Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Samankaltaiset tiedostot
Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Peroksisomit. Peroksisomit ja glyoksisomit 2. Peroksisomit ja glyoksisomit 1

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

Ribosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Etunimi: Henkilötunnus:

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Endosomi. Fagosytoosi

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

KandiakatemiA Kandiklinikka

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Tentit ja muut suoritukset. Solubiologia (5 op) Mistä löytyy tietoa? Mistä löytyy

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET

The Plant Cell / Sytoskeleton

Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

11. Elimistö puolustautuu

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Endosomin sisäisen ioniympäristön vaikutukset Echovirus 1-infektioon

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

ESCRT-kompleksien merkitys echovirus 1 -infektiossa ja kaveosomin monivesikkelisen rakenteen muodostumisessa

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

Echovirus 1:n endosytoosin karakterisointi

Elimistö puolustautuu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Proteiinilääkkeet luento

Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Elimistö puolustautuu

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

TYYPIN 1 DIABETEKSEN JA KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET ENERGIAMETABOLIAAN LIITTYVIEN GEENIEN ILMENEMISEEN HIIRTEN RAAJALIHAKSISSA

IHMISEN SYNNYNNÄISEN IMMUNITEETIN TUTKIMINEN MITTAAMALLA E.COLI- BAKTEERIN EMITTOIMAA BIOLUMINESENSSIA

Biomolekyylit ja aineenvaihdunta I

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Biomolekyylit I. Luentorunko

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018

Kasvutekijöiden merkitys α2β1-integriinin ja echovirus 1:n endosytoosissa

SUOMALAINEN PAKURIN (INONOTUS OBLIQUUS) TULEHDUKSEN HILLITSIJÄNÄ

HLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Historiaa. Mitokondriot. Chapter Palade: rakenne

Kolesterolin esiintyminen ihmisen hermostollisissa syöpäsoluissa

Rakenne 2. Mitokondriot. Historiaa. Rakenne 3. Rakenne 1. Mitokondrio halkaistuna

Tuma. Tuma 1. Hemopoiesis

Esim. ihminen koostuu 3,72 x solusta

Maksa on ihmisen suurin ja biokemiallisesti

Bioteknologia tutkinto-ohjelma valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

Erilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Tunnin sisältö. Immuunijärjestelmä Luonnollinen immuniteetti Hankittu immuniteetti Rokotukset Allergiat HIV / AIDS

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ruoansulatus ja suolisto

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Komplementtitutkimukset

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Transkriptio:

Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa esim. entsyymien laimeisiin vesiliuoksiin suuri osa vedestä makromolekyylien hydraatiovaipassa 2 vesifaasia: 1. vapaa 2. sitoutunut (suhteellisen järjestäytynyt rakenne) makromol. reaktiot edellyttävät 70-80 % vesipitoisuutta Inkluusiot jyväsiä vapaana solulimassa, siis eivät kalvon ympäröimiä eivät kuulu solun varsinaiseen aineenvaihduntakoneistoon lipidipisarat glykogeeni pigmentit (melaniini, lipofuskiini) lipidipisara (rasvavakuoli) tuma solulima Intercellular space Plasma membrane Endopmic reticulum vesicles Sytosoli Secretory Nuclear Nucleus vesicle membrane Mitochondrion 1

Karkea endoplasmakalvosto Karkea endoplasmakalvosto (rer) ribosomeja kiinnittyneenä sytosolin puolella yl. levy- tai ontelomaista syntetisoi proteiineja molekyyli cisternaan kulkeutuvat ser:stä kuroutuvissa rakkuloissa karkeassa ER:ssä ribosomeja tunnistavia proteiineja ER:n rakenne muistuttaa plasmamembraanin rakennetta, suurimmat erot proteiinikoostumuksessa (eril. entsyymit) Solun kalvostojen osuus rer... solukalvo karkea ER sileä ER n laite mitokondrion ulkokalvo mitokondrion sisäkalvo tumakotelon sisäkalvo (ulkokalvo ER:ää) muut maksasolu % haimasolu % 2 5 35 60 16 <1 7 10 7 4 32 17 0,2 0,7 <0,5 synty: rer ser n laite solun jakautuessa myös ER jakautuu tytärsolujen kesken ER tärkeä osa solun kompartmentalisaati ota! (solun jakamisessa eri osiin) Endoplasmakalvosto endoplasmic reticulum (ER) 10 % solun tilavuudesta ER:n rajaamissa onteloissa, putkissa ja rakkuloissa solun kaikista membraaneista n. 50 % on ER:ia Sileä endoplasmakalvosto (ser) ei ribosomeja, putkimaista lipidi- ja vierasainemetabolia lihas: pitkälle erikoistunut ns. sarkoplasminen kalvosto; rakkulat sitovat vapautuvan Ca 2+ lihassupistus Ribosomes Rough endoplasmic reticulum Smooth endoplasmic reticulum 2

n laite 1 Secretory vesicles Maturing face 1898 (hopeasuolavärjäys) sileää kalvostoa: ser:n erilaistuma koostuu 6-30 litteästä cisternasta eli keosta (diktyosomi): kekoja eläinsolussa 1- muutama sata reunoilla n. 50 nm:n kalvorakkuloita ja n. 1000 nm:n eritejyväsiä n laite kookas erittävissä soluissa, varsinkin jos eriteproteiinit glykosyloituneet, esim. limaa erittävät solut Forming face Transport vesicles n laite 2 ER ei makromolekyylien synteesiä; sen sijaan muokkausta sulfaatio fosforylaatio proteolyysiä (proteiinien pilkkomista) kalvo eroaa sekä plasmamembraanista että ER:sta lipidien suhteen kolesterolin määrä kasvaa cis trans -suunnassa apparatus Vesicle PLASMA MEMBRANE: Cytoplamic reticulum Extracellular surface n laite 3 Lysosomit 1 myös entsyymit jakautuvat epäsymmetrisesti (esim. tiamiinipyrofosfataasi) n laitteen tehtävä: pakkaa ER:n tuottamat proteiinit kuljetusta varten osa takaisin ER:ään muokkaus ja viimeistely transsivulla kuljetus solukalvolle, lysosomeihin, eritys lysis = hajoaminen, soma = kappale koko 0,5 5 µm, kalvon ympäröimä kaikissa nisäkässoluissa punasoluja lukuunottamatta sisältö elektronitiheä, rakenteeton havaittiin vahingossa : fosfataasi aktiivisuus oli suurempi homogenaateissa, jotka tehty tislatussa vedessä kuin isotonisessa sokeriliuoksessa; kudosten säilytys lisäsi aktiivisuutta (de Duve) osmoottisesti hajoava; membraani läpäisee vain 200 Daltoniin asti 3

Plasma membrane Lysosomit 2 Lysosomien entsyymit n. 60 hydrolaasientsyymiä katalysoivat peptidi-, glykosidi- ja esterisidosten hajoamista eli hydrolyysiä lysosomin entsyymit syntyvät ER:ssä cisternat n laite (trans-sivu) n laite tunnistaa lysosomien entsyymit hiilihydraattiosan perusteella 2. Endocytosis ER Bacterium Early endosome Phagosome Primary lysosome Late endosome Mitochondrion 3. Autophagy 1. Phagocytosis Primary lysosome Secondary lysosome Primary lysosome Autophagosome Lysosomit 3 n laitteesta kuroutuu irti ns. primaarilysosomeja jotka 1. tyhjentyvät soluvälitilaan: tulehdusreaktiot, soluväliaineen muokkaus kasvun aikana 2. liittyvät eriterakkulaan: lysosomien entsyymit muokkaavat eritetuotteita (esim. ylim. hormonin hajotus) Lysosomaalisia sairauksia Tay-Sachs-tauti lysosomit turvonneita sis. runs. lipidimolekyylejä: gangliosideja (GM 2 ) gangliosidi = sfingosiinijohdannainen normaalisti gangliosidit kierrätetään ja hajoitetaan enstymaattisesti. T-Staudissa GM2 kertyy hermosoluihin, tuhoaa solurakenteita, aiheuttaa solukuolemaa Lysosomit 4 Peroksisomit ja glyoksisomit 1 3. liittyvät fagosytoosin tai pinosytoosin kautta syntyneeseen ravinto -rakkulaan heterofagia 4. liittyvät ERrakkulaan, joka ympäröi solun vanhenevia organelleja autofagia (ns. autofagosomi) jäännöskappale (residual body) solun vanheneminen havaittiin 1960- luvulla EM:ssä ns. microbody havaittiin peroksideja syntetisoivien ja hajottavien entsyymien perusteella lysosomifraktiosta tiheysgradientilla erilleen lysosomeista ø 0,3 1,5 µm maksa, munuainen; jopa 1000/solu muissa soluissa mikroperoksisomi 0,15 0,25 µm 4

Peroksisomit ja glyoksisomit 2 sisältö voi olla kiteinen entsyymien suuri konsentraatio syntyvät ser:stä kuroutumalla sis. n. 40 erilaista entsyymiä kalvo läpäisevä myös suurille molekyyleille (vrt. lysosomi) ei hajoa osmoottisesti TARKEMMIN KASVITIETEEN OSUUDESSA 1. Endosytoositie plasmamembraani sek. lysosomi klatriini lysosomi endosomi reseptosomi Peroksisomi 2. Transsellulaarinen kuljetus plasmamembraani endosytoosirakkula plasmamembraani = kuljetus solun läpi 3. Eksosytoositie n laite plasmamembraani varsinkin erittävät solut Peroxisomes Kalvostojen liike siirtyvä kalvon osa palaa takaisin ts. membraanit eivät voi kiertää organelleissa kalvokierto kalvon liike eli membrane traffic viisi eri vaihetta 4. Palautus plasmamembraanista takaisin n laitteeseen mekanismia ei tunneta 5. Solunsis. biosynteesiin liittyvä kuljetus ER lysosomi peroksisomit yl. aina peitteiset rakkulat tunnistus esim. epiteelisoluissa eriterakkulat tunnistavat solun ulkopinnan membraanin rakkuloiden liike vaatii ATP:tä 5

Endosytoosi makromolekyylien ja suurempien partikkeleiden kulkeutumista solun sisään solukalvosta kuroutuneista 50-400 nm:n kokoisista rakkuloista Pinosytoosi ( solun juominen ) rakkulan sisältö liuosmuodossa esim. proteiiniliuos ameeba munuaisputken epiteeli proteiinit takaisin primaarivirtsasta hiussuonten endoteelisolut Food particle Ameba Nucleus Food vacuole Lysosome Endosytoosi 2 Fagosytoosi ( solun syöminen ) tärkein ravinnonottotapa prokaryooteilla puolustusmekanismi selkärankaisilla: esim. veren valkosolut fagosytoivat bakteereita endosytoosin edellytyksenä on, että molekyyli tai partikkeli tarttuu solukalvolla olevaan reseptoriin, joka tunnistaa partikkelin Food vacuole and lysosome membranes fuse, and digestion begins 6

Fagosytoosi Absorption of small molecules Solukalvon pnnalla oleva spesifinen proteiini autta mikro-organismin fagosytoinnissa Valkosolun pinnalla oleva FC-reseptori tunnistaa vieraan viruksen Reseptorivälitteinen endosytoosi Kolesterolin ja (low density) LDLlipoproteiinin sisäänotto klatriini päällystää rakkulan Endosytoosi 3 Eksosytoosi tunnistaminen voi edellyttää vastaaineiden kiinnittymistä mikrobin koteloon ns. opsonisaatio endosytoosi endosytoosirakkula voi olla peitteetön tai peitteinen peitteisen rakkulan synty: ligandi + reseptori solukalvon kuopakkeessa klatriini muod. sukaverhon (yhteydessä solun tukirankaan) peitteinen rakkula solun sisään solun tuotteiden kuljetus soluvälitilaan eritteet (umpi- ja avoeritteiset rauhaset) välittäjäaineet entsyymit jätteet (esim. alkueläimillä) endo- ja eksosytoosi kalvoston kierto 7

Endo- ja eksosytoosi Exocytosis Endosytyosis Vesicle Endosytoositie ENDOSYTOOSITIE Plasmamembraani Endosomi Cytoplasm Klatriini Sekundaarinen lysosomi Reseptosomi Environment lysosomi Solujenväliset kanavat Eksosytoositie EKSOSYTOOSITIE n laite Plasmamembraani Channel between cells SOLUNSISÄISEEN BIOSYNTEESIIN LIITTYVÄ KULJETUS ER Peroksisomit Lysosomit 8