3/2008 46. VUOSIKERTA HELSINGIN YLIOPISTON SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA

3/2008 46. VUOSIKERTA HELSINGIN YLIOPISTON SATAKUNTALAINEN OSAKUNTA

pääkirjoitus tässä numerossa 4 Hannele Niemi. Anu Välimäki haastatteli uutta inspehtoria. Sivistysvaltiosta Omistusvaltioon Kari Hotakaisen teoksessa Juoksuhaudantie mies kuvittelee voivansa pelastaa avioliittonsa hankkimalla omakotitalon. Koska moiset ovat varsinkin Helsingissä kalliita, mies joutuu turvautumaan moninaisiin absurdin epätoivoisiin menetelmiin saadakseen rahaa. Hän käytännössä myy itsetuntonsa, terveytensä ja järkensä. Voi arvata, palaavatko vaimo ja lapset. Tarina asettaa kummalliseen valoon tietyt yhteiskunnan piirteet. Onko omistajuuden tuoma sosiaalinen asema todella niin merkityksellinen, että sen eteen kannattaa uhrata kaikki? Mitataanko ihmisarvoa BMW:n vuosimallilla tai kesämökin varustelutasolla? Moniko joutuu myymään työelämälle parhaan osan itsestään vastentahtoisesti, ilman kutsumusta ja rakkautta alaansa kohtaan? Lisäraha ei tuo onnea tietyn, ei kovinkaan korkean tulotason saavuttamisen jälkeen. Tutkimusten mukaan palkkaa olennaisempaa on se, että saa tehdä mielekästä työtä. Mielestään arvottoman tai vastenmielisen työn tekijää korkeatkaan tulot eivät suojele työuupumukselta. 7 HYY-kuulumisia ja osakuntauutisia. Tilanjakodraamaa ja hyödyllistä tietoa. 8 Marraskuun varsinainen kokous lähestyy. Vuoden viihteellisin byrokraattinen ilmiö. Karhunkierros kertoo, mihin tulee varautua. 9 Satakuntalaisia vaakunoita. Mitä tarinoita kätkeytyy hassujen kuvien taakse? Esittävätkö ne kaikki oikeasti jotain? Kuka ne on oikein suunnitellut? 10 Mikä minusta tulee isona? Haastattelussa neljä fuksia ja kaksi valmistunutta. Onhan raha myös sijoitus tulevaisuuteen Yhtenäiskulttuurin murentuessa ammattien arvostuksen yhteydessä puhutaan entistä enemmän rahasta ja vähemmän sisällöistä ja yhteisöllisestä merkityksestä - ammattien arvostus opitaan muodostamaan palkan, ei niinkään aineettomien arvojen kautta. Suomen Kuvalehden keväällä julkaisemassa arvostetuimpien ammattien listassa suurimpia putoajia olivat esimerkiksi professori, yliopiston rehtori ja piispa. Kovimpia nousijoita olivat nykyisin hyvin palkatut duunariammatit, kuten putkimies ja LVI-asentaja. ja keino toteuttaa absurdejakin mielitekoja. >> sivut 14-15 Jos haudataan sisällöt ja merkitykset ja niistä nouseva rakkaus omaa työtä kohtaan, kutsumus, niin työn arvon ja arvostuksen mittariksi jää vain raha. Sivistysvaltio vajoaa vähitellen omistusvaltioksi. Omistusvaltiossa on sitten luonnollista keskittyä vain kilpailukykyä lisääviin asioihin. Pikkuhiljaa voidaan luopua sisältöjen raskauttamista kulttuurista, humanismista ja taiteista. Olen hiukan huolissani. Salla Seppälä Päätoimittaja Tait.yo. paatoimittaja@satakuntatalo.fi KARHUNKIERROS. Helsingin yliopiston Satakuntalaisen Osakunnan tiedotuslehti. Perustettu vuonna 1963. ISSN 1239 1913. Julkaisija: Satakuntalainen Osakunta, Lapinrinne 1 A5, 00180 Helsinki, (09) 6958 5256, www.satakuntalainenosakunta.fi. Päätoimittaja: Salla Seppälä puh.040 8668217, paatoimittaja@satakuntalainenosakunta.fi. Toimittajat: Tuomas Aivelo, Hanna Hannus, Karoliina Hirvola (tiedotussihteeri), Elina Häivälä, Elina Lähdeniemi, Mikko Mäkipää, Suvi Peltoniemi, Anna Rintala, Hanne Ristevirta, Martti Salo, Antti Salonen, Anu Välimäki Kannen nimiö: Kalle Järvenpää. Kannen kuva: Salla Seppälä. Taitto: Salla Seppälä. Painos: 310 kappaletta. Paino: Tikkurilan paino, Vantaa. 13 Kohtuus on hyveiden kruunu. Jukka Pommelin ja täydellisen sämpylän metsästys. 14 Hyvä, paha, raha. Hanna Hannus haastatteli matemaatikkoa ja teekkaria siitä, miksi työtä tehdään. 16 Rinnat - riemua vai riesaa?. Anna Rintala perehtyi naisellisiin kudosmöykkyihin. 18 Tissi-gallup. Osakuntalaiset valottavat näkemyksiään rintaliiveistä. Kumpi voittaa, rinnat vai tissit? 20 Perhe-elämää puistossa. Jokainen Porissa ikinä käynyt on varmasti kohdannut mustavariksia. 23 Politiikkaa Asterixin maailmassa. Luulitko, että sarjakuvat ovat irti todellisuudesta? Olit väärässä. 4 Toisin sanoen rinnoissa pääasia on, että niissä on nännit. >> sivut 16-19 heikki hyyti 24 Käsigranaattiomenapiirakka. Tieto lisää turskaa. Onko koolla väliä? 25 Tulevaisuus-testi. Oletko tulevaisuuden toivo vai nahjus, jolla ei vastaisuudessakaan ole elämää? Vastaa kymmeneen kysymykseen ja tiedät. 27 Kuolemattomat. 28 Paperinukke. 2 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 3

Uusi inspehtori Uusi inspehtori Karhunkierroksella on ilo esitellä anu välimäki Hannele Niemi valokuvat: samu heino ja heikki hyyti osakunnan tuore inspehtori MIKÄ ON INSPEHTORI? >> Inspehtori on Helsingin ylipiston professori, jonka tehtäviin kuuluu valvoa ja ohjata osakunnan toimintaa, sekä ylläpitää ja luoda yhteyksiä osakunnan ja yliopiston välillä. >> Inspehtorin puolisoa kutsutaan pehtooriksi. Osakunnan inspehtori vaihtui 1. marraskuuta. Satakuntalaisessa Ehtoossa vitjat siirtyivät Kyllikki Tiensuun kaulalta uudelle inspehtorille, Hannele Niemelle. Mutta kuka tämä Hannele Niemi on? Hannele Niemi on kasvatustieteen professori, Helsingin yliopiston 1.vararehtori, joka vastaa opintoasioista, laadunvalvonnasta, kirjasto- ja tasa-arvoasioista. Lisää asiallista faktaa löytyy googlaamalla. KK haluaa kertoa osakuntalaisille kuka tuore inspehtorimme oikeasti on. Entinen inspehtori Opiskelua ja oheistoimintaa Kyllikki Tiensuu valvoo seinältä Hannele Niemi on kirjoittautunut sisään osakuntaan seuraajansa opiskelujensa alkaessa vuonna 1967. Tällöin ei todellakaan eletty mitään osakuntien kulta-aikaa, vaan opis- ensikontakteja osakuntahuoneiston uskollisimpaan kelija- ja ainejärjestöt houkuttelivat yhteiskunnallisesti ja poliittisesti valveutunut opiskelijasukupolvea. Porista PSYL:sta kirjoittanut Hannele ei edes tiennyt, mikä asukkaaseen, Aitokarhuun. osakunta on ja mitä se tekee, kun suvussakaan ei ollut ketään, joka olisi osakuntatoimintaan johdattanut. Toisin kuin moni muu uusi opiskelija, Hannele kuitenkin kävi kirjoittamassa nimensä matriikkeliin (vilkaiskaapa sivu 337). Teologisessa tiedekunnassa aloitetut opinnot laajenivat pian eri aloille ja eri tiedekuntiin, kun yliopisto näytti parhaat puolensa valinnan vapaudessa. Lopulta taskuun jäivät tutkinnot kasvatustieteellisestä ja teologisesta tiedekunnasta. Hannele väitteli vuonna 1978 aiheenaan rippikoululaisten ahdistuneisuus ja siinä rippikoulun aikana tapahtuneet muutokset. Opiskelijan arki 60-70-luvuilla oli tietyin osin hyvin samanlaista kuin nykyään. Samat ilot ja huolet tuntuvat säilyneen opiskelijasukupolvelta toiselle. Rahaa oli liian vähän, varsinkin kun nykyistä samu heino ystäväämme opintotukea ei vielä ollut ja valtion takaamia lainojakin alettiin myöntää vasta 70-luvun taitteessa. Myös asunnoista oli suuri pula ja tyypillistä oli asua alivuokralaisena jonkun muun nurkissa. Näin Hannelekin aloitti ja asui Kalliossa jakaen huoneen kaverinsa kanssa. Sittemmin hän pääsi osakunnan soluun Katajanokalle. Hannele kertoi kultareunaisia muistoja HYY:n kirjastosta Leppäsuonkadulla, jossa tentteihin luettiin niin viikolla kuin viikonloppuisin, Kuppilasta, jossa istuskellessa kavereiden kanssa saattoi päivä vierähtää hetkessä sekä Satakuntatalosta, jossa asuvia kohtaan tunnettiin pientä kateutta: Kun Hannelen piti lähteä nukkumaan Katajanokalle, talolla asuvilla oli huomattavasti lyhyempi matka. Kuulostaako tutulta? Niinpä niin. Toistaiseksi parhaaksi osakuntaan liittyväksi muistokseen Hannele kertoi sen, kun hänen nykyinen puolisonsa aikanaan selvitti osakunnan perusteella missä hänen ihastuksensa asui. 4 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 5

Uusi inspehtori Hyy-kuulumisia osakuntauutisia Uusi kerho perustettu Lokakuun varsinaisessa koko- Valmistumisen jälkeenkin on elämää Toimittuaan ensin lehtorina Helsingissä Hannele Niemi lähti kierrokselleen ympäri Suomen yliopistoja. Läpi käytiin Oulun yliopisto, Turun yliopiston Rauman yksikkö ja Tampereen yliopiston Hämeenlinnan yksikkö ennen paluuta Helsinkiin vuonna 1998. Täällä hän on osittain tutkijan tehtävien sijaan päätynyt hallintoon ja aloitti juuri toisen kautensa yliopiston vararehtorina. Hannele Niemi asuu puolisonsa kanssa Järvenpäässä heidän itse rakentamassaan talossa, jossa puurtaminen ja laajentaminen ovat aina työn alla. Kun Viisiä seuraavan kerran remontoidaan, tiedetään ainakin, että inspehtorilta voidaan kysyä neuvoa tässäkin asiassa. Heikki hyyti Isäntä Valtteri Lankiniemi saattelee Kyllikki Tiensuuta karhun syleilyyn. Inspehtorin käädyt ovat ehtineet vaihtaa kantajaa. Työaddiktion myönnettyään Hannele kertoi, että jos hän vapaasti saisi sen toimintaa voitaisiin kehittää, jotta palautetta, kuinka koko yliopistoa ja päättää mitä elämässään tekisi, hän tulevatkin opiskelijasukupolvet saavat tekisi juuri sitä mitä nytkin, tosin ehkä nauttia yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista. oman aikataulun mukaan. Vähäinen vapaa-aika täyttyy lähinnä artikkeleiden tai julkaisujen kirjoittamisesta. Oli ilo kuulla, että hän nauttii siitä mitä tekee. Siinä on osakuntalaisillekin hyvä tavoite elämään. Tuore inspehtori kertoi viimevuodet olleensa varsin etäällä opiskelijoiden Karhunkierros haluaa omalta arjesta, ja nyt iloitseekin mahdollisuudesta päästä näkemään opiskelijoiden yhteisistä vuosista osaltaan kiittää Kyllikkiä elämää. Toivottavasti osakunta voi ja toivottaa uuden inspehtorin tarjota paitsi mahdollisuuden verestää muistoja, myös antaa virikkeitä tervetulleeksi osakuntaan! ja Hanne ristevirta Ylioppilaskuntaa riepotellut tilajako päätökseen Keväällä alkanut, läpi kesän jatkunut ja syyskuussa hallituksen päätöksen myötä ainakin virallisella tasolla ratkaistu vääntö järjestötiloista on repinyt Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa moneen suuntaan. Suurin kiistanaihe on liittynyt Uuden ylioppilastalon osakuntien tiloihin. Niin vain kävi, että pitkien neuvotteluiden, kiistojen, erimielisyyksien, sovitteluehdotusten ja uusien riitojen jälkeen HYYn hallituksessa meni läpi esitys, jossa Varsinais-Suomalainen osakunta menetti nykyiset tilansa Uudella ylioppilastalolla. VSO:lle osoitettiin uudet tilat Savolaisen osakunnan tiloista saman rakennuksen kuudennesta kerroksesta. Tämä tietää varmasti muutoksia molempien osakuntien toimintaan ja tapahtumien järjestämiseen. Kiistelty tilajakopäätös tulee voimaan vuoden 2009 alusta lähtien, ja seuraavan kerran tiloista päätetään taas kahden vuoden kuluttua. Jälkeenpäin kiistan osapuolia on puhuttanut varsinaisen lopputuloksen lisäksi muun muassa prosessin politisoituminen ja se, että osakuntien hallitusedustajia käytännössä estettiin jättämästä eriävää mielipidettä tilajakoesityksestä. Säpinä ei ole vieläkään täysin ohi. HYY:ssä pyritään kuitenkin erimielisyyksien jälkeen löytämään yhteinen ääni, jotta voidaan jatkaa tehokkaasti opiskelijoiden etujen ajamista. Syksylle riittää vielä jännittäviä tapahtumia, muun muassa HYY:n seuraavan hallituksen valinta. >> Keskustelua tilajakopäätöksen jälkeisen edarin tunnelmista voi lukea Osakuntalaisen Unionin blogista osoitteessa blogitus.net/hemmo uksessa vahvistettiin osakunnan uuden kerhon, Liuotinryhmän säännöt. Kerhon tarkoituksena on edistää maalaustaiteen harrastusta osakunnassa. Lisätietoja saa kerhon puheenjohtajalta Salla Seppälältä. Kuoro konsertoi 14.11. Osakunnan kuoro osallistuu Sekakuorolauluja I konserttiin perjantaina 14.11. klo 19 Hotelli Arthurin juhlasalissa (Vuorikatu 9, Helsinki). Maratonkonsertilla juhlistetaan Sulasolin Sekakuorolauluja I kokoelmaa, joka täyttää kunnioitettavat 60 vuotta. Konsertissa lauletaan koko Sekakuorolauluja I -kokoelma kannesta kanteen. SatO:n kuorolle on langennut näistä kahdeksan laulua. Liput maksavat 8/5 e ja niitä myydään Sulasolin toimistossa sekä ennen konserttia ovella. Itsenäisyyspäivän juhla Alina-salissa Itsenäisyyspäivää juhlitaan vuoden tauon jälkeen taas Uuden ylioppilastalon Alina-salissa (Mannerheimintie 5 A, 3. krs). Ennen juhlaa osakunta osallistuu ylioppilaiden soihtukulkueeseen. Osakunnan itsenäisyyspäivän juhla on vapaamuotoinen ja rento pöytäjuhla, jossa fukseille luovutetaan osakuntanauha ja palkitaan Vuoden Fuksi. Kaiva siis ylioppilaslakkisi komerosta ja tule mukaan juhlahumuun! Lisätietoja myöhemmin. Karoliina Hirvola 6 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 7

leipää ja sirkushuveja Marraskuun varsinainenkokous lähestyy karoliina hirvola Osakunnan vuoden jännittävin kokous pidetään keskiviikkona 12.11. Marraskuun varsinaisessa kokouksessa valitaan vuoden 2009 virkailijat ja luottamustehtävien hoitajat. Kaksivuotiskaudelle tänä vuonna valitaan kuraattori, taloudenhoitaja ja Satalinnan Säätiön hallituksen opiskelijajäsenet. Jaossa on kaikkiaan kolmisenkymmentä erilaista virkaa ja luottamustehtävää. Illan aikana nähdään aina suuria lupauksia, tiukkoja vaaleja ja äänestyksiä. Virkailijaehdokkaat saattavat päästä osoittamaan pätevyyttään monin kokousväkeä viihdyttävin tavoin. Halutuimpia virkoja ovat usein olleet lehtihuoneenhoitajan, kulttuurisihteerin ja urheiluohjaajien virat. Tiukimmat kamppailut on kuitenkin käyty hallituksen jäsenten ja Satalinnan säätiön opiskelijajäsenten paikoista. Vapautuvat virat ja luottamustehtävät: apulaissihteeri arkistonhoitaja emäntä hallituksen puheenjohtaja Haronmäen isäntä historioitsija isäntä kappalainen Karhunkierroksen päätoimittaja kirjastonhoitaja kuraattori kulttuurisihteeri laulunjohtaja lehtihuoneenhoitaja mainossihteeri miesten urheiluohjaaja musiikkihuoneenhoitaja naisten urheiluohjaaja opastussihteeri otso pääsihteeri taloudenhoitaja tiedotussihteeri ulkoasiainsihteeri urho valokuvaaja valvontatilintarkastaja yhteiskuntasihteeri, ympäristövastaava kolme hallituksen jäsentä kolme Satalinnan säätiön opiskelijajäsentä osakunnan edustaja HYY:n Osakuntalaisessa Unionissa Satakuntalaisia vaakunoita elina lähdeniemi kuvat: samu heino Joko tunnet kaikki vaakunat Pori-huoneen seinältä? Ovatko niiden tekijät ja taustat tutut? Ei hätää. Pian ovat! >> Vaakunoita löytyy tästä numerosta tämän sivun lisäksi sivuilta 19, 22, 23 ja 24. >> Lisää vaakunoita on seuraavassa numerossa HARJAVALTA Ahti Hammar. 11. helmikuuta 1952 Sinisessä kentässä salamakimppu paaluittain, saatteena sen kummallakin puolella kaksi vinoristiä keskenään hirsittäin, kaikki kultaa. Vaakuna viittaa Kokemäenjoen patoamiseen ja voimalaitokseen. hyötytieto NAKKILA G. von Numers. 16. helmikuuta 1953 Sinisessä kentässä kultainen palkki, jossa musta nahkiainen; palkin kummallakin puolella kolme paaluttaista kultatähkää. Nakkilan vaakunan nahkiainen on kuvattuna myös Nakkilan torikiveykseen, vaikkakin sen todella näkee vasta kirkon tornista katsoessa. Kirkon tornista näkee myös kuuluisan Maailmanloppu-yökerhon. Kokoukseen kannattaa varata runsaasti aikaa ja mahdollisesti omia eväitä ja virvokkeita. Kuraattorin valinnan joutuisuudesta ja vaalien määrästä riippuen kokouksen kesto saattaa venyä jopa kuuteen tuntiin. Sopivassa kohdassa pidetään kokoustauko, jolloin osakunta tarjoaa kokousväelle okiruokaa. Pori-fakta joka Lisätietoja vuosikymmenelle viroista saa osakunnan nettisivuilta, nykyisiltä virkailijoilta sekä hallituksen puheenjohtajalta. Virkoihin voi asettua ehdolle lähettämällä osakunnan hallitukselle hakemuksen maanantaihin 10.11. mennessä. Myös kokouksessa voi asettua ehdolle tai ehdottaa osakuntatovereita virkoihin. Äänioikeuden kokouksessa saa osakunnan lukuvuositarraa näyttämällä. 8 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 9

Mikä minusta tulee isona? Neljä fuksia kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan, työstä ja aikuisuudesta. Kaksi jo valmistunutta osakuntalaista puolestaan paljasti, mitä heistä on tullut - ja ovatko he vieläkään isoja. salla seppälä valokuvat: samu heino Kuka? Tytti Rintanen 21 vuotta Opiskelee viestintää. Mikä sinusta tulee isona? Näyttelijä tai toimittaja. Mitä toiveammatteja sinulla oli lapsena? Viulisti tai näyttelijä. Mikä on työssä tärkeintä? Työssä tärkeintä on se, että kun menee sinne, on hyvä olo, ja kun tulee sieltä, on mahdollisesti jopa parempi olo. Mitä työtä et suostuisi tekemään? Mallin, koska se on turhaa: kävellä edestakaisin ja esitellä vaatteita. Niitä voi katsoa vaikka mallinuken päältä. Puhelinmyyntiä, koska se on raivostuttavaa. En haluaisi näytellä missään ostos-tv:ssä, enkä olla TV-visailun juontaja tai Idolstuomari. Milloin ihminen on aikuinen? Silloin, kun sitä lakkaa pelottamasta aikuisuus ja se hyväksyy ne asiat, jotka liittyvät vanhenemiseen, kuten vastuun, mutta ei kuitenkaan muserru sen alle. Joko olet aikuinen? Siinä rajalla. Ehkä en vielä ole. Kuka? Samu Heino 20 vuotta Opiskelee mikrobiologiaa ja elintarvikekemiaa. Mikä sinusta tulee isona? Mikrobiologi. Määrittele. Istutaan labrassa ja tutkitaan hemmetin pieniä eliöitä. Mitä toiveammatteja sinulla oli lapsena? Jaa-a, mitäs kaikkea... Tykkäsin eläimistä, eläinlääkäri. Ja valokuvaaja, mulla oli aika pienenä jo filmikamera. Mikä on työssä tärkeintä? Että ei istu toimistokopissa, vaan pääsee oikeasti tekemään jotain, esim. labrassa. Mitä työtä et suostuisi tekemään? Varmaan just jotain toimistorotan hommia. Milloin ihminen on aikuinen? Silloin kun se lakkaa leikkimästä. Kun on omasta mielestään aikuinen, se on jokaisen päässä. Joko olet aikuinen? En. Jos olisin aikuinen, en olisi osakunnassa. Kuka? Juho Tuomi 20 vuotta Opiskelee matematiikkaa. Mikä sinusta tulee isona? Jaa-a. Todennäköisesti näillä näkymin luonnontieteiden opettaja. Mitä toiveammatteja sinulla oli lapsena? Oikeuden puolustaja. Ei mikään supersankari, mutta jotain tekemistä sen kanssa, että toisi maailmaan oman oikeuskäsityksen mukaista oikeutta. Mikä on työssä tärkeintä? Se, että se on mielekästä. Että se on kiinnostavaa ja lähellä sydäntä. Mitä työtä et suostuisi tekemään? Laittomuuksia ei lueta ammateiksi... Oikeastaan ei laillista ammattia löydy, mitä en suostuisi tekemään. Olen mm. siivonnut teollisuushalleja ja leipomoita. Milloin ihminen on aikuinen? Siinä vaiheessa, kun se on valmis kantamaan enemmän vastuuta toisista kuin itsestään. Joko olet aikuinen? Toivottavasti. Kuka? Tiina Setälä 20 vuotta Opiskelee kauppatieteitä Hankenilla. Mikä sinusta tulee isona? Toivottavasti yrittäjä. Mitä toiveammatteja sinulla oli lapsena? Musta piti tulla fysioterapeutti tai kiropraktikko, mutta niissä on paska palkka. Mikä on työssä tärkeintä? Se, että saa itse päättää työajoista, mielekkäät työtehtävät, ja että voi edetä uralla. Ja että työ on hauskaa ja sosiaalista. Mitä työtä et suostuisi tekemään? Jotain, jossa työaika alkaa neljältä aamulla. Yksinkertaiset työt. Kaupan kassalla voisin istua opiskeluaikana, mutta en valmistuneena. Milloin ihminen on aikuinen? Silloin kun hän ottaa täyden vastuun itsestään ja mahdollisista jälkeläisistään. Periaatteessa kaikki yli 18-vuotiaat ovat valtion silmissä aikuisia. Joko olet aikuinen?eee-ei... 10 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 11

Mikä minusta tulee isona? Kuka? Johanna Korkeamäki 27 vuotta Valtiotieteiden maisteri Toiminut osakunnassa mm. Karhunkierroksen päätoimittajana ja hallituksen puheenjohtajana kohtuus on hyveiden kruunu Mitä opiskelit, ja kuinka kauan? Sosiologiaa pääaineena kuusi vuotta, sivuaineina käytännöllistä filosofiaa ja viestintää. Toinen pääaineoikeus minulla on suomen kieleen, se on vielä kesken. Mitä sosiologi tekee työkseen? Tällä hetkellä olen projektitutkija, eli oman alan töissä. Olen nelivuotisessa oppimisvaikeusprojektissa, jossa kehitetään palveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Mitä sinusta piti tulla isona? Opettaja tai jotain sellaista. Jossain vaiheessa kirjoitin jonnekin myös rakennusinsinööri, mutta en kovin tosissani. Milloin ihminen on aikuinen? Täytyy varmaan vastata, että silloin kun täyttää 18. Oma aikuisuus kyllä opiskeluaikana mietitytti. Mutta Ylioppilaslehdestä leikkasin jutun valmistuminen ei tarkoita valmista, se oli hyvin sanottu. Joko olet aikuinen? Oman määritelmäni mukaan olen. Mutta en valmis. Kehitystä on tapahtunut opiskeluvuosien aikana ja jopa niiden jälkeen. Kuka? Tuuli Seppälä 27 vuotta Taiteen maisteri Toiminut osakunnassa mm. valokuvaajana ja kulttuurisihteerinä Mitä opiskelit, ja kuinka kauan? Opiskelin lavastustaidetta Taikissa kuusi vuotta. Mitä sinusta piti tulla isona? Taiteilija. Milloin valitsit sen alan, jolla olet nyt? Aloin haluta lavastajaksi lukion ensimmäisellä, kun koulusta tehtiin tutustumismatka Taikiin. Lavastus kiinnosti, koska siinä yhdistyvät kuvataide ja teatteri. Onko työ vastannut odotuksiasi? Kutakuinkin, Joskin silloin kun lähdin opiskelemaan, en tiennyt mitä odottaa. Milloin ihminen on aikuinen? Kummityttöni kysyi joskus, milloin valmistun ja minusta tulee aikuinen, mutta en ole varma, onko sekään vielä. Ehkä silloin olen aikuinen, kun elämä on saavuttanut vakiintuneen olomuodon. Joko olet aikuinen? En täysin kuitenkaan. Ehkä me lavastajat emme koskaan aikuistu, kun elämä on aina niin epämääräistä. Tämän numeron pakkomielteistä ja kohtuuttomuuksista kertovassa sarjassa kerrotaan kerrankin harrastuksesta, josta on hyötyä kanssaihmisille. Täydellisen sämpylän metsästys Kello lähestyy puoltayötä ja jauhot pöllyävät Viisin keittiössä. Osakuntamme hallituksen puheenjohtaja Jukka Pommelin jakaa sämpylöitään ja pulliaan aivan kaikille, jotka löytävät Viisiin oikeaan aikaan. Ja niitä leivonnaisia kelpaa jakaa. Jukka on laittanut korkean riman Viisin keittiöön, sillä kaapista löytyvistä aineksista ei synny mitä tahansa lättänöitä, vaan tottunein käsin pyöritetyt, tasaisesti nousseet sämpylät saavat ainakin toimittajan häpeilemään omia säälittäviä yrityksiään. Perimmäinen syy leipomiseen keskellä yötä ei Jukalla kuitenkaan ole nöyryyttää niitä, joilla jauho ei pysy peukaloissa, vaan se on jukkamaisen kiero keino saada osakuntalaisia valvomaan hiukan pidempään ja jäämään Viisiin silloin, kun pitäisi olla jo nukkumassa. Kieltämättä varsin onnistunut suunnitelma. Toki leipomisessa on terapeuttinenkin vaikutus, jolla pj purkaa kiukun ja turhautumisen. Millaisia sämpylöitä Jukka mieluiten pyörittelee? Juuritaikina pohjana ja lisäksi siinä pitää olla jotain kivaa pientä ekstraa. Liian helpolla leipuri ei koskaan itseään tai syöjiä päästä. Lisäksi täydellisen sämpylän pitää olla nätti, sopivan kokoinen ja ennen kaikkea pehmeä. Jukka ei tahallisesti harrasta rapeakuorisia tappajasämpylöitä. Toimittaja yritti puoli-itsekkäistä syistä saada hyviä vinkkejä, jotta seuraavan kerran voisi päästä pätemään. Varsin avuliaasti Jukka neuvoikin hyvän taikinan reseptin: Sopivasti vettä Tarpeeksi hiivaa Jauhoja yms, sen verran että tulee käteen sopivaa. anu välimäki 12 KARHUNKIERROS 3/2008 samu heino KARHUNKIERROS 3/2008 13

Osakuntalaiset Antti ja Armi tiedostavat opiskelujensa tavoitteet. Mitä he odottavat tulevaisuudelta? Hyvä, Hanna Hannus valokuvat: Samu heino ja salla seppälä paha, raha Siinä missä Antti pitää rikkaaksi haluamista normaalina ja moraalisesti oikeutettuna, Armi ei voisi kuvitella opiskelevansa luonnon tai ympäristön kannalta haitallista alaa. Opin tiellä erilaiset kurssit, palautuspäivät ja tentit kiitävät ohi kovaa vauhtia. Niiden keskellä yksittäisiä opintopisteitä suuremmat asiat saattavat usein jäädä sivuun. Monet ahertavat vuosia ja huomaavat sitten valmistuneensa joksikin, toisilla taas on tarkka näkemys opiskelujensa tavoitteista. Ovatpa jotkut jopa heränneet pohtimaan opintojen perimmäisiä syitä motiiveja ja arvoja. samu heino Osakuntalaiset Antti Salonen ja Armi Tiihonen kuuluvat niihin opiskelijoihin, jotka tiedostavat opintoputkensa tavoitteet. Antti opiskelee nyt Helsingin yliopiston matematiikan laitoksella kolmatta vuotta käytyään ensin kääntymässä Teknillisen korkeakoulun puolella. Armi on puolestaan aloittanut tänä syksynä TKK:lla teknillisen fysiikan ja matematiikan opinnot. Unelmien yritys Teknillisille aloille suuntautuneiden Armin ja Antin visiot unelmien työpaikasta ovat samankaltaisia. Antti sanoo, että jos hänen ei täytyisi ajatella mitään muuta kuin työtä, hän haluaisi tutkia itselleen läheistä lukuteoriaa. Käytännössä realistinen visio olisi kuitenkin yrittäjyys. Siten Antti voisi yhdistellä osaamistaan luonnontieteissä ja taloudessa. Arminkin unelmana on työpaikka riippumattomana yrittäjänä. Työnteon pohjalla Armilla on halu päästä tekemään tietotaidon avulla konkreettisia tekoja ympäristön hyväksi. Esimerkiksi tällaisesta yritysalasta Armi mainitsee uusiutuvien energiamuotojen ympärillä pyörivän bisneksen, kuten aurinkopanelit sekä tuulivoimalat. Uteliaisuuden ja tiedonjanon ohella myös ekologisuus motivoi Armia opiskelemaan. Teknilliset alat ovat vahvaa aluettani. Valitsin opiskelualani sillä perusteella, että haluan työllistyä suoraan ympäristön hyväksi, Armi selventää. Ihailtavan idealistista, tuumaa toimittaja. R-a-h-a Rakkaus tietoa kohtaan tuskin kohoaa kaikilla ensisijaiseksi opiskelun motivoijaksi. Vaikka akateemisilla aloilla vastavalmistuneiden lähtöpalkat eivät välttämättä päätä huimaa, on tulevaisuudessa häämöttävä nelinumeroinen kuukausitulo silti olennainen kannustaja tenttikirjojen kahlaamiseen. Minkälaista palkkaa tulevaisuuden toivot sitten ajattelevat nostavansa kymmenen vuoden kuluttua? Armi myöntää heti, ettei ole edes ajatellut asiaa. Vaatimaton vastaus oma talo olisi ihan kiva on tyystin toisenlainen kuin Antin, joka ei valmistuneena suostuisi palkkatöihin alle 5 000 euron kuukausipalkalla. Itsenäisenä yrittäjänä Anttikin tosin tyytyisi vähempään. Raha herättää haastateltavissa erilaisia reaktioita. Antti sanoo pitävänsä tärkeänä rahan mukanaan tuomaa riippumattomuutta, yhteiskunnallista asemaa sekä vaikutusmahdollisuutta. Onhan raha myös sijoitus tulevaisuuteen ja keino toteuttaa absurdejakin mielitekoja. Armille raha ei itsessään ole tärkeää, se ei ole hänelle itseisarvo. Arvot ja tavoitteet opiskelualojen taustalla voivat siis olla hyvinkin vaihtelevia tai vaikeasti arvattavia. Valmistua voi monen mutkan kautta. Tärkeintä on, että silloin arvostaa omaa ammattitaitoaan ja unelmiaan. Oli tavoitteena sitten hyvä, paha tai raha. salla seppälä Kuva ei ole lavastettu. 14 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 15

