Nea Isaksson 7.c 2012 Uusi- Seelanti- lukuisten saarten valtio Kuva 1: Uuden- Seelannin lippu. Sininen väri kuvastaa merta ja taivasta, punainen Etelän risti sijaintia Tyynellä valtamerellä. Kuva 2: Uusi- Seelanti on tunnettu lampaistaan. Kuva 3: Uuden- Seelannin kartta.
1. Sijainti Kuva 4: Uuden- Seelannin sijainti maailmankartalla. Uusi- Seelanti sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla Tyynen valtameren lounaisosassa. Sen kehyskoordinaatit ovat 34-48 S ja 166-178 E. Uusi- Seelanti koostuu kahdesta suuresta saaresta; Eteläsaaresta ja Pohjoissaaresta. Niiden välissä on paikoitellen 53 kilometriä leveä Cookinsalmi. Lisäksi sille kuuluu yli 700 pienempää ja vähän isompaakin saarta, kuten esim. Chathamsaaret, Stewart Island, sekä Great Barrier Island. Uudella- Seelannilla ei ole varsinaisia rajanaapureita, sillä se on saarivaltio ja lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee yli 1500 kilometrin päässä. 2. Pinnanmuodot Uuden- Seelannin Eteläsaari on ylänköistä, pääasiassa vuoristoaluetta. Siellä on lumihuippuinen vuorijono, nimeltään Etelä- Alpit. Kyseisessä vuoristossa on valtion korkein vuori Mount Cook, jonka huippu kohoaa lähestulkoon neljän kilometrin korkeuteen. Etelä- Alpeilla on myös noin 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on 27 kilometriä pitkä. Pohjoissaari on tuliperäistä ylänköaluetta. Siellä on toimivia paljon tulivuoria, kuumia järviä, sekä geysirejä, eli kuumia lähteitä. Uusi- Seelanti on osa Tyynenmeren tulirengasta, joka muodostuu mannerlaattojen, eli jättimäisten laattojen saumakohdista. Tulirengas on noin 40 000 kilometriä pitkä ja se muistuttaa muodoltaan hieman hevosenkenkää. Tulirenkaan alueella tapahtuu yhteensä noin 90 % maailman jokavuotisista maanjäristyksistä. Maanjäristys on tapahtuma, jolloin mannerlaatat liikahtavat toisiaan vasten tai toisistaan poispäin äkillisesti, jolloin maankuori Kuva 5: Mount Cookin vuori. Se on 3754 metriä korkea. Kuva 6: Tyynenmeren tulirengas. Se kiertää Amerikan, Aasian ja Australian mantereet. Uusi- Seelanti on osa tulirengasta.
vavahtelee voimakkaasti. Mannerlaattojen liikehdintä synnyttää myös poimuvuoristoja, tulivuoria ja syvänmerenhautoja. Merenalainen maanjäristys aiheuttaa tsunameja, eli hyökyaaltoja. Uuden- Seelannin kallioperä on nuorta, eli vuoret ovat nuoria poimuvuoristoja. Se tarkoittaa sitä, että vuorten huiput ovat korkeita ja teräviä ja rinteet jyrkkiä. Poimuvuoristot ovat syntyneet kahden mannerlaatan törmäyksestä, jolloin toisen laatan reuna on noussut ja poimuttunut vuoristoksi. Nuorten poimuvuoristojen alueilla maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä, sillä vuoret sijaitsevat mannerlaattojen saumakohdilla. Yhteensä Uudessa- Seelannissa tapahtuu vuodessa noin 14 000 maanjäristystä. Uusi- Seelanti tunnetaan myös häikäisevän upeista maisemistaan. Ne ovatkin monelle tuttuja television kautta, sillä Taru sormusten herrasta elokuva on osittain kuvattu siellä. Maisemat koostuvat lähinnä lampaista ja lehmistä, vuorista, vehreistä kukkuloista, rehevistä metsistä ja laakeista hiekkarannoista. 3. Vesistöt ja vesivarat Kuva 7: Lake Taupo. Koska Uusi- Seelanti on saarivaltio, se on kokonaan merien ympäröimä. Meri, joka ympäröi sitä, on nimeltään Tyynimeri. Tyynimeri, viralliselta nimeltään Tyyni valtameri, on maailman suurin valtameri. Se peittää noin kolmasosan koko maapallon pinta- alasta. Valtion länsipuoleinen meri on nimeltään Tasmaninmeri, joka on Tyynenmeren reunameri. Uudessa- Seelannissa on myös jokia ja järviä. Sen vesistöt koostuvat pääosin jokisysteemeistä. Pisin joki löytyy Pohjoissaarelta. Sen nimi on Waikato ja se on yli 400 kilometriä pitkä, eli vastaa pituudeltaan suurin piirtein Suomen Tornionjokea. Valtion suurin järvi on kraaterijärvi Lake Taupo. Se on syntynyt tulivuoren räjähdyksessä, jolloin siitä on muodostunut kattilalaakso, eli kaldera. Sen jälkeen se on täyttynyt vedellä, ja siitä on muodostunut kraaterijärvi. Kuten aiemmassa kappaleessa jo kerrottiin, Eteläsaarella sijaitsevilla Etelä- Alpeilla on 360 jäätikköä, joista suurin on Tasmanin jäätikkö. Se on paikoitellen 610 metriä paksu ja 27 kilometriä
