Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry 1 /09 JÄSENLEHTI 2 Kevätkokoukseen! 5 YT-neuvottelut tulossa? Kuulumisia aluejärjestöistä ja työpaikkaosastoista: 8 Kanta-Hämeen terveiset 9 Sampola on vuoden työpaikkaosasto 10 Varsinais-Suomessa tapahtuu 12 NKL:n työpaikkaosastolla puuhataan paljon 16 Mitä tekee geronomi? VUOSI YHDESSÄ Lue myös laiskuudesta, leppoisuudesta ja Etelä-Korean reissusta!
PUHEENJOHTAJALTA ensimmäinen vuosi ysteaa Ystea-lehti Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti YSTEA ry on Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys. www.ystea.fi Päätoimittaja: Matti Ojamo, puheenjohtaja YSTEA ry Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava Viestintätyöryhmä: Reijo Partanen Sari Jyrkkänen Arja Lehtonen Kristiina Ahonen Ulkoasu ja taitto: Codesign Oy, Helsinki Painopaikka: Ykkös Offset Oy, Vaasa huhtikuun 12. päivänä tulee ensimmäinen vuosi täyteen ystea ry:n taipaleella. yksityisen sosiaali- ja terveysalan edustajat ovat aloittaneet yhteisen työn tarmokkaasti. Jokaisella hallituksen varsinaisella jäsenellä on oma vastuualue. nämä alueet näkyvät nettisivuillamme sivulla hallitus. lisäksi vastuualueille on koottu työryhmiä. näissä toimii myös hallituksen ulkopuolisia kentän aktiiveja. nyt kuluva vuosi on ystean ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. vasta ensi vuonna voidaan arvioida, onko Sott ry:n ja yltt ry:n yhdistyminen kannattanut ja tuonut positiivisia vaikutuksia toiminnan tasoon ja määrään. Ainakin hallintokulut ovat suhteessa muuhun toimintaan pienentyneet. vuoden 2009 painopistealueet ovat työpaikkaosastotoiminta ja yhteydenpito luottamusmiehiin ja muihin henkilökunnan edustajiin ja aktiiveihin työpaikoilla. työpaikkaosastotukea jatketaan ja työpaikkakäynneillä rohkaistaan perustamaan uusia osastoja. Myös uusia työpaikkaosastojen yhteistyömuotoja etsitään seutukunnittain. luottamusmiehet ja muut työpaikkatason aktiivit ovat ystean toiminnan selkäranka. heidän voimaannuttaminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen edistäminen ovat haasteita, joihin on vastattava, mikäli halutaan puolustaa työntekijöiden asemaa alamme työpaikoilla. ensi vuosi on jälleen sopimusvuosi. työehtosopimukset ovat katkolla. Mikä mahtaa olla yhteiskunnassa jakovara tuolloin, kun talouden näkymät synkkenevät koko ajan? tänä vuonna ertolaiset luottamusmiehet tullaan kutsumaan koolle tavoitteet todeksi -seminaariin syksyllä. Meidän alueelle taloustaantuman vaikutukset tulevat viiveellä. ensin sen vaikutukset näkyvät yksityisellä terveyspalvelualalla, jolla työskennellään liikemaailman ehdoin. Seuraavassa vaiheessa kuntien alentuneiden verotulojen kautta vaikutukset ulottuvat yksityiseen sosiaalipalvelualaan ja yleishyödyllisiin yhdistyksiin ja järjestöihin. on selvää, että myös yhteiskunnan pehmosektori tuntee nahoissaan liikkeellä olevan rahan niukkuuden. Kilpailu ostopalvelusopimuksista tiukkenee. taloustaantuman lisäksi meillä on ristinä vielä nämä aivan kotimaiset erikoiset kuviot. Raha-automaattiyhdistyksen jakamat avustukset eivät ole enää kasvaneet ja tämä näkyy monen järjestön projektirahoituksen tiukkenemisena. Kansaneläkelaitos on myös tiukentanut harkinnanvaraisen kuntoutuksen myöntämiskriteerejä, jolloin erityispalveluja tuottavat palveluyksiköt ovat vaikeuksissa. erto on mukana niin sanotussa ulahankkeessa. Kirjainten takana ovat sanat uuden liiton Alku. Parhaillaan neljän liiton hallinnot istuvat työryhmissä pohtimassa, onko uuden yhteisen liiton perustaminen mahdollista. erton lisäksi hankkeessa ovat mukana Mediaunioni, ammattiliitto Suora sekä toimihenkilöunioni. ystea on edustettuna kahdessa näistä työryhmistä, joten meidänkin äänemme kuuluu. Kävipä ula-hankkeessa miten tahansa, ystea jatkaa toimintaansa ammattiyhdistyksenä. Kukaan ei vielä tiedä, mihin liittoon ystea tulee kuulumaan. toivottavasti kaikki ertolaiset yhdistykset ovat jatkossakin samassa liitossa. huolelliset selvitykset ovat käynnissä, päätöksenteon aika tulee myöhemmin. Pidämme kiinni siitä, että ystean vaikutusvalta työehtosopimuksiin ja sen toiminnan taloudelliset edellytykset on turvattava. olemme mukana vain sellaisessa yhteistyössä, jossa meidänkin ääni kuuluu päätöksenteossa. Arkinen työ ystean kentällä jatkuu, vaikka ylärakenteissa onkin tuulista ja uusia, entistä laajempia näköaloja katsellaan. tässä työssä ovat avainasemassa luottamusmiehet, henkilökunnan edustajat ja muut työ- paikkatason toimijat. Matti Ojamo, puheenjohtaja, YSTEA ry 2 - Ystea 1/2009
Kutsu kevätkokoukseen! Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 18.4.2009 klo 13.00 Folkhälsanin Areenasalissa, Topeliuksenkatu 20, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat eli vuoden 2008 toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Kokouksessa käsitellään myös entisen Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n tilinpäätös, lopullinen purkautuminen sekä talletusten siirto ja muut sijoitukset Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry:lle, johon SOTT ry huhtikuussa 2008 yhdistyi. Kahvi on tarjolla klo 10.30 alkaen. Klo 11.00 alkaa luento-osuus, jossa Kuurojen Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen alustaa aiheesta Kolmannen sektorin näkymät. Lounastamme klo 12, ja kevätkokous alkaa klo 13. Kokouksessa käsitellään myös jäsenten kokoukselle tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena puheenjohtaja Matti Ojamolle, Jenkkapolku 30 F, 04420 Järvenpää tai matti.ojamo@erto.fi, 30 vuorokautta ennen kokousta. Kokousohjelman jälkeen lähdemme laivaristeilylle Tallinnaan. Laivaliput jaetaan kokouksen jälkeen kokoussalissa. M/S Star lähtee Helsingin Länsisatamasta klo 17.30 ja saapuu Tallinnaan, D-terminaali klo 19.30. Tallinnassa yövymme Tallink City Hotellissa, A.Laikmaa 5, Tallinn. Hotellista on varattu kahden hengen huoneet ja hintaan kuuluu aamiainen. Hotellin huonekortit jaetaan hotellin ala-aulassa klo 20 mennessä. Paluumatkalle lähdetään Tallinnan D-terminaalista M/S Starilla sunnuntaina 19.4. klo 14.00 ja Helsingin Länsisatamassa olemme klo 16.00. Risteilylippuja on varattu 100 jäsenelle. Omavastuuna peritään 40 euroa, joka on maksettava viimeistään 24.3. YSTEA ry:n tilille, Sampo 800018-1382400 ja maksamalla ajoissa jokainen varmistaa osallistumisensa risteilylle. Viitteeksi laittakaa risteily/osallistujan nimi. Sitovat ilmoittautumiset kokoukseen ja risteilylle viimeistään 24.3.2009 marjo.vierula@pp1.inet.fi tai Marjo Vierulalle gsm 044 526 0506. Ilmoittautumisen yhteydessä on kerrottava syntymäaika, osoite ja ruokarajoitukset sekä mahdolliset erityistarpeet kokoukseen liittyen ja myös huonekaveritoiveen voi esittää. Muistakaa ottaa passi mukaan! Jos tulee vain kokoukseen, pitää ilmoittautua 8.4. mennessä. Yhdistys maksaa jäsenten matkat kokoukseen edullisimman kulkuneuvon mukaan. Junaliput tilataan VR Yrityspalvelusta, p. 0307 23702 (ma pe klo 9 16) tai yritysmyynti.helsinki@vr.fi, asiakasnumero 708743, koodi 0500. Bussiliput tilataan Kaleva Travel Oy:stä, p. 0205 615 564 (ma pe klo 8 17) koodi YSTEA/kevätkokous. Jos jäsen tulee lentäen, hänelle korvataan enintään bussi-/junalipun hinta. Matkojen korvaamisen edellytys on, että jäsen on läsnä sekä luennolla että kokouksessa. Tervetuloa! Aikataulu 10.30 Tervetulokahvit 11.00 Alustus, Kuurojen Palvelusäätiön toiminnanjohtaja Hilkka Nousiainen 12.00 Lounas 13.00 Kokous Sääntömääräinen kevätkokous ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Kokouksen järjestäytyminen 3.1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja 3.2 Valitaan kokoukselle sihteeri 3.3 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa 3.4 Valitaan kaksi ääntenlaskijaa 4. Kokouksen menettelytapojen hyväksyminen 5. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi 6. Jäsenten kokoukselle tekemät aloitteet 7. Hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta 2008 8. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto vuoden 2008 tileistä, taloudenhoidosta sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 9. Päätetään toimenpiteistä, joihin tilinpäätös antaa aihetta 10. Käsitellään Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2008, tilintarkastajien lausunto sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 11. Todetaan Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n talletusten siirto ja muut varat 12. Todetaan Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n purkautuminen 13. Päätetään toimenpiteistä, joihin Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen työntekijät SOTT ry:n purkautuminen antaa aihetta 14. Ilmoitusasiat 15. Kokouksen päättäminen Ystea 1/2009-3
YSTEA MUKANA MAAILMA KYLÄSSÄ -TAPAHTUMASSA Kutsu Ystean kesäpäivään 13.6.2009 Hyvät Jäsenet Olette tervetulleet YSTEAn ensimmäiseen kesäpäivään lauantaina 13.6.2009 klo 13 22 Tampereelle, Viikinsaareen. Laiva m/s Tampere lähtee Laukontorin rannasta klo 13. Saavuttuamme Viikinsaareen, nautimme yhdessä lounaan. Puheenjohtajamme Matti Ojamo toivottaa kaikki tervetulleeksi. Tämän jälkeen kuulemme muitakin puheenvuoroja sekä sen mitä päivän aikana on ohjelmassa. Ohjelmassa on luontopolkua, kilpailuja, YSTEAn olympialaiset, iltapäiväkahvit, makkaranpaistoa, saunomista ja illan huipennuksena tanssilavalla esiintyy Ramblin Men. Kutsu ohjelmineen ja ilmoittautumisohjeet tulevat yhdistyksemme nettisivuille lähiaikoina. Laittakaa päivä almanakkaan ja seuratkaa nettisivuja www.ystea.fi. Kesäpäivä on yksipäiväinen tapahtuma eikä yhdistys kustanna majoitusta Tampereella. Halutessanne kuitenkin yöpyä, kannattanee majoitus varata Tampereelta hyvissä ajoin. Kesäpäivillä tavataan! YSTEAn hallitus ystea on mukana tänäkin vuonna kansainvälisessä Maailma kylässä -tapahtumassa helsingin Kaisaniemen puistossa ja rautatientorilla 23 24.5. Festivaali on avoinna lauantaina klo 11 20 ja sunnuntaina klo 11 18. esittelypöytämme on Mahdollisuuksien tori -teltassa. haluamme viestittää kävijöille, että suomalaisessa työelämässä on olemassa kaikkia työntekijöitä koskevat lakiin perustuvat perusoikeudet. lisätietoa ja turvaa tarjoaa yhdistyksemme ystea ja liittomme erto. Jokainen toimialoillamme työssä oleva uussuomalainen on tervetullut jäseneksi. TERVE-SOS 2009 Terve ja turvallinen elämä 20. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus- ja messutapahtuma terve-sos järjestetään helsingissä Marina Congress Centerissä ja Wanhassa Satamassa 13. 14.5.2009. teemana on terve ja turvallinen elämä. Koulutustapahtuman monipuolinen seminaariohjelma on julkaistu. Teemoina ovat: turvataan yhdessä oletko vieraana omalla työpaikallasi? ilkeät ongelmat Mitä tapahtui omalääkärille? elämä alussa Kotona turvallisesti iäkkäänäkin Mitä on hyvinvointivaikuttavuus? etsi teltasta meidän pöytämme ja tule juttelemaan sekä osallistumaan johonkin mielenkiintoiseen pikkutoimintaan. Ja ota mukaan uussuomalainen ystäväsi, niin tutustutaan! tapahtumassa on monipuolista kansainvälistä ohjelmaa: tietoiskuja, musiikkia, tanssia, teatteria, eksoottisia ruokia ja lastenohjelmaa. lisäinfoa löydät osoitteesta www.maailmakylassa.fi/ohjelma. Jos haluat kysyä jotain tapahtumasta tai ilmoittautua vapaaehtoiseksi päivystäjäksi pöytäämme, ota yhteyttä pekka.laukkanen@punainenristi.fi tai miska.keskinen@erto.fi esiintyjinä muiden muassa Anna-Mari laulumaa, Matti Rimpelä, Paula Risikko, Simo Kokko, Päivi Sillanaukee, tytti Solantaus, Aleksi neuvonen, Roope Mokka, Mirjam Kalland, Pekka Puska, harriet Finne-Soveri, Mikko Mäntysaari, osmo Saarelma, Risto Roine ja vappu taipale. ystea ry:llä on oma osasto messuilla. Käy tutustumassa ja tapaamassa hallituksen jäseniä. Käy katsomassa netissä www.tervesos.fi 4 - Ystea 1/2009
Teksti: Johanna Tykkä, lakimies Johtaako talouden taantuma yt-neuvotteluihin myös ystealaisilla aloilla? Talouden näkymät ystealaisella sektorilla Yt-aalto on pyyhkäissyt läpi lähes kaikki yksityisen sektorin alat. Varsinkin globaalit vientipainotteiset alat ovat olleet myrskyn kourissa maailman talouden lähdettyä jyrkkään laskuun. Yritykset ovat ilmoittaneet alkavista yt-neuvotteluista toinen toisensa perään eikä kehityssuunnalle näy vielä loppua. Työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan lomautettuna tai lomautusilmoituksen saaneena on yli 50 000 palkansaajaa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä. Ei siis hyvältä näytä. Mutta entä ystealaiset alat? Kärjistäen voidaan sanoa, että ystealaisilla aloilla työskentelevät ovat etuoikeutettuja. Maailman taloudella ei ole suoraa yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään ja sosiaalialan järjestötyötäkin tarvitaan nyt entistä enemmän. Ystealaiset työpaikat ovatkin välttyneet yt-aallolta lähes kokonaan. Terveyspalvelualalla on kuitenkin käyty muutamia yt-neuvotteluja työvoiman vähentämiseksi kesän ja syksyn aikana, ja nyt on käynnissä yksittäisiä yt-neuvotteluita sosiaalialan järjestöissä. Talouden taantuman vaikutus ystealaiseen kenttään tulee välillisesti, jolloin sen vaikutukset näkyvät moniin muihin aloihin verrattuna hitaammin. Alan toimijoiden toimintaedellytyksiin Ystea 1/2009-5
vaikuttavat KELAn, Raha-automaattiyhdistyksen ja kunnan toiminta ja linjaukset. Se, miten tästä eteenpäin jatketaan ja kuinka taantuma tulee vaikuttamaan ystealaisiin työpaikkoihin, jää nähtäväksi. Status quoon ei pidä kuitenkaan tuudittautua, vaan on syytä ainakin varautua mahdollisiin yt-neuvotteluihin. Yhteistoimintaa askel askeleelta Työvoiman vähentämistä koskevat ytneuvottelut alkavat työnantajan kirjallisella neuvotteluesityksellä. Neuvotteluesitys annetaan usein työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, jos kyse ei ole yksittäistä työntekijää koskevasta asiasta. Työnantajan on annettava neuvotteluesitys yt-neuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Siitä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Lisäksi neuvotteluesitykseen liitetään tiedot: 1) aiottujen toimenpiteiden perusteista; 2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä; 3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä 4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen. Neuvottelumääräaika vaihtelee sen mukaan, kuinka montaa työntekijää työvoiman käytön vähentäminen arviolta koskee. Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään, neuvotteluja on käytävä vähintään 14 päivän ajanjaksona niiden alkamisesta. Jos taas toimien kohteena olevia työntekijöitä on vähintään 10, tulee neuvotteluja käydä kuuden viikon ajan. Pienille vähintään 20 työntekijän, mutta alle 30 työntekijän yrityksille on annettu hieman helpotusta siellä neuvottelumääräaika on aina 14 päivää. Neuvottelua ei sanelua Itse neuvottelujen aluksi keskustellaan toimenpiteiden perusteista eli siitä miksi työnantaja harkitsee vähentävänsä henkilöstöä. Perusteet voivat olla tuotannolliset tai taloudelliset; esimerkkeinä kysynnän lasku, toiminnan supistaminen tai toiminnan uudelleenjärjestelyt. Vasta kun perusteet on käsitelty, voidaan siirtyä neuvottelemaan toimenpiteiden vaikutuksista eli siitä mihin toimiin käsitellyt perusteet antavat aihetta ryhtyä. Kolmanneksi käsitellään vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Vaihtoehtoja ovat muun muassa koulutus- ja uudelleensijoittamismahdollisuudet, työ- ja työaikajärjestelyt, vapaaehtoiset osa-aikaistamiset tai opintovapaa- ja vuorotteluvapaajärjestelyt, eläkeratkaisut, ylitöiden vähentäminen, avoinna olevien paikkojen täyttämättä jättäminen sekä määräaikaisten työsopimusten jatkamatta jättäminen. Kun perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista on yhteistoiminnnan hengessä neuvoteltu ja kun lain edellyttämä neuvottelumääräaika on päättynyt, neuvottelut voidaan lopettaa. Jotta neuvottelut eivät jäisi ainoastaan muodollisiksi 6 - Ystea 1/2009
ja jotta työntekijöillä olisi myös tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, työnantaja ei voi tehdä päätöksiään eikä ryhtyä toimenpiteisiin ennen kuin yt-neuvotteluvelvollisuus on kokonaisuudessaan täytetty. tämän vuoksi työnantaja voi toteuttaa harkitseman toimenpiteet aikaisintaan neuvottelujen päättymistä seuraavana päivänä. työnantaja sanoo ehkä viimeisen sanan, mutta sitä ennen työntekijöitä on kuunneltava ja asioista aidosti neuvoteltava. Väärinymmärretty yt-laki yhteistoiminnasta yrityksissä annettu laki eli niin sanottu yt-laki on väärinymmärretty laki. liian usein kuulee puhuttavan irtisanomislaista ikään kuin yt-neuvottelut antaisivat työnantajalle oikeuden työvoiman vähentämiseen. yhteistoimintaa koskeva laki on todellisuudessa menettelylaki eli siinä säädetään noudatettavasta menettelystä. Se, onko työvoimanvähentämistoimenpide lain mukainen, tulee arvioitavaksi työ- sopimuslain valossa. lain tarkoituksena on lisätä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työtään ja työpaikkaansa koskeviin asioihin säätämällä työnantajan neuvottelu- ja tiedottamisvelvollisuudesta. lainsäätäjän tavoitteena on, juhlallisesti ilmaistuna, työnantajan ja työntekijöiden välisen aidon vuorovaikutuksen tukeminen sekä sellaisen neuvotteluprosessin luominen, joka vaikuttaa myönteisesti sekä työpaikan että sen henkilöstön kehittämiseen. laki ei siis oikeuta työnantajaa irtisanomaan, lomauttamaan eikä osa-aikaistamaan vaan päinvastoin: siinä on asetettu velvollisuus neuvotella työntekijöiden kanssa ennen kuin työnantaja toteuttaa sellaisia toimenpiteitä, joilla voi olla vaikutusta myös työntekijöiden työsuhteisiin. yt-neuvottelut ovat siis työntekijöille annettu mahdollisuus vaikuttaa työnantajan päätösvallassa olevaan asiaan. neuvotteluiden tarkoituksena ei ole yksinomaan asioista tiedottaminen vaan nimenomaan myös henkilöstön kuuleminen. hyvä luottamusmies on aktiivinen neuvotteluissa: hän perehtyy saamiinsa tietoihin, kysyy ja kyseenalaistaa, ottaa asioista selvän sekä on jatkuvassa vuorovaikutuksessa edustamiinsa työntekijöihin. Kun työnantajaa vaaditaan selvittämään irtisanomisperusteita, on tämä usein hyvä itsetutkistelun paikka myös työnantajalle. onnistuneet yhteistoimintaneuvottelut työpaikoilla voivat vähentää irtisanottavien työntekijöiden määrää, kun yhdessä käydään läpi vaihtoehtoja työvoiman vähentämisille. yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan pelastaa työpaikkoja. Kuva: Kari Kuukka Ystea 1/2009-7
Anne Vuorinen erton Kanta-hämeen aluejärjestössä on yli 600 jäsentä ja sen toimijoissa on hyvin paljon aktiivisia ystealaisia. Siitä kertoo sekin, että aluejärjestön hallituksessa enemmistö on ystealaisia. Myös puheenjohtajana toista toimikautta toimiva Anne vuorinen on ystealainen. Annen houkutteli liittymään ertoon hänen oma äitinsä, irma vuorinen. irma on jo 30 vuoden ajan ollut tyytyväinen erton toimintaan kuuluen edelleen seniorinakin MaMan kautta ammattijärjestöön. Kanta- hämeen aluejärjestö pyrkii huolehtimaan maakuntatason vaikuttamisesta ja koko alueen ertolaisten yhteenkuuluvuudesta ja virkistymisestä. Aluejärjestö vaikuttaa järjestämällä tiedotus-, koulutus-, jäsenhankinta- ja virkistystoimintaa. Kantahämeen aluejärjestön toiminta-alueena on Forssa, hattula, hausjärvi, humppila, hämeenlinna (uusi suurkunta), Janakkala, Jokioinen, loppi, Riihimäki, tammela ja ypäjä. toimimme ertosta saamamme melko pienen määrärahan avulla. osin siksi olemme tänä vuonna aloittaneet yhteistyön vakuutusyhtiö turvan kanssa. turvan kanssa järjestämme keväällä kylpyläreissun ja syksyllä toiminnallisen koko perheen ulkoilutapahtuman. toimintavuoden aikana on muitakin tapahtumia, kuten retkiä ja jäsentilaisuuksia. Mukaan toivomme runsaasti osallistujia kaikista jäsenyhdistyksistä ja eri ikäluokista. tiedotus toiminnasta tapahtuu pääasiassa järjestön www-sivujen ja lehti-ilmoitusten avulla, Anne kertoo. KANTA-HÄMEESTÄ KUULUMISIA Hyviä kokemuksia Sampolassa Anne vuorinen käynnisti erton toiminnan Kuurojen Palvelusäätiön hämeenlinnan yksikössä, Palvelukeskus Sampolassa, vuonna 2005. Muutamassa vuodessa ystealaisten määrä palvelukeskuksessa lisääntyi niin, että ystean hallitus nimesi Sampolan vuoden 2008 työpaikkaosastoksi. Sampolassa on hyvä työilmapiiri ja yhteisöllisyys tukee työssäjaksamista sekä työssäviihtyvyyttä työpaikkaosastotoiminnan lisäksi. viime vuonna toimihenkilöt saivat oman ertolaisen luottamusmiehen hoitamaan yhteisiä asioita. Projektityöni ammatillisen kuntoutuksen työmenetelmien kehittämishankkeessa Sampolassa päättyi viime vuoden lopussa, joten alkuvuonna palasin vanhaan työpaikkaani Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskukseen Janakkalaan. työvuodet kuurojen ja kuurosokeiden asiakkaiden työhönvalmennuksen parissa sekä moniammatillisen työyhteisön kanssa rikastuttivat ammatillista osaamistani, jolla on varmasti käyttöä tulevaisuudessa, Anne lisää. 8 - Ystea 1/2009
Sampola sormiaakkosin. Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle: Päivi Luoma, Kirsi Valjakka, Kimmo Uschanoff, Irja Uhre, Veijo Bräyschy, Mika Hakkarainen VUODEN 2008 TYÖPAIKKAOSASTO ON SAMPOLA HÄMEENLINNASTA ystean hallitus nimesi kokouksessaan 13.12.2008 vuoden 2008 työpaikkaosastoksi Kuurojen Palvelusäätiön, Palvelukeskus Sampolan työpaikkaosaston. Sampolan työpaikkaosasto on aktiivisella jäsenhankinnalla tuplannut jäsenmääränsä syksyn 2008 aikana. tammikuun lopussa jäseniä oli 16 ja selkeää kasvua on edelleen odotettavissa. Mitä syitä sitten on ollut tähän kehitykseen? yhtenä porkkanana oli erton Kanta-hämeen aluejärjestön jäsenilta ja uusien jäsenien rekrytointitilaisuus, johon aluejärjestön puheenjohtaja Anne vuorinen kutsui työpaikkansa työntekijöitä. erton puheenjohtajan tapio huttulan vierailu illassa, hyvä tunnelma ja iltapala tuottivatkin tulosta jäsenmäärän kasvussa. Seuraavaan jäsentapahtumaan, erton viimesyksyinen voimaannutaan yhdessä -risteilyyn tukholmaan osallistuikin sitten jo viisi Sampolan aktiivia. Risteilyn jälkeinen jäsenhankinta ja ryhmäpaine työpaikalla tuotti tulosta siinä määrin, että ystean hallitus palkitsi jäsenmäärän kasvun aiemmin mainitulla tavalla. ertoon ja ysteaan liittyneiden uusien jäsenten myötä toimihenkilöt valitsivat myös uuden ertolaisen luottamusmiehen. Kimmo uschanoff kuitenkin pysyi luottamusmiehen pestissään, ainoastaan liitto vaihtui parempaan. Kimpassa on hauskempaa Sampolassa on hyvä yhteishenki ja työntekijät viihtyvät yhdessä paitsi työpaikallaan myös vapaa-aikana. viime vuosina yhteistä vapaa-ajan toimintaa on järjestetty erilaisten kulttuuri- ja virkistystapahtumien merkeissä. ysteaan liittyneiden jäsenten määrän kasvu ja palkintona oleva kaksinkertainen ystean työpaikkaosastotuki edesauttaa meneillään olevan vuoden toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Kevään ensimmäisenä tapahtumana järjestetään yhteinen peli-ilta. tarkoituksena on kisata ja kokeilla taitoja Wii Sport -pelin vauhdikkaissa urheilulajeissa ja nauttia samalla pientä iltapalaa. tätä kirjoittaessa työpaikkaosaston loppuvuoden toiminta oli vielä suunnitteluasteella, mutta eiköhän osaston aktiivit keksi jotain, mikä saa Palvelukeskus Sampolan muihin liittoihin kuuluvat henkilöt kateelliseksi ja liittymään ertoon ja samalla ysteaan. Kirsi Valjakka ja Reijo Partanen Ertolaisella luottamusmiehellä täytyy olla sädekehä Ystea 1/2009-9
Varsinais-Suomen aluejärjestön hallitus: edessä vas. Tuula Sarkki YSTEA, Riitta Hiltunen TITO, Mirja Lindqvist TITO; takana vas. Ritva Aalto-Hurme YSTEA, Tiina Immonen ET. Kuvasta puuttuu Arja Lehtonen Ystea. MUN VARMA TARTTIS MEN TEHRÄ JOTTAI Tämä varsinaissuomalainen sanonta on erinomaisen hyvä kuvaamaan tämän kotoisan Suomen kolkan pohdintaa asioiden tekemisessä. Omintakeinen huumorintaju yhdistettynä rohkeasti uutta kokeilevaan tekemiseen on täällä varma menestyksen resepti. olen ollut turkulainen jo 25 vuotta ja siten tietenkin jo kärryllä kotiseutuni ajatuksista ja aivoituksista. verkkaisen rauhallinen tahti sopii minulle erinomaisesti. hiljaa hyvä tulee.. ja olen muuten sydämeltäni varsinaissuomalainen. Ja asioi tarvi kyl mar sit ain tehrä kokonaisel syrämel. Sopeutuminen sotkamolaiselta alkoi sujua, kun opin vähän sanastoa. Juotavapullo tarkoittaa limskaa ja sanajärjestys kannattaa aina aloittaa kieltoilmaisulla. et kai sää meil kylä tuu tarkoittaa suomeksi: tuletko meille kylään? Historian havinaa Aluejärjestöllämme on jo vuosikymmenten perinteet toiminnalle ja monilla jäsenillämme onkin paljon mieleenpainuvia muistoja yhteisistä hetkistä kollegan kanssa teattereissa, kesäpäivillä ja monissa muissa tapahtumissa. olen otettu siitä, mitä kaikkea ahkerat ihmiset ovatkaan saaneet aikaan vuosien varrella. Monen työpaikan negatiiviset solmukohdat ovat alkaneet näyttää paremmilta, kun on yhdessä päästy puhumaan asioista, saatu asioille oikeat mittasuhteet ja löydetty apuvälineitä tilanteiden selvittämiseen. tulisieluisia ihmisiä on aina löytynyt vetämään toimintaa. näin minulle on kerrottu ja olen se omin silmin nähnyt. Puheenjohtajan pohdintoja olen vielä uusi ja korvantaustat ovat ehkä vielä vähän märät. toinen puheenjohtajavuoteni on juuri alkanut ja hallituksemme on löytänyt mukavasti yhteisen sävelen. huomaan ilokseni, että ihmisillä on halua osallistua ja tekemisen meininkiä, ja yllättävää kyllä, hulluimmatkaan ehdotukseni eivät ole tulleet tyrmätyiksi. luottamusmiestilaisuus, pikkujoulut 10 - Ystea 1/2009
yhdistettynä keilailuun, kokoukset ja teatteri yhdistettynä hyvään ruokaan on koonnut yhteen monta ertolaista alueella vuoden aikana. Asioita yhdessä voi tehdä myös pienemmällä budjetilla, kun talkoohenkeä riittää. Kaikki ehdotukset kentältä ovat tervetulleita! Ihmiset ovat tärkeitä olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä. Kaikkiin 47 ikävuoteen asti olenkin ehtinyt harrastaa lempiaihettani monin eri tavoin. työssäni turun ylioppilaskyläsäätiön asukasneuvojana pääsen erinomaisesti luotaamaan nuorten ja vähän varttuneempienkin sielunmaisemaa. Jotenkin pidän tästä työstäni erilaisten ihmisten parissa ja viihdyn. viimeiset kolme vuotta olen hoitanut luottamusvaltuutetun tehtäviä työpaikallani. Perhe on minulle rakas. Runsas sisarusparveni ja heidän lukuisat lapsensa tyydyttävät hoivaviettiäni hyvin, sillä itselläni ei ole lapsia. elämäni sankari on puolisoni, joka on rohkeasti kamppaillut parkinsonismin kanssa jo vuosien ajan. uuden muutoksen elämänrytmiin tuo hänen siirtymisensä työkyvyttömyyseläkkeelle tämän vuoden alussa. Aktiivisessa aikataulussa onkin sovittamista myös toisen tarpeet huomioiden. Myös omasta jaksamisesta on pidettävä huolta. liityin juuri kuntoklubiin. Päämääränä on saada kunto kohoamaan ja kilot karisemaan. Jo pelkkä ajatus piristää mieltä. Syksyllä on nähtävissä onko mitään ulkoisia muutoksia näkyvillä. into on kuitenkin kova. löytyisiköhän alueelta joku toinen kuntokärpäsen purema, joka haluaisi lähteä liikkumaan joukolla? ERTOn Varsinais-Suomen aluejärjestön tarkoituksena on edustaa ERTOa alueella, edistää jäsentensä yhteydenpitoa ja yhteistoimintaa, tukea ERTOn ja sen jäsenyhdistysten sopimus-, neuvottelu- ja edunvalvontatoimintaa, tukea ERTOn ja sen jäsenyhdistysten jäsenhankintaa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö osallistuu ERTOn alueellisen ja yhteiskunnallisen edunvalvonnan suunnitteluun ja toteutukseen, järjestää alueellista koulutus- ja tiedotustoimintaa yhdessä ERTOn kanssa, toimii jäsenten ja liiton välisenä yhdyssiteenä, toimii muillakin vastaavilla tavoilla tarkoituksensa toteuttamiseksi Tervetuloa toimimaan yhdessä. ERTO V-S aluejärjestö ry Tiina Immonen Unelmoiminen paremmasta huomisesta on sallittua erton hyviä puolia ovat mielestäni erilaisten toimialojen ammattilaiset. näkökulmasta tulee erityisen kokonaisvaltainen kun sosiaali- ja terveysalan ammattilainen kohtaa kiinteistö-alan tai tietoalan ihmiset. Kun mukaan yhteiseen tapaamiseen saapuu vielä logistiikan, tilitoimistojen, kuntosalien, lakitoimistojen ja markkinointialan ja monen muun alan ammattilaisia, on paikalla monipuolinen joukko ihmisiä. osaamista löytyy. Minulla on unelma saada kaikkien näiden osaavien ihmisten ideat esiin ja toimimaan käytännön elämän pyörteissä. Ystea 1/2009-11