Kukapa nainen olisi täysin tyytyväinen rintoihinsa - kenestä ei joskus tuntuisi, että ne ovat kaksi lihamöykkyä, jotka Rinnat RIEMUA VAI RIESAA? anna rintala elävät aivan omaa elämäänsä niin fyysisesti kuin kulttuurillisestikin? Tosinaan vaikuttaa siltä, että rintojen merkitystä naiseudelle ylikorostetaan. Toisaalta, koska nuo kaksi kudosmöykkyä killuvat naisruumiissa, on niiden hyvinvointi osa naisen hyvinvointia. Rintojen merkitys? Meillä kaikilla on rinnat, jopa miehillä, joilla rintarauhaset jäävät kuitenkin kehittymättä. Naisten rintojen koko riippuu rintarauhasta suojaavan rasvakudoksen määrästä, jonka määrittää perintötekijät. Miksi siis juuri naiseus olisi yhtä kuin rinnat? Kuitenkin jo nuorella iällä opimme, että mitä muodokkaampi nainen on, sitä seksikkäämpänä häntä pidetään. Isojen rintojen pitäminen hedelmällisyyssymbolina ei päde, sillä on tutkittu, että pienet rinnat erittävät maitoa suuria tehokkaammin. Rintojen merkitys naisen seksuaalisuudelle on aikoinaan saanut naiset jopa hylkäämään niiden ensisijaisen biologisen merkityksen eli imettämisen, koska he pelkäsivät pilaavansa povensa. Nykyään näkemys on toinen, sillä äidinmaito on halpaa ja turvallista sekä imetys kuvitus: salla seppälä alentaa riskiä sairastua rintasyöpään. Toisaalta rintojen merkitystä ei tulekaan väheksyä, sillä useimmille naisille ne ovat seksuaalisen mielihyvän lähde, ja rintoja voidaankin pitää toisasteisina sukupuolieliminä. Reagoivin osa rintaa ovat nännit, jotka kiihottuessa jäykistyvät. Toisin sanoen rinnoissa pääasia on, että niissä on nännit. Uhkana rintasyöpä Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä ja kaikenikäisten naisten sairaus, mutta miehillä harvinainen. Joka kymmenes nainen sairastuu elämänsä jossain vaiheessa rintasyöpään. Vaikka Suomessa rintasyöpäkuolleisuus on alhainen hyvästä terveydenhuollosta johtuen, se on silti tavallisin 17 64-vuotiaan naisen kuolinsyy. Altistavia tekijöitä on paljon, eikä kaikkia taustatekijöitä vielä tunneta. Rintasyövän tavallisin oire on kyhmy. Kuitenkin 90 % havaituista kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Tarkkailemalla rintojaan säännöllisesti on mahdollista oppia erot- tamaan hyvänlaatuinen kyhmy pahanlaatuisesta. Omatarkkailu koostuu rintojen katselusta ja tunnustelusta. Alkuun on hyvä tarkkailla rintojaan viikoittain, jotta oppii tuntemaan rintojensa rakenteen kuukaudenaikaiset vaihtelut. Jatkossa tarkkailu aina kuukautisten jälkeen riittää. Rintojen omatarkkailu on tärkeä osa jokaisen naisen terveydenhoitoa ja tapa arvostaa naiseuttaan. Älä epäröi, vaan tutustu rintoihisi! Rintaliivien merkitys Mielipiteet rintaliivien käytöstä ovat jakautuneet niiden käyttöönotosta asti 1900-luvun alkupuolella. Joillekin, kuten 1960- luvun hippitytöille, ne edustivat ulkopäin tuotua ulkonäkökontrollia. Ja onhan se vähän niinkin, mutta rintojen hyvinvointiin kuuluvat hyvät, kuhunkin tilanteeseen sopivat rintaliivit. Rintoja pitävät koholla niiden takana olevat kannatinsiteet. Ne eivät ole kovin vahvat ja siksi ne menettävätkin helposti joustavuutensa iän myötä. Vääränlaisten rintaliivien käyttö voi vahingoittaa naisten rintoja, sillä huono tuki voi johtaa rintojen herkän sidekudoksen venymiseen ja aiheuttaa käyttäjälleen kipua. Eikä rintaliivien merkitys kohdistu ainoastaan rintoihin, vaan oikeanlaiset liivit saattavat tehdä ihmeitä niska-hartiaseudun, selän ja viimekädessä koko kropan ryhdille. Etenkin olkainten merkitys korostuu: rinnat eivät saisi roikkua niiden varassa, sil- Älä epäröi, vaan tutustu rintoihisi!" lä ihoon painuneet olkaimet puristavat hartiaseudun lihaksia ja herkkiä kudoksia, minkä seurauksena voi olla muun muassa käsien puutumista. Rintaliivit koon ja käytön mukaan Hyvien rintaliivien valitseminen ei ole helppoa, eikä liivejä tulisi koskaan ostaa sokkona, sillä monta seikkaa voi mennä pieleen: kuppikoko, liivinympärys, kaarituet, olkaimet tai materiaali. Vanhojen liivien kokoonkaan ei kannata sokeasti luottaa, sillä painonmuutokset ja imettäminen muuttavat rintojen profiilia ja kokoa. Oikeankokoiset ja malliset liivit tunnistaa siitä, että ne eivät tunnu eli niiden asentoa ei joudu koko aikaa korjaamaan. Ennen liiviostoksille lähtöä on hyvä mitata ympärysmitta rintojen päältä ja alta. Näiden erotus määrittää kuppikoon eli kirjaimen. Ympärysmitta on kirjainta tärkeämpi. Liivit istuvat, kun kuppi, olkaimet ja liivinympärys tuntuvat sopivan napakoilta. Liivien ympärys on sopivan napakka, kun ihon ja kankaan väliin mahtuu kaksi sormea. Liivien olkaimet ovat puolestaan oikealla tavalla kireät, kun niiden alle menee yksi sormi. Oikean koon nyrkkisääntö on, että kun ympärysmitta pienenee yhden koon (5 cm), kuppikoko kasvaa yhdellä kirjaimella. Kannattaa kokeilla rinnakkaiskokoja ennakkoluulottomasti, sillä rintaliivien koko riippuu usein niiden mallista ja mitoitukset saattavat vaihdella eri vaatemerkeillä. Halvimmat liivit saa noin kymmenellä eurolla ja kalleimmista pitsiunelmista voi joutua maksamaan jopa pitkälti toista sataa euroa. Liiveissäkin pitäisi muistaa tilannepukeutuminen: liikuntaan tukevat urheiluliivit, arkeen ryhtiä antavat liivit, juhliin omansa ja esimerkiksi T-paidan alle sileät liivit. On hyvä muistaa, että entisistä juhla- tai arkiliiveistä ei tule liikuntaan sopivia. Arkikäyttöön naiset tarvitsevat vähintään kolmet liivit. Yhdet liivit ovat käytössä, toiset pesussa ja kolmannet levossa. Mitkään liivit eivät kestä jatkuvaa käyttöä pesemättä ja ilman lepoa. Rintaliivit tulisi pestä joka käyttökerran jälkeen, sillä hiki syövyttää kuituja. 16 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 17

gallup satakuntalaisia vaakunoita HUITTINEN Erkki Honkanen. 19. kesäkuuta 1953 Tissi-gallup Suhtautumista rintaliiveihin kyseltiin osakuntalaisten joukossa tehdyllä gallupilla (vastauspönttö Viisissä 12. 18.10.2008). Vastauksia tuli huimat 29; 7 naiselta, 11 tytöltä, 7 mieheltä ja 4 pojalta. Vihreässä kentässä kaksi kultaista häränotsaa allekkain. Vaakunan aiheena on kansantarina: Paholaisen kirkon tuhoksi heittämä kivi osui härkäparilla sunnuntaina kyntävään mieheen. anna rintala Näiden naisellisten kumpujen kutsumanimenä rinnat voittivat tissit pienellä enemmistöllä (48 % - 38 %). Miehet tosin suosivat jälkimmäistä. Vain muutama tyttö koki rinnoista olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, mikä kokonaisuutena on positiivista. Tärkeysasteikolla 1-5 rinnat sijoittautuivat neljän ja viiden paikkeille kaikissa kategorioissa. Rintaliivien määrä naisilla ja tytöillä oli 47 % sekä 4-8 että 9-15 kappalemäärissä. Hintahaarukka jakautui tasaisesti 10-20 ja 20-40 kesken. Kalleus ei kerro sinällään rintaliivien hyvyyttä, mutta heijastelee, kuinka paljon naiset ovat valmiita satsaamaan rintoihinsa. Sekä mies- että naispuolisten osakuntalaisten (40 % kaikista) mielestä liivien tulisi olla kauniit. Naispuoliset korostivat mukavuutta, tyylikkyyttä ja tukevuutta. Miespuoliset arvostivat yllättäen hillittyyttä, mutta myös hyvännäköisyyttä, seksikkyyttä ja helppoa avattavuutta Yli 70 % miespuolisista osakuntalaisista oli valmiita ostamaan tytölle tai naiselle lahjaksi rintaliivit, mikä on sinällään söpöä, mutta kannattaa huomi- oida aiemmin kirjoittamani liivien hankinnan vaikeuksista. Vaikka yllätyslahja ei välttämättä ole paras vaihtoehto, mikään ei estä lähtemästä yhdessä shoppailemaan. Kunhan miespuoliset eivät kaupan rintaliiviosastolla järkytä liikaa teinityttöjä, jotka ovat ensimmäistä kertaa liiviostoksilla KIIKOINEN G. von Numers. 3.toukokuuta 1954 Kultakentässä nouseva, musta, punakielinen pukki, jonka kaulassa hihnastaan riippuva, hopeinen tuohikontti. Pukki viittaa paikkakunnan vanhaan nimitykseen kuttukappeli, kontti torpparien päivätöihin. 18 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 19

linnut linnut Perhe-elämää puistossa tuomas aivelo KUVITUs: Salla seppälä Kraah, kraah on varma kevään merkki. Tunteita herättävät, vihatut tai rakastetut mustavarikset ovat jälleen saapuneet kaupunkiin ja aloittavat pesintänsä. Noin viikon kuluttua paluusta ensimmäinen vihainen mielipidekirjoitus Satakunnan Kansassa vaatii lintujen tuhoamista. Kotoisista variksista poiketen mustavarikset muuttavat talveksi etelään. Ne palaavat vuosittain samoille seuduille yhdyskuntiin pesimään. Ensimmäisenä työnä ennen munimista vanhat pesät kunnostetaan. Yleensä uudet oksat pesään taivutellaan puusta, johon asunto on rakennettu. Suurin osa rakennusmateriaalista taitaa kuitenkin olla ryöstötavaraa viereisistä pesistä. Vihattuja maahanmuuttajia Mustavaristen tarina Suomessa alkaa 1880-luvulta Köyliöstä, jonne ensimmäiset mustavarikset erehtyivät muuttamaan. Nopean levittäytymisen ansiosta 1800-luvun loppuun mennessä linnut olivat saavuttaneet jo Oulun korkeuden. Jalansijan saavuttaminen oli kuitenkin vaikeaa. Uusien asukkien kohtaloksi muodostui sosiaalinen elämäntyyli. Mustavarikset pesivät aina yhdyskunnissa, joissa saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja lintuja. Maalaiset eivät arvostaneet peltojensa laitamille asettuneita äänekkäitä lintuja ja mustavaristen yhdyskuntia tuhottiinkin. Kaupungissa peltovarikset eivät saaneet myöskään sääliä osakseen, koska niiden pelättiin levittävän tauteja. Suomessa vähät välitettiin mannereurooppalaisista uskomuksista. Jos mustavarikset jättivät yhdyskuntansa, sitä pidettiin huonon onnen ja jopa kuoleman merkkinä maanomistajalle. Mustavariksia vainottiin vielä 1980- luvulle asti, jolloin palokunta sai tehtäväkseen häätää Tyrnävällä häiriötä aiheuttavan yhdyskunnan. Nykyään mustavaris on suojeltu laji ja Tyrnävällekin on perustettu partiolippukunta Tyrnävän Mustavarikset. Jos mustavarikset jättivät yhdyskuntansa, sitä pidettiin huonon onnen ja jopa kuoleman merkkinä maanomistajalle. Mustavariksen arvostus on hiljalleen noussut ja yhtenä merkkinä siitä on nimeäminen Porin nimikkolinnuksi. Aivan turvallista elämä ei kuitenkaan vielä ole: Porissa muutama vuosi sitten epäiltiin luonnonsuojelurikosta, kun keskussairaalan takaa oli kaadettu metsikköä, jossa oli mustavaristen yhdyskunta. Poikasten kuoriuduttua keväällä mustavaristen elämä pyörii ruuanetsinnän ympärillä. Komealla nokalla kelpaa kuopsuttaa nurmikoita, joista varikset etsivät matoja ja pieniä selkärangattomia. Alkukesällä hyörinä pesien ympärillä on kiihkeimmillään. Jokaisessa pesässä on kolmesta viiteen nälkäistä suuta, jotka vaativat huomiota. Länsirannikon asukkeja Mustavariksia on Suomessa noin 1800 paria ja tämä kanta jakautuu hyvin selkeästi kolmeen alueeseen: Porin seutu, Vaasan seutu ja Oulun seutu. Suurimmat kannat ovat Porissa ja Oulussa, joissa molemmissa on puolisentuhatta paria. Tyypillisesti mustavaristen yhdyskunnat ovat kaupunkien keskustoissa. Porissa mustavariksia onkin kaikkein keskeisimmissä puistoissa: Itä- ja Länsipuistossa, Raatihuoneen puistossa, Keski-Porin kirkon puistossa ja Käppärän hautausmaalla. Pelloilla mustavariksia näkee keväällä ja syksyllä, hyödyntämässä helppoja ruoka-apajia. Miksi mustavarikset ovat sitten asettuneet vain läntiseen Suomeen? Kukaan ei tiedä. Mitään selkeää syytä ei ole olemassa sille, miksi mustavaris ei ole lähtenyt sisämaahan tai etelärannikolle. Nykyiset asuinpaikat kuitenkin ovat muotoutuneet aikojen saatossa, luultavasti alueille, jossa niitä ei ole vainottu. Hitaasti kesän kuluessa elämä rauhoittuu. Poikaset lähtevät pesistään kuukauden kuluttua, mutta emot ruokkivat poikasiaan vielä pitkään tämän jälkeenkin. Jos puistossa kävellessä edessä pomppii lentokyvytön mustavaris, kyseessä on poikanen, jonka siivet eivät vielä kanna. Samaan aikaan yksivuotiaat mustavarikset viettävät aikaansa pienissä ryhmissä joko lähellä yhdyskuntia tai läheisillä pelloilla. Sukukypsyys saavutetaan kaksivuotiaana ja pariutuminen tapahtuu toisen kevään alussa. 20 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 21

linnut satakuntalaisia vaakunoita Viksuja ja vilkkaita Mustavariksia on myös käytetty runsaasti käyttäytymisekologisessa tutkimuksessa. Mustavarikset pariutuvat eliniäkseen, joten on oletettavaa, että ne tunnistavat helposti sekä kumppaninsa että muut yhdyskunnan linnut. Mustavarikset pystyvätkin tunnistamaan videolta kumppaninsa sekä erottamaan onko videolla oleva mustavaris tuntematon vai oman yhdyskunnan jäsen. Yhdyskunnissa myös vääjämättä syntyy tappeluja ja kinasteluja. Mustavarisparien ei ole havaittu taistelevan keskenään, mutta naapurit ottavat usein yhteen, vaikkapa pesänrakennusmateriaalista. Yhteenoton jälkeen kumpikin osapuoli lentää omalle pesälleen, jossa kumppani sukii tappelun rähjäännyttämää varista. Samankaltaista sosiaalista rauhoittumista on havaittu vain kädellisillä. Takaisin muutolle mustavarikset lähtevät peltojen kautta syys-lokakuussa. Sadonkorjuun aikaan kaupunkien läheisiltä pelloilta löytyy helppoa ruokaa, jolla voi valmistautua lyhyeen lentomatkaan. Talven ne viettävät Etelä-Ruotsissa, Tanskassa tai Länsi-Euroopassa. Juttu perustuu osittain Ari Rantamäen haastattelulle. Politiikkaa Asterixin maailmasta mikko mäkipää Vuonna 2006 ilmestyi kirja nimeltä Politiikka Asterixin maailmassa. Kirjan kirjoittaja, VTM Keijo Karjalainen, esitti oman näkemyksensä Asterixin kylän perustuslaista, päätöksentekojärjestelmästä ja poliittisista valtasuhteista. Myös kylän sotaisaa ulkopolitiikkaa ja tulevaisuuden uhkia käsiteltiin seikkaperäisesti. Vaikka kirja keskittyi politiikkaan sarjakuvan maailmassa, niin sekaan mahtui myös Asterixeissa esiintyviä viittauksia todellisiin tapahtumiin. Mukana on muun muassa Berliinin muuri, Normandian maihinnousu ja hiidenkivien arvon romahduksesta seurannut talouskriisi. Kenellekään, ainakaan Tinttiä lukeneelle, ei liene uutinen, että sarjakuvat sisältävät poliittisia piiloviestejä. Uusi ilmiö on politiikan johtaminen sarjakuvien perusteella. Tarina saa onnellisen lopun, kun Akvavitix onkin korvannut öljyn sokerijuurikkaasta tehdyllä mehulla. KÖYLIÖ Into Linturi ja Yrjö Rintala. 26. syyskuuta 1950 Sinisessä kentässä punainen, kultapäärmeinen piispanhiippa, alapuolella aaltokoroinen kultatyviö, jossa sininen kirves. Köyliö muodostaa yhdessä Euran ja Säkylän kanssa vuoden 2011 alusta alkaen kuntaliitoksen, jonka nimeksi tulee Eura. Myös Euran vaakuna säilyy. 70-luvun öljykriisin jälkimainingeissa 1981 ilmestynyt Asterixin harharetket on ollut käytössä ainakin Yhdysvalloilla ja Euroopan unionilla. Tarinan alussa Akva- satakuntalaisia vaakunoita PORI Eric O. W. Ehrström, uudelleen piirtänyt Olof Eriksson. 11. joulukuuta 1931 Kultakentässä punaisella kruunulla kruunattu musta, punavaruksinen kohtikatsova karhunpää. Vaakunan yläpuolella kultainen muurikruunu ja alapuolella sininen nauha, jossa hopeakirjaimin lause: deus protector noster. Deus protector noster, Jumala olkoon suojelijamme. Teksti oli kaupungin perustajan, Juhana Herttuan, vaalilause. vitix huolestuu kylän turvallisuudesta, koska kylä ei tulisi toimeen ilman öljyä. Huoltovarmuus heikkenee entisestään, kun foinikialainen kauppias ei pystykään toimittamaan kylälle öljyä. Ratkaisu tilanteeseen on, että Asterix lähtee hakemaan öljyä Mesopotamiasta (nyk. Irak). Retkelle lähdetään täydellä voimalla. Asterixin ja Obelixin lähdettyä itse kylä jää puolustuskyvyttömäksi. Kaikki Lähi-idän satamat ovat alueen ainoan supervallan, Rooman, merisaarrossa. Riippumatta siitä mihin gallialaiset menevät, he joutuvat välittömästi taisteluun. Lopulta heidän ainoat paikalliset ystävänsä ovat juutalaisia kauppiaita. Estääkseen Asterixia suorittamasta tehtäväänsä roomalaiset polttavat öljyvarastonsa. Asterixin matkalla kohtaamat sumerilaiset, akkadialaiset, heetit, assyrialaiset ja meedialaiset sotivat keskenään, mainitussa järjestyksessä, vuosina 2500-500 ekr. samalla seudulla. Asterix valittaa taistelun keskellä Täällähän joutuu kansainvaelluksen jalkoihin. Edes hän ei pystynyt puuttumaan alueen kansojen keskinäiseen sotimiseen. Kun öljyä on lopulta saatu, se aiheuttaa ympäristökatastrofin välimeressä. Asterix ja Obelix joutuvat palaamaan harharetkiltään ilman öljyä, mutta tarina saa onnellisen lopun, kun Akvavitix onkin korvannut öljyn sokerijuurikkaasta tehdyllä mehulla. KOKEMÄKI G. von Numers. 4.helmikuuta 1953 Sinisessä kentässä hopeinen, kultapäärmeinen ja -nauhainen piispanhiippa. Kunnan vaakuna viittaa Henrik-piispan toimintaan Kokemäenjokilaaksossa 1100- luvulla. 22 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 23

Käsigranaattiomenapiirakka antti salonen Tieto lisää turskaa Moni rahastaa tiedolla. Ympäristöjärjestön lobbari tiedostaa rahalla. Joku tiedostaa ilman rahaakin, ainakin omasta mielestään. Joku tekee tiedosta työtään, toisin sanoen työstää tiedosta. Tulos on jotain tietoakin jalompaa, niin sanottua metatietoa. Työstä palkitaan rahalla, ja rahasta palkitaan progressiivisella verotuksella. Seuraa pieni pätkä työstä, pätkätyöstä, tiedosta, tietotyöstä ja rahasta. Teknologian tuomien elämänlaatumme parannusten, esimerkiksi sanomalehtien tekstiviestipalstojen, ay-liikkeen ja laihdutuspillerien myötä ihmisen koolla ei juuri ole merkitystä hänen työssään. Toden totta: ilman koon merkitystä kaarat ja kakarat eivät eroa toisistaan, ja nykyään on huomattavasti kannattavampaa tehdä uraa kuin urakka. Samasta syystä pitkä pätkä töissä on parempi kuin pätkä töissä, joka on parempi kuin pitkä pätkätöissä, ja paria suhdetta on mukavampi ylläpitää kuin parisuhdetta, jota on mukavampi ylläpitää kuin housuja, joita on mukavampi ylläpitää kuin yhden koon kaasunaamaria. satakuntalaisia vaakunoita SIIKAINEN Pentti Vakkamaa. 5. elokuuta 1952 Sinisessä kentässä palkeittain asetettu, hyppäävä, hopeinen, punavaruksinen siika ja sen molemmin puolin saatteena seitsenkärkinen hopeatähti. Vaakunan aihe kunnan sinetistä uudelleen sommiteltuna. Voidaan myös päätellä vaakunassa olevan siian kuvaavan kunnan nimeä ihan suoraan. Tämän kehityksen valossa on perin omituista, että ihmisten keskipituus on kasvanut huomattavasti jopa viimeisen vuosisadan aikana; siksi toimituksemme epäileekin salaliittoa hyvinvointiyhteiskunnan romahduttamiseksi. Olisikohan jo syytä pistää pystyyn nettiadressi tai lähettää kaupunkilehden kansankanavalle viesti, jotenkin tähän tapaan: Jos kerran koolla ei ole väliä, miksi sitten miehen metri on 80 senttiä? Luonnollisesti nimimerkillä Ysyn vaan. Jokainen aloitteleva fyysikko tietää, että teho on työ jaettuna ajalla. Toisaalta jo peruskoulussa kerrotaan, että aika on rahaa ja tieto valtaa, englanniksi power, joka tarkoittaa myös tehoa. Sijoittamalla - toki ilman rahallista panostusta näin kansainvälisen finanssikriisin kurimuksessa, jossa linnutkin putoavat taivaalta ja turskat rantautuvat itsestään Islannin rannikoille - yhtälö muuttaa muotoaan kuin Kafkan kauppamatkustaja: tieto on työ jaettuna rahalla. Fuksivuodesta lähtien kaikille vähänkin luonnontieteisiin perehtyneille opiskelijoille on siis selvää, että mitä vähemmän tiedät, sitä enemmän teet rahaa. Yhtälöistä piittaamattomat mutta muuta maailmaa karhun voimin syleilevät humanistit tietävät kaiken (usein jo ennen valmistumistaan) ja jaksavat silti ihmetellä, miksi heillä on huonot palkat. Tiedostava tiedottaja ei perusta rahasta, eikä edes suomesta. Ei siis turska, vaan siika anu välimäki Absoluuttinen totuus elämäsi tulevasta kulusta on vain kymmenen kysymyksen päässä! Tieteen ja meditaation avulla määritellyt kysymykset johdattavat sinut totuuden lähteille, kunhan vastaat rehellisesti. I - Et osallistu bileisiin. Syysi on: A) Sinulla on toiset, vieläkin paremmat bileet. B) Olet treeneissä. C) Hukkasit kalenterisi, kuivunut margarita on jumittanut läppärisi kannen ja kännykkäsi on varastettu, joten et saanut tietoa bileistä. Mikäli mikään vastauksista ei ole alkuunkaan sopiva, tai kysymysten kuvaama tilanne ei voisi olla elämässäsi mahdollinen, saat kysymyksestä nolla pistettä. TESTI testi II - Kirjoittaessasi esseetä, tarvitset: A) Vähintään kolme pulloa punkkua ja päivystävän kriisipuhelimen. B) Espressopannun ja pari levyä suklaata. C) Korin olutta ja pari vanhempaa opiskelijaa, jotka kirjoittavat esseesi nousuhumalan aikana. 24 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 25

TESTI III - Tilisi on yhtä tyhjä kuin jääkaappisi. Viimeisen viikon ennen opintotukea: A) Onneksi sinulla on ystäviä, jotka tunnet niin hyvin, että tiedät heidän ruoka-aikansa. Tiskaat heidän tiskinsä ja jäät palveluksen velkaa. B) Sinulla on juuri tällaisia tilanteita varten hätävarana vähän rahaa. Pääset ostamaan kaurahiutaleita. C) Soitat pari puhelua ja kiltti tyttöystävä, äiti tai mummo siirtää sinulle parin minuutin kuluttua rahaa. Haet kebabin. VI - Tehdessäsi tätä testiä: A) Olet humalassa. B) Olet viisissä. C) Olet luennolla. IV - Tenttitulokset ilmestyvät. Olet jäänyt paria pistettä vaille läpipääsystä. A) Et lannistu! Nyt on hyvä mahdollisuus tarrata itseään niskasta kiinni, kerrata jo luetut asiat ja mennä seuraavaan uusintaan. B) Lasket kuinka paljon Kela vaatii opintopisteitä, eli onko sinun pakko ryömiä uusintaan. C) Menet proffalta kysymään, mikä meni vikaan. Puhut hänet pussiin ja saat pari pistettä lisää vastauksistasi. V - Äitisi tulee käymään. A) Piilotat tyhjät pullot vaatekaappiin. B) Haet imurin valmiiksi häntä varten. C) Käyt kirjastossa lainaamassa pinon tenttikirjoja sisustuselementiksi. VII - Heräät kahdelta iltapäivällä ja aamupalaksi juot kuohuviiniä röhnöttäen sohvallasi pelkissä boksereissa (tai missä alus- /yövaatteissa ikinä haluatkin) A) Kesäloma. B) Olet nukahtanut töissä ja näet päiväunta. IX - Työhakemuksesi olennaisin osa on: A) Kattava ja vaikuttava työkokemus erilaisilla aloilla. B) Monipuolinen ja ihailtava kokemus ainejärjestö/osakunta/muita C) Normi aamu. yhdistys- VIII - Törmäät kadulla exääsi. virkoja. C) Valokuvasi. A) Käännyt suutelemaan vieressäsi X - Et osaa laskea tässä testissä kulkenutta tuntematonta ihmistä, kunnes exäsi on kadonnut kulman taakse. B) Et näe häntä. Hän on jo ehtinyt piiloutua toistaiseksi saamiasi pisteitä. Et myöskään löydä tai omista taskulaskinta: työmaakaivantoon. A) Menet Viisiin tekemään jonkun pätemistarpeisen C) Juttelette hetken. Kerrot kuinka hyvin onnelliseksi. sinulla menee. Erottuanne menet seuraavaan B) Rakennat tyhjästä energiajuomatölkistä, baariin tilaamaan pari fisua. verkkopiuhasta ja likaisista lautasista laitteen, joka laskee laskutoimituksen puolestasi. Samalla se tuottaa energiaa tuulettimeesi. pisteet: 1. a)2p b)1p c)5p 2. a)2p b)1p c)5p 3. a)3p b)1p c)5p 4. a)1p b)3p c)5p 5. a)1p b)3p c)5p 6. a)3p b)3p c)3p 7. a)3p b)1p c)5p 8. a)5p b)4p c)2p 9. a)1p b)3p c)5p 10 a)3p b)1p c)5p. 30-48 pistettä Olet tulevaisuuden toivo! Hallitset elämässä onnistumiseksi välttämättömät ominaisuudet, kuten organisointikyvyn ja johtamistaidot. Selviät haastavimmistakin ongelmista nokkeluutesi ja luovuutesi avulla. Osaat priorisoida ja tiedät, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä, ihmissuhteissa ja menestymisessä. Toivottavasti olet jo suunnitellut uraa poliitikkona, huippuyrityksen johdossa tai vaikkapa muusikkona. 25-30 pistettä Keskityt verkostoitumiseen ja kokemuksien kartuttamiseen. Et pelkää haasteita, vaan uskosi itseesi ja kykyihisi antaa sinulle voimaa haastavissakin tilanteissa. Kaikki ovet ovat sinulle avoinna, ja jos vain pokka kestää, voit saavuttaa kaikki unelmasi. 9-25 pistettä Tulet saamaan kiitosta ja hyvää palautetta tunnollisuudestasi. Voit olla tyytyväinen elämääsi ja saavutuksiisi, mutta otatko niistä liikaa paineita? Varo ettet pala loppuun ennen kuin opintolaina on maksettu. Saat ehkä kiitosta ja ihailua, mutta entä kunnioitus? alle 9 pistettä tai ei yhtään Oletko tietoinen, että elämä on katoava luonnonvara? kuolemattomat Tällä palstalla esitellään osakunnassa viime aikoina lentäneitä viisauksia. Se on vaikeeta, mut jos haluat tehdä sen niin se menee näin: Työnnät alkuun sisään kaks milliä ja sitten jäkität vasemmalle. Oikeen kohdan löytäminen on tosi vaikeeta, mut kyl se siit sit kun tarpeeksi hinkkaa. -Kalle ohjeistaa autonsa takaluukun lukitsemisesta 30.04. Sä oot homofobiili, vai mikä se on. -Heikki H. 21.6. Ruuvimeisseli tavallaan menettää merkityksensä, jos sen laittaa penikseen. - Timo D. 21.6. Irti mun olympialaisista! Mä näin mun ensimmäisen Java-kielisen unen! - Anu kesäretkellä C) Arvaat. 26 KARHUNKIERROS 3/2008 KARHUNKIERROS 3/2008 27 - Elina H. - Naiset ovat kauniita ja miehet... - Rumia! - Salla ja Elina H. pelaavat Aliasta 11.10. Käsi alkaa väsyä. Toisaalta tämä on jo melko jäykkänä... Joo, voimani ehtyivät, juuri kun tämä on vähän kovana. Jatka sinä. -Kapa vatkaa (kermavaahtoa) 24.10. - Onko Kapa nyt se innovaatioyliopisto, josta on puhuttu? - En mä ainakaan nussimaan mee. -Timo D. ja Kapa 25.10. Asensin tänään sen propulsiojärjestelmän tekosiemennestettä varten. Olen itseeni melko tyytyväinen. - tekn. yo. Valtteri 30.10. Mul on kaks pukua ja toi on se huonompi. Siihen saa mällit lentää. -Jouni 1.11.