pitkä. Viime vuosien aikana Tasmanin jäätikkö on alkanut sulaa ilmastonmuutoksen takia. Kun jäätiköt sulavat, maapallon lämpeneminen nopeutuu, sillä lumi- ja jääpeite heijastavat Auringon säteilyjä takaisin avaruuteen. Sulamista edesauttavat myös sade ja tuuli. Vuoristojäätiköt, eli virtamaiset, alaspäin valuvat jäätiköt sulavat nopeimmin. Jäätiköiden sulaminen aiheuttaa tulvia ja merenpinnan nousemista. Vesi laajenee kun se lämpenee, joten merenpinta nousee vielä enemmän kuin mitä se nousisi, jos vesi olisi kylmää. Kun merenpinta nousee, vaarana on, että Oseanian matalat saaret jäävät kokonaan vedenpinnan alle. Toisaalta, jos jäätiköt sulavat, merenpohja painuu massan painosta alaspäin, jolloin mantereet kohoavat ylöspäin. Lisäksi jäätiköt ovat monille valtioille tärkeä makean veden ja sähkön lähde. Kun jäätiköt sulavat, makeasta vedestä tulee pula ja sähköä ei saada. Merenpinnan nouseminen ja lämpeneminen aiheuttavat ongelmia merivirroissa, sillä makea vesi muuttaa meriveden suolapitoisuutta. Lisäksi lämpötilan nousu tuhoaa koralliriuttoja, eli korallieläinten kalkkikuorten kasautumia. Ihmisen toiminta näkyy myös muuttuneissa jokiekosysteemeissä. Kun jokien lähimetsät raivataan pelloiksi ja laitumiksi, ravinteet ja maa- aines pääsevät suoraan veteen ja puutkaan eivät pääse enää varjostamaan. Tällöin vesistöt sameentuvat ja rehevöityvät, eli vesikasvit lisääntyvät huimasti, jolloin ne myös yhteyttävät, eli sitovat Auringon energiaa sokeriin. Kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen happea, jota ne ottavat vedestä. Liiallinen yhteyttäminen voi johtaa vesistön happikatoon, eli liian alhaiseen hapen määrään vedessä, jolloin eliöt eivät pysty elämään siellä. Pääasiallisesti kuitenkin joet ovat puhtaita nopean virtauksen vuoksi. Uudessa- Seelannissa on merkittävän suuret vesivarat. Pohjavettä, eli makeaa, juotavaa vettä on yleensä riittävästi, mutta suurissa asutuskeskuksissa, esimerkiksi Aucklandissa ja pääkaupunki Wellingtonissa saattaa joskus olla pulaa käyttövedestä. Siksi sitä tehdään paikoitellen keinotekoisesti suodattamalla. Vettä käytetään muuhunkin kuin pelkästään juomiseen ja peseytymiseen; esimerkiksi viljelysten kastelemiseen ja vesivoiman tuotantoon, eli sähkön tuottamiseen vedellä. Sen tuottaminen on helppoa, sillä vuosittainen sademäärä on siihen sopiva. Määrä vaihtelee 600 1600 millimetrin välillä. Eteläsaaren länsirannikko on hyvin Kuva 8: Uuden- Seelannin pisin joki, Waikato. Se saa alkunsa Lake Tauposta.
sateinen, sillä se on vuoristoaluetta. Uudessa- Seelannissa sataa tasaisesti ympäri vuoden. Silti myös tulvia esiintyy. Ne ovatkin Uuden- Seelannin tuhoisimpia luonnonkatastrofeja, eli jonkin muun kuin ihmisen toiminnasta johtuvia luonnon ääri- ilmiöitä, kuten tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset. Kuva 9: Tasmanin jäätikkö. Ilmaston lämpenemisen takia se sulaa, mikä aiheuttaa vakavia ongelmia koko valtiolle. 4. Ilmasto Uudessa- Seelannissa on hyvinkin vaihtelevaa ja erilaista ilmastoa. Se johtuu meren läheisyydestä, vuoristoista ja saarten pituuksista. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ihmisen hyvinvoinnin osalta paras mahdollinen ilmasto. Kuva 10: Ilmastodiagrammi Wellingtonin säästä. Eteläsaari kuuluu lauhkeaan lämpövyöhykkeeseen. Se tarkoittaa sitä, että kesäisin lämpötila kohoaa yli +10 C, ja talvisin laskee +10 C:een alapuolelle. Siellä myös sataa aika paljon tasaisesti ympäri vuoden. Tämä johtuu meren läheisyydestä. Merestä haihtuu koko ajan vesihöyryä ilmaan, jolloin sadepilviä syntyy hyvinkin helposti. Lumisateet ovat yleisiä etenkin Etelä- Alppien seudulla. Se muistuttaa hyvinkin paljolti Suomen ilmastoa. Suomen ilmasto on nimeltään väli- ilmasto, sillä täällä on piirteitä sekä meri-, että mannerilmastosta. Suomessa on lämmin kesä ja luminen talvi.
Pohjoissaaren pohjoiskärjessä vallitsee subtrooppinen ilmasto. Se tarkoittaa sitä, että kesä on pitkä, kostea ja lämmin, jolloin keskilämpötila on yleensä ainakin kolmen kuukauden ajan noin 20 C, kun taas talvi on lyhyt ja leuto. Tuolloin keskilämpötila on noin seitsemän astetta. Sanotaan, että Uuden- Seelannin säätä on vaikeampi ennustaa kuin minkään muun valtion maailmassa. Kuva 11: Maailman merivirrat. Punaiset nuolet kuvaavat lämpimiä merivirtoja, siniset kylmiä merivirtoja ja mustat Päiväntasaajanvirtoja. Päiväntasaajanvirrat ovat lämpimiä sekä eteläisellä, että pohjoisella pallonpuoliskoilla. Uusi- Seelanti sijaitsee lämpimän Itä- Australian merivirran alueella, mikä tuo mukanaan lämmintä ilmaa ja sateita. Lämpimät merivirrat siirtävät lämpöä päiväntasaajalta navoille. Kun merivirta puhaltaa mereltä maalle, se kohtaa Etelä- Alppien vuoriston. Vuoristo pakottaa pilvet ja lämpimän ilman kohoamaan, jolloin ilma jäähtyy ja kosteus tiivistyy sateeksi. Vuoriston merenpuoleinen rinne saa tällöin kaiken sateen, jonka takia siinä on enemmän ja rehevämpää kasvillisuutta kuin sisämaanpuoleisessa rinteessä. Vuoriston ylittäneet pilvet eivät sisällä enää kosteutta, joten sisämaanpuoleinen rinne ei saa lähestulkoon lainkaan vettä. Tämän takia se on yleensä kuiva ja kirkas. Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevalla Uudella- Seelannilla vuodenajat ovat päinvastaiset kuin pohjoisella pallonpuoliskolla. Kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, se on kääntyneenä poispäin Auringosta. Tällöin siis eteläinen pallonpuolisko on kääntyneenä Aurinkoon päin, jolloin siellä on kesä. Silti vuodenaikojen vaihtelut eivät ole kovinkaan suuret, sillä Uusi- Seelanti sijaitsee melko lähellä päiväntasaajaa. Lämpimintä siellä on tammi- helmikuussa ja kylmintä heinäkuussa.
Kuva 12: Subtrooppisen ilmaston vyöhykkeet ovat väritettyinä keltaisella. Uuden- Seelannin Pohjoissaaresta noin puolet kuuluu kyseiseen lämpövyöhykkeeseen. 5. Kasvillisuus ja eläimet Uusi- Seelanti on ollut eristäytynyt valtio keskellä Tyyntä valtamerta, sinne on kehittynyt oma erityinen kotoperäinen kasvillisuus ja eläimistö. Kotoperäinen laji on eliölaji, joka elää vain tietyllä alueella, tässä tapauksessa vain Uudessa- Seelannissa. Kotoperäisiä lajeja uhkaavat vierasperäiset ja leviävät tulokaslajit, eli muualta maailmasta ihmisen mukana tulleet lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Uuden- Seelannin kasvillisuus vaihtelee korkeuserojen, leveysasteiden ja pituusasteiden mukaan. Pohjoissaarella kasvillisuus on lähinnä subtrooppista sademetsää. Trooppisesta sademetsästä se eroaa siten, että subtrooppisessa metsässä on vähemmän lajeja, runsaampi aluskasvillisuus, eli pienet kasvit, kuten sammalet ja kukat, viileämpi ja kuivempi ilma, sekä ohuempi latvuskerros, eli korkeimpien ja rehevimpien puiden muodostama peitto. Koska latvuskerros on ohuempi, maan pinnalla kasvava aluskasvillisuus saa enemmän vettä, valoa ja ravinteita. Tyypillinen Pohjoissaaren puu on kauripuu. Kuva 13: Yksi Pohjoissaaren tyypillisimmistä puista; kauripuu.
Kuva 14: 1800- luvulla lopullisesti sukupuuttoon kuolleet moa- linnut olivat siivettömiä jättiläisiä. Eteläsaaren alankoalueilla kasvillisuus on ainavihantaa lehtimetsää. Ainavihanta tarkoittaa sitä, että puut eivät pudota lehtiään tiettynä aikana, vaan ne ovat vihreitä ympäri vuoden ja pudottavat lehtiään vähitellen pitkin vuotta. Vuoristoissa kasvaa kylmään ja tuuleen sopeutunutta vuoristokasvillisuutta, joka koostuu lähinnä matalista kasveista, kuten varvuista, jäkälistä ja ruohoista. Rannikkoseuduilla kasvaa suolaiseen veteen sopeutuneita ruohoja, sekä joitain puita. Tyypillinen Eteläsaaren puu on etelänpyökki. Etelä- Alppien itäpuolella sijaitsee myös alankoalue Canterbury Plains. Sen kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa harjoitetaan karjataloutta hyvällä menestyksellä. Uuden- Seelannin eläimistöön kuului lukuisia eri eläinlajeja ennen ihmisen saapumista: matelijoita, lintuja, sekä sammakko- ja hämähäkkieläimiä. Nisäkkäitä oli vain muutamaa lajia: uudenseelanninmerileijona, uudenseelanninmerikarhu, sekä muutama lepakkolaji. Lintulajeja oli alun perin 245, joista suuri osa oli kotoperäisiä, lentokyvyttömiä ja suuria lintuja, kuten pingviinejä, kiivi- lintuja, sekä sukupuuttoon, eli maapallolta kokonaan hävinneitä moa- lintuja. Eläimistön uhkana ovat vierasperäiset lajit, sekä niiden aiheuttamat muutokset. Ihminen on yhtenä hyvin suurena tekijänä tässä. Kotoperäiset lajit ovat hyvin herkkiä, sekä sopeutumisvaikeuksisia uusille muutoksille. Noin 50 % alkuperäisistä lintulajeista on kuollut sukupuuttoon ihmisen saapumisen jälkeen. Nykyisiä eläinlajeja ovat delfiinit, kiivi- linnut, gekot, sekä lukuisat muut erikoisuudet. Uuden- Seelannin matelijat ovat poikkeavia sen takia, että ne synnyttävät eläviä poikasia munimisen sijaan. Uudessa- Seelannissa ei elä lainkaan myrkyllisiä käärmeitä tai muita vaarallisia eläimiä. Kuva 15: Uudenseelanninmerileijona on uhanalainen laji, eli se on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Uudessa- Seelannissa joistain eläimistä on myös haittaa. Esimerkiksi opossumit ovat Uudessa- Seelannissa vierasperäisiä tuhoeläimiä. Ne ovat ongelmana siellä, koska niillä ei ole luontaisia vihollisia siellä, mutta ne tuhoavat alkuperäistä eläimistöä ja kasvillisuutta. Lajin hävittämistä Uudesta- Seelannista on suunniteltu ja langan tekeminen opossumin karvasta on osana tätä hanketta. Ihminen on muuttanut paljon Uuden- Seelannin luontoa. Pohjoissaarelta on hakattu laajat alueet metsää ja istutettu heinää lampaiden laidunnettavaksi. Uuden- Seelannin eteläpuolella sijaitsee paljon koralliriuttoja. Koralliriutat ovat kuolleiden korallieläinten kalkkikuorikasaantumia. Ne ovat muodostuneet aikojen saatossa, kun korallieläimet ovat kuolleet. Ilmastonmuutoksella on merkittävä osa Uuden- Seelannin koralliriutoilla. Kun merivesi lämpenee, korallieläimet alkavat voida huonosti ja niiden kanta pienenee. Koralliriutat ovat monien kalalajien suoja- ja ravintopaikkoja, joten jos koralliriutat häviävät, häviää myös kalalajeja. Kalastus on tärkeä elinkeino Uudessa- Seelannissa. Kuva 16: Koralliriutta ja korallikaloja. Jos meriveden lämpötila nousee, nämä upeat kasvit ja kalat tuhoutuvat. Helppoja keinoja hidastaa ilmastonmuutosta ja esimerkiksi koralliriuttojen tuhoutumista: Sammuta televisio ja tietokone kun et enää käytä niitä Kävele tai pyöräile kouluun/töihin aina kun se on mahdollista Vältä turhaa veden ja sähkön kulutusta Älä roskaa luontoa Vältä lentoliikennettä
Kasvisten syönti on ekologisempaa kuin lihan syönti, sillä lihan tuotanto synnyttää paljon kasvihuonekaasuja ja kasvikset ovat alempana ekopyramidissa, jossa kuvataan tuottajien ja kuluttajien määrää luonnossa. Osta Reilun kaupan tuotteita, sillä niistä maksetaan työntekijöille oikeudenmukainen palkka Osta vain oikeasti sinulle tarpeellisia tavaroita Suosi kotimaista ruokaa, tuotteita, yms. niin säästät luontoa ja samalla tuet suomalaista työtä 6. Väestö Kuva 17: Uuden- Seelannin alkuperäiskansalainen, eli maori. Uudessa- Seelannissa asuu arviolta noin 4,3 miljoonaa asukasta, eli hieman vähemmän kuin Suomessa. Noin 76 % asukkaista asuu Pohjoissaarella. Noin neljäsosa väestöstä on ulkomaista alkuperää, sillä alun perin Uusi- Seelanti oli Iso- Britannian siirtomaa. Maorit ovat Uuden- Seelannin alkuperäiskansaa, mutta heidän asemansa on huonompi kuin muiden ihmisten. Keskimäärin Uusi- Seelantilainen nainen synnyttää 2,1 lasta. Vielä 50 vuotta sitten luku oli 4,1. Ennusteiden mukaan syntyvyys pysyy samana seuraavan 90 vuoden ajan. Keskimääräinen miehen elinikä on 79 vuotta, kun Suomessa se on 77 vuotta. Naisen keskimääräinen elinikä on sekä Suomessa, että Uudessa- Seelannissa 83 vuotta. Alle viisi vuotta täyttäneiden lasten kuolleisuus 1000 kohden on kuusi, kun Suomessa vastaava luku on 3. Uudessa- Seelannissa suhtaudutaan myönteisesti maahanmuuttoon, minkä seurauksena väestö kasvaa joka vuosi yhdellä prosentilla.
Uudessa- Seelannissa suurin osa väestöstä on 30-40 vuotiaita. Miehiä ja naisia on lähes yhtä paljon. Kaikkein vähiten on 75-79 vuotiaita miehiä. Uuden- Seelannin elintaso on korkea. 100 % valtion kouluikäisistä lapsista ja nuorista käy koulua. Uusi- Seelanti myös menestyi PISA- tutkinnoissa, eli osaamis- /oppimistutkimuksissa erinomaisesti. Työttömyysprosentti on Uudessa- Seelannissa 6,1 %, ja Suomessa se on 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on myös korkea bruttokansantuote, eli koko valtion tuotantojen vuosittainen yhteenlaskettu rahamäärä. Vuonna 2009 se oli 126 679 000 000 dollaria. Suomessa BKT on kuitenkin lähestulkoon puolet enemmän. Kuva 18: Uudessa- Seelannissa karjataloudella on merkittävä osuus tuotoissa. Uuden- Seelannin tärkeät elinkeinot, eli tuotot toimeentuloa varten ovat teollisuus, palvelut ja maatalous. 43,64 % koko valtion pinta- alasta on viljeltyä maata. Suomessa se on vain 7,56 %. Viennillä, eli oman valtion tuotteiden myymisellä ulkomaille on myös hyvin tärkeä merkitys Uuden- Seelannin tuloissa. Se on yhteensä 29 % koko valtion bruttokansantuotteesta. Enimmäkseen ulkomaille viedään maataloustuotteita, elintarvikkeita ja metalliteollisuustuotteita. Tärkein kauppakumppani on sen lähin valtio Australia. Uudessa- Seelannissa harjoitetaan paljon karjataloutta, eli lampaiden ja nautojen hoitamista. Valtiolla on siihen erinomaiset ilmasto- olosuhteet ja ravinnon saatavuus ympäri vuoden. Uudessa- Seelannissa onkin enemmän lampaita kuin ihmisiä. Myös maaperän rikkauksia, kuten esimerkiksi hiiltä ja maakaasua käytetään bensiinin ja muiden tuotteiden valmistuksessa. Muita hyviä teollisuusaloja ovat vesivoiman tuotanto, sillä Uudessa- Seelannissa sataa paljon ja korkeuserot ovat suuria, sekä puunjalostus ja muu metsäteollisuus. Luonnonvaroja hyödynnetään muussakin kuin pelkässä teollisuudessa, nimittäin matkailussa. Keskimäärin Uudessa- Seelannissa käy vuosittain noin 1,5 miljoonaa turistia. Kaikista tärkein ja tuottoisin matkailumuoto on luontomatkailu. Ei ihmekään, sillä kukapa ei haluaisi nähdä kauniita
vuonoja, aurinkoisia rantoja, kansallispuistoja, järviä, jäätiköitä ja korkeita vuoria. Sanotaankin, että Uudessa- Seelannissa on ehkä maailman monipuolisimmat vaihtoehdot luontomatkailuun. Uuden- Seelannin pääuskonto on maailman suurin uskonto kristinusko. Valtion muita suuria uskontoja ovat hindulaisuus, islamilaisuus ja buddhalaisuus, sekä muut kristityt suuntaukset. Noin 37 % maan asukkaista on uskonnottomia, kun Suomessa vastaava luku on vain 20 %. Tämä johtuu osittain varmaankin sanan- ja ajatuksenvapaudenhalusta. Kuva 19: Uusiseelantilaisen naisen ja miehen keskimääräiset eliniät. Uuden- Seelannin virallinen kieli on englanti, sillä valtio on Ison- Britannian entinen siirtomaa. Englantilaiset tulivat Uuteen- Seelantiin, jonka jälkeen he jäivät sinne asumaan pysyvästi. Nykyiset uusiseelantilaiset ovat eurooppalaisten jälkeläisiä. Toinen virallinen kieli on maori, joka on Uuden- Seelannin alkuperäiskansan oma kieli. Se on kuitenkin vaarassa kadota, sillä tälläkin hetkellä vain noin 4,2 % Uuden- Seelannin asukkaista puhuu sitä äidinkielenään. Uudessa- Seelannissa perheet ovat pieniä, minkä seurauksena vähitellen väestö vanhenee. Väestön vanheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa työvoimapulaa. Toisaalta taas Uudessa- Seelannissa on voimakas muuttoliike, eli muuttaminen toisilta alueilta toisille. Ihmisen toiminnasta otsonikerros ohenee, minkä takia Auringon säteilyä pääsee maanpinnalle yhä enemmän, mikä taas aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisen seurauksena merenpinta nousee ja monet Tyynenmeren saarivaltiot ovat vaarassa jäädä kokonaan veden alle. Tämän takia monien ihmisten asuinpaikka voi hävitä ja heidän täytyy etsiä asuinalue jostain muualta. Otsonikerroksen ohentuma näkyy ihmisillä myös ihosyöpinä. Auringon ultraviolettisäteilyä pääsee maanpinnalle entistä enemmän ohentuneen otsonikerroksen läpi ja se aiheuttaa ihosyöpiä ja silmäsairauksia. Siksi liialta UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua.
7. Asutus Uuden- Seelannin pinta- ala on 267 710 km². Se on hieman pienempi kuin Suomen pinta- ala, joka on 338 432 km². Uuden- Seelannin asukaslukukin on hieman pienempi kuin Suomen. Uudessa- Seelannissa asuu noin 4,3 miljoonaa asukasta, kun Suomessa se on noin 5,3 miljoonaa. Uudessa- Seelannissa asutaan aika harvaan, varsinkin Eteläsaarella. Koko valtion asukastiheys on keskimäärin vain noin 15 asukasta / km². Suomen asukastiheys on noin 17 asukasta/km². Uuden- Seelannin tiheimmin asuttu kaupunki on Christchurch. Siellä asukastiheys on 770 asukasta/km². Se on kuitenkin hyvin vähän verrattuna Intian Mumbaihin, joka on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Siellä asukastiheys on 20 694 asukasta/ km². Uudessa- Seelannissa asutus on keskittynyt pääasiassa Pohjoissaarelle. Yli 70 % Uuden- Seelannin Kuva 21: Kuvasta näkyy, asukkaista asuu Pohjoissaarella. Sieltä löytyy myös valtion pääkaupunki Wellington, että sekä kaupungit Uuden- ovat Seelannin suurin, 404 658 asukkaan kaupunki Auckland. Yhteensä Pohjoissaarella keskittyneet on asukkaita rannikoille. noin 3 366 100. Eteläsaarella asutus on keskittynyt pääosin tasaiselle itärannikolle, jossa on hyvät olosuhteet esimerkiksi maan viljelemiseen ja karjan kasvattamiseen. Länsirannikolla kohoaa lumihuippuiset Etelä- Alpit. Eteläsaarella sijaitsevat suuret kaupungit Christchurch ja Dunedin. Asukasluku Eteläsaarella on yhteensä noin 1 038 400. Erot saarten välisillä asukasluvuilla johtuu pääosin korkeuseroista. Eteläsaarella Etelä- Alppien vuoristo peittää suuren osan saaresta, jonka vuoksi asutusaluetta ei jää niin paljon kuin Pohjoissaarelle. Kuva 20: Auringon UV- säteilyltä pitäisi aina suojautua aurinkolaseilla, - rasvoilla ja peittävillä vaatteilla.
