KIRJALLINEN KYSYMYS 547/2004 vp Korkeakouluille tehtyjen stipendilahjoitusten verovähennysoikeus Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain (1535/1992) 57 :n (896/2001) mukaan yhteisö saa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla vähentää tulostaan: 1) vähintään 850 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka sellaiselle verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen; 2) vähintään 850 euron ja enintään 25 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka sellaiselle verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen. Edellä kerrotun perusteella siis kaikille korkeakouluille, niin tiedekorkeakouluille kuin ammattikorkeakouluillekin, tehtyjen lahjoitusten tulisi olla vähennettävissä. Ammattikorkeakoulut on myös erikseen mainittu Verohallituksen lahjoitusten vähennettävyyttä koskevassa ohjeessa. Elinkeinoelämän tekemät lahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille ovat usein lahjoituksia stipendirahastoille, joiden kautta jaetaan tieteellistä tai taiteellista tutkimustyötä tukevia avustuksia. Stipendien avulla tuetaan myös ammattikorkeakouluissa harjoitettavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, johon mm. opinnäytetyöt kuuluvat. Saadun tiedon mukaan eri verotoimistoissa tehtyjen verotusratkaisujen valossa tiedekorkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät ole stipendilahjoitusten verovähennyskelpoisuuden osalta tasavertaisessa asemassa. Esille on tullut tapauksia, joissa yhteisö ei ole voinut vähentää ammattikorkeakouluille myönnettyjä stipendilahjoituksia verotuksessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tiedekorkeakouluille ja ammattikorkeakouluille tehtyjen stipendilahjoitusten epäyhtenäisestä verovähennysoikeudesta ja mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen jatkossa tiedekorkeakouluille ja ammattikorkeakouluille myönnettyjen lahjoitusten tasavertaisen verotuskohtelun? Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2004 Paula Risikko /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 547/2004 vp: Onko hallitus tietoinen tiedekorkeakouluille ja ammattikorkeakouluille tehtyjen stipendilahjoitusten epäyhtenäisestä verovähennysoikeudesta ja mitä hallitus aikoo tehdä taatakseen jatkossa tiedekorkeakouluille ja ammattikorkeakouluille myönnettyjen lahjoitusten tasavertaisen verotuskohtelun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lahjoitukset ovat vähennyskelpoisia yhteisön verotuksessa tuloverolain (1535/1992) 57 :ssä säädetyllä tavalla. Vähennyskelpoinen on vähintään 850 euron rahalahjoitus, joka on tehty suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka sellaiselle Verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Vähennyskelpoista on myös vähintään 850 euron ja enintään 25 000 euron suuruinen rahalahjoitus, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle tai korkeakoululle taikka sellaiselle Verohallituksen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen. Verohallitus nimeää lahjoituksensaajat hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja ennen nimeämispäätöstä Verohallituksen on hankittava lausunto lahjoitusten verovapauslautakunnalta. Verohallitus on julkaissut viimeksi maaliskuussa 2004 (548/347/2004) luettelon niistä Verohallituksen nimeämistä yhdistyksistä, laitoksista ja säätiöistä, joiden varsinaisena tarkoituksena on suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen ja joille tehty lahjoitus on tuloverolain 57 :n perusteella vähennettävissä lahjoituksen tehneen yhteisön tulosta verotuksessa. Luettelon lopuksi on listattu myös ne suomalaiset yliopistot ja korkeakoulut, joille tehty lahjoitus on vähennyskelpoinen suoraan tuloverolain 57 :n nojalla ilman nimeämispäätöstä, kunhan se on annettu tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen. Tässä luettelossa mainitaan myös ammattikorkeakoulut. Jos lahjoitusta ei anneta suoraan yliopistolle tai korkeakoululle, vaan esimerkiksi näiden yhteyteen perustetulle säätiölle, lahjoituksen vähennyskelpoisuus antajan verotuksessa edellyttää sitä, että Verohallitus on nimennyt lahjoituksensaajan. Lahjoitusten verovapauslautakunnan ja Verohallituksen omaksuman käytännön mukaan säätiön on katsottu täyttävän nimeämiskriteerit, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on tieteen harjoittamisen tukeminen. Tieteen harjoittamiseksi ei ole katsottu korkeakoulun perustutkinnon suorittamista, vaan kyse on pitänyt olla perustutkinnon jälkeisestä tutkimuksesta. Verohallitus on katsonut, että ammattikorkeakoulut ovat tuloverolain 57 :ssä tarkoitettuja korkeakouluja eikä asiassa pitäisi olla yleisellä tasolla epäselvyyttä. Sekä ammatti- että tiedekorkeakouluille annetut lahjoitukset ovat antajalle enimmäismäärään saakka vähennyskelpoisia, jos 2
Ministerin vastaus KK 547/2004 vp Paula Risikko /kok lahjoitus on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen. Yksittäiseen verotuspäätökseen tyytymätön verovelvollinen voi hakea päätökseen muutosta normaalin menettelyn mukaisesti. Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 547/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Är regeringen medveten om att rätten att dra av skatt på stipendiedonationer till universitet och yrkeshögskolor inte är enhetlