Senioriopettaja Nro 3/2015 22.5.2015 Vuosikokous 40-vuotisjuhlat
VEO1503_01.indd 1 28.4.2015 12:21:27 Senioriopettaja Nro 3/2015 22.5.2015 Päätoimittaja/toimitussihteeri Anneli Rajaniemi Kytöpolku 33, 00740 Helsinki puh 040 768 8436 senioriopettaja@osj.fi Piirtäjä Helmer Räty, puh. 050 363 8255 Ilmestyy kuusi numeroa vuodessa Painos 21 300 kpl ISSN 1798-6885 441 612 Painotuote Kuva: Anneli Rajaniemi 4 Työministeri Lauri Ihalainen toi valtiovallan tervehdyksen OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaariin. Tässä numerossa 4 Juhlavuoden huipennus 8 Hallitus valittiin vuosikokouksessa 9 Puheenjohtaja: Vaikuttamisen aika 10 Tarjamo jatkaa Venkin keulassa 11 Lemmetty tekee hyvän kysymyksen 12 Ohjeet Turun senioripäiville osallistumiseen 15 Lääkäri: Suojaudu kesän öttiäisiltä 16 Upeat kansallispukumme 18 Vapaaehtoistyötä Kontiolahden MM-kisoissa 24 Seniorikokin kevätleivonnaiset Julkaisija: Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Undervisningssektorns Seniororganisation rf Puheenjohtaja Erkki Kangasniemi Bredantie 40 02700 Kauniainen erkki.kangasniemi@gmail.com Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen 020 748 9736 kirsti.lehtinen@oaj.fi Postiosoite Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki 020 748 9736 Kaikki lehteen tuleva aineisto päätoimittajalle: senioriopettaja@osj.fi Käyntiosoite Maistraatinportti 2, Länsi-Pasila Osoite- ja jäsentietojen muutokset Opetusalan Seniorijärjestön toimisto 020 748 9678 seniorit@oaj.fi www.osj.fi Sivulle pääset joko omalla tai esimerkiksi kirjastosi tietokoneella. Toimitusneuvosto: Lyyli Juntunen (pj), 050 411 8942 ja 044 077 9772 lyyli.juntunen@dnainternet.net Liisa Fräki, +358 40 701 6107 liisa.fraki@gmail.com Kari-Veli Lehtonen, 050 582 3105 kariveli.lehtonen@gmail.com.fi Sinikka Anneli Rahikainen, 040 824 6048 sinikkaanneli.rahikainen@gmail.com Anneli Rajaniemi (siht.) päätoimittaja Taitto: Päivi Kokkinen ja Anneli Rajaniemi Kirjapaino: Forssa Print, Esko Aaltosen katu 2, 30100 Forssa puh. 03 42351 sähköposti: fkp@forssaprint.fi Ilmoitushinnat, neliväri-ilmoitus Koko 1/1 (199 x 244 mm) 1000 1/2 (97 x 244 tai 199 x 120 mm) 600 1/3 (63 x 244 tai 199 x 78 mm) 400 1/4 (97 x 120 tai 199 x 57 mm) 350 1/6 (97 x 78 mm) 250 1/8 (97 x 57 mm) 200 Takakansi 1200 Alennus: Vuosi-ilmoitus (6 numeroa) 25 % Lehti julkaisee OSJ ry:n jäsenten pikkuilmoituksia maksutta. Tilaushinta sisältyy jäsenmaksuun. Toimituksellinen aineisto pyydetään lähettämään päätoimittajalle PC-muodossa kirjoitettuna ilman rivinvaihtoja tai pakkotavutuksia. Naputa kolme tyhjää lyöntiä kpl-jaon merkiksi! Kuvat suositellaan ottamaan mahdollisimman suuressa koossa. Käytä mieluimmin sähköpostia, tekstit esimerkiksi Word tai RTF muodossa. Konekirjoitettu paperikäsikirjoitus käy myös. Tekstit ja kuvat voi lähettää myös CD-levyllä. Aineisto palautetaan vain pyydettäessä. 16. vuosikerta Ilmestymisaikataulu 2015 Numero Aineisto Ilmestyy 4 12.8. 18.9. 5 1.10. 6.11. 6 4.11. 11.12. Kansi Kesä saapuu Helsinkiin Kuva: Matton Senioriopettaja Nro 3/2015 22.5.2015 Vuosikokous 40-vuotisjuhlat 2
Pääkirjoitus Ei vastakkainasetteluja Huhtikuun jälkipuolella oli kolme senioriopettajalle tärkeää perättäistä päivää. Niistä ensimmäinen kokosi valtaosan kansalaisista varsinaisena vaalipäivänä vaaliuurnille ja jännittämään tuloksia. Kahtena seuraavana päivänä Opetusalan Seniorijärjestö vietti Helsingissä 40-vuotisjuhlaa ja linjasi toimintaa vuosikokouksessa. Valtakunnan hallituksen kokoonpanosta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Meneillään ovat hallitustunnustelut ja neuvottelut mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, johon merkittävimmät eduskuntapuolueet voisivat sitoutua. Sen sijaan tiedämme, millaisen eduskunnan kansa valitsi Arkadianmäelle. Mielenkiintoista on, että vaikka maassamme vanhusten osuus väestöstä kasvaa, niin kansaa valittiin edustamaan ennätysmäärä nuoria. Peräti 14 valituista on alle 30-vuotiaita. Tämä alensi kansanedustajien keski-iän 48 vuodesta 47 vuoteen. Nuoria parlamentaarikkoja haastateltiin radiossa. He olivat huolestuneita siitä, ettei nuori sukupolvi saisi jäädä osattomaksi yh- teiskunnassamme ja ettei säästöjä etsittäessä leikattaisi etuja nuorilta. Olin kuunnellut huolestuneena ennen vaaleja televisiossa käytyjä suurten puolueiden puheenjohtajien vaalitenttejä. Eläkeläisistä ei uskallettu keskustella juuri mitään. Esillä eivät olleet eläkeindeksit eikä yksikään puolueen puheenjohtaja luvannut poistaa raippaveroa. Siitä kaavaillaan ilmeisesti samanlaista pysyvää ja tuottoisaa veroa kuin kiinteistöverosta. Onneksi puoluejohtajat olivat sentään rehellisiä eivätkä antaneet katteettomia vaalilupauksia. Me eläkeläiset kelpasimme rakentamaan Suomea menneinä vuosikymmeninä ja nostamaan maan talouden 1990-luvun ahdingosta. Nyt kun meillä olisi aika nauttia hieman työmme tuloksista, meille sovitetaan taas maksajan roolia. Vaalien ja juhlan jälkeen eläkkeellä olevat opettajat palasivat arkeen ja Opetusalan Seniorijärjestö jatkaa edunvalvontatyötä jäsentensä hyväksi. Sen jäsenet ovat aktiivisia, vaikuttavat paikallisesti ja valtakunnallisesti vasta valittujen edustajiensa voimin. Heidän kokemuksensa ja ikänsä eivät ole este vaan voimavara. Eri ikäryhmien ongelmat ja intressit ovat luonnollisesti erilaisia. Tiukkoja vastakkainasetteluja ei kuitenkaan saa muodostaa eikä oikeudenmukaisuutta unohtaa. Anneli Rajaniemi päätoimittaja senioriopettaja@osj.fi Inga motsatsförhållanden I slutet av april ordnades det tre viktiga dagar efter varandra för seniorlärarna. Den första av dessa samlade en stor del av medborgarna till valurnorna på den egentliga valdagen och för att spänna sig inför resultatet. De två följande dagarna firade Undervisningssektorns seniororganisation sitt 40-årsjubileum i Helsingfors och drog upp riktlinjerna för sin verksamhet vid årsmötet. Sammansättningen på nationens regering finns det inga uppgifter om då detta skrivs. Regeringsförhandlingarna pågår liksom förhandlingar om ett eventuellt samhällsfördrag. De viktigaste riksdagspartierna skall kunna binda sig till detta avtal. Däremot vet vi vilken riksdag folket valde till Arkadiabacken. Intressant är, att fastän åldringarnas andel av befolkningen i vårt land växer, valdes en rekordmängd unga att representera folket. Av de invalda är till och med 14 under 30 år gamla. Detta sänkte medelåldern för riksdagsledamöterna från 48 till 47 år. De unga parlamentarikerna intervjuades i radion. Deras bekymmer var, att den unga generationen kan bli lottlös i vårt samhälle. Då man letar efter inbesparingar skall de ungas förmåner inte beskäras. Jag blev bekymrad då jag före valet lyssnade på de stora partiernas ordföranden i televisionens valtenter. Man vågade knappt diskutera om pensionärernas ställning. Det brutna indexet togs inte upp och inte ett enda partis ordförande lovade ta bort straffskatten. Den kommer tydligen att bli en likadan bestående och inkomstbringande skatt som fastighetsskatten. Till all lycka var ordförandena i alla fall ärliga och gav inga tomma vallöften. Vi pensionärer dög till att bygga upp Finland under tidigare årtionden och att lyfta upp landets ekonomi ur 1990-talets trångmål. Då vi nu har tid att i någon mån njuta av resultatet av vårt arbete får vi igen betalarens roll. Efter valet och festen har pensionärerna återvänt till vardagen och Seniorlärarförbundet fortsätter med sitt arbete att bevaka medlemmarnas situation. Medlemmarna är aktiva, påverkar lokalt och nationellt genom sina nyss valda representanter. Deras erfarenhet och ålder utgör inget hinder utan är en resurs. Olika åldersgruppers problem och intressen är naturligtvis olika. Spända motsatsförhållanden får inte uppstå och rättvisan får inte glömmas. Anneli Rajaniemi chefredaktör Ulla Bäck översättning 3
Elämänkokemus kunniaan! Suunnittelijoiden tulisi kysyä eikä olettaa, mitä vanhukset tarvitsevat, sanoi Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo juhlaseminaarissa pitämässään puheessa. Juhlaseminaari pidettiin Paasitornin komeassa juhlasalissa. 4
P äivi Topon puheessa oli vahva viesti vaikuttajille: elämänkokemuksen merkitys sekä yksilölle että yhteisölle tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. Työikäisten ja vanhojen ihmisten arvostavaa kohtaamista tarvittaisiin enemmän. Hän mm. kysyi, tietävätkö työikäiset, jotka suunnittelevat palvelut vanhoille, apua tarvitseville ihmisille, mitä nämä erilaisissa tilanteissa tarvitsevat. Käytännön tilanteet ovat paljastaneet karun totuuden. Hän lainasi Vappu Taipaleen neuvoa: ''Älä luule, kysy vanhalta''. Ikäinstituutilla on mottona elämänvoimaa vanhuuteen, elämänvoimaa vanhuudesta. Vanhuspainotteisemmassa yhteiskunnassa on aikaisempaa enemmän elämänkokemusta. Topo kysyikin retorisesti, miten tämä kokemus saadaan rikastut- tamaan yhteiskuntaan ja tuomaan siihen vanhuuteen tyypillisesti kuuluvaa viisautta. Päivi Topo johtaman Ikäinstituutin tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä. Instituutti tekee työtä iäkkäiden ihmisten liikuntakyvyn ja liikuntamahdollisuuksien, mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ikäinstituutin ja sen edeltäjän Kuntokallion toiminnassa eläkkeellä olevilla opettajilla on ollut merkittävä rooli. He ovat kouluttautuneet vertaisohjaajiksi ja kouluttaneet näitä lisää sekä vetäneet itse mm. senioritansseja osana ryhmäliikuntaa. Yhtä elämänkaariajatteluun liittyvää teoriaa vahvistavat eläkejärjestelmät määrittelemällä minkä kalenteri-iän jälkeen ihminen ei ole enää työikäinen. ''Hänet ikään kuin irrotetaan työelämästä, joka nähdään yhteiskunnassamme varsinaisena tuotannollisena toimintana.'' Tutki- Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö sanoi, että Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana. Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo piti juhlaesitelmän elämänkokemuksen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Seminaarin avanneen puheenjohtaja Erkki Kangasniemen kahta puolta istuvat tilaisuuteen tervehdykset tuoneet Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vasemmalla ja työministeri Lauri Ihalainen oikealla. 5
muskirjallisuus tukee toista teoriaa, joka painottaa koko elämänkaaren ajan ulottuvaa jatkuvuutta. Itse pidän kaikkein mielenkiintoisimpana ajatusta vanhuudesta ja koko elämästä jatkuvan kasvun aikana, Topo sanoi. Tähän ajatukseen perustuu psykoanalyytikko Pirkko Siltalan käsitys, jonka mukaan myös hyvin iäkkäillä ihmisillä pitäisi olla yhdenvertainen oikeus terapiapalveluihin, sillä jokaisen ihmisen hyvinvointi on yhtä arvokas. Topo sanoi, että vanhuus on etuoikeus, jota läheskään kaikki maailman ihmiset eivät saavuta. Kaikkein vanhimpien elinikä kasvaa ja suhteellisesti nopeimmin yli 90-vuotiaiden. Terveitä elinvuosia on kouluttautuneilla eniten. Tilastot osoittavat, että jatkuva oppiminen ja opinhalu parhaiten suojaavat terveyttä ja toimintakykyä koko elämän ajan. Kouluvaarit ja mummot jakavat koululaisille laajaa elämänkokemustaan oivallisesti antamalla aikaa ja kertomalla kokemuksiaan omasta lapsuudestaan, vanhemmuudesta, ja isovanhemmuudesta. Osaamista ja kokemusta ei pidä heittää hukkaan vaan se pitää jakaa. OSJ keskittyy vaikuttamiseen Opetusalan seniorijärjestön 40-vuotisjuhlaseminaariin oli kokoontunut sankka joukko yhdistysten edustajia, kutsuvieraita ja hallituksen jäsenet. Avauspuheessaan puheenjohtaja Erkki Kangasniemi kertoi mm. järjestön alkutaipaleelta, kuinka se perustettiin Veteraaniopettajat -nimisenä vuonna 1975. Järjestöä ei otettu silloin OAJ:n edeltäjän SOLin jäseneksi, kun pelättiin, että Veteraaniopettajat saisivat järjestössä liian suuren vaikutusvallan. OSJ on kehittynyt OAJ:n ulkojäsenyhdistyksenä ja yhteistyö sen kanssa on saumatonta. Nykyinen Opetusalan Seniorijärjestö keskittyy entistä vahvemmin vaikuttamiseen. Tavoitteena on saada aikaan laajempaa pohjaa eläkejärjestöjen yhteistyöhön. Rooli eläkepolitiikassa Sodanjälkeen Suomessa on vallinnut vahva sopimusyhteiskunta, jossa työmarkkinajär- jestöillä on ollut merkittävä rooli. Sei ei ole rajoittunut vain palkkaan vaan on koskenut mm. eläkepolitiikkaa. Kaikki tärkeät ratkaisut on sovittu kolmikantaisesti, sanoi työministeri Lauri Ihalainen tervehdyspuheessaan. Hän kertoi vielä, että 1 400 eläkkeellä olevaa opettajaa on palannut työelämään esimerkiksi sijaiseksi tai tuuraamaan jotakin opettajaa. Suomessa on yhteensä 50 000 työelämään palannutta henkilöä. Viivästettyä palkanmaksua Henkilöt, jotka ovat hankkineet vahvan koulutuspohjan, eivät saa joutua eläkejärjestelmien vuoksi kärsimään siitä, että ovat ponnistelleet opinnoissaan ja päässeet vaativiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuten esimerkiksi opettajantehtäviin, sanoi tervehdyksessään OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hän mainitsi, että julkisessa keskustelussa usein unohtuu, että eläkkeet ja eläkemaksut ovat viivästettyä palkanmaksua. Eläkkeellä olevat nauttivat sitä palkkaa, mitä ovat aikanaan tienanneet. Tästä syystä ammattijärjestön pitää olla keskeisesti mu- Iltajuhlassa pianotaiteilija Sonja Fräki viritti kuulijat tunnelmaan mm. Sibeliuksen musiikilla. Ylioppilaskunnan vahvistettu kvartetti herkisti serenadeillaan ainakin naiskuuntelijat ja hauskutti seminaarissa kuulijoita mm. versiollaan Beatles-yhtyeen laulusta When I am 64. 6
kana eläkejärjestelmiä rakennettaessa. Luukkainen antoi tuen Erkki Kangasniemen näkemykselle siitä, että hajanainen eläkejärjestöjen kenttä pitäisi saada kootuksi yhtenäisemmäksi. Neuvottelut kesken Vuonna 2017 tulee voimaan eläkeuusitus, jonka tavoitteena on pidentää työuria ja vähentää julkisen sektorin kestävyysvajetta. Sopimuksen julkista sektoria koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituspohja on kuitenkin kestämätön, sanoi Kevan toimitusjohtaja Jukka Männistö omassa tervehdyspuheessaan. Hän vaati, että rakenteellisten uudistusten vaikutuksia kuntasektorin työntekijämäärään on seurattava ja tarvittaessa on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Kunnallinen eläkemaksu on tarkoitus pitää vakaana ja ennustettavana, jotta seuraavien sukupolvien eläkkeet turvataan ja eläkemaksut ovat kohtuullisia. Jaakko Hölsö on siirtänyt osaamistaan yhdistyksensä uusille aktiiveille ja Eija Aromaa ponkaisee uudestaan järjestöelämän tehtäviin. Kokemusta ja odotuksia OSJ:n 40-vuotisjuhlaseminaari oli käännekohta, johon Jaakko Hölsö halusi päättää pitkän järjestöuransa. Eija Aromaalle tilaisuus oli puolestaan paluu järjestöaktiiviksi. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuvat Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa. Imitaattori Jarkko Martikainen hersytti kutsuvieraiden nauruhermoja iltajuhlissa. Kokkolan Senioriopettajia edustava Jaakko Hölsö on ollut mukana opettajayhdistystoiminnassa vuodesta 1972. Siitä lähtien kun hänet vuonna 1978 valittiin Keskipohjanmaan piirin sihteeriksi, hän on hoitanut piirin sihteerin ja puheenjohtajan tehtäviä yhteensä 16 vuotta. Hän on ollut läänintoimikunnassa jäsenenä ja pari vuotta sen puheenjohtajana. Oulun kokouksessa, vuonna 2006, Jaakko valittiin OSJ:n hallitukseen. Pari viimeistä vuotta hän on jäähdytellyt varajäsenenä. Aikoinaan Sirkka-Liisa Tarjamo kutsui aktiivisen Jaakon töihin. Kovimmaksi työksi muodostui järjestörakenteen uudistus, jossa rekisteröitiin kaikki osj:n yhdistykset. Jaakko vastasi kutsuun ja reissasi Vaasan läänin jokaisessa senioriopettajien yhdistyksessä. Se oli kovaa vääntöä, hän muistelee. Etenkin yhdistyksen nimestä käytiin kiistaa. Nyt toiminta on vakiintunutta ja sujuu hyvin. Se että järjestötoiminnassa 7 henkilöt vaihtuvat, saa Jaakon mielestä aikaan tervettä uusiutumista ja pitää turvaverkon kunnossa. Järjestötoiminta on teettänyt runsaasti työtä ja vienyt aikaa muilta harrastuksilta, mutta se on ollut palkitsevaa, sillä siinä on saanut runsaasti ystävyyssuhteita ja näkemyksiä ympäröivästä yhteiskunnasta. Eija Aromaa aloitti helmikuussa Kuopion seudun senioriopettajien sihteerinä. Hän tuli seminaariin ja vuosikokousedustajaksi uutena henkilönä, mutta mikään untuvikko Eija ei ole, sillä hän on aiemmin toiminut monissakin eri järjestötehtävissä. Järjestötehtävät kiinnostavat häntä, koska niissä voi tutustua uusiin ihmisiin ja asioihin. Eijan toiveena on, että eläkkeet pysyisivät vähintäänkin nykyisellä tasolla ja niiden ostovoima säilyisi palkkakehityksen tahdissa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Vuosikokous valitsi uuden hallituksen äänestäen Helsinkiin kokoontunut vuosikokous valitsi hallituksen jäsenet ja päätti pitää jäsenmaksun vuonna 2016 edelleen 30 euron suuruisena. Vakaa talous antaa järjestölle nykyisen tasoiset toimintamahdollisuudet. OSJ:n vuosikokousedustajat olivat koolla Paasitornin juhlasalissa, Helsingissä. Sutjakkaasti sujuneessa vuosikokouksessa jouduttiin kuitenkin hallituksen kokoonpano ratkaisemaan äänestyksellä. Lapin alueelta tuli kaksi ehdotusta. Länsi-Pohjan senioriopettajat esittivät Kerttu Ståhlbergia jatkamaan toisen kaksivuotiskauden. Lapin senioriopettajat esittivät käytössä olevan vuorotteluperiaatteen mukaisesti hallitukseen Hely Kalkkista. Hely tuli valituksi 109 äänellä. Kerttu Ståhberg sai 16 ja ääntä valittiin Helyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Yksi edustaja äänesti tyhjää. Vuosiksi 2015 2017 valittiin alueittain seuraavat hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä: Lappi: varsinainen jäsen Hely Kalkkinen, Lapin senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Kerttu Ståhlberg, Länsi-Pohjan senioriopettajat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu: varsinainen jäsen Unto Sippola, Oulun seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Matti Pitkänen, Kajaanin Seudun Senioriopettajat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: varsinainen jäsen Erkki Kukkonen, Kuopion seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Marja Paavonkallio, Joensuun seudun senioriopettajat Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: varsinainen jäsen Osmo Ukkonen, Mikkelin seudun Opetusalan Seniorit; henkilökohtainen varajäsen Mauri Inkinen, Imatran seudun senioriopettajat Keski-Suomi: varsinainen jäsen Terttu Möttönen, Saarijärven seudun opetusalan seniorit; henkilökohtainen varajäsen Eeva Liisa Salmijärvi, Läntisen Keski-Suomen senioriopettajat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa: varsinainen jäsen Kari Jääskeläinen, Seinäjoen Senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Aune Orjala, Kokkolan senioriopettajat Pirkanmaa: varsinainen jäsen Jouni Palonen, Tampereen seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Seija Käkelä, Oriveden Seudun Senioriopettajat Satakunta ja Varsinais-Suomi: varsinaiset jäsenet Helkky Vesterinen, Turun seudun senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio- Huttunen, Porin Seudun Senioriopettajat; Helkky Vesterisen henkilökohtainen varajäsen Ulla Heino, Lounaisrannikon Senioriopettajat ja Marja-Terttu Halpio-Huttusen henkilökohtainen varajäsen Marjatta Tala, Laitilan Veteraaniopettajat Päijät-Häme ja Kanta-Häme: varsinainen jäsen Arja Sore, Lahden seudun senioriopettajat; henkilökohtainen varajäsen Elsi Torn, Riihimäen seudun senioriopettajat Uusimaa: varsinaiset jäsenet Liisa Fräki, Helsingin seudun ammatilliset senioriopettajat ja Otso Kahila, Lohjan seudun senioriopettajat; Liisa Fräkin henkilökohtainen varajäsen Arja Jääskeläinen, Hyvinkään-Nurmijärven senioriopettajat ja Otso Kahilan henkilökohtainen varajäsen Kimmo Hissa, Helsingin senioriopettajat. 8 Vuosikokous hyväksyi toimintakertomuksen yksimielisesti. Jäsenmaksu oli korotettu vasta kuluvaksi toimintakaudeksi 30 euroon, ja se päätettiin säilyttää vuonna 2016 edelleen samansuuruisena. Kokous hyväksyi yksimielisesti myös tilinpäätöksen vuodelta 2014. Uusi budjetti rakennettiin pääpiirteissään samoin periaattein kuin aikaisempikin ja se nojaa suurilta osin jäsenmaksutuloihin. Verkottuminen tärkeää Pitkän aikavälin tärkeänä tavoitteena on edelleen se, ettei eläketuloa saa verottaa missään tuloluokassa kireämmin kuin vastaavassa palkkatuloluokassa. Muun muassa tämän tavoitteen toteuttamiseksi OSJ haluaa toimia Akavan senioriverkostossa entistä aktiivisemmin ja selvittää miten akavalaista eläkeläistoimintaa voitaisiin tehostaa ja laajentaa. Akavassa on noin 60 000 eläkeläistä. Edunvalvontaa jatketaan edelleen entiseen tapaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin kanssa. Tärkeä yhteistoimintakumppani on tietenkin OAJ. Muita pitkän aikavälin tavoitteita ovat omaishoitajien aseman parantaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen sote-rakenteita muutettaessa. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva
Puheenjohtaja On vaikuttamisen aika Suomessa on jo nyt lähes 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Ikärakenne on sellainen, että tämä joukko kasvaa vielä lähivuosina. Suuresta määrästä huolimatta eläkeläiset ovat antaneet kohdella itseään epäoikeudenmukaisesti vuodesta toiseen. Taloudellisesti suurimmat murheet ovat aiheutuneet erilaisista eläkeindekseihin tulleista heikennyksistä. Niiden seurauksena esimerkiksi 2000-luvulla ansioiden nousu on ollut noin 30 prosenttia, mutta eläkkeet ovat kasvaneet samaan aikaan vain keskimäärin 17 prosenttia. Ennen indeksimuutoksia eläkkeet seurasivat palkkojen kehitystä. Viime syksyn poliitikkojen päätös oli todella käsittämätön. Eläkeläisille kuuluvaa indeksikorotusta päätettiin leikata kolmasosaan sovitusta. Tästä eläkeläisten ostovoiman leikkauksesta säästö meni lähes kokonaan eläkeyhtiöille. Valtiolle ja kunnille tuli huomattavat lisämenot siitä, että leikkaus kompensoitiin korottamalla eläketulovähennystä. Tämä kompensaatio koskee kuitenkin vain niitä, jotka saavat eläkettä alle 2 100 euroa kuukaudessa. Tämän kaltaisilla ratkaisuilla ei maamme talous tule koskaan paranemaan. Indeksiratkaisujen lisäksi eläkeläisryhmiä on kohdeltu kaltoin mm. perusteettomilla ylimääräisillä veroilla. Edellä mainittuja ratkaisuja voi tapahtua vain siksi, että maassamme eläkeläisjärjestöt ovat olleet liian heikkoja ja hajanaisia. Lisäksi eläkeläisryhmät ovat olleet kateellisia toisille eläkeläisille, ei niinkään huolissaan kaikkien eläkeläisten hyvinvoinnin turvaamisesta. Olen samaa mieltä Helsingin Sanomien mielipidesivulla olleen kirjoituksen kirjoittajan kanssa. Meillä eläkejärjestöt ovat liikaa puoluesidonnaisia. Aitoa eläkeläisten etujen ajamista ei hallita. Tyydytään puolueiden ylläpitämiin pikku kerhoihin ja maksettuihin kevätretkiin. Tämä siis Helsingin Sanomista vapaasti lainattuna. Etujen hoitamisen näkökulmasta olisi tärkeää puolustaa yhdessä kaikkien eläkeläisten oikeuksia ja ostovoiman kehitystä. Meillä 1,5 miljoonan eläkeläisen lisäksi on lähes miljoona sellaista työikäistä, jotka erittäin todennäköisesti viettävät valtaosan tulevasta elinajastaan eläkkeellä. Luulisi, että heitäkin nämä asiat kiinnostavat. Neljäkymmentä vuotta sitten oli ratkaisevan tärkeä vuosi sekä koulutettujen suomalaisten ay-toiminnan että koko maamme koulutusjärjestelmän kehittymisen kannalta. Silloin kansakoulunopettajat ja oppikoulun opettajat sopivat edunvalvonnan siirtämisestä pari vuotta aikaisemmin perustetulle yhteiselle Opettajien Ammattijärjestö OAJ:lle. Keskusjärjestöksi opettajat päättivät valita Akavan, joka oli siihen aikaan vajaan kahdeksankymmenen tuhannen jäsenen ''herraklubi''. Vuosien kuluessa Akava on kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi keskusjärjestöksi ja OAJ on ollut sen suurin järjestö. Tämä kasvu jatkuu huolimatta SAK:n ympärille nyt puuhattavasta uudesta keskusjärjestöstä. Yhteen keskusjärjestöön Suomessa ei päädytä. Myös senioriopettajien oli järkevää järjestäytyä samana vuonna, sillä perustetun OAJ:n säännöt eivät mahdollistaneet sitä, että eläkeläiset ovat järjestön varsinaisia jäseniä. Näin perustettiin Veteraaniopettajat ry. Siitä tuli OAJ:n ulkojäsen yhdistys. OAJ:n valmistelijat pelkäsivät, että eläkeläiset saisivat järjestössä liian suuren päätösvallan. Vuonna 2009 järjestön nimeksi muutettiin Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, kiivaiden 9 keskustelujen jälkeen. Nykyiset seniorijärjestömme toimijat ovat juuri niitä OAJ:n valtuuston, hallituksen ja toimiston henkilöitä, jotka olivat tekemässä kovaa työtä ja järkeviä päätöksiä silloin 1970-, 80- ja 90- luvuilla, kun pahasti hajanainen opettajakenttä koottiin yhteen vahvaan ja yhtenäiseen 120 000 jäsenen järjestöön. Ennen OAJ:tä suurimmassa opettajajärjestössä oli jäseniä noin 20 000, eli suunnilleen saman verran kuin meillä nyt on jäseniä tässä omassa seniorijärjestössämme. OSJ:n koko maan kattava organisaatio on jo rakennettu toimivaksi. Nyt keskitymme vaikuttamiseen. Emme halua enää hyväksyä jäsentemme aseman heikennyksiä. * * * Teksti perustuu puheenjohtajan pitämään avauspuheeseen OSJ:n juhlaseminaarissa 21.4. Kauniaisissa 19.4.2015 Erkki Kangasniemi puheenjohtaja erkki@kangasniemi@gmail.com
Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa Venkin puheenjohtajana Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venkin puheenjohtajaksi valittiin edelleen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Sirkka-Liisa Tarjamo. Sirkka-Liisa Tarjamo on toiminut Venkin puheenjohtajana jo useamman kauden. Hän on myös OSJ:n kunniapuheenpuheenjohtaja. Venkiin kuuluvat seuraavat järjestöt: Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO, Oikeutta Eläkeläisille, Opetusalan Seniorijärjestö OSJ, Suomen Ruskaliitto, Päällystöliiton evp-yhdistys, Tieveteraanit ja VR Eläkeläisten Liitto. OSJ on Venkin suurin jäsenjärjestö. Venkiin kuuluu kaikkiaan noin 30 000 jäsentä. Vuosikokouksen jälkeen pidettiin vielä Venkin seminaari, jossa kuultiin Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Satu Helinin ja sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkalan esitykset. Vuosikokous ja seminaari pidettiin maaliskuussa Helsingissä. Vuosikokoukseen osallistui 19 OSJ:n edustajaa. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kimmo Hissa ja sihteerinä Liisa Fräki, kummatkin OSJ:stä. K.L. Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin edelleen Venkin puheenjohtajaksi maaliskuun vuosikokouksessa. Kuva Kirsti Lehtinen Seminaari katsoi tulevaisuteen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt Venk ry järjesti seminaarin maaliskuussa pidetyn vuosikokouksensa yhteydessä. Siinä tarkasteltiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakia ja saatiin tietoa tulevaisuuteen varautumisesta. Sosiaalihuollon erityisasiantuntija Virva Juurikkala sosiaali-ja terveysministeriöstä kertoi tuoretta tietoa valmisteilla olevasta sosiaalihuoltolaista ja siitä kuinka lain on tarkoitus vahvistaa peruspalveluja. Lain yhtenä päämääränä on palvelujen helpon saavutettavuuden lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäisy jo varhaisessa vaiheessa. Uutena asiana Juurikkala mainitsi omatyöntekijän nimeämisen asiakkaalle. Erityistä tukea tarvitsevien taustasta tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kieli, uskonto ja kulttuuri. Kotipalvelujen saamisen kriteereihin on lisätty toimintakykyä vähentävinä esimerkiksi raskaus, synnytys, kaksoset ja puolison kuoleman aiheuttama lamaannus. Näihin kuten myös liikkumisen tukeen vaikuttavat kuitenkin määrärahat. Seminaarin osanottajat keskustelivat omien kokemustensa pohjalta kriittises- ti esimerkiksi tiedon salaamisesta. Tietosuojaan vedotaan silloinkin, kun tiedon salaaminen ei ole asiakkaan etu. Juurikkala sanoi, että viranomaisilla on toimintavelvollisuus, mikäli asiakas ei kykene itse hakemaan apua. Laissa puhutaan myös lähiverkoston selvittämisestä, jos asiakas siihen suostuu. Tämä ei kuitenkaan velvoita omaisia toiminta- tai hoitovastuuseen. Varaudu tulevaisuuteesi Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin luennoi ikääntyneen ihmisen tulevaisuuden rakentamisesta. Hän kertoi, että ensi lokakuun vanhusten viikon teemana on Tulevaisuutta rakentamaan. Varautuminen tulevaisuuteen ja suunnitelman teko siitä, mitä kukin voi tehdä itse ja läheistensä tukemana, on parempi 10 vaihtoehto kuin eläminen päivä kerrallaan. Varautuminen kannattaisi tehdä silloin kun on vielä hyvässä kunnossa. Tällöin voisi harkita asumista, raha- ja paperiasioista sopimista, varautumista muutokseen itselle tai kumppanille, edunvalvontavaltuutusta, hoitotahtoa, omaishoitajuutta, muuttoa pois kotoa, jne. On helpottavaa, jos pystyy järjestämään asioita oman mielensä mukaisesti vielä hyväkuntoisena. Tarvitaan myös liikkumista: oma liikkeelle pääsy on hyvin tärkeätä. Lisäksi tarvitaan roppakaupalla huumoria, musiikkia, päänvaivaa ja oppimista sekä monipuolista tekemistä. Ja jos jokin asia käy vaikeaksi, voi vaikean asian sijalle hakea jonkin uuden mielenkiintoisen kohteen. Tärkeintä on nousta ylös tuolista! Liisa Fräki
Lemmetty Leikattu indeksi hyvä kysymys Jouduinpa kerran kiperään paikkaan. Oulussa pidettiin kirkkopäiviä ja palkansaajajärjestöjen edustajat oli kutsuttu paneeliin, aiheena järjestöjen etiikka. Alustusten jälkeen tuli kysymysten vuoro ja seuraava kysymys oli meille vaikea vastattava. Mitä mieltä olemme kolmannesta käskystä? Ihan ei heti tullut panelisteille Eero Heinäluoma (SAK), Tapio Huttula (STTK) ja Markku Lemmetty (Akava) mieleen tuo käsky, joten rohkenin pyytää kysyjää hieman tarkentamaan kysymystään. Kirkollisella yleisöllä oli hauskaa ja hihittelyjen lomassa kysyjä tarkensi ko käskyn koskevan lepopäivän pyhittämistä. Tämän jälkeen kävimme erinomaisen keskustelun kauppojen sunnuntaiaukioloista ja työajoista yleensä. Hyvä kysymys johtaa yleensä laajaan ja monipuoliseen keskusteluun. Hyvää kysymystä etsittiin käytyihin vaalikeskusteluihin. Kysymys olisi voinut kuulua: onko eläkkeiden verotus eriarvoisessa asemassa palkkatuloihin verrattuna? Syrjitäänkö eläkeläisiä? Eivätkö eläkemaksut olekaan tarkoitettu eläkkeiden maksuun, vaan yleiseen kestävyysvajeen poistoon? Kestävyysvajeesta ja eläkkeiden kytkemisestä kirjoitin jo viime syksynä käytyjen eläkeneuvottelujen yhteydessä, mutta verotuksesta tuli ihan uudenlaisia vivahteita, kun vaalibrosyyrit ilmestyivät. Erään lappilaisen ehdokkaan vaalimainoksesta löytyi seuraava eläkkeitä koskeva lause: Elä- Taitetusta indeksistä on siirrytty leikattuun indeksiin. keindeksistä ollaan luopumassa, maksetaan siis muidenkin EU-maiden eläkkeet omista eläkkeistämme. Näistä huomioista olisin kyllä halunnut hieman tarkennusta, jos olisin ehdokkaan tavannut tai ehdokas olisi tullut valittua. Ei valittu. Eläkeindeksin ja esimerkiksi kreikkalaisten eläkkeiden leikkausten yhteyttä ei ihan helposti ole selitettävissä, koska indeksissä on ihan kansallisellakin tasolla selvitettävää. Eläkeläisten asioista puhuttiin vaalien aikaan yleensäkin hyvin vähän. Ehkä ehdokkaat ja puolueet kuittasivat kiusallisen aiheen puhumalla vanhuksista ja soteuudistuksesta se riittäköön Suomen puolelletoista miljoonalle eläkeläiselle. Taitetusta indeksistä tai eläkeläisten pysyvästä raippaverosta ei liioin saatu puolueiden tarkennuksia. Ehkä epävarmuus johtui raippaverosta tehdyistä valituksista. Raippaverolla tarkoitetaan yli 45 000 euron eläketuloista perittävää ylimääräistä, vuonna 2013 aloitettua ja pysyväksi säädettyä solidaarisuusveroa. Varatuomari Markku Lemmetty markku.lemmetty@helsinki.fi Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila pohti eläkkeiden ja palkkatulojen erilaista verokohtelua ja päätyi jopa ikäsyrjintään. Nyt hänen ja monen muun valitukset ovat Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä, tai olivat maaliskuuhun asti, jolloin KHO päätti pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Valitukset olisivat kenties olleet turhia, jos eduskunnassa olisi huomattu pyytää perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Tarmo Pukkilalla on toinenkin huolen aihe. Taitetusta indeksistä on siirrytty itse asiassa leikattuun indeksiin. STM vahvisti tämän vuoden eläkeindeksin vertaamalla sitä suoraan palkkoihin. Koska palkatkaan eivät tupon eli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaan nouse kuin 0,4 % niin ei sitten nouse eläkkeetkään. STM sitoi eläkeindeksin suoraan palkkoihin. Ratkaisulla siirrettiin sata miljoonaa euroa eläkeläisten varoja eläkerahastoille ja siten hillittiin eläkemaksujen nousua eli eläkeläiset maksavat nyt tätä kestävyysvajetta kiristyneiden verojen ohella myös leikatulla indeksillä. Unionitasolla voidaan hyvinkin pohtia tehtyjä eduskunnan päätöksiä, mutta kansallisella tasolla voitaisiin edetä lainsäädäntöä korjaamalla ilman mitään tuomioistuimien päätöksiä. Ratkaisun avaimet löytyvät hallitusohjelmasta, jossa uusi hallitus voisi sitoutua eläke- ja palkkatulojen samanarvoiseen kohteluun, poistamaan ikäsyrjinnän ja vielä todeta, että eläkemaksut on tarkoitettu eläkkeiden maksuun. Kohtuullisia vaatimuksia näinä tasa-arvoisen ja syrjinnän kieltävän kohtelun aikoina. Tapahtuuko näin? Hyvä kysymys. Vastausta odotellessa toivotan kaikille aurinkoisia kesäpäiviä. 11
ABOA VETUS ET NOVA Senioriopettajapäivät Turussa 10. 11.10.2015 HYVÄT SENIORIOPETTAJAT SYKSYLLÄ SUUNTANA TURKU! Ensi lokakuussa Turussa vietettävillä senioriopettajapäivillä on monenlaista uutta sekä rakenteessa että sisällössä. Vuosikokous pidettiin jo huhtikuussa eikä enää siis senioriopettajapäivien yhteydessä. Sen sijaan OSJ kutsuu yhdistysten edustajia lauantaina 10.10. koulutuspäivään, joka pidetään Valtion virastotalossa täll pual jokke, ja sen jälkeen alkavat omat juhlamme. Toki jo iltapäivällä ne, jotka eivät osallistu koulutukseen, voivat osallistua Turku-aiheiseen kiertoajeluun. Illalla kokoonnumme joen rannalle Marina Palaceen perinteiseen iltajuhlaan, jossa illallisen lomassa meitä viihdyttävät mm. Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg. Ja lopuksi pannaan tietenkin tanssiksi. Sunnuntaina on Turun Tuomiokirkossa juhlamessu, jonka toteutukseen myös senioriopettajat osallistuvat. Saarnan pitää Turun piispa Kaarlo Kalliala. Messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille. Sunnuntaina aamupäivällä on myös mahdollisuus tutustua Turun Taidemuseoon. Yhden kerran viemme vieraamme myös kouluun, nimittäin sunnuntain lounas nautitaan Klassikon koulussa aivan kaupungin keskustassa. Sieltä onkin lyhyt matka juhlaan, jonka olemme nimenneet Iloiseksi iltapäiväksi. Sitä vietetään koulua vastapäätä olevalla VPK:n talolla eli Brankulla. Ohjelman olemme suunnitelleet sellaiseksi, että se vastaa juhlan nimeä tämä muutos jäsentemme ja järjestömme toivomuksesta. Juhlien kaikki tapahtumapaikat sijaitsevat melkein näköetäisyydellä toisistaan, joten kaikki ehtivät mainiosti eri juhlapaikkoihin. Viereisen sivun kartasta huomaat, että hotellit ja tapahtumapaikat ovat kaikki aivan Turun keskustassa ja joen tuntumassa. Kirkko on vähän sivussa, mutta sieltä olemme järjestäneet halukkaille bussikuljetuksen lounaspaikalle. Joki, syysruskan kaupunki ja järjestäjät toivottavat Sinut tervetulleeksi Turkuun! OHJELMA Lauantaina 10.10. Ilmoittautuminen Valtion virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2 10.00 16.00 Ilmoittautuminen senioriopettajapäiville 10.00 12.30 Ilmoittautuminen OSJ:n koulutuspäivään 11.00 12.45 Lounas Valtion virastotalolla 13.00 17.00 OSJ:n koulutuspäivä 13.00 15.30 Opastettu Turku-aiheinen kiertoajelu, joka sisältää tutustumisen Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin, lähtö ja paluu virastotalolta 19.00 23.00 Iltajuhla Radisson Blu Marina Palacessa Ohjelmassa mm. Turun kaupungin tervehdys, lisämaustetta antavat Retrotytöt ja Eleonora Finckenberg, tanssimusiikkia soittaa turkulainen tanssiorkesteri Semites solistina Tiina Uutela Sunnuntaina 11.10. 8.30 11.30 Ilmoittautuminen sunnuntaina tulijoille Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 9.00 9.45 Opastettu tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen, kokoontuminen Tuomiokirkon edessä 10.00 Tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. 10.00 Juhlamessu Turun Tuomiokirkossa, saarnaa Turun piispa Kaarlo Kalliala, messusta lähetetään seppelpartio sankarihaudoille 11.30 13.00 Lounas Klassikon koululla. Eskelinkatu 4 13.00 15.00 Iloinen iltapäivä Brankulla Vastaanottajina Paraatitytöt, juontajana Tryggve Forssell, reippaan ohjelman lomassa tervehdyksiä ja kutsu Hämeenlinnaan 15.00 Lähtökahvit Turun seudun senioriopettajat ry 12
Ruokailut Lauantaina 10.10. lounas noutopöydästä klo 11.00 12.45 Valtion virastotalolla Juhlaillallinen klo 19.00 Radisson Blu Marina Palace Hotel Syysmenu Kurpitsakeittoa, rosmariinigrissiini ja paahdettuja kurpitsansiemeniä Paahdettua karitsanfileetä, muhennettua mustajuurta ja herukkakastiketta G, L Tyrni-vaniljajäädykettä, karhunvadelmasorbettia ja kinuskikastiketta G Kahvi/haudutettu tee Menu sisältää lasin (12 cl) viiniä Sunnuntaina 11.10. lounas noutopöydästä klo 11.30 13.00 Klassikon koululla, Eskelinkatu 4 MAJOITTUMINEN Osallistuja varaa majoituksen itse. Senioriopettajapäiville on varattu huoneita kolmesta s-etukorttihotellista. Huonevaraukset tehdään myyntipalvelusta 26.9.2015 mennessä arkisin 8.30 16.30. Varaustunnus: Senioriopettajapäivät Radisson Blu Marina Palace Hotel Linnankatu 32 puh. 020 1234 710 sp info.turku@radissonblu.com 1 hh 83 /yö 2 hh 93 /yö (jokinäkymällinen huone + 10 ) Original Sokos Hotel Seurahuone Eerikinkatu 23 puh. 02-337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1hh 61 /yö 2 hh 71 /yö Original Sokos Hotel Hamburger Börs Kauppiaskatu 6 puh. 02 337 3800 sp sales.turku@sokoshotels.fi 1 hh 72 /yö 2 hh 82 /yö MINNE AUTOT? Hotellien parkkipaikoilla on maksullista tilaa autoilla saapuville. Varsinaiseksi paikoitustilaksi olemme varanneet Klassikon koulun pihan, joka on Marina Palacen, VPK:n talon ja hotelli Seurahuoneen välittömässä läheisyydessä. JÄRJESTÄJIEN YHTEYSTIEDOT Turun seudun senioriopettajat ry puh. 050 514 1910 Mirjam Sandell 050 342 7195 Annukka Syrjänen http://turun-seudun-senioriopettajat henk. OHEISOHJELMA Lauantaina klo 13.00 15.30 opastettu kiertoajelu niille, jotka eivät osallistu OSJ:n koulutuspäivään. Kiertoajelu kestää 2,5 tuntia ja sen aikana tutustutaan monipuolisesti Turkuun. Kierron alussa käydään Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Hirvensalossa. Sieltä matka jatkuu katsomaan kaupungin tunnettuja kohteita, mm. Vanhaa Suurtoria, Portsan puutalokaupunginosaa ja Piispankadun kulttuurimiljöötä. Föri-ajelullekin on mahdollista päästä. Kiertoajelu alkaa ja päättyy Valtion virastotalolta. Sunnuntaina klo 9.00 9.45 maksuton tutustuminen vanhan kirkkokorttelin alueeseen oppaan johdolla. Kokoontuminen Tuomiokirkon edessä. Klo 10.00 opastettu tutustuminen Turun Taidemuseoon ja näyttelyyn Sadan vuoden kuvia. Ohjelma on vaihtoehto-ohjelma niille, jotka eivät osallistu juhlamessuun. Kokoontuminen Taidemuseon edessä. Osallistuminen ja hinnat A Lounas la 14 B Kiertoajelu ja kahvi la 12 (ei koulutuspäivän osallistujille) C Iltajuhla ja illallinen la 45 D Taidemuseo su 10 E Lounas su 12 F Pääjuhla ja kahvi su 15 Valitse itsellesi sopivat vaihtoehdot ohjelmaasi. Maksa yhteissumma henkilökohtaisella tilisiirrolla pankkiin 10.9.2015 mennessä. Tilisiirron viestikohtaan seuraavat tiedot: nimi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite mahdollisia tarkistuksia varten valitsemasi ruokailut ja ohjelma (esim. A, C, E, F) mahdolliset erikoisruokavaliot Ilmoittautumistiedot kerätään näistä tilisiirtolomakkeista ja ne ovat sitovia. Tietojen perusteella kootaan etukäteen jokaiselle oma ohjelmapaketti. OSJ maksaa lauantaipäivän lounaan ja kahvin koulutuspäivään kutsutuille, muu ohjelma on maksullinen. Maksut Turun seudun senioriopettajat ry FI18 8146 9710 0886 58 Ratapihankatu Koulukatu Puistokatu Humalistonkatu rink. Puol a Läntinen Pitkäkatu Puutarhakatu Käsityöläiskatu Ursininkatu lan- puisto Puola lankatu Tuurintie Yliopistonkatu Eskelink. Linnankatu yahd e W. Aaltosen museo 13 3 5 2 Paavo Nurmen puistotie 6 7 Torninkatu Tuurepo Aurakatu Eerikinkatu Kristiinankatu Sibe Maariankatu Itäinen Rantakatu 1 Itsenäisyydenaukio Biologinen museo Kauppatori Kauppahalli Neitsytpolku Kauppiaskatu 4 Aurajoki Brahenk. Apteekkimuseo ja Qwenselin talo Rettiginrinne Samppalinnan vuori Nahku- erunk. Aninkaistenkatu Olavint. Luostarink. Se Pääkirjasto Gezeliuksenk. Mustain- velj.kj. Vuori- katu Sirkkalankatu It.Rantak. Vanha Suurtori Nunnank. Vartiokj. Kaskenkatu Aur Vartiovuorenkatu 8 Agrico Porthaninkatu Piispankatu Rothoviuksenk. Hämeenkatu Vartiovuori Teininkj.Uudenmaankatu Tähtitornin 1. Valtion virastotalo 2. Radisson Blue Marina Palace Hotel 3. Sokos Hotel Seurahuone 4. Sokos Hotel Hamburger Börs 5. Klassikon koulu ja pysäköinti 6. VPK talo 7. Taidemuseo 8. Tuomiokirkko Itäinen Pitkäkatu
Kolme geishaa kävelyllä kiotolaisella kujalla. Shinkansenin kyydissä samuraiden maassa Japanissa vanhat traditiot ja uusi aika lyövät kättä. Pikkukaupungin puukorttelista hujahtaa hetkessä suurkaupungin pilvenpiirtäjien keskelle shinkansen-luotijunalla. Pikaruokaa tarjoavissa paikoissa saa sushiannoksia. Kun ilta hämärtyy Kiotossa Gionin kaupunginosan pikkukujilla, alkaa läheisistä puukortteleista pujahdella kiireisiä geishoja matkalla töihin, emännöimään ystäväporukoiden tai liikekumppanusten tapaamisia. Kasvot huolellisesti valkoisella ehostettuina, jokainen monimutkaisen kampauksen hiussuortuva paikallaan ja kimonon värit vuodenaikojen mukaan valittuina naiset valmistautuvat ikivanhan perinteen mukaiseen rituaaliin, viihdyttämään vieraita henkevällä keskustelulla, tarjoilemaan sakea, tanssimaan ja laulamaan samisenin säestyksellä. Läheisen shintopyhäkön ovella parveilee joukko opiskelijoita, jotka kirjoittavat pääsykoetoiveita pieniin puisiin levyihin. Ne ripustetaan pyhäkön puihin, jotta alueen kami auttaisi tutkinnossa. Japanilaisen uskontoajattelun mukaan kaikissa luonnonilmiöissä asuu kami eli jumaluus, henki. Kamia tullaan tapaamaan torii-portin kautta, ja jumaluutta kutsutaan paikalle käsiä taputta- malla. Myös pieni symbolinen rahalahja on paikallaan. Geishat, shintolaiset pyhäköt luonnonhenkineen ja buddhalaiset temppelit patsaineen, hienostunut teeseremonia, ikebana eli kukka-asetelmien tekeminen, furokylpylät kuumien lähteiden äärellä ja sakura, kirsikankukkien hetken kestävä kukoistus, joita vanhat runoilijamestarit kuvaavat tankaja haikurunoissaan kaikki tämä on perinteistään tiukasti kiinni pitävää Japania. Traditioista vanhin on tenno, keisari, auringonjumalatar Amaterasun perillinen. Nykyinen keisari Akihito on krysanteemivaltaistuimen 125. hallitsija. Perinteisiin sitoutuneen Japanin rinnalla elää toinen, modernimpi, kiihkeämpi, kaupallisempi, teknisempi, ulospäin suuntautuva Japani. Se kiitää shinkansen-luotijunina maan päällä ja risteilee kymmeninä metrolinjoina maan alla. Junat pysähtyvät sekunnilleen oikeaan aikaan ja sentilleen oikeaan paikkaan. Liukuhihnat kuljettavat valmisteilla olevia autoja tehtaissa ja sushiannoksia pikaruokapaikoissa. Pilvenpiirtäjien metsiköt kasvavat kaupungeissa jättimäisten rautatieasemien ympärille. Suuret mainostaulut loistavat ja toistavat viimeisintä tekniikkaa. Kaupunginosien välille syntyy työnjakoa: Tokiossa saa elektroniikkaa Akihabarasta ja kallista muotia Ginzalta. Nuorisokulttuuri mielikuvituksellisine anime-hahmoineen taas löytyy Harajukusta. Automaateista voi ostaa kymmentä erilaista kuumaa ja yhtä monta kylmää kahvilaatua eikä viileälle wc-pytylle tarvitse istua, koska sekin lämmitetään mukavaksi. Japanissa perinteinen ja moderni elävät rinta rinnan ja kohtaavat kaiken aikaa. Tokion harmaan betonipilvenpiirtäjäkolossin pihan kätköissä on pieni kivinen allas, johon bambukouru tuo raikasta vettä. Kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun kulmassa on kämmenen levyinen sammaloitunut maakaistale. Sen erottaa kadusta punottu olkiköyden pätkä: tässä asuu kami, yksi lukemattomista. Kimonopukuisten teinityttöjen lauma kipittää ohi älypuhelimineen ja muodikkaine tennistossuineen. Miljoonakaupungin ravintolat eivät ole loisteliaasti valaistuja suuria saleja vaan pieniä, hämäriä, oviverhojen eristämää yksityisyyttä varjelevia soppia. Niiden keittiöissä valmistuvat perinteiset japanilaiset ruokalajit. Tässä maassa pikaruokakin on japanilaista. Vuoristojen rikkoman ja luonnonvoimien mahdin tuntevan Japanin historiassa ovat vuoroin eristyneisyyden, vuoroin avoimuuden kaudet vaihdelleet. Mahtavat sotapäälliköt, shogunit, ja heidän uskolliset samuraisoturinsa ovat taistelleet keskenään ja toisinaan myös ulkoista, mereltä tulevaa vihollista vastaan, jotka ovat väliin olleet mongoleiden tapaan todellisia vihollisia, väliin taas kauppamiehiä ja vieraita uskontoja tuovia pappeja. Saaret ovat antaneet asukkailleen turvaa, mutta myös eristäneet. Japanin historiassa maan yritys kurottautua saarelta mantereelle ja vieläkin kauemmas päättyi tuhoisasti elokuussa vuonna 1945 kahden äänettömän salaman leimahdukseen Hiroshimassa ja Nagasakissa. Silloin, kuten niin monta kertaa aiemminkin katastrofeissa ja luonnonmullistuksissa, japanilaisten kyky kestää yhdessä koettelemukset heijastaa tuhatvuotista kokemusta siitä, kuinka arvaamattoman luonnon ja kansaa kohdanneiden onnettomuuksien kanssa tulee osata elää. Irmeli Repo 14
Lääkärin lausumia Pieni eläin, mutta iso harmi Mikael Rajaniemi Kesä on kalenterin mukaan tulossa. Säästä en tiedä sen enempää, mutta kärpäset, paarmat ja muut pikkueliöt varmasti taas ilmaantuvat kesän mukana. Niiden pistokset ja puremat aiheuttavat erilaisia reaktioita kropassamme, valitettavasti myös vakavia sairauksia. Yleisimpiä ovat pienet paukamat tai punoittavat läiskät, jotka kutittavat tai kirveltävät. Jos henkilö on allergisoitunut hyönteisten erittämälle myrkylle, niin pistokohdat paisuvat reilusti ja lisäksi voi tulla yleistä limakalvojen turvotusta ja hengenahdistusta. Pahimmassa tapauksessa koko kroppa menee shokkiin. Silloin pitää kyllä soittaa 112:teen. Pidä aina mukana se kuuluisa Kyypakkaus, joka sisältää kortisonitabletteja, jotka lievittävät reaktiota tehokkaasti, jos pystyt vielä nielemään tabletit. Jos tiedät olevasi herkistynyt tai selkeästi allerginen, niin antihistamiinitablettien syöminen pitää aloittaa jo hieman etukäteen, esim. toukokuussa, ja syödä niitä sitten syyskuulle asti. Tabletit auttavat niitäkin, joilla ei ole allergiaa, mutta kuka sitä haluaa syödä turhia lääkkeitä. Ihon kutinaan ja ihoreaktioihin tehoaa kivasti kortisonipohjainen voide, jota saa apteekin käsikauppahyllystä. Lisäksi kylmät kääreet ja ehkä viilentävä kylmägeelikin lievittävät tuntemuksia. Jos ärsytysoireet ovat vahvat, ota myös antihistamiinit käyttöön ainakin viikoksi. Mekaanisesti voit suojautua laittamalla yllesi pitkähihaista ja -lahkeista vaatetusta: hanskat, sukat, hatun ja pitkävartiset kengät mikä onkin mukavaa helteisillä keleillä. Tosin ainakin mäkäräiset ja hirvikärpäset osaavat kaivautua myös vaatteiden alle. Polttiaiset pystyvät tunkeutumaan hyttysverkon läpi. Ampiaisia ja mehiläisiähän me tunnetusti väistelemme juoksemalla karkuun. Näiden ilojen lisäksi on sitten ne todelliset murheenkryynit eli punkit. Puutiaiset ovat aktiivisia jo huhtikuusta lähtien ja kausi jatkuu usein loka marraskuulle. Niiden pistot/puremat eivät heti hätkäytä ja se pieni eläin voi olla niin piilossa iholla, ettei sitä edes huomaa. Jos tiedät liikkuvasi alueella missä on punkkeja, niin ole tarkka iltaisin. Tutki itsesi tai pyydä joku katsomaan sieltä, mistä et itse näe pieniä mustia pisteitä. Jos näkyy, niin silloin punkkipihdit esille: Tartu punkkiin mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä hitaasti pystysuoralla vedolla se pois. Jos punkin pää jää ihoon, niin sinun kannattaa kaivaa se esimerkiksi neulalla pois, kunhan ensin putsaat ihon desinfioimisaineella. Tarkkaile ihoasi senkin jälkeen, kun olet turvassa kotona. Jos jonnekin ilmaantuu punoittava ihoalue, joka suurenee Laura Palanterä Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Helsingin kaupungin kotisairaalan lääkäri ja sen keskellä näkyy vielä puutiaisen piston jälki, niin hakeudu terveydenhuollon pariin. Jos punoittava ihottuma on yli 5 cm läpimitaltaan vielä kun pistosta on kulunut 5 7 vuorokautta, niin on erittäin todennäköistä, että tarvitset antibioottikuurin. Borrelioosin yleisin ja ensimmäinen oire on juuri tuo ihottuma. Toinen tosi ikävä puutiaisen aiheuttama tauti on Kumlingen tauti. Punkin pureman yhteydessä ihmiseen tarttuu virus, joka aiheuttaa aivotulehdusta. Punkit ovat varsin yleisiä Euroopassa, Baltian maissa, Venäjällä ja Tukholman saaristossa. Suomessa virusta kantavia punkkeja on lähinnä Ahvenanmaan ja Turun saaristossa, mutta myös Lappeenrannan lähistöllä, Helsingin edustalla ja Merenkurkun rannoilla. Tautia parantavaa lääkettä ei ole vielä keksitty, koska kyseessä on virus. Onneksi sentään on rokote. Se täytyy hankkia jo talven aikana/aikaisin keväällä, koska tarvitset kaksi pistosta 1 3 kuukauden välein (mikä siis antaa jo hyvän suojan) ja tehosteannoksen vuoden kuluttua. Tämän jälkeen tehosteannos pitää ottaa 3 5 vuoden välein, jotta suoja on pysyvä. Rokote on ollut jo kauan käytössä muualla maailmassa ja haittavaikutuksia on ollut varsin vähän. Loppukesän hyttysetkin levittävät ikävää virustautia nimeltä Pogostantauti. Se ei ole ihan niin dramaattinen kuin tuo Kumlingen tauti, mutta oireet voivat jatkua kuukausia tai jopa vuosia. Vartalolla ja raajoissa on kuitiavaa ihottumaa ja sen lisäksi nivelja lihaskipuja sekä lievää kuumetta. Yleensä useampi nivel oireilee yhtä aikaa, erityisesti nilkat, polvet, ranteet ja sorminivelet ärtyvät aiheuttaen turvotusta, särkyä ja liikekipuja. Niin että nautitaan kesästä, olivatpa ilmat minkälaisia tahansa, kunhan on auringonpaistetta ja valoa ja varaudut kesän öttiäisiä vastaan! 15
Tuomiokirkon portailla, Kansallispukujen tuuletustapahtuma 24.8.2014 Pieni maamme on kansallispukujen suuri aarreaitta. Tänne mahtuvat itäiset ja läntiset, pohjoiset ja eteläiset vaikutteet. Puvun Kansallispukujen pukutarkistustyö aloitettiin maassamme 1979, jolloin kansallispukuneuvosto perustettiin. Maassamme on nykyisin kansallispukukeskus pysyväisnäyttelyineen Suomen käsityön museon yhteydessä Jyväskylässä. Uusia tutkimuksia ja julkaisuja tehdään jatkuvasti. Vuonna 2011 julkaistiin Leena Holstin kirja Kansallispuku. Sitä suosittelen myös kouluihin hankittavaksi. Pukututkimuksen myötä olemme saaneet upeita uusia pukuja. Pukuperinteemme rasitteena, näin uskallan sanoa, ovat 1900-luvun puolella valmistetut puvut, joissa kevennetyt materiaalit, karsitut käsityömenetelmät ja muodistetut mittasuhteet vaikuttavat edelleen käsityksiimme. Pukujen ilme saattaa olla nykyään hyvin erilainen. Pukuihin on tullut runsautta, vaihtoehto- Kuva Antero Juntunen Tuuterin puku ja, upeita käsityötekniikoita ja niitä on täydennetty asustein. Niiden yhteyteen on tullut myös tutkitun alkulähteen mukaista tapatietoutta. Kannattaa ottaa puku päivänvaloon, jos sellaisen omistaa, tarkastella sitä kriittisesti ja katsoa, onko se juhlapukeutumisen kriteerit täyttävä. Nykyisin pukuja kunnostetaan ja päivitetään lisäämällä niihin puuttuvia osia. Jos puku ei enää sovellu itselle, kaappiin sitä ei kannata jättää. Vanhat hamekankaat ovat haluttuja harrastajien keskuudessa. Saamelaisten pukujen runsas käyttö perustuu siihen, että lapsia perehdytetään pienestä pitäen tuntemaan oman alueensa puvun tunnusmerkkejä. Kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut myös muualla Suomessa. Tästä osoituksena on vaikkapa Pohjois-Pohjanmaan museossa ollut näyttely Kauneus, Taito ja Perinne, jota käytiin runsaasti 16
Kuva Tuija Järvelä-Uusitalo Kauneus, Taito ja Perinne -näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa. puhumaa Värikäs Oulu -tapahtumasta kesällä 2013. katsomassa. Oulun seudun senioriopettajat ja muutamat koululaisryhmätkin kävivät tutustumassa siihen. Koululaisia olisi voinut käydä siellä enemmänkin. Esikuvina rahvaan juhlavaatteet Karjalaisilla, savolaisilla, eteläpohjalaisilla, pohjoispohjalaisilla, rannikon ruotsalaisilla alueilla, Uudellamaalla jne. on puvuissa omia tunnuspiirteitään. Puvun osat kertovat tarinoita ja ilmentävät aikansa uskomuksia. Kansallispukujemme esikuvia ovat 1700 1800 lukujen tavallisen rahvaan käyttämät juhlavaatteet. Tuolloin käsityötaidot olivat huipussaan. Puvut puhuvat. Ne kertovat juuristamme. Nykyihmiselle ne voisivat kertoa vaikkapa kestävästä ke- 17 hityksestä ja ns. hitaasta muodista. Puvun eri osien ''sekakäyttö'', kuten harrastajat iloisesti sanovat, on kovassa nosteessa. Vanhat, liian lyhyet ja kapeat hameet saavat uuden muodon ja käyttötarkoituksen harrastajien ja ammattilaistenkin käsissä. Puvun eri osia käytetään muun pukeutumisen kanssa. Pinssissä tai korvakoruissa toistuvat oman synnyinseudun tunnusmerkit vaikkapa hameen raidoituksena. Kantajastaan kertoo pienikin asuste, jossa paikallinen perinne näkyy. Olen ohjannut kansallispukujen ompelua yli 30 vuotta ja tiedostanut perinteidemme erikoislaatuisuuden, olen huomannut myös, kuinka vähän siitä tiedämme, kuinka niitä käytämme ja näytämme. Kansallispukualan käsityön ammattilaiset, opettajat ja harrastajat haluavat edistää kansallispukumme käyttöä esiintymällä eri tilaisuuksissa pukuihin pukeutuneina. Vietämme kansallispukujen 130-vuotis juhlavuotta. Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat 5.8.1885 Lappeenrannassa. Siitä vierailusta katsotaan alkavan suomalaisten kansallispukujen tarina. Oulussa seuraava kansallispukujen tuuletustapahtuma on Oulun Rotuaarilla 13.6. klo 12.00 maakuntajuhlien yhteydessä. Kaikkia kansallispuvun omistavia kutsutaan mukaan. Leena Korpi leena.k.korpi@gmail.com Kuvat: Heikki Vesala
Tapani ja Pirjo Rönkkö, Irma Riekkinen sekä Marja Paavonkallio valmistautuivat huolellisesti vapaaehtoistyöhönsä ampumahiihdon MM-kisoissa. Senioriopettajat vapaaehtoistyössä Huippuviritys MM-kisoihin talkoovoimin Eläkkeellä olevat opettajat ovat vapaaehtoisten vakio- ja luottohenkilöitä, kun suurtapahtumien järjestämiseen tarvitaan talkooväkeä. Näin oli myös viime talvena ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella. Kisat lukuina Ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella 4. 15.3.2015. 8 kilpailupäivää, 11 kilpailua yli 40 maata 356 urheilijaa n. 600 mediahenkilöä n. 300 tuntia tv-lähetyksiä eri maissa 150 miljoonaa tv-katsojaa yhteensä yli 90 000 katsojaa kilpailutapahtumissa Kontiolahden maailmanmestaruuskisojen järjestelytoimikunnassa oli mukana Tapani Rönkkö, joka on Kontiolahden Urheilijoiden johtokunnan puheenjohtaja. Hänen puolisonsa Pirjo Rönkkö toimi urheilijoiden, heidän valmentajiensa ja huoltojoukkojen ravintolavastaavana. Irma Riekkisen vastuulla olivat puolestaan vip-vieraat. Irma, Pirjo ja kolme muuta eläkeläisopettajaa pyörittivät kisapaikan viittä pop up -ravintolaa. Niiden 18 suunnittelu oli vaatinut yli vuoden tiiviin työpanoksen. Kisaravintolassa työskenteli myös Joensuun seudun senioriopettajien puheenjohtaja Marja Paavonkallio. Eläkkeelle Kontiolahden koulun rehtorin virasta jäätyään Tapani Rönkkö kaipasi tekemistä. Häntä pyydettiin seuraavana keväänä Kontiolahden Urheilijoiden johtokuntaan, eikä pyyntöä tarvinnut tehdä toistamiseen. Tapani on ollut aina innokas liikkuja ja hänestä seura sai oitis motivoituneen nuorisojaoston vetäjän. Tapani harrastaa myös valokuvaamista. Hän on taltioinut seuran kisoja lukuisin otoksin. Aikoinaan englannin ja ruotsinkielen lehtorina toiminut Pirjo Rönkkö halusi vapaaehtoisena kisajärjestelyihin, oppiihan siellä töiden tuoksinassa uusia taitoja ja saa uusia tuttavia. Äidinkielen ja historian lehtorina olleen Irman pyysi kisajärjestelyihin yksi hänen ystävänsä. Mukaan tultuaan Irma
on nauttinut talkootyöstä. Urheiluseurassahan tapaa aina muita samanhenkisiä ihmisiä. Kun pääsee auttamaan muita, saa hyvän olon tunteen ja samalla auttaa myös itseään jaksamaan, Tapani pohtii vapaaehtoistoiminnan antia. Niin ja seniori-ikäiselle pitää olla uusia haasteita. Ne pitävät virkeänä. Eikä toimen mies pystyisi olemaankaan tyhjän panttina. Huolellinen valmistautuminen Ampumahiihdon MM-kisoja haettiin Kontiolahdelle jo vuosia sitten. Valmistelut saivat varsinaisen lähtölaukauksen, kun kisat myönnettiin seuralle vuonna 2010. Upea ampumahiihtokeskus trimmattiin huippukuntoon. Viereisestä Höytiäisen järvestä tehtiin uskomaton määrä keinolunta turvaaman kisapaikat lauhan talven varalta. Kisojen aikana työskenteli yhteensä 1700 vapaaehtoista, mm. eri oppilaitoksista lähes 400 oppilasta opettajineen. Talkoolaisia oli Joensuusta, Kontiolahdelta ja eri puolilta Pohjois-Karjalaa. He työskentelivät ruokahuollossa, ampumapenkalla kirjaamassa tuloksia ja sakkoringissä kierroksia tarkistamassa. Talkoolaisia tarvittiin iso joukko myös liikenteen- ja kulunvalvontaan. Vapaaehtoisilla pitää olla vahva työmotivaatio. Etukäteiskoulutuksessa heitä muistutettiinkin pitämään mielessään, että tärkeintä ei ole päämäärä, vaan itse matka. Sillä matkalla koetaan mm. iloa, väsymystä, kiirettä, onnea, helpotusta, jännitystä yhteenkuuluvuutta ja innostusta. Vapaaehtoistiimin mottona oli: Yhteen kokoontuminen on aloittamista, yhdessä pysyminen on edistymistä, yhdessä työskenteleminen on menestystä. Nuo moton ajatukset voisi muistaa moni muukin yhteistyötä tekevä. Kisaorganisaatio on hienosti hyödyntänyt pohjoiskarjalalaista yhteisöllisyyttä. Mukaan on saatu kunnat, maakuntaliitto, oppilaitokset, ja Joensuun kehittämisyhtiö matkailun ja markkinoinnin edistäjänä. MM-kisat järjestänyt Kontiolahden urheilijat on yleisseura, joskin ampumahiihto on sen suosituin laji. KontUn monet kerhot vetävät alueen lapsia ja nuoria urheilun pariin. Seuran omat huippu-urheilijat ovat kerholaisten mielestä vetovoimaisia. Ei olisi ihme jos sieltä nousisi vielä uusia kaisamäkäräisiä ja marilaukkasia. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva Joensuussa vireä ja aloitteellinen yhdistys Joensuun yhdistys luottaa vanhaan ja kehittää uutta. Vuosikokous ei juurikaan vaihtanut yhdistyksen johtoa, mutta se päätti ottaa uusia toimintamuotoja jäsenistön aktivoimiseksi. Kahvikuppien ääressä vilkkaasti pakissut pohjoiskarjalainen senioriopettajien yhdistysväki kokoontui Joensuun keskustassa sijaitsevaan OAJ:n paikallisen alueyhdistyksen tiloihin. Se oli tullut vuosikokoukseen tekemään vuoden tärkeitä päätöksiä. Yksimielisesti se antoi valtakirjan entiselle puheenjohtajalleen, Marja Paavonkalliolle. Hän jatkaa Joensuun seudun Senioriopettajien JoSSO:n puheenjohtajana. Erovuoroisten tilalle valittiin Matti Mäntynen, Irma Riekkinen ja Marja Järvenpää ja varajäseneksi valittiin vereksenä voimana Ritva Martikainen. Entisinä jatkavat edelleen kuluvana vuonna Juhani Seppälä, Seppo Pennanen ja Pirkko Pehkonen. Varajäsenenä jatkaa Pirkko Kauppinen. OSJ:n vuosikokoukseen valittiin varsinaisiksi edustajiksi Marja Marja Paavonkallio on luotsannut JoSSOn toimintaa vuodesta 2011. Paavonkallio, Pirkko Pehkonen ja Taimi Neuvonen. Heidän varajäsenikseen valittiin Marja Järvenpää, Seppo Pennanen ja Ritva Martikainen. Vuosikertomus ja tiliasiat hyväksyttiin yksimielisesti. Toimintaa päätettiin jatkaa entiseen tapaan ilman jäsenmaksua, OSJ:n jäsenmaksupalautteen turvin. Yhdistys järjestää kuluvana toimintavuonna jäsenilleen Irlantiin suuntautuvan ulkomaanmatkan lisäksi kotimaassa teatterimatkoja ja matkan Joroisten musiikkipäiville. Suosittu linturetki on edelleen ohjelmassa ja Tanhuvaara-päivillä järjestetään liikunnasta pitäville aktiviteettejä. Syksyllä tehdään sitten maakuntaretki Polvijärvelle. Yhdistyksen omilla keilavuoroilla on houkuteltu toimintaan uusia jäseniä. Täysin uusina toimintamuotoina suunniteltiin aloitettavaksi esimerkiksi kirjallisuuskerho ja liikuntakerho. Senioriopettaja-lehden päätoimittaja toi vuosikokousväelle tervehdyksen emojärjestö OSJ:ltä ja hän kertoi myös lehden kehittämisideoita ja järjestön 40-vuotisjuhlavuoden näkymisestä lehden sivuilla. Nykyään kuusisataajäseninen yhdistys aloitti toimintansa kerhona vuonna 1973. Varsinainen yhdistys perustettiin marraskuussa 2009. Ensimmäisenä puheenjohtajana aloitti Seppo Pennanen ja vuodesta 2011 on yhdistystä johtanut topakasti Marja Paavonkallio. Hän kertoo, että yhdistyksessä on edustettuna koko OAJ:lainen kirjo eläkkeellä olevia opettajia lastentarhanopettajista aina professoreihin saakka. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi. Joitakin senioreita kuuluu mukaan myös Tohmajärveltä. Joensuulaiset puurtavat samojen rekrytointiongelmien kanssa kuin muutkin yhdistykset: millä saataisiin uusi eläkeläispolvi houkuteltua toimintaan. Linturetkistä, keilailusta ja curlingista yhdistys toivoo kehkeytyvän uusia vetovoimaisia toimintamuotoja. Anneli Rajaniemi, teksti ja kuva 19
Kuvat Jouko Valo Erkki Hakkiluoto hankki Sibelius Akatemiassa pianon ohella monipuolisen musiikkikoulutuksen. Arkistoissa on lukuisia, myös omia sävellyksiä. Kuoromusiikin uuttera veteraani Kuoromies, pedagogi ja musiikkiaarteiden kokoaja Erkki Hakkiluoto on vaikuttanut vahvasti Porin ja Satakunnan kulttuurielämään. Seminaaritietä aikanaan opiskelleet opettajat saivat musiikinopinnoissaan perusteellisen koulutuksen muun muassa kuorojen johtamiseen tai ainakin lähtemättömän innostuksen kuoroharrastukseen. Maassamme on ja on ollut satoja edellä mainitun kaltaisia kuoroinnostuksen läpilyömiä opettajapersoonia. Porilainen musiikkineuvos Erkki Hakkiluoto, 84, on yksi tuon joukon kärkinimiä. Hänet tuntee ja tietää suomalainen kuoroyhteisö ja Sulasolin väki. Rauman seminaarista vuonna 1950 opettajaksi valmistunut Erkki Hakkiluoto on johtanut toimipaikkakunnillaan useita kirkko-, seka- ja mieskuoroja. Porissa hänen herkän korvansa ja tyylitajunsa sekä täsmällisen johtamisensa ohjauksessa Porin Mieslaulu on kasvanut laadukkaaksi kuoroksi. PoMiLa on konsertoinut laajasti Pohjoismaiden lisäksi Keski-Euroopassa sekä Amerikassa. Hakkiluoto on toiminut opettajana ennen Porin vuosiaan Harjavallassa ja Helsingin Pakilassa, aineinaan musiikki ja tekninen käsityö. Eläkkeelle hän jäi Itä-Porin yläasteelta 1987. Rauman seminaarivuosien jälkeen Hakkiluoto vahvisti musiikkiopintojaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla aineinaan musiikin teoria, säveltapailu, kenraalibasso, musiikin historia, urut, piano ja laulu. Tasavallan Presidentti myönsi Erkki Hakkiluodolle musiikkineuvoksen nimen ja arvon vuonna 1995. Toimipaikkakunnillaan Hakkiluoto on tehnyt myös urkurien sijaisuuksia. Erilaisia säestyskeikkoja hänellä on vieläkin silloin tällöin. Kotona musiikkihistorian aarreaitta Koin aivan unohtumattoman taide-elämyksen, kun sain tutustua Erkki Hakkiluodon keräämään ja tallentamaan sävellyskäsikirjoitusten, elämäkertojen, historioiden, ohjelmien ja muuhun alaan liittyvään aineistoon. Erkki Hakkiluoto on tehnyt ansiokkaan uran Porin ja Satakunnan kulttuurielämässä. Hän on tallentanut erilaista materiaalia ja pitää kodissaan hyvää huolta merkittävistä taideaarteista. Tunnetuimpia säveltäjien käsikirjoituksia ja sovituksia hänen arkistossaan ovat mm. Leevi Madetojan, Oskar Merikannon, Yrjö Kilpisen, Heikki Klemetin, Allan ja Selim Palmgrenin, Martti Helan, Sulho Rannan ja Väinö I. Haapalaisen nuotistot. Todellisena helmenä Hakkiluoto pitää Selim Palmgrenin mieskuorolle ja sopraanosoololle sovittamaa norjalaisen Ole Bullin säveltämää Paimentytön sunnuntaita. Hakkiluoto on pedagogin tarkkuudella laatinut luettelot, diarioinut kirjastonsa sekä muun laajan aineistonsa. Paitsi, että hänen tallentamansa säveltaiteen aineisto on mielenkiintoinen ja arvokas, se tarjoaisi mahdollisuuksia alan tutkimuksiin ja opinnäytteiden tekemisiin. Musiikkineuvos Hakkiluodon uutteruus sekä vuosia kestänyt innostus on ilman muuta merkittävä yksityinen kulttuuriteko, joka ansaitsee suuren kiitoksen. Reijo Majasaari Kirjoittaja on porilainen opetusneuvos. 20