Uuden- Seelannin kaupungistumisaste, eli muutto kaupunkeihin ja kaupunkiväestön kasvu on 0,9 %. Suomen kaupungistumisaste on 0,6 %. Uudessa- Seelannissa suuret kaupungit ovat keskittyneet rannikoille. Rannikkoalueilla on helppo harjoittaa erilaisia elinkeinoja, kuten esimerkiksi kalastusta ja vientiä. Työttömyysaste, eli prosenttiosuus koko valtion työikäisten työttömyydestä on 6,1 %. Suomessa luku on korkeampi: 8,2 %. Uudessa- Seelannissa on siis Suomea vähemmän työpaikkapulaa. 8. Erityispiirteet Kuva 22: Uuden- Seelannin rannoilla voi törmätä delfiineihin ja niiden kanssa voi jopa uida. Uuden- Seelannin erityispiirteisiin kuuluvat ehdottomasti omanlainen luonto ja eläimistö, sekä turvallisuus ja ystävälliset ihmiset. Luonto ja eläimet ovat täysin muusta maailmasta poikkeavia, sillä Uusi- Seelanti on kokonaan eristäytynyt muusta maailmasta. Turvallisuus käy ilmi ainakin kahdella tavalla; maalla on turvallinen ja puhdas maine matkailumaana, sekä sillä on erittäin tiukka maahantulotarkastus luontonsa suojelun takia. Kaikki maahan tulleet/maasta lähtevät tarkistetaan huolellisesti, ja kaikki poikkeava saatetaan takavarikoida. Tämä kaikki vain siksi, että he haluavat vain suojella ainutlaatuista eläin- ja kasvikantaansa. Uusi- Seelanti on tunnettu ystävällisistä ja iloisista asukkaistaan. He ovat aina valmiita auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa. Meillä eurooppalaisilla olisikin hieman opittavaa heiltä Uuden- Seelannin matkailuun on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet. Matkustaminen Uuteen- Seelantiin on Kuva 23: Uuden- Seelannin geysirit purkautuvat näyttävästi.
helppoa, sillä valtiossa on yhteensä 122 käytössä olevaa lentokenttää, sekä paljon rautateitä. Jos haluaa ottaa lomastaan kaiken irti, kannattaa vuokrata auto. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Uudessa- Seelannissa on käytössä vasemmanpuoleinen liikenne ja tiet ovat kapeampia kuin Suomessa. Myös nopeusrajoitukset ovat suurempia kuin Suomessa. Uuden- Seelannin matkailu on keskittynyt pääosin luontomatkailuun. Vuoret ja sademetsät kuuluvat ehdottomasti matkailijan nähtäviin kohteisiin. Suosittuja matkailukohteita ovat esimerkiksi Queenstown, jossa extremelajeista kiinnostunut löytää varmasti mieluista puuhaa. Jos ei ole niinkään hurjapää, voi mennä maisemahissiin, joka kohoaa yli puolen kilometrin korkeuteen ja josta näkee koko Queenstownin. Eteläisen pallonpuoliskon korkein rakennus, yli 300 metriä korkea torni Sky Tower sijaitsee Aucklandissa. Auckland on Uuden- Seelannin suosituin matkakohde ja siellä matkailu on pääosin kaupunkimatkailua: shoppailemista, museoissa käyntiä yms. Rantalomailu on myös suosittua lukuisilla suurilla hiekkarannoilla. Uudella- Seelannilla on yhteensä 14 000 kilometriä rantaviivaa. Purjehtiminen, sukelteleminen ja delfiinien kanssa uiminen ovat suosittuja rantatekemisiä. Jos itse menisin lomamatkalle Uuteen- Seelantiin, haluaisin käydä sukeltamassa Tyynellämerellä ja kokeilla kuumissa lähteissä kylpemistä. Haluaisin myös vierailla kansallispuistoissa. Uudessa- Seelannissa erityistä on se, että vaikka se on niin pieni valtio, siellä voi kokea niin paljon kaikkea erilaista. Voi sukellella lämpimissä vesissä, mutta vähän matkan päässä voit lasketella Etelä- Alpeilla. Tai sitten voit uida Kuva 24: Upeat, aurinkoiset hiekkarannat houkuttelevat ketä merenrannoilla tai kuumissa geysireissä. Tämä tahansa kaikki oun imaria osana sitä, että miksi Uusi- Seelanti tienaa tai auringonpalvojaa. niin paljon rahaa luontomatkailullaan.
Muuta Kuva 2m 5: Rielenkiintoista: ugbyjoukkueen haka- tanssi ennen ottelua. Uusi- Seelanti on hyvin urheilullinen valtio. Suosituimpia urheilulajeja ovat jalkapallo, kriketti ja rugby. Uusi- Seelanti on kaksinkertainen rugbyn maailmanmestari. Uuden- Seelannin maajoukkue esittää perinteisen haka- tanssin aina ennen jokaista otteluaan. Tanssi on peräisin maoreilta ja alun perin se tanssittiin ennen sotaa vihollisen pelottamiseksi. http://www.youtube.com/watch?v=8egcseq15l4 Haka- tanssi. Tärkeänä osana maorikulttuuria ovat puu- ja käsityöt. Erityisesti tatuoinnit, eli mokot merkitsevät arvoasemaa. Miehet tatuoitiin koko kasvojen alueelta, naiset vain huulten ja poskien. Sotureilla saattoi olla tatuointeja myös lantioseudulla. Kuva 26: Tatuoitu Vanha maoriperinne on nimeltään mokomokai. Se tarkoittaa irtileikattua ja säilöttyä ihmisen maorimies. päätä. Niitä käytettiin 1800- luvulla sotien aikana. Mokomokaita säilytti yleensä kuolleen ihmisen perhe muistona. http://www.youtube.com/watch?v=9cnqzcf9yfe Maorien kulttuuria, esineitä ja tapoja.
9. Ajankohtaiset asiat Uusi- Seelanti sijaitsee kahden mannerlaatan saumakohdassa, joten siellä tapahtuu vähän väliä erilaisia luonnonkatastrofeja. Viimeisin suuri maanjäristys tapahtui Christchurchissa 22.2.2011. Se oli 6,3 magnitudin järistys, mikä on aika paljon. Järistyksessä kuoli kaiken kaikkiaan n. 180 ihmistä, mutta loukkaantuneita oli lähes 2000. Rahalliset vahingot olivat noin 16 miljardia Uuden- Seelannin dollaria. Samaisessa maanjäristyksessä tapahtui myös muutakin. Nimittäin se lohkaisi Eteläsaarella Tasmanin jäätiköstä 30 tuhannen kilon kokoisen jäälohkareen. Lohkare sai aikaan yli kolmimetrisen aallon, joka kulki muutaman kerran järven päästä Kuva päähän 27: Vuoden ennen 2011 sen maanjäristys laantumista. aiheutti miljardien dollareiden tuhot. Yhteensä Uudessa- Seelannissa mitataan joka vuosi 14 000 maanjäristystä, mutta useimmat niistä ovat lieviä.
10. Itsearvionti Olen itse suhteellisen tyytyväinen valtiotyöhöni. Olen piirtänyt itse kartan, ilmastodiagrammin ja elinikätaulukon. Kaikki muut kuvat, jotka ei ole omia piirtämiäni, ovat luvallisesti otettu netistä. Käytin Google Kuvahaun tarkennettua hakua, commons.wikimedia.org ja fotopedia.com - sivustoilta. Tein työtä noin kolme viikkoa pala palalta. Tein joka päivä vähän kerrallaan, joten työ valmistui ajoissa. Antaisin työlleni arvosanaksi ehkä 9, koska kokonaisuutena se on minusta aika hyvä. Onnistumisena ovat kuvat, jotka olen itse piirtänyt, sekä muut tekstiä havainnollistavat kuvat. Tekstikin on selkokielistä ja ymmärrettävää. Parantamisen kohteita olisivat varmaankin jotkin kohdat, joista en löytänyt paljon tietoa. Ensi kerralla pitäisi varmaan valita jokin hieman isompi ja tunnetumpi valtio, josta pursuaa paljon tietoa, mutta ei Uudesta- Seelannistakaan kovin vaikea ollut niitä löytää.
Lähteet: Kuvat: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/48/nzh ookerso1.jpg http://fr.fotopedia.com/items/flickr- 18050130 http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:flag_of_new_zealand.sv g http://ca.wikipedia.org/wiki/fitxer:lake_taupo.jpg http://www.fotopedia.com/items/flickr- 405538123 http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:pacific_ring_of_fire.png
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/subt ropical.png http://commons.wikimedia.org/wiki/file:blankmap- World- noborders.png http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/28/gian t_moa.jpg http://www.jeremiahblatz.com/personal/pics/new- zealand- 2004/day5/2004-09- 07-16- 32-44- tb.html http://www.fotopedia.com/items/flickr- 3642924855 http://www.fotopedia.com/items/saranmt- fxqhbabkauu http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:allblackhaka.jpg http://www.fotopedia.com/items/flickr- 78730290 http://commons.wikimedia.org/wiki/file:new_zealand_map. PNG http://www.fotopedia.com/items/flickr- 225483156 http://www.fotopedia.com/items/flickr- 2488495943 http://www.flickr.com/photos/eclogite/892405077/ http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/kaur i_te_matua_ngahere.jpg http://en.wikipedia.org/wiki/file:corrientes- oceanicas.gif http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7f/dun edin_lamb_spring_2008.jpg
http://www.fotopedia.com/items/flickr- 2972876435 http://fi.wikipedia.org/wiki/tiedosto:80_bealey_avenue.jpg Tekstit: http://fi.wikipedia.org/wiki/uusi- Seelanti http://fi.wikipedia.org/wiki/uuden- Seelannin_maantiede http://www.globalis.fi/maat/uusi- Seelanti http://www.globalis.fi/maat/uusi- Seelanti/(show)/indicators http://fi.wikipedia.org/wiki/uuden- Seelannin_talous http://fi.wikipedia.org/wiki/mokomokai http://fi.wikipedia.org/wiki/maorit Könemann: Geographica- kirja, 2003 Nea Isaksson 7.c 2012