Teksti: Matti Ojamo Ruohonjuuritasolla ideoidaan ja toimitaan Työpaikkaosastotoiminnalla on Näkövammaisten keskusliitossa jo pitkät perinteet. Kun tulin NKL:n palvelukseen 1980-luvun alussa, oli siellä kaksi erillistä työhuonekuntaa, koska toimihenkilöt olivat kahden työehtosopimuksen piirissä. Niin sanottuihin valtionaputehtäviin lähinnä kuntoutuksessa saatiin valtion tukea ja työehdot olivat toimiehtosopimuksen mukaiset. Muilla oli talokohtainen työehtosopimus. Toimiehtosopimus lakkautettiin ja 1993 koko talo siirtyi noudattamaan työehtosopimusta, joka pohjautuu sosiaalialan järjestöjen tessiin, mutta on siinä talokohtaisia erikoisuuksiakin. Yhdessä on mukavampaa Työpaikkatason ay-toiminnalla tämä yhdistyminen antoi uutta puhtia. Aikaisemmin työhuonekunnat toimivat erillään. Nyt kaikki toista sataa jäsentä olivat samassa ammattiosastossa. Ensi töikseen työpaikkaosasto järjesti yhdistymisjuhlat. Seuraavana vuonna oli meksikolaistyyliset kellarikarkelot. Tätä seurasi Aurinkojuhlat keskellä synkintä marraskuuta. Seuraavana vuona juhlan teemana oli mafia-maailma, jota seurasivat kummitusjuhlat vuonna 1997. Tämän jälkeen vuosijuhlan teemana ovat olleet Kaamoskarnevaalit, Kiinalainen ilta, Heimojuhla Onnelassa Tuusulanjärven rannalla ja Kirkastusjuhla. Vuonna 2002 vietettiin arvokkaat ja juhlalliset Suomen Markan hautajaiset. Paikalla olleet saivat kukin muistella vaiheitaan vainajan kanssa ja käytiin läpi lapsuudenkin muistoja. Työpaikkaosaston 10-vuotisjuhlat vietettiin vuonna 2003. Vieraita olimme saaneet SOTTin hallituksesta sekä Ertosta. NKL:n siirtyminen uuteen Iiris-toimitaloon on näkynyt myös työpaikkaosaston toiminnassa. Ensimmäisenä toimintavuonna ei omia juhlia järjestetty, vaan oltiin kantavina voimina koko talon Iiris-iltamien kokoamisessa. Seuraavana vuonna tehtiin virtuaalinen Ruotsin-laiva kellaritiloihin. Vuonna 2006 mentiin vaihteeksi valmiin pöydän äärelle ja istuttiin joukolla iltaa turkkilaisessa Aniravintolassa, jossa hinta-laatusuhde oli kukkarollemme sopiva. Viime vuonna ei varsinaista vuosijuhlaa järjestetty ollenkaan, mutta olihan meitä 22 henkilöä sentään sushi-ruokaan ja -kulttuuriin tutustumassa keväisenä iltana. Juhlat houkuttelevat väkeä yhteen työpaikan asiat puhuttavat niissäkin Edellä kuvaillusta voisi saada käsityksen, että ay-toiminta työpaikoilla on vain juhlimista. Ei suinkaan. Joka kerta kun on väkeä saatu koottua jonkun juhlateeman ympärille, on loppuillasta ha- 12 - Ystea 1/2009
Kummasti luonnon keskellä tarpoessa tulee työkaverikin paremmin tutuksi ja löytyy aivan uusiakin tuttavuuksia muiden kuin oman työtiimin joukosta. vaittu sama ilmiö: väki istuu päät yhdessä pienissä piireissä ja pohtii työpaikan henkilö- ja muita asioita. epäkohtia nostetaan esiin ja mietitään miten niihin puututaan. hyvin suosittuja toiminnanmuotoja ovat olleet myös erilaiset käsillä tekemisen teemat ja luontoretket. yhtenä vuonna opiskelimme pajupillin tekoa sokean gurun opastuksella. olemme paneutuneet italialaisen ruoan valmistukseen ja maistelleet erilaisia punaviinejä asiantuntijan johdatuksella. Keväinen lintuja luontoretki on tehty lähes joka vuosi. tässä on tullut vanhankaupunginlahden lammassaari tutuksi ja retkue on päässyt onnellisesti takaisin mantereelle, vaikka matka tehdäänkin suurimmilta osin rämeikön ja ruovikon halki kapeita pitkospuita pitkin. nkl:n toimitalon muutto itäkeskukseen on avannut meille aivan uusia ulkoilumahdollisuuksia. Marjaniemen rantaan on vajaan kilometrin matka eikä vuosaari ja uutelan rannat ja metsätkään ole kaukana. Kummasti luonnon keskellä tarpoessa tulee työkaverikin paremmin tutuksi ja löytyy aivan uusiakin tuttavuuksia muiden kuin oman työtiimin joukosta. Miten tuntoaisti toimii ay-aktiiveilla? helmikuun alussa kokoonnuttiin taas miettimään, mitä kehittävää ja hauskaa järjestetään kuluvana vuonna. Paikalla oli 13 henkilöä. tähän täytyy olla tyytyväinen. tänä vuonna vietetään pistekirjoituksen kehittäjän louis Braillen syntymän 200-vuotisjuhlaa. niinpä ajattelimme ottaa vuoden teemaksi pistekirjoituksen. Järjestämme siis Braille-bileet. Siellä tulee tuntoaisti olemaan tärkeällä sijalla. tutustumme toisiimme siten käsikopelolla. valaistus on tietenkin hämärä tai olematon. Keväällä teemme linturetken vuosaareen. Syksyllä hankimme jonkun opettajan opastamaan meitä uusien makujen äärelle. lisäksi osallistumme aktiivisesti nkl:n tyhytoimintaan, kesäretkeen, liikuntailtapäivään ja pikkujouluun. ystean syyskokoukseen turkuun teemme oman retken marraskuussa. Kaiken tämän rinnalla jatkuu arkinen edunvalvonta. työpaikalla vaikuttaa kolme luottamusmiestä. työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut puivat myös vaikeita työsuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä. olemme mukana nkl:n tyhytoiminnassa ja yt-toimikunnassa. tänä syksynä on edessä paikallisen erän sopiminen. viimeistään silloin punnitaan, miten hyvin olemme onnistuneet luomaan solidaarisuutta ja yhteishenkeä retkillä ja juhlissa. Ystea 1/2009-13
Ystean jäsenvakuutukset ja vakuutusedut Turvassa erto ja Keskinäinen vakuutusyhtiö turva aloittivat vakuutusyhteistyön 1.1.2009 Liiton jäsenet on vakuutettu jäsenvakuutuksella, joka on matkustajavakuutus vapaa-ajan ulkomaanmatkoille. Matkustajavakuutus on jäsenetu, jonka ERTO on maksanut puolestasi. Lisäksi liitto on ottanut jäsenilleen Liittoturvavakuutuksen, joka on voimassa järjestötehtävissä ja -tilaisuuksissa kaikkialla maailmassa. Matkustajavakuutus vakuutettuina ovat liiton jäsenet sekä vakuutetun mukana matkustavat alle 15-vuotiaat perheenjäsenet (omat lapset sekä vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat lapset). vakuutettuina ovat myös eläkeläisjäsenet, jotka maksavat eläkeläisen jäsenmaksua tai palvelumaksua. vakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta, joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen. Kun otat laajan tason kotivakuutuksen turvasta, korvaa se ulkomaan matkoilla mukana oleville matkatavaroille aiheutuneita vahinkoja 4 500 euroon asti. Matkustajavakuutuksen voimassaolo vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla, jotka kestävät yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta. vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen poisrajatuissa urheilulajeissa tai harrastuksissa. Vakuutuksesta korvataan Matkustajavakuutuksesta korvataan matkan aikana alkaneen äkillisen sairauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa. vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntumistai keskeytymiskuluja sekä matkalta myöhästymisestä aiheutuneita kuluja. lisäksi vakuutukseen sisältyy korvaus tapaturmaisesta pysyvästä haitasta sekä tapaturmaisesta kuolemasta alle 15-vuotiaille vakuutetun mukana matkustaville lapsille. Jäsenkortti matkalle mukaan liiton jäsenkortti on myös matkavakuutuskortti ja se on hyvä pitää aina matkalla mukana. näin hoitava laitos voi todeta, että asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus ja että hoidoille löytyy maksaja. Matkakohteen hoitolaitoshan ei voi tietää, ovatko hoitokulut vakuutuksesta korvattavia vai ei. tämän vuoksi hoitolaitos päättää, laskuttaako se jäsenkortin perusteella suoraan turvaa, vai joutuuko potilas ensin itse maksamaan kulut ja hakemaan korvaukset matkan jälkeen turvasta. Matkavakuutuskortti ei ole maksukortti, joten on hyvä varautua siihen, että kulut joutuu maksamaan ensin itse ja hakemaan korvausta myöhemmin vakuutusyhtiöstä. turvalla ei ole ulkomailla sopimuslääkäreitä. turvan internetsivuilta löytyy kuitenkin luettelo turvan suosittelemista hoitolaitoksista, jotka on todettu luotettaviksi yhteistyökumppaneiksi ja jotka tuntevat vakuutusyhtiö turvan. näitä hoitolaitoksia on suosituimmissa lomakohteissa ja suurkaupungeissa. SOS auttaa Mikäli hoitolaitoksen kanssa syntyy ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä jäsenkortin takana mainittuun SoS hätäpalveluun, joka on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama kansainvälinen hälytyskeskus. toimistossa on ympärivuorokautinen päivystys ja siellä voi- daan auttaa esimerkiksi laskutusluvan saannissa. toimistosta annetaan tietoja vakuutuksen sisällöstä ja he antavat myös ohjeet, miten kyseisessä tapauksessa pitäisi menetellä. SoS koordinoi hoitoa ja järjestää tarvittaessa ambulanssikuljetuksen Suomeen. SoS palvelee suomen kielellä, joten siellä olevan asiantuntijan kanssa voi keskustella omalla äidinkielellä ja SoS välittää potilaan hoidon kannalta tärkeät tiedot hoitolaitokselle. Alennusta vakuutuksista ystean jäsenenä saat vapaaehtoisiin koti-, auto- ja henkilövakuutuksiin jatkuvan 9 prosentin alennuksen. lisäksi liiton jäsenenä saat 5 prosenttia omistajaasiakasalennuksen heti ensimmäisestä vakuutuskaudesta alkaen, kun otat turvasta koti-, henkilö tai liikennevakuutuksen. Kun omistaja-asiakkuutesi on kestänyt viisi vuotta, nousee alennuksesi 7 prosenttiin. Kymmenen vuoden jälkeen alennus on 10 prosenttia. omistaja-asiakasalennuksen saa myös lakisääteiseen liikennevakuutukseen. Lisätietoa lisätietoja jäsenvakuutuksesta saat turvan palvelutoimistoista, -pisteistä tai palvelunumerosta 01019 5110. olemme räätälöineet erton jäsenille omat vakuutussivut, joille on linkki erton internetsivuilta. Turva/Kati Iharanta 14 - Ystea 1/2009
Suomalaisissa perheissä isän ja äidin henkivakuutus jää usein tekemättä. Sen sijaan perheen koira on tavallisesti vakuutettu. Vakuutusyhtiö Turvan kehityspäällikkö Juha Ahon mielestä henkivakuutuksen ottaminen on samalla vastuun ottamista. Se on vastuuta perheen tulevaisuudesta, sen turvaamisesta ja perheen arjen jatkumisesta. JOSKUS SINÄKIN OLET POISSA SAISIKO OLLA HYVÄ HENKIVAKUUTUS? Ammattiliitot, ovat toivoneet jäsenilleen omaa henkivakuutusta edulliseen hintaan. nyt sellainen on. henkikulta-vakuutukseen voi liittää myös tapaturmavakuutuksen, vaikka koko perheelle. henkivakuutuksen ottaminen on läheisistä ja heidän tulevaisuudestaan huolehtimista. henkivakuutus on parasta, mitä perheelleen voi hankkia, Juha Aho sanoo. Vakuuta kallein omaisuutesi Asuntolainan takaisinmaksun voi toki turvata kuolemantapauksen varalta pankkien kauppaamilla lainaturvavakuutuksilla, mutta lainan lisäksi ne eivät mitään muuta korvaakaan. lainaturvan korvaus menee pankille. lisäksi lainaturvavakuutus on huomattavasti kalliimpi kuin henkivakuutus. henkivakuutus on vakuutuksista edullisin vaikka toisaalta henki on kaikkein kalleinta omaisuutta, Juha Aho toteaakin. Jos perhettä kohtaa niin hirvittävä asia kuin äidin tai isän kuolema, on kodin menettäminen tai perheen talouden ajautuminen umpikujaan tarpeeton lisätaakka, hän jatkaa. Kuolemantapauksessa lapsille saattaa tulla maksettavaksi suuret perintöverot, joten henkivakuutus on avuksi myös tässä. henkivakuutus on siis myös sijoitus lasten tulevaisuuteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa avopa- reilla ei ole läheskään samanlaista sosiaaliturvaa kuin aviopareilla, varsinkaan, jos parilla ei ole yhteisiä lapsia. henkivakuutuksessa edunsaajan voi määritellä itse. nyt asia on helppo hoitaa kuntoon, Juha Aho kannustaa. Vastuuta läheisistä henkivakuutuksen ottaminen on samalla vastuun ottamista. vastuuta perheen tulevaisuudesta, sen turvaamisesta ja perheen arjen jatkuvuudesta, Juha Aho muistuttaa. viisi kuudesosaa kansalaisista, joilla on perhettä tai lainaa, pitää vapaaehtoisen henkivakuutuksen ottamista järkevänä ja vastuullisena tekona. Silti vain kolmasosa heistä sen ottaa, eikä turva silloinkaan aina ole riittävä. Suomalaisten henkivakuutusturva on keskimäärin 12 000 euroa. Riittääkö se asuntolainaan ja koko perheen elämiseen? turvan henkikulta on jäsenetuvakuutus, jota tarjoamme erton jäsenille ja heidän perheilleen. Pakettiin kuuluu henki-tapiolan myöntämä kuolemanvaravakuutus ja turvan myöntämä tapaturmavakuutus. lisätietoja turvan henkikulta -vakuutuksesta asiakaspalvelunumerostamme 01019 5110 tai internetissä www.henkikulta.fi. Turva/Kati Iharanta Henkivakuutuksen ottaminen on samalla vastuun ottamista, muistuttaa Juha Aho. Ystea 1/2009-15
Teksti ja kuva: Miska Keskinen Vanhuudesta ammatti Henna Kaihlamäki on tuore geronomi, vanhustyönammattilainen. Mutta vielä tuoreempi hän on työntekijänä yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla. Henna aloitti tammikuun alussa yksityisessä hoiva- ja terveyspalvelu alan Esperi care Oy:n Tilkan toimipisteessä aivan koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Kyllä, se on vielä yksi suuri haaste yrittää selittää asiakkaille mikä se geronomi on, nauraa Kaihlamäki ja jatkaa: Pahin loukkaus onkin kutsua meitä lähihoitajiksi. On yleistä että ammattiryhmä sekoitetaan vielä muihin hoitoalan ammatteihin. Viimeisen 10 vuoden aikana Suomeen on kuitenkin valmistunut ammattikorkeakouluista jo 300 geronomia. Ja tahti kiihtyy. Sairaanhoitajan, lähihoitajan, kuntohoitajan ja perushoitajan rinnalle on astunut uusi ammattilaisten joukko, vanhustenhoitotyön ammattilaiset. Minä ajattelin pienenä, että minusta tulee poliisi. Nuorempana oma isoäiti oli sairas ja oikeastaan koko meidän perhe osallistui hoitoon. Siinä vaiheessa heräsi monta kertaa kysymys miksi. Lukiossa selailin opinto-oppaita ja sosiaaliala alkoi kiinnostaa. Olin lukion jälkeen vuoden Jalasjärvellä vanhusten kanssa työskentelemässä ja se sinetöi ajatukset hakea Seinäjoen ammattikorkeakouluun geronomiksi, kertoo Henna alalle päätymistään. 16 - Ystea 1/2009
Me ihmiset puhumme aina ensin sairauksista käydään läpi insuliinit ja lonkkanivelet, mutta ihminen ei välttämättä osaa kertoa yksinäisyydestään. Laaja-alainen koulutus on rankka Koulutuksen huonoja puolia oli sen laaja sisältö, kokonaisuuksien hahmottaminen oli vaikeaa. Mutta samalla se oli sen rikkaus. Ensimmäiset kaksi vuotta olin ihan pallo hukassa tulevan ammattikuvani kanssa. Sisältöön verrattuna 3,5 vuoden koulutus on todella lyhyt. Mennään kipurajalla jaksavatko opiskelijat sitä tahtia. Olen edelleen huolissani siitä, että kukaan ei näyttänyt pitävän huolta opiskelijoiden jaksamisesta. Apua ei oikein tahdo saada, joten luokkakaverit tukivat toisiaan sen minkä itse jaksoivat, kiteyttää Henna tuntoja opintovuosista. Työelämä tuntuikin Hennasta sitten helpotukselta. Nyt ei tarvitse enää kantaa olkavääränä päivän asioita kotiin, vaan työasiat jäävät töihin. Valmistuminen sinänsä oli tuonut omaa pientä jännityksen tunnetta vatsaan, mutta olo oli kuitenkin helppo, koska työpaikka Esperillä oli jo takataskussa. Geronomi tekee osansa käytännön hoitotyöstä. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessä olen suunnittelussa mukana omalla osaamisellani. Omaisiin yhteydenpidossa olen olennaisesti mukana muun muassa kertomalla heille vanhenemisesta, dementiasta ja apuvälineistä. Selvennän omaisille vanhuutta ja sen mukana tuomia asioita ja vaivoja. Omaiset ovat usein turhaankin huolissaan vanhuuden tuomista vaivoista, kuten sekavuudesta. Jo pelkästään ympäristön muutos elämässä saattaa sekoittaa monta asiaa vanhassa ihmisessä. Omaiset saattavat olettaa heti, että kyseessä on joku vakava sairaus. Tulkitsemalla tilannetta ja ymmärtämällä ilmiötä voidaan välttyä turhilta hoidoilta, lääkityksiltä ja tutkimuksilta. Vanhukset voivat reagoida muutoksiin ja huoliin fyysisillä oireilla. Puhumme siis stressistä, kertoo Henna. Hoitoketjun linkkinä Työkaverit arvostavat ammattitaitoani. En tiedä tietävätkö he virallisesti mikä geronomi on, mutta hyvin minut on otettu vastaan ja helposti olen saanut vastuuta vanhustyön ammattilaisena. Olen linkki omaisten, lääkärin ja asiakkaan välissä. Kysyn usein hoitoketjussa, että millä lääkityksellä, hoidollisella valvonnalla voidaan auttaa vanhaa ihmistä. Asiakkaalta itseltään voidaan kysyä ilmiöiden syitä, kuten miksi huimaa, miksi et jaksa asua kotona, miksi kaatuilet kotona? Geronomi kysyy ehkä tarkemmin ja ehkä muusta kuin lääkehoidollisesta näkökulmasta. Me ihmiset puhumme aina ensin sairauksista käydään läpi insuliinit ja lonkkanivelet, mutta ihminen ei välttämättä osaa kertoa yksinäisyydestään, masentuneisuudestaan, joka on johtanut kodissa ongelmatilanteisiin kuten vaikkapa kaatumisiin. Joista seuraa fyysiset vammat. Geronomina tuon esille toisenkin ajattelupuolen hoitoketjuun. Geronomien eteneminen työelämässä on nyt tärkeää. Tutkinnon tunnettuutta pitää lisätä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ei tunne geronomeja. Heitä tarvitaan entistä enemmän Suomessa väestön vanhetessa. Kun joskus 40 vuoden päästä pääsen sivuun työelämästä, olisi kiva voida todeta että hyvin tein työni, mihin minut koulutettiin, sanoo Henna Kaihlamäki lopuksi. Ystea 1/2009-17
luin suurella mielenkiinnolla ystea-lehden 1/2008 jutun: Suuret ikäluokat jyrää meitin. otsikko oli jo mielenkiintoinen, olihan se väännös lempikirjani tuntemattoman sotilaan tekstistä. Pojaat! ne jyrää meitin!, huusi joku tuntematon sotilas, kun venäläiset panssarivaunut lähestyivät. tähän vastasi rauhoitellen luutnantti Koskela: Paikoillanne! ei ne mitään jyrää, siellä on miinoitus. en usko, että heti sodan jälkeen syntyneistä olisi mitään erityistä vaaraa ikäluokkana. Se ei ole yhtenäinen ryhmä yhteiskunnassa, jotkut jyrää- Teksti: Heimo Liimatainen OIKEUS LAISKUUTEEN OIKEUS KANSALAISTULOON 18 - Ystea 1/2009 SUURE JYRÄÄ vät, mutta toisilla menee huonommin. Sitä paitsi he ovat kohta työnsä tehneet ja siirtyvät eläkkeelle eläkkeelle, jota he ovat yhdessä työnantajiensa kanssa keränneet. eläkevakuutusyhtiöissä näiden sä hyvin syvällisiä yhteiskunnallisia tähän aikaan liittyviä ilmiöitä. Kiitokset siitä, että jutustasi sain kimmokkeen omaan kirjoitelmaani eli ajatelmaani. rahojen pitäisi olla käytettävissä hei- dän eläkkeittensä maksamiseen ellei sitten uuden ajan sijoittajanerot ole niitä Hullu rakkaus työtä kohtaan hukanneet globaalin markkinatalouden Molokin kitaan! Sain käteeni joitakin vuosia sitten Paul lafarguen ohuen kirjasen, pamfletin, nimeltään oi- tarkoitukseni ei ole kuitenkaan käsitellä nimimerkin Pojasta polvi paranee löydettävis-alo keus laiskuuteen, joka ilmestyi mietteitä tämän pitempään, vaikkakin vuonna 1880 Ranskassa ja on useaan nimimerkin satiirin takaa on kertaan käännetty myös suo- Sotien jälkeen poikkeuksellis suurten ikäluo ahkerasti. Kuk olemme synt tulleet aina h ovat rohmun asunnot ja v 1 l taa. Opp vaikeud kalle ar muiden pelkkää mus ei ahkero
T IKÄLUOKAT MEITIN! vuosina 1945 1949 syntyi en paljon suomalaisia. Näiden kkien vaiheita onkin seurattu aan ei huomioi meitä, jotka yneet 1950-luvun alkupuolella ja eidän perässään. Suuret massat neet koulutuspaikat, työpaikat, ievät varmaan palvelutkin. Mielestäni oikeus laiskuuteen oli teollisen yhteiskunnan alkutaipaleella ajankohtainen provokaatio. lafarguen uskoi tuotantovälineiden kehittymisen, automaation ja vapaa-ajan lisääntymisen tuomaan hyvinvointiin, josta riittäisi myös työläisille. voisiko tällainen utopia toteutua vaikkapa meillä Suomessa? tarkasteltaessa viimeisen vuosisadan saavutuksia työyhteiskunnan tehokkuuden ja sosiaalivaltion tarjoaman turvan osalta, voimme todeta että lafarguen utopia on näiltä osin toteutunut meillä Suomessa. hyvinvointivaltio on edennyt harppauksin, elintaso on noussut ja väestön terveystaso on keskimäärin yhtäläinen. elinikäinen työssäoloaika on lyhenitin kansakoulun vuonna 960. Siellä ei edellisistä ikäuokista juurikaan ollut haitikouluun mentyäni alkoivat et. Siihen aikaan jätettiin luomotta ne, jotka eivät pysyneet tahdissa. Luokallejääminen oli sadismia ja nöyryyttävä kokekä varmasti innostanut ketään Paul Lafargue (1842 1911) imaan. Niinpä nämä muita opmat korstot keskittyimat olivat jollain kumman menetelmällä vieneet vapaat paikat eikä valtion ja kuntien virkoja enää lisätty. Akateeminen työttömyys ilmiönä yleistyi tämän johdosta 1970-luvun alkuvuosina. Jotenkin se työpaikka kuitenkin löytyi ja edessä oli perheen perustaminen. Asuntopula oli tietysti melkoinen kun edellä kulkenut porukka oli haalinut parhaat kämpät. Tästä seurasi asuntojen hintojen ripeä noutuminen alkoi. Kuva: Wikipedia meksi. Peruslähtökohtana hän vaatii työläiselle samaa oikeutta laiskuuteen ja vapaa-aikaan kuin mikä koroilla elävällä omistavalla luokalla ilmiselvästi on. hänen mielestään työväenluokkaa pitää vallassaan omituinen hulluus, joka aiheuttaa yksilöllistä ja sosiaalista kurjuutta. hän kirjoittaa provokatorisesti: Se on rakkaus työtä kohtaan, kuolettava, yksilöitä ja näiden jälkeläisiä uuvuttava työhalu. Sen sijaan, että olisivat taistelleet tätä mielenhäiriötä vastaan ovat papit, taloustieteilijät ja moralistit julistaneet työn pyhäksi. Mikä oli miehiään tällaisten väitteiden esittäjä Paul lafargue (1842 1911)? hän oli varsinainen kosmopoliitti. hänen suonissaan virtasi ranskalaista, juutalaista ja Karibian seudun intiaanien verta. hän oli Karl Marxin vävy, kansainvälisen työväenliikkeen intellektuelli ja Ranskan työväenliikkeen perustaja. Mielipiteittensä vuoksi lafargue istui kahteen otteeseen vankilassa, mutta tuli kuitenkin valituksi Ranskan parlamenttiin. Marraskuussa 1911 pariskunta Paul lafargue ja laura Marx tekivät viimeisen provokaationsa tekemällä yhdessä itsemurhan. laiskuuden ihannoija halusi kuolla ennen kuin kadottaisi elämästään ilon ja nautinnon vanhuudenheikkouden myötä. Onko hyvinvointivaltiossa tilaa laiskuudelle? juuri niitä sodanjälkeisiä sukupolvia, joita syötettiin rasvalla ja sokerilla, kun ravintopula oli heidän vanhemmillaan tuoreessa muistissa. Kasvirasvalevitteet keksittiin vasta 1960-luvulla. Rasvaton maito tuli kauppoihin samoihin aikoihin. Veikkaan, että sydän- ja verisuonitaudit jylläävät näissä massoissa. Siitä seuraa, että sairaanhoidon petipaikat ovat tulevaisuudessa varattuja. Samoin tunkua tulee hoitokoteihin ja muihin hoivapalveluipalvelut ovat pahasti ali- tynyt, on syntynyt vapaa-aika ja siihen liittyvä