ennallaan säilyi elinkeinoelämän osuus. Tuloilla mitattuna asiakassektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kuntasektori. Keskeisiä asioita tilastotoimen kehittämisessä olivat edelleen yhtenäiset toimintaperiaatteet ja sähköinen asiointi. Tilastojen kehittämistä ja muita viranomaisten välisiä yhteistyökysymyksiä käsiteltiin 12 kansliapäällikkö/pääjohtaja-tason kokouksessa. Viranomaisten tiedonkeruun rationalisointi ja työnjakojen selkiinnyttäminen jatkuivat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Tieto2005-hankeeessa, opetushallinnon ammattikorkeakoulutuksen tiedonkeruuhankkeissa ja Suomen Pankin korkotilastojen uudistushankkeessa. Tilastotoimen kehittämisen kannalta muita keskeisiä yhteistyötahoja olivat Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (Juhta), jonka kanssa jatkettiin yhteistyötä sähköisen asioinnin edistämisessä ja julkisen hallinnon suositusten (JHS) valmistelussa ja perusrekisterien pitäjien yhteistyöelin (Rekisteripooli), joka jatkoi rekisterien yhteiskäytön lisäämiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen tähtäävää toimintaansa. 1 Luvun 2. tuloksellisuuden kuvauksessa tulostavoitteet on ryhmitelty tulossopimuksen rakenteesta poikkeavasti Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.
3(40) Tietotekniikka ja hallinto Tietotekniikan ja hallinnon kehittämisen painopisteitä olivat Tilastokeskuksen uuden tuotantomallin rakentamiseen tähtäävä työ ja tähän liittyen keskuskonesovellusten uudistaminen avoimeen ympäristöön sekä sähköisen tiedonkeruun ja jakelun kehittäminen. Tuotantomalli -hankkeen tavoitteena on uuden, digitaalisen tietovarastopohjaisen tuotantomallin määrittely, suunnittelu ja sen edellyttämän infrastruktuurin rakentaminen ja käyttöönoton tuki. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Tietoturvan kehittämisessä painopisteenä oli standardien mukaisen perusturvallisuuden määrittely. Tietoturva nousi aiempaa merkittävämmäksi asiaksi myös virusja roskapostien kasvun ja niiden torjumiseksi tarvittavan panostuksen vuoksi. Kansainvälinen toiminta Toiminnan rahoitus ja voimavarat Kansainvälisen yhteistyön painopiste oli edelleen EU:n tilastojärjestelmän kehittämisessä. Noin puolet kaikista virkamatkoista ja kokouksista, joihin Tilastokeskuksen henkilöstöä osallistui, oli EU-kokouksia. EU-yhteistyötä leimasivat jossain määrin Eurostatin johdon väärinkäytösepäilyt, jotka heijastuivat laajemminkin Euroopan tilastojärjestelmän toimintaan ja tilastovirastojen sekä Eurostatin väliseen yhteistyöhön. Tilastokeskuksen johto osallistui vakiintuneen tavan mukaisesti EU:n, YK:n Euroopan talouskomission (ECE), OECD:n ja Pohjoismaiden päällikkökokouksiin sekä joka toinen vuosi pidettävään kansainvälisen tilastoinstituutin (ISI) maailmankonferenssiin. Vuonna 2003 oli meneillään tai toteutettiin 39 konsultointiin liittyvää osaprojektia. Projektien määrä laski hieman edellisestä vuodesta, samoin projekteihin liittyvät konsultointimatkat ulkomaille ja opintomatkat Suomeen. Uusia konsultointihankkeita valmisteltiin. Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mikä on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2002. Summasta lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa, joka oli käytettävissä palkankorotuksiin ja kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön perustamiseen. Siten reaalisen käytettävissä olevan rahoituksen määrä aleni. Tilastokeskuksen vuoden 2002 aikana tapahtuneen rahoitusaseman heikentymisen ja vuoden 2003 tiukan kehyksen vuoksi tehtiin säästöpäätöksiä, joilla talous saatiin tasapainoon vuoden 2003 loppuun mennessä. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 38,1 milj. euroa (71 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siirtynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 3,0 milj. euroa. Siirtyvän rahan määrä oli noin 1,3 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuotena. Maksullisen toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 8,0 milj. euroa (15,0 % kokonaisrahoituksesta). Tuotot pienentyivät 67 000 euroa vuoteen 2002 verrattuna.
4(40) EU-rahoitusta saatiin 2,2 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 2 milj. euroa. Ulkopuolinen rahoitus muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten (mm. ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Tekes) kanssa. Toiminnan rahoitusrakenne 2001-2003 Toimintamenot 36 458 35 378 38 051 Siirtomääräraha 3 043 4 323 5 745 Maksullinen toiminta 4 170 8 008 8 075 8 347 2003 2002 2001 Ulkopuolinen rahoitus 3 152 4 068 1 000 euroa 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Ulkopuolinen rahoitus sisältää yhteistyöhankkeet valtion virastojen ja laitosten kanssa, kansainvälisen rahoituksen, EU-rahoituksen, työllistämisvaroin palkatut sekä korkeakoulujen harjoittelijarahoituksen. Menot vähenivät edellisestä vuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Suhteellisesti eniten vähenivät investointimenot. Tilastokeskus käytti 0,6 milj. euroa käyttöomaisuuden hankintaan vuonna 2003, mikä merkitsi investointien puolittumista vuoteen 2002 verrattuna. Investointimenoista pääosa, yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa, oli tietotekniikkahankintoja. Tietotekniikkainvestoinnit supistuivat huomattavasti edellisvuodesta. Vähennys oli suunnitelmien mukainen. Menojen rakenne 2001-2003 Palkkaus 34 345 35 083 33 063 Kulutusmenot 11 733 12 780 13 890 2003 2002 Investoinnit 640 1 202 1 615 2001 1 000 euroa 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Toimintayksiköille kohdennettiin juoksevan toiminnan rahoituksen lisäksi erikseen määriteltyihin kehittämisprojekteihin rahoitusta 1,4 milj. euroa. Rahoitusta käytettiin tilastojen sopeuttamiseen EU-säädösten vaatimuksiin, tuotteiden ja palvelujen
5(40) kehittämiseen sekä tuotannon järjestelmien kehittämiseen. Kehittämisprojektien erillisrahoituksen määrä putosi edellisestä vuodesta yli 2 milj. eurolla. Tilastokeskuksen henkilöstön määrä muunnettuna henkilötyövuosiksi oli toimintavuonna 886 henkilötyövuotta, joista maksullisella toiminnalla rahoitettiin 114, toimintamenoista 705 ja ulkopuolisella rahoituksella 66. Lukuihin sisältyy haastattelijoiden työpanosta 116 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä vuodesta kaikkiaan 55 henkilötyövuodella eli noin 6 prosentilla. Henkilötyövuosien väheneminen oli seurausta talouden tasapainottamiseksi tehdyistä säästöpäätöksistä. Tiukan taloustilanteen vuoksi uusien hankkeiden käynnistämistä rajoitettiin, mikä osaltaan vähensi rekrytointeja. Määräaikaisissa tehtävissä olevia henkilöitä puolestaan vakinaistettiin mahdollisuuksien mukaan. Toimintavuonna määräaikaisen henkilöstön osuus väheni alle 10 prosenttiin kuukausipalkkaisen henkilöstön lukumäärästä. Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2001-2003 Rahoitus Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä 2001 2002 2003 2001 2002 2003 2001 2002 2003 Toimintamenot 655 655 623 94 87 82 749 742 705 Maksullinen 103 104 93 21 26 21 124 130 114 Ulkopuolinen 68 62 53 9 7 13 77 69 66 Yhteensä 826 821 770 124 120 116 950 941 886
6(40) 2.Tuloksellisuuden kuvaus 2 2.1. Vaikuttavuus, taloudellisuus ja tuottavuus 2.1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tietovarantojen relevanssi ja laatu Vuoden 2003 tulossopimuksessa Tilastokeskukselle oli asetettu tavoitteeksi, että Tilastokeskus tuottaa nykyisin voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten sekä kansallisten tarpeiden edellyttämät tilastot ja palvelut, toteuttaa tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja jatkaa meneillään olevia EU-hankkeita sovittujen siirtymä-aikojen puitteissa. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon uudistus ESA-95 mukaiseksi jatkuu vuoden 2003 maaliskuun loppuun ja matkustustaseen ja palvelujen ulkomaankaupan tilastojen kehittäminen vuoden 2003 loppuun. Palvelualojen hintaindeksijärjestelmän sekä julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen jatkuvat vuoden 2005 loppuun. Mikäli tarvittava lisärahoitus lisätalousarvion kautta varmistuu, käynnistetään Kioton sopimuksen mukainen kasvihuonekaasuinventaarion tuottaminen. Jatkuvaluonteisesti parannetaan tietovarantojen monikäyttöisyyttä menetelmätyöllä, käsitteitä standardoimalla ja aineistoyhdistelyillä. Tulossopimuksessa mainitut tietovarantojen relevanssia ja laatua koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin eikä niissä esiintynyt merkittäviä ongelmia. Taloudellisen tilanteen tiukkuus kuitenkin vaikutti uusien hankkeiden käynnistämiseen ja hidasti joitakin meneillään olevia hankkeita. Euroopan unionin tietotarpeita ja velvoitteita koskevat hankkeet on pyritty Tilastokeskuksen toiminnassa sovittamaan mahdollisimman hyvin yhteen kotimaisten tarpeiden kanssa. Toimintavuotena käynnistyi mm. EU:n lakisääteisen tulo- ja elinolotutkimuksen (EU-SILC) integrointi tulonjakotilastoon. Pääosa uudistuksista kohdistui tilastojen kuvausalueen laajentamiseen mm. palvelualoilla sekä indekseissä perusvuoden vaihdoksen yhteydessä tehtäviin painorakenteen tarkistuksiin. Lähettämisohjelman mukainen kansantalouden tilinpidon ESA-95 uudistus saatiin loppuun. Kolmas vaihe (kiinteähintaisten menetelmien kehittäminen) käynnistettiin ja joulukuussa valmistui tilinpidon uuden menetelmän mukainen kiinteähintaisten laskelmien testiversio. Alkuvuodesta toimitettiin Eurostatiin tilinpidon hinta- ja volyymimenetelmäkuvaus. Palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa tiedonkeruu ja laskenta etenivät suunnitellusti. Lopulliset tiedot toimitettiin Suomen Pankille aikataulun mukaisesti. Rajahaastattelututkimusta jatkettiin Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Palvelujen tuottajahintaindeksijärjestelmän laajentaminen jatkuu noudattaen Eurostatin ja OECD:n toimialoja koskevaa prioriteettilistaa. Säännöllisen keruun piirissä on 13 toimialaa. Indeksien julkistaminen oli tarkoitus aloittaa lokakuussa, mutta tietojenkäsittelyjärjestelmän uudistamistarpeen vuoksi julkistamisen aloittamista päätettiin siirtää myöhemmäksi. Talous- ja rahaliiton edellyttämistä tilastojen nopeutushankkeista jatkui julkisyhteisöjen neljännesvuositilastojärjestelmän kehittäminen. Vuoden mittaan aineistotoi- 2 Toimintavuodelle vuoden 2003 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu.
7(40) mitukset Eurostatille jatkuivat ja laajenivat. Välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) koelaskelmien tulokset ja suositukset jatkotyöstä valmistuivat ja rahoitustilastoasetuksen mukainen tietojen määrittely ja järjestelmän rakentaminen jatkui. Vuoden 2000 väestö- ja asuntolaskenta valmistui. Julkaisu ilmestyi loppuvuodesta ja siihen sisältyi katsaus tulosten luotettavuudesta. Vuoden 2003 eduskuntavaalien tilastopalvelut toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Perusvuoden muutokset (2000=100) saatiin loppuun toimintavuotena kaikissa yritystoimintaa kuvaavissa indekseissä. Osassa hintaindeksejä ja ansiotasoindeksissä perusvuoden muuttamiseen tähtäävät uudistukset jatkuvat. Uudistuksia hidasti atkresurssien puute. Toimialaluokituksen uudistukset (TOL2002) valmistuivat kaikissa yritysten suhdannetilastoissa. Tilastojen laadun parantamishankkeita toteutettiin mm. kehittämällä haastatteluprosessin laatujärjestelmää ja esitestauttamalla lomakkeita Tilastokeskuksen SurveyLaboratoriossa. Työvoimakustannustilaston ja työvoimakustannusindeksin luotettavuudesta tehtiin erilliset arviot sidosryhmien kanssa. Yritysaineistojen yhteiskäytön tehostamiseksi asetettiin loppuvuodesta kolmen toimintayksikön yhteinen projekti, jossa tavoitteena on mm. sopia yhtenäisistä aineistojen käsittelysäännöistä sekä kartoittaa ja poistaa päällekkäisiä rutiineja. Valtioneuvoston hyväksyttyä periaatepäätöksen ilmastopolitiikan järjestämisestä valtionhallinnossa aloitettiin inventaarioyksikön perustaminen Tilastokeskukseen. Henkilöstön rekrytointi aloitettiin eduskunnan myönnettyä laitosta varten voimavarat lisätalousarviossa. Toiminta käynnistyi loka-marraskuussa. Taloudellisista syistä tiedusteluja on ohennettu osassa yritystiedusteluja. Hyödyketilastoissa ja eräissä muissakin tilastoissa valmisteltiin tiedonkeruun keventämistä lähinnä menetelmällisin keinoin. Työvoimakustannusten ja palkkarakennetilastojen alueella kehitettiin laskentamalleja, joilla tähdätään aineistojen monikäyttöisyyteen. Toimintavuotena valmistui myös Tilastokeskuksen sosiaalitilastostrategia, jossa käsitellään kokonaisvaltaisesti sosiaalitilastojen lähivuosien haasteita, kehittämisen painopisteitä, työnjakoja ja tilastoinnin sopeuttamista resurssien rajallisuuteen. Tilastokeskuksen tunnettuus ja julkisuuskuva Tunnettuus ja julkisuuskuva pyritään säilyttämään vähintään nykyisellään. Tilastokeskuksen tunnettuus sekä kuva luotettavista ja puolueettomista tilastoista säilyivät vahvana sekä Tilastokeskuksen joka toinen vuosi teettämässä tunnettuustutkimuksessa että kuukausittaisen lehtileikkeiden seurannan perusteella. Tunnettuus tutkimuksen tulokset valmistuivat keväällä. Tilastokeskuksen ilmoitti tuntevansa 87 prosenttia haastatelluista, 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Luottamus Tilastokeskuksen tilastojen luotettavuuteen ja puolueettomuuteen vahvistui hieman, samalla kun kriittisyys tuotettujen tietojen tarpeellisuuteen hieman kasvoi. Suurimmat muutokset koskivat tilastotietojen etsintäpaikkaa. Noin 45 prosenttia vastasi, että etsisi tilastotietoja ensisijaisesti Internetistä. Lisäys kahden vuoden takaiseen oli 10 prosenttiyksikköä. Tilastokeskus pyrkii vahvistamaan julkisuuskuvaansa luotettavana ja puolueettomana tilastontuottajana myös viestinnällisin keinoin. Toimintavuotena valmistuneessa viestintästrategiassa määritellään Tilastokeskuksen tavoiteprofiili, jonka on tarkoitus ohjata kaikkia Tilastokeskuksen viestinnän osa-alueita. Tavoiteprofiilinsa mukaan Tilastokeskus on luotettava, jatkuvasti uudistuva ja tehokkaasti palveleva.
8(40) Tilastokeskuksen tilastoja koskevien lehtileikkeiden määrä laski toimintavuonna hieman 3. Samoin laski kriittissävyisten leikkeiden määrä, joka oli poikkeuksellisen alhainen. Leikeseuranta 2001 2002 2003 Leikkeitä, kpl 3 329 3 292 3 087 niistä: kriittisiä, % 3,4 2,5 1,8 Kirjoitetuimpia aiheita olivat vuoden mittaan työttömyysluvut, väestömuutokset ja muuttoliike alueittain, palkat, autojen ja asuntojen hinnat, liikennekuolemat ja rikollisuus. Ajankohtaansa liittyen keväällä kirjoitettiin mm. eduskuntavaaleista ja loppuvuodesta työpäivien määrän vaihtelun BKT-vaikutuksista. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain nollasta kahdeksaan. Kriittissävyisesti kirjoitettiin lähinnä työttömyystilastoista. Työttömyystilastoja koskevaan keskusteluun liittyen Tilastokeskus laati raportin opiskelijoiden työllisyydestä ja työttömyydestä ja julkaisi sen helmikuussa. Kesäkuussa kirjoitettiin kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen tarkentumisesta ja neljännesvuositilinpidon tiedotteessa ilmenneestä virheestä. Kansainvälinen vaikuttavuus Vaikutetaan käytettävissä olevin keinoin EU:n tilastosäädösten valmisteluun, tuodaan esille Suomen vahvuuksia kansainvälisissä yhteyksissä ja seurataan Suomen sijoittumisia tilastoalan kansainvälisillä ranking-listoilla. Jatketaan Suomen EUkannanottojen valmistelua ja yhtenäistämistä mm. tilastotoimen EUyhteistyöryhmän avulla. Tilastokeskus on priorisoinut toiminnassaan EU-säädösten mukaiset kehittämishankkeet ja on toistaiseksi pystynyt noudattamaan sovittuja aikatauluja. Edellä sivuilla 6-7 on raportoitu keskeisten EU-hankkeiden etenemisestä. Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset lähivuosille päivitettiin keväällä. Näiden pohjalta käynnistettiin myös viraston sisäisten kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimintojen kehittäminen (mm. tiedottaminen, koulutus). Tilastokeskus osallistui toimintavuotena kaikkiaan seitsemän EU:n tilastosäädöksen valmisteluun ja käsittelyyn neuvoston työryhmissä. Keskeisimpiä neuvostossa käsiteltäviä asioita olivat asetusehdotukset työvoimatutkimuksen muuttamisesta, julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisesta rahoitustilinpidosta, maksutaseesta, tietoyhteiskuntatilastoista ja vuosittaisesta terästilastosta. EU-yhteistyöryhmä käsitteli näitä kaikkia sekä tilannekatsausta EU-tulevaisuuskonventin työhön. Tilastokeskus pyrkii vaikuttamaan EU:n piirissä tehtävään tilastojen kehittämiseen osallistumalla myös useaan EU:n kokonaan tai osittain rahoittaman tilastojen kehittämisen pilottihankkeeseen sekä EU:n viidennestä tutkimuksen puiteohjelmasta osarahoitettuihin tilastollisten menetelmien kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Tilastokeskus voitti EU-kuluttajabarometrin Suomea koskevan tarjouskilpailun. Sopimus koskee vuosia 2003-2008. Eurostatin syksyllä tekemässä vertailussa Suomi sijoittui ensimmäiselle sijalle yritysten lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) soveltamisessa. Suomi oli myös ainoa maa, jolle ei ollut tarpeellista laatia kansallista toimenpideohjelmaa nykyisen asetuksen täydellisen soveltamisen saavuttamiseksi. Tilastokeskus sai positiivista palautetta myös Eurostatille toimittamiensa kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen laadukkuudesta, esiintymisistään hintaindeksien kansainvälisissä ryhmissä ja tietoyhteiskuntatilastojen kehittäjänä. Kansainvälistä kysyntää on edelleen ollut koulutuksella (rekistereiden ja hallinnollisten aineistojen käyttö tilastojen laadinnassa) ja tilastotoimen kehittämisellä. 3 Luvuissa eivät ole mukana puhtaat STT:n välittämiin teksteihin pohjautuvat leikkeet.
2.1.2. Asiakasvaikuttavuus 9(40) Kansainvälisen konsultoinnin alueella jatkuivat sovittujen ohjelmien mukaiset hankkeet Baltian maiden ja Venäjän kanssa. Loppuvuodesta järjestettiin Baltian maiden kanssa kymmenen vuotta jatkuneen, lähialuerahoituksella toteutetun yhteistyön arviointiseminaari. Lähialueyhteistyö on vähitellen päättymässä ja korvautumassa uusilla muodoilla. Venäjän kanssa solmittiin vuoden lopulla vuosia 2004-2005 koskeva yhteistyöohjelma. VM:n johtamat Puolan julkista rahoitusta ja Tšekin tasavallan keskushallintoa koskevat twinning-hankkeet valmistuivat. Saksan tilastoviraston johtama Puolan tilastotoimen kehittämishanke jatkui. Uusina kohteina käynnistyivät Slovakian tilastoviraston aluetietokantoja koskeva EU -twinninghanke ja Italian tilastoviraston johtama, IMF:n rahoittama Albanian kansantalouden tilinpitoa koskeva hanke. Muutama yksittäisiä tilastoalueita koskeva hanke saatiin päätökseen. Valtion tilastotoimen tuloksellisuus Tuloksellisuuden parantamiseksi jatketaan tiedonkeruiden rationalisointia ja työnjakojen selkiinnyttämistä. Samoin jatketaan hallinnonalojen välisten siirtojen valmistelua yhteistyöhankkeina tehtävien tilastojen vakinaistamiseksi. Kehitetään Suomen Virallista Tilastoa yhdessä muiden SVT-tuottajien kanssa sovitut laatukriteerit täyttävänä sarjana. Tavoitteena on, että vuonna 2005 kaikissa SVT-julkaisuissa on laatukriteereiden mukaiset tuoteselosteet. Suomen Pankin kanssa yhteistyö jatkui tiiviinä sekä työnjakojen selkiinnyttämisen merkeissä että yhteishankkeina. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjaisen Tieto2005 työryhmän ehdotukset hallinnonalan kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmästä valmistuivat loppuvuodesta. Opetusministeriön asettamassa työryhmässä selvitettiin mahdollisuuksia purkaa ammattikorkeakoulujen päällekkäistä tiedonkeruuta ja erillistiedustelujen yhdistämistä Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin. Työnjakoa tarkistettiin opetushallinnon kanssa erityisopetuksen osalta ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa televiestintätilaston osalta. Näitä koskevat siirrot toteutettiin vuoden 2003 alusta. Tilastokeskuksen nimeäminen kasvihuonekaasuinventaarioyksiköksi selkiinnytti merkittävällä tavalla Tilastokeskuksen ja ympäristöhallinnon välistä työnjakoa. Vuosiksi 2003-2005 asetetun, eri tilastontuottajista koostuvan Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnan työ käynnistyi. Toimintavuoden aikana inventoitiin Tilastokeskuksen ja muiden Suomen Virallisen Tilaston tuottajien SVT julkaisut. Laatukriteerit ja laatuselostus vahvistettiin ja sovittiin SVT -julkaisujen hyväksymismenettelystä. Myös SVT verkko-hankkeen suunnitelma ja alustava markkinointisuunnitelma tehtiin. Palvelukykyä kehitetään parantamalla asiakassuhdejohtamista. Laaditaan verkkopalvelustrategia. Kehitetään tuotekehityksen menettelytapoja. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Asiakastoimitusten täsmällisyyttä lisätään. Runsaat 10 vuotta käytössä ollut Asiakastyytyväisyyden mittaus-menetelmä ajanmukaistetaan. Asiakkuuksien johtoryhmä aloitti työnsä jatkona alkuvuodesta valmistuneelle asiakassuhdejohtamisen projektille. Vuoden mittaan valmistuivat esitykset Tilastokeskuksen strategisista ja avainasiakkuuksista sekä toimintamalleista, joilla asiakkuuksia konkreettisesti kehitetään. Näiden pohjalta strategisille - ja avainasiakkaille nimettiin asiakasvastuuhenkilöt ja segmenttivastaavien työn tueksi valtio-, paikallishallinto-, yritys-, oppilaitos- ja tutkimussegmenttitiimit. Verkkopalvelustrategian valmistelu kytkettiin toimintastrategian päivitykseen. Tämä sekä toimintastrategiaa tarkentavat verkkopalvelujen kehittämisen linjaukset
10(40) valmistuivat syksyllä. Rinnan näiden kanssa käynnistyi Tilastokeskus.fi - kokonaispalvelun rakenteen ja graafisen ilmeen uudistaminen. Tilastokeskus liittyi JULHA -hakemistoon. Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Maksuttomien verkkopalvelujen tarjonta lisääntyi toimintavuotena vain hieman. Uusia palvelukokonaisuuksia ei toimintavuotena avattu. Useimmissa palveluissa sisällön määrä taulukoina tai kaavioina mitattuna säilyi ennallaan. Vain muutaman palvelun sisältö laajeni. HTML-sivujen määrä lisääntyi, joskin vähemmän kuin edellisenä vuotena ja vähemmän kuin tavoitteeksi oli asetettu. StatFin palvelun tarjonnalle asetetut tavoitteet ylittyivät. Maksuttomien verkkopalvelujen kysyntä jatkui useimmissa palveluissa voimakkaana. Internet -palvelun pääsivustoilla kuukausittaisten vierailujen määrän kasvu yli 40 prosentilla ylitti noin10 prosenttiyksiköllä edellisvuotisen kasvun. Kaikkiaan eri palvelujen käyttö kehittyi varsin epätasaisesti. HTML-sivujen tiedostohaut kasvoivat selvästi tavoitteita enemmän, kun taas StatFin palvelun vierailijamäärät tavoitteita vähemmän. Suosituimpia palvelukokonaisuuksia olivat kuukausittaisilla vierailumäärillä mitattuna Tilastouutiset (39 279), StatFin (33 390), Suomi lukuina (31 186) ja Luokitukset (22 226). Suomi lukuina palvelua lukuun ottamatta muiden edellä mainittujen käyttö lisääntyi useilla kymmenillä prosenteilla edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja Suomi lukuina palvelunkin käytön lisäys oli yli kymmenen prosenttia. Uusina maksullisina palveluina käynnistyivät Yritysrekisterin kunnittainen toimipaikkatilastopalvelu (KunTo) ja väestötilastokokonaisuuteen kuuluva muuttaneiden taustatiedot. AlueOnline -palvelussa lisättiin kaavioiden määrää ja IBS News -palvelussa uutisten lukumäärää. Muutoin palvelujen tarjonta säilyi ennallaan. Maksullisten palvelujen käyttö käyttäjäsopimuksilla mitattuna kasvoi lähes 17 prosenttia ja oli vuoden lopussa 1871 kappaletta. Käyttäjäsopimukset ovat organisaatiokohtaisia, jolloin todellisten käyttäjien lukumäärä on suurempi kuin käyttäjäsopimusten. Verkkopalvelujen tavoitteet ja toteumat 2002 2003 2003 02/03 toteuma tavoite toteuma muutos-% HTML-sivujen tarjonta, kpl 29 800 36 000 34 600 16,1 tiedostohaut, kpl/vrk 43 892 50 000 54 798 24,8 StatFin taulukoita, kpl 394 390 399 1,3 StatFin soluja, milj. kpl 567 575 722 27,3 vierailijoita, kpl/kk 12 571 25 000 15 209 21,0 Internet-palvelu yhteensä vierailuja, kpl/kk 173 176-244 431 41,1 maksullisia palveluita, kpl 15-17 maksull. palvelujen käyttösop., kpl 1602-1871 16,8 Julkaisutoiminta. Toimintavuoden painettujen julkaisujen määräksi suunniteltiin 138 julkaisunimikettä, mikä oli 9 kappaletta vähemmän kuin vuonna 2002. Nimikkeitä valmistui tavoitteen mukaiset 138 kappaletta. Tähän sisältyi myös edelliseltä vuodelta siirtyneitä julkaisuja. Internet-julkaisujen tavoitteeksi asetettiin 36 kappaletta vuonna 2003. Internetjulkaisuja ilmestyi 37 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli merkittävää. Painettujen julkaisujen levikin arvioitiin laskevan yli 25 prosenttia. Yleisjulkaisujen lisääntyneen myynnin ansiosta levikki laski vain runsaat viisi prosenttia. Asiakkaiden siirtyminen lisääntyvästi käyttämään maksullisia ja maksuttomia verkkopalveluja ei siten toimintavuonna vähentänyt odotusten mukaisesti julkaisujen levikkiä kokonaisuudessaan. Levikissä tapahtui kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Useiden
2.1.3. Prosessit ja rakenteet 11(40) yleisjulkaisujen myynti kasvoi olennaisesti, onnistuneen markkinoinnin ansiosta. Sen sijaan monien aihealueittaisten julkaisujen levikki laski. Julkaisutoiminnan täsmällisyys lisääntyi. Tiedotepoikkeamia oli toimintavuonna yhteensä 41, kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vajaa puolet (18 kpl) näistä oli sellaisia, joissa julkaisuista ei oltu ilmoitettu etukäteen julkistamiskalenterissa. 14 ilmestyi myöhässä ja 9 etuajassa. Julkaisutoiminnan tavoitteet ja toteumat 2002 2003 2003 02/03 toteuma tavoite toteuma muutos % Julkaisunimikkeitä, kpl 142 138 138-2,8 Internetjulkaisuja, kpl 24 36 37 54,2 Julkaisujen levikki, kpl 61 585 55 000 58 258-5,4 Lehdistötiedotteita, kpl 299 293 292-2,3 Tiedotepoikkeamia, kpl 51-41 -19,6 Asiakaspalautekanavan (Anoppi) kautta palautteita tuli 363 kappaletta (edellisenä vuotena 213 kappaletta). Kriittisten palautteiden määrä oli 26 prosenttia (edellisenä vuotena 34%). Asiakaspalautteiden määrän lisäyksestä osa johtui siitä, että asiakaspalautetta on keskitetty Anoppiin. Tutkimustoimintaa palvelevan tutkimuslaboratorion toiminta vakiintui ja käyttö lisääntyi. Toimintavuoden aikana tutkimusbaboratoriossa työskenteli 17 vierailevaa tutkijaa (edellisenä vuotena kuusi). Asiakastyytyväisyystutkimus kilpailutettiin ja toteutettiin uudistetulla menetelmällä. Tilastokeskuksen yleisarvosanaksi tuli 8,2 kouluarvostelulla (edellisenä vuonna 8,3). Yleisarviossa lojaalisuus Tilastokeskusta kohtaan oli hyvällä tasolla, mutta tutkimuksen mukaan hyötyä asiakkaalle ei pystytty tuottamaan siinä määrin, kuin asiakkaat odottavat. Kehittämiskohteina esitettiin yhteistyökumppanuuden lisäämistä, pidemmälle menevää räätälöintiä ja asiakkaan tarpeiden peilaamista. Myös tiedottamista mm. uutuuksista kaivattiin. Tilastokeskuksen yrityskuvaa ja palveluhalua pidettiin hyvänä. Reagointikyvyn ja kustannustehokkuuden toivottiin parantuvan. Vuoden mittaan Tilastokeskus onkin jo käynnistänyt pidemmän aikavälin runkosopimusten valmistelun valtionhallinnon avainasiakkaiden kanssa. Tietovarasto-ajatteluun perustuvan tuotantomallin kehittämistä jatketaan seuraavien vuosien ajan. Aikataulu, muutoksen laajuus ja tietojärjestelmien integrointiaste ovat riippuvaisia tuotantomallin kehittämiseen ja tietojärjestelmien uudistamiseen kohdennettavissa olevista voimavaroista. Osana tuotantomallihanketta kehitetään tiedonkeruuta ja jakelua. Samoin jatketaan systeemityön menetelmien kehittämistä. Sähköisen tiedonsiirron käyttöä lisätään koko tuotantoketjussa. Tavoitteena on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikilla niillä tiedonantajilla, jotka toimittavat tietoja lomakkeilla, on myös sähköisen tiedonsiirron mahdollisuus. Julkaisutuotannon digitalisointihanketta jatketaan vuoteen 2006 saakka. Sähköisen asioinnin tietoturvallisuutta parannetaan. Uudistetaan tietojärjestelmiä tavoitteena luopua vanhanaikaisiksi käyneistä ohjelmistoista ja keskuskoneesta. Ideal Datacomia käyttävät tietojärjestelmät uudistetaan ja siirretään avoimeen ympäristöön vuoden 2004 loppuun mennessä. Muilta osin keskuskoneesta arvioidaan voitavan luopua vuoden 2009 lopussa. Tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Dokumentaatiota ja arkistointia parannetaan. Työ jatkuu useita vuosia. Kehittämishankkeet projektoidaan ja niiden läpimenoaikoja lyhennetään parantamalla suunnittelua. Toiminta on jatkuvaa.
12(40) Tuotantomalliprojekti eteni pääosin suunnitelmien mukaisesti. Vuonna 2003 tuotantomallityössä painopisteenä oli erilaisten ohjelmistotuote-, väline- ja menetelmäkartoitusten tekeminen. Kehitettyjä menetelmiä ja tekniikoita päästiin pilotoimaan ja hankittujen työkalujen (mm. SuperStarII) käyttöönotto aloitettiin virastotasolla. Myös systeemirekisteri toteutettiin keskeisiltä osiltaan ja systeemityön ohjeistoa täydennettiin. Toimintavuotena sähköisen tiedonkeruun lisäämisessä edistyttiin merkittävästi. Sähköinen tiedonkeruu laajennettiin koulutustilastoissa lukioiden ainevalintoihin. Vuokratiedustelussa uudistettiin keruutapa (työvoimatutkimuksen haastattelujen yhteydessä) ja keruufrekvenssi. Kunta-alan palkkatilaston keruu ollaan siirtämässä kokonaan sähköiseksi. Yritysten suhdannetilastoissa vuonna 2002 aloitetut sähköisen keruun järjestelmäuudistukset ovat siirtyneet tuotantokäyttöön. Liiketoiminnan kuukausitilastossa siirryttiin MAVA-aineistojen linjasiirtoon. Myös yritysten rakennetilastoissa käynnistyi sähköiseen keruuseen siirtymisen hanke. Hanke koskee useita tilastokokonaisuuksia. Sähköisessä tiedonkeruussa on muotoutumassa kaksi tapaa. Suhdannetilastoissa, joissa kysyttävien tietojen määrä on suppea, käytetään Tilastokeskuksen itse tekemiä web -lomakkeita. Laajemmat keruut toteutetaan operaattorivälitteisesti. Kuntien taloustilaston tiedonantajapalaute muokattiin sähköiseksi palveluksi. Viranomaisten tilinpäätössanoman käyttö ei juurikaan lisääntynyt toimintavuotena. Myöskään sanoman yhteinen kehittäminen verohallinnon, PRH:n ja Tilastokeskuksen kesken ei edennyt. Sähköisen tiedonkeruun ja palvelun kehittämistä jatkettiin myös kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Kansainvälinen tiedonkeruuhanke CODACMOS käynnistyi. Siinä Tilastokeskuksen panos keskittyy tiedonkeruun metatietojen käytön kehittämiseen. Julkaisutuotannon digitalisointihanke on edennyt suunniteltua aikataulua nopeammin. Painoliikenne toimii jo lähes kokonaan sähköisesti ja kuukausi- ja neljännesvuositilastoissa käytetään enimmäkseen standardin mukaisia word-pohjia. Tietojärjestelmien avoimeen ympäristöön siirtämistä koskevat hankkeet etenivät pääosin suunnitelmien mukaisesti. Hankkeet ovat osa tuotantomallihanketta. Aikataulussa on pysytty siten, että suunnitelmat IdealDatacomista luopumiseksi vuoden 2004 loppuun mennessä voidaan toteuttaa. Myös muilta osin keskuskoneesta luopuminen voitaneen toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Tietojärjestelmäuudistuksia oli meneillään mm. väestömuutostilastoissa, väestölaskentatilastoissa, työvoimatutkimuksessa, tulonjakotilastossa, palkkatilastoissa, panosindekseissä, vuokratilastossa, palvelujen hintaindeksissä ja majoitustilastossa. Tieliikenneonnettomuustilaston ja tuottajahintaindeksin uudet järjestelmät valmistuivat. Useimmissa toimintayksiköissä ollaan pääsemässä tilanteeseen, jossa uusia arkistointirästejä ei enää synny. Ns. vanhojen rästien purkaminen etenee hitaasti. Arkistoinnin tukijärjestelmä on siirretty avoimeen ympäristöön. Tilastojen valmistumisnopeudet. Säännöllisesti ilmestyvien tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tuotteiden julkistamiseen. Säännöllisten tilastojen julkis- 2002 2003 2003 02/03 tamisnopeudet viikkoina toteuma tavoite toteuma muutos-% Vuositilastot 40,9 41,5 38,2-6,6 Neljännesvuositilastot 7,3 8,5 8,2 12,3 Kuukausitilastot 4,1 4,7 5,3 29,3 Vuodelle 2003 tavoitteeksi asetettiin, että tilastojen valmistumisnopeus säilyy nykyisellään. Vuositilastojen osalta julkistaminen nopeutui. Myös neljännesvuositi-
2.1.4. Voimavarat ja tehokkuus 13(40) lastoissa tavoite saavutettiin. Kuukausitilastoissa julkistamisaika kasvoi. Tämä johtui uusien julkistamistapojen lisääntymisestä keskimääräistä hitaammissa kuukausitilastoissa yritysten suhdanteet -toimintayksikössä. Digitalisointihankkeessa julkaisupohjia otettiin käyttöön etupäässä suhdannetilastoissa. Säännöllisten tilastojen julkistamisnopeudet Kuukausi- Neljännesvuosi- Vuositilastot viikkoina tilastot tilastot 2002 2003 2002 2003 2002 2003 Henkilötilastot 4,8 4,8 3,5 3,3 41,8 41,4 Elinolot 3,0 2,9 63,2 61,6 Hinnat ja palkat 3,0 2,6 6,8 8,2 26,8 24,8 Taloudelliset olot 4,2 3,0 9,0 8,6 30,3 34,1 Yritysten suhdanteet 5,8 6,5 9,8 9,0 35,6 36,4 Yritysten rakenteet 47,4 41,2 Tilastokeskus toteutti toimintavuotena tietoturvaprojektin Perusturvallisuuden määrittely. Projektissa määriteltiin tietoturvan eri osa-alueille normit, joita soveltamalla pyritään varmistamaan, että toimintaa kehitetään kansainvälisen BS7799 standardin mukaisia tietoturvaperiaatteita noudattaen. Laadittu normisto vastaa asiallisesti VM:n suositusten mukaista tietoturvallisuussuunnitelmaa ja täydentää vuonna 2002 laadittua tietoturvapolitiikkaa. Normityön ohella käynnistettiin etäkäytön sopimusten ja käyttöohjeistuksen uusiminen. Ohjeet valmistuivat vuoden 2004 alussa. Vuonna 2003 tehtiin myös selvitys toimitilaturvallisuuden kehittämisestä, jossa keskeisenä lähtökohtana oli kulunvalvonnan kehittäminen. Toimintavuotena virushyökkäykset jatkuivat entistä voimakkaampana. Näiden ja roskapostien torjuntaan jouduttiin panostamaan entistä enemmän voimavaroja. Tuhottuja roskaposteja oli keskimäärin noin 40 000 kappaletta kuukaudessa, edellisenä vuonna vastaavan määrän ollessa 8 000 viestiä kuukaudessa. Tilastotietojen tuotannon yksikkökustannukset ja kiinteiden kustannusten osuus pidetään vuoden 2002 tasolla. Tuottavuus kasvaa keskimäärin 2 prosenttia vuodessa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tilastokeskus jatkaa vuoden 2003 aikana tilastotuotannon supistamismahdollisuuksien selvittämistä ja sopeuttaa toimintaansa tarvittavilta osin karsimalla ja priorisoimalla toimintoja ja palveluja. Henkilötyövuosien määrä vuoden 2003 aikana vähenee edelleen. Toiminnan rahoitusrakenne 1994-2003 60 000 50 000 40 000 1 000 euroa 37,7 38,1 39,3 40,6 44,5 49,7 52,3 53,5 52,0 53,3 30 000 20 000 10 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Toimintamenot Maks. toiminta EU-rahoitus Muu ulkop.rah.
14(40) Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 53,3 milj. euroa, mistä lisätalousarvion osuus oli 1,5 milj. euroa. Toiminnan rahoitusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tilastokeskuksen kustannusrakenne 1994-2003 1 000 euroa 50 000 40 000 34,6 35,2 37,3 38,8 40,7 44,2 45,6 49,2 50,4 47,3 30 000 20 000 10 000 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Palkkaus Toimitilakust. Pääomakust. Muut kustannukset Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 47,3 milj. euroa. Kokonaiskustannusten suhteellinen muutos edelliseen vuoteen oli -6 prosenttia. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kiinteät kustannukset, 1 000 euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos % Kiinteät kustannukset 13 894-13 177-5,2 Osuus kokonaiskustannuksista, % 27,6 27,6 27,9 Kiinteiden kustannusten suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna oli -5,2%. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista säilyi suunnilleen vuoden 2002 tasolla. Tilastotietojen kustannukset Tilastokeskuksen toiminnan taloudellisuutta mitataan tietovarantojen yksikkökustannuksilla. Tilastotietojen yksikkökustannukset 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tietovarantojen tietojen yksikkökustannukset, euroa/milj. tietoa 3 523 3 523 3 296-6,4 Tilastotietojen tuotannon kustannukset olivat tavoitteeksi asetettua vuoden 2002 tasoa selvästi alhaisemmat. Kokonaiskustannusten väheneminen näkyi sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamisen että tietovarantotyön kustannusten vähenemisenä, ryhmien välisten suhteiden pysyessä ennallaan. Tilastotietojen kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 2002 toteuma 2003 tavoite 2003 toteuma 02/03 muutos-% Tuotteet ja palvelut 26 506 26 740 24 941-5,9 Tietovarannot 23 863 25 380 22 329-6,4 Kokonaiskustannukset 50 369 52 120 47 270-6,2
15(40) Tuottavuus Kokonaistuottavuuden vuosimuutos 11 prosentilla ylitti selvästi tuottavuuden kasvulle asetetun keskimäärin 2 prosentin vuotuisen kasvun tavoitteen. 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 Tuottavuuden vuosimuutokset 2,2 % 1,3 % 0,1 % 11,0 % Henkilöstövoimavarat 4 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2003 lopussa oli 1043. Henkilöstön määrä laski edellisen vuoden lopusta 31 henkilöllä. Henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä toimintavuoden lopussa oli 45,5 vuotta. Miesten osuus henkilöstöstä oli 42,6 % ja naisten 57,4 %. Miesten osuus nousi vajaat kaksi prosenttiyksikköä. Henkilöstöstä 67,4 prosentilla oli vähintään alimman korkea-asteen tai alemman kandidaattiasteen tutkinto. Osuus oli sama kuin edellisenä vuonna. Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövoimavaroja oli 886, joista kuukausipalkkaisia 770 ja haastattelijoita 116. Henkilötyövuosien käyttö 1994-2003 900 751 805 838 852 914 940 950 941 901 886 600 300 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Toimintamenot Maksullinen Ulkopuolinen Haastattelu Henkilötyövuosista suurin osa, vajaat 80 prosenttia, käytettiin toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan. Henkilötyövuosia käytettiin suhteellisesti hieman enemmän toimintamenoilla rahoitettuun toimintaan ja hieman vähemmän maksulliseen palvelutoimintaan kuin edellisenä vuonna. Myös haastattelijoiden henkilötyövuosien osuus kasvoi hieman. 4 Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2003.
16(40) Henkilötyövuodet toimintayksiköittäin 2001-2003 (pl. haastattelijat) 140 128 120 100 80 60 94 93 56 67 85 74 104 48 40 20 0 20 SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA 2001 2002 2003 2002 totetutettu organisaatiomuutos on vaikuttanut henkilötyövuosissa siirtymänä hallintopalveluista (HA) tietotekniikka- ja menetelmäpalveluihin (TI), tietopalveluyksikköön (TP) ja pääjohtajan sihteeristöön (SH). Toimintayksiköittäin tarkasteltuna henkilötyövuosien määrä väheni kaikissa toimintayksiköissä. Voimakkainta väheneminen oli sihteeristössä (SH), hinnoissa ja palkoissa (HP) sekä tietopalveluissa (TP), joissa suhteellinen muutos oli lähes -10 prosenttia. Työpanoksen jakauma tehtävittäin 2001-2003 (pl. haastattelijat) 1 000 tuntia Johtaminen, hallinto Kehittäminen 175 184 Tietovarantotehtävät 300 Tuotteet ja palvelut 225 Markkinointi, tietopalvelu 63 2003 Koulutus 51 2002 Kansainvälinen toiminta 35 2001 Palkallinen poissaolo 266 Muu erittelemätön 43 0 50 100 150 200 250 300 350 Tietovarantotehtäviin sekä tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyn työajan osuus kokonaistyöajasta kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen yhteensä 39 %. Työpanoksen määrä edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin väheni näissäkin ryhmissä. Suhteellisesti eniten vähenivät erittelemätön työpanos (-15%), sekä kehittämiseen (-14%), markkinointiin (-12%) ja kansainväliseen toimintaan (-10%) käytetyt työpanokset. Vähäistä kasvua oli koulutukseen sekä johtamiseen ja hallintoon käytetyssä työpanoksessa.
17(40) 2.1.5. Toiminnan uudistuminen ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstön osaamista kehitetään osaamisstrategian linjausten mukaisesti lisäämällä sisäistä liikkuvuutta, kouluttamalla ja parantamalla urasuunnittelua. Rekrytointimenettelyjä kehitetään. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmiä kehitetään käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa siten, että ne tukevat motivaatiota ja työtyytyväisyyttä. Työhyvinvoinnin kehittämisessä erityistä huomiota kiinnitetään työhyvinvointia edistäviin johtamis- ja esimiestaitoihin, työyhteisön kehittämiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämiseen. Työhyvinvointitoiminnan kehittäminen on osaltaan Kaiku-ohjelman kautta tuettua toimintaa. Toiminnan parantamista jatketaan Euroopan laatupalkintokriteerien mukaisesti. Henkilöstön osaaminen. Osaamisen johtamista tukeva, ryhmäkohtaisiin osaamistarpeisiin pohjautuva, osaamiskartoitustyö jatkui toimintayksiköissä toimintavuonna. Osaamiskartoituksia on tarkoitus hyödyntää vuonna 2004 käytävissä kehityskeskusteluissa. Vuonna 2002 käynnistynyt rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden kehittämisprojekti päättyi lokakuussa, jonka jälkeen aloitettiin toimenpiteiden toteutus. Perehdyttämisjärjestelmä kuvattiin ja aloitettiin sen kehittäminen työryhmätyönä. Perehdyttämisen intranet-versio PETO valmistui vuoden lopulla. Loppuvuodesta valmistui myös kehityskeskustelujen toimivuutta osaamisen johtamisen näkökulmasta arvioiva selvitys. Koulutus suunnattiin osaamisstrategiassa määritellyille avainosaamisalueille. Toimintavuonna järjestettiin mm. väestötieteen ja työmarkkinatilastojen monimuotokursseja, laatu- ja projektikoulutusta, myyntikoulutusta, työhyvinvointikoulutusta sekä A-ajokorttikoulutusta. A-ajokorttitutkinnon on suorittanut henkilöstökoulutuksena jo 143 henkilöä (vuoden 2002 loppuun mennessä 115). Pidempikestoisista koulutusohjelmista toimintavuonna jatkuivat johtamisen erityisammattitutkinto sekä Tilastoalan PD-koulutus. PD-koulutus saatiin päätökseen syksyllä. Jatkoopintojen tukea myönnettiin 5 henkilölle. EU-harjoitteluun osallistui 3 henkilöä. Toimintavuonna Tilastokeskus käytti kaikkiaan hieman vähemmän voimavaroja henkilöstön kehittämiseen kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohden laskettuna hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä sekä henkilötyövuotta kohden laskettuna työaikaa opiskeluun käytettiin enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta edelleen vähemmän kuin aiempina vuosina. Koulutettavapäivien määrä väheni edelleen. Tämä johtuu siitä, että kaikkiaan kurssimuotoinen opiskelu on vähentynyt erilaisten itseopiskelumuotojen myötä. Palkallisten virkavapauksien käyttö opiskeluun nousi parin vuoden takaiselle tasolle, kun taas palkattomien opintovapaiden käyttö on jatkanut vähenemistään. Henkilöstön kehittämisen tunnuslukuja 5 2001 2002 2003 02/03 muutos% Koulutusmenot, euroa 891 400 819 800 797 400-2,7 Koulutusmenot, euroa/htv 938 871 900 3,3 Työaikaa opiskeluun, pv 6 569 5 075 5 409 6,6 Työaikaa opiskeluun, pv/htv 8 6 7 16,7 Koulutettavapäiviä 2 890 2 160 1 797-16,8 Koulutettavapäiviä/HTV 3,5 2,6 2,3-11,5 Palkallista virkavapaata, pv 411 285 535 87,7 Palkatonta virkavapaata, pv 2 088 1 406 1 053-25,1 5 Päivinä ilmaistuissa luvuissa haastattelijat eivät ole mukana.
18(40) Palkkausjärjestelmän kehittäminen. Tilastokeskuksen vuonna 1998 käyttöön otettaman palkkausjärjestelmän siirtymäkausi päättyi 1.4.2003. Palkkausjärjestelmän toimivuutta selvitettiin kevään aikana Teknisen korkeakoulun tutkimuksella sekä viraston syksyllä tekemällä omalla tutkimuksella. Palkkauskäsikirja ja kehityskeskusteluohjeisto päivitettiin tapahtunutta kehitystä vastaavasti ja esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskustelujen käymiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen. Työhyvinvointiasioita valmisteltiin perustetussa työryhmässä käyttäen hyväksi mm. henkilöstötutkimuksen tuloksia. Myös eri toimintayksiköissä analysoitiin vuoden mittaan toimintavuoden alkupuolella valmistuneen henkilöstötutkimuksen tuloksia. Valtiokonttorin Kaiku-koulutuksen suoritti kaksi henkilöä. Kaiku-kehittäjät järjestivät kahden toimintayksikön esimiehille työhyvinvointia käsittelevän esimiestyöpajan. Työterveyshuoltopalvelujen toimittajana aloitti vuoden alussa Helsingin toimipaikan osalta Diacor Oy. Työpaikkaselvitykset tehtiin kaikissa toimintayksiköissä. Ikäryhmätarkastuksiin liitettiin työkunnon mittaukset, joiden tuloksia on otettu huomioon työpaikkaliikunnan suunnittelussa. Työsuojelutoimikunta kokoontui 7 kertaa. Se käsitteli mm. tilastotalon sisäilmakysymyksiä, työsuojelun toimintaohjelmaa vuosille 2004-2005 ja työsuojelun toimintasuunnitelmaa vuodelle 2004 sekä eräitä keskeisiä työoloihin vaikuttavia kehittämisprojekteja (mm. tuotantomalliprojekti). Henkilöstön ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon sekä terveydenhoitoon käytettiin kokonaisuudessaan vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna, mutta henkilötyövuotta kohti laskettuna hieman enemmän. Terveydenhuollon menojen tunnusluvut 2001 2002 2003 02/03 muutos% Terveydenhoito, euroa yht. 395 000 444 200 430 500-3,1 Terveydenhoito, euroa /HTV 415 472 486 2,3 Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu Tilastokeskuksen kuntourheiluseuran (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Vuodenvaihteen 2003/2004 henkilöstötutkimus toteutettiin vuosien 2001-2004 kokonaissuunnitelman mukaisesti. Työtyytyväisyyden kokonaispisteluku oli 64,3. Niin kokonaispisteluku kuin osaindeksitkin nousivat suunnilleen takaisin vuoden 2001-2002 tasolle. Työtyytyväisyyden tunnusluvut 2001-02 2002-03 2003-04 Työn sisältö 70,9 70,0 71,2 Johtaminen 58,4 55,5 57,7 Työyhteisön toimivuus 61,1 57,7 60,3 Muut (avoimuus, tiedotus) 69,1 67,0 70,5 Yhteensä 64,4 62,1 64,3 Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. virkojen perustamista, nimikemuutoksia, määräaikaisen henkilöstön tilannetta, rekrytointiprojektin loppuraporttia, henkilöstötilinpäätöstä, Henkilöstö 2010-ohjelmaa ja toimintakertomusta, viraston määräaikaissuunnitelmia, talousarvioesitystä, Tilastokeskuksen toimintastrategiaa ja viestintästrategiaa, intranetin kehittämistä ja TIKUn määräraha-anomusta, Laatutyö. Tilastokeskus aloitti toimintajärjestelmän (laatujärjestelmä) käsikirjan laadinnan. Työ luo samalla perustan tarvittaessa laatupalkintohakemukselle. Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) kevyempää ITE -arviointimenetelmä käytettiin toimintavuotena aiempaa useammalla vastuualueella eri toimintayksiköissä. Sisäisissä palveluissa toteutettiin myös benchmarking -tyyppisiä arviointeja.