tuotanto ja palvelut. Paul lafarguen vaatimus työstä vain laiskuuden huvitusten mausteena saattaa näin ollen piankin toteutua. työyhteiskunnan monimutkaistuessa laiska-sanan kielteinen merkitys on liudentunut. Se on liian kömpelö käsite kuvaamaan huonoa työntekijää. tänään sanotaan, että työntekijä on tehoton, loppuun palanut tai päihdeongelmainen ja koulumaailmassa koululaisella on huono opiskelumotivaatio. nykyään sanotaan, että laiskottelevat ihmiset lataavat akkujaan, hakevat rentoutusta esimerkiksi joogasta. Meillä laiska sanaa saatetaan käyttää puhuttaessa ulkomaalaisista maahanmuuttajista. Hyvinvointivaltio lamaantuu työyhteiskunta on kuitenkin edelleen järjestäytynyt työn kautta: ihmisestä sanotaan hänen olevan sairas, kun hän on työkyvytön. onneksi työyhteiskunta ei ole toteutunut täydellisenä, jolloin olisimme ajautuneet työn totalitarismiin. lisäksi 2009 hyvinvointivaltio on vaarassa ja globaali markkinatalouskapitalismi on maailmanlaajuisessa syvässä kriisissä, ajautumassa kohti lamaa. höttörahakapitalismi joutuu turvautumaan aiemmin vihaamaansa valtioon. valtion väkivaltakoneisto ei ole enää ainoa apu, jota valtio voi antaa pääomapiireille. nyt heikkona näyttäytyvän systeemin pelastamiseen tarvitaan valtioiden, siis meidän veronmaksajien, rahaa. europarlamentaarikko esko Seppänen on todennut sattuvasti: valtiota tarvitaan koska kapitalisteilla ei ole veronkanto-oikeutta, ainoastaan voitonkanto-oikeus. valtioiden on myös tehtävä heidän puolestaan velkaruumiiden keräily ja pesu. Suursijoittajat, nuo tosiasialliset jättifirmojen omistajat, eivät ole halukkaita aiemmin kasaamiaan miljardeja käyttämään ainoan oikean talousjärjestelmän pelastamiseen, vaan alentuvat mieluimmin yhteiskunnan avustusluukuilla kerjäämiseen. viimeistään nyt ymmärrämme, että yrittäminen ja sijoittaminen eivät ole hyväntekeväisyyttä! usein kuulee Ystea 1/2009-19
Työyhteiskunnan ongelmista kielii joukkotyöttömyys, joka orastavan laman myötä lisääntyy myös Suomessa. sanottavan, että yritystä pyöritetään jotta ihmisillä olisi työtä. yrityksiä pyöritetään ja sijoitustoimintaa harrastetaan omistajien voiton maksimoimiseksi. Järjestelmän kriisiin ajautumisesta seuraa väistämättä muun muassa työttömyyttä. työyhteiskunnan ongelmista kielii joukkotyöttömyys, joka orastavan laman myötä lisääntyy myös Suomessa. työttömyyden tuottanut yhteiskunta ei siedä katsella työttömiään, joita se leimaa ja syyllistää sekä rankaisee työttömyyskorvausten pienuudella ja niiden alentamisuhkauksilla. Ken ei työtä tee sen ei syömänkään pidä. on jopa väläytelty fasismille ja stalinismille tyypillisten työleirien perustamista Suomeen. toisaalta kuitenkin jälkiteollisen yhteiskunnan omat utopiat ovat tulleet monimutkaisemmiksi. Määrällisestä kasvun tavoittelusta on siirrytty innovaatioiden etsimiseen ja keksimiseen. Kellokorttityö on selvästi vähentymässä kaikkein kehittyneimmillä työaloilla. etätyö on lisääntynyt ja työnteko ei ole enää aina määrättyihin tehdassaleihin tai toimistoihin sidottua. Uusi työn käsite Runsaasti luovuutta vaativilla, kuten high tech -aloilla, suunnittelijoille annetaan ajallista vapautta, sillä tiedetään, ettei heidän ajatustyönsä voi tapahtua määrättyjen kelloaikojen rajoissa, kahdeksasta neljään. Myöskään yliopistoa ei voida muuttaa liukuhihnalta tulosta tuottavaksi tehtaaksi. yliopisto on vielä ainakin osittain onnistunut säilyttämään luovan tutkimustyön vapauden, ja siksi joissakin yliopiston ikkunoissa palavat valot sunnuntai-iltaisinkin, toisin kuin valtion virastoissa ja firmojen toimistoissa. tosin tutkimustyönkin vapaus on uhattuna siksi, että tutkijoiden ajasta suuri osa kuluu rahoitushakemusten tekoon. Palataanpa Paul lafarguen perusajatuksiin. Pamfletin perusajatuksena on työ työväenluokan identiteettimuotona. ihmisen identiteetit ovat muotoutuneet kapitalismissa nimenomaan työn kautta, jolloin käsite työtön näyttäytyy hyvin epämääräisenä identiteettinä. lafarguen mukaan tämä johtuu kapitalistisen työetiikan läpilyönnistä työväestönkin keskuudessa. lafargue haluaa romuttaa palkkatyöjärjestelmän, koska se on omistavan luokan harjoittamaa riistoa, johon työläisetkin on saatu uskomaan ja jopa sitä vaatimaan. työväenluokka on omaksunut omistajien muovaaman työn käsitteen. lafargue oli aikaansa edellä kritisoidessaan työväenluokan ainaista vaatimusta oikeudesta työhön ja haaveita täystyöllisyydestä. vasemmistopuolueethan Suomessakin elättelevät edelleen utopiaa täystyöllisyydestä ja sen mukanaan tuomasta hyvinvoinnista. vallitsevana käsityksenä yhteiskunnassamme, ja myös ammattiyhdistysliikkeessä, on ajatus palkkatyöstä ainoana hyväksyttävänä työn muotona. on aiheellista määritellä työn käsite uudelleen. työ käsite olisi ulotettava tarkoittamaan muutakin kuin perinteistä palkkatyötä eli tuottavaa toimintaa. näin vaatimus kansalaispalkastakin olisi helpommin perusteltavissa. Parempi olisi kansalaispalkan sijasta käyttää kansalaistulo käsitettä, koska palkka sana viittaa suoraan palkkatyöhön. Kansalaispalkan vastustajathan sanovat, että eihän kansalaisia tule palkita kattoon syljeksimisestä. Työtä ei riitä kaikille työtöntä pidetään laiskana ihmisenä, ja vaaditaan että jotain työtä on toimeentulonsa eteen tehtävä. työnä ei kuitenkaan pidetä vallitsevan ajatusmallin mukaan mitään taulujen maalaamista, runojen kirjoittamista tai kansalaisjärjestöissä toimimista tai muuta vastaavaa toimintaa. näitähän pidetään työvoima- ja sosiaalitoimistoissa tuottamattomana työnä eli laiskotteluna. virkailijat on ohjeistettu opastamaan heidät työharjoitteluun tai kurssille. Siis heitä kehotetaan valmentautumaan oikeisiin töihin. ikävä kyllä näitä työpaikkoja ei tänään, eikä tulevaisuudessakaan, riitä kaikille. Kansalaistulo mahdollistaisi ihmisille taloudelliset mahdollisuudet luovaan toimintaan tai vaikkapa yleishyödylliseen järjestötoimintaan. levätä ja laiskotellakin saisi valitsemanaan aikana. en usko, että kovinkaan moni laiskottelisi läpi koko elämänsä, kun saisi itse päättää, miten aikansa käyttää. Palkkatyö ei enää ensisijaisesti määrittäisi identiteettiä, eikä kenenkään status olisi työtön. Kansalaistulon päälle tietysti halukkaat saisivat lisätuloa tuottavasta työstä. tästä seuraisi myös se, että tuottavaa työtä tekisivät kunakin aikana parhaassa työiässä olevat ihmiset, eikä tarvitsisi kiusata jo pitkän työuran tehneitä eläkeikärajan nostamisella. Laiskottelusta koko kansan hyve Paul lafarguen pamfletti toimi edellä kuvatun ajatteluprosessin pontimena. yksi mahdollisuus on ymmärtää lafarguen ajatuksia siten, että oikeus laiskuuteen voisi tarkoittaa samaa kuin oikeus kansalaistuloon. Kansalaistulo puolestaan on oikeutta ihmisen luovuuden ja kansalaisaktiivisuuden käyttämiseen. Ammattiyhdistysliikkeessäkin kuulutamme aktiivisuutta, teemme paljon vapaaehtoistyötä ja käytämme luovia ominaisuuksiamme. Siis nostakaamme aktiivisuus ja luovuus kunniaan! tämänkertaisen aiheemme isä Paul lafargue päätyy lopulta ylistämään laiskuutta: oi laiskuus, taiteiden ja kaikkien jalojen hyveiden äiti, vuodata sinä palsamia ihmiskunnan kärsimyksiin! 20 - Ystea 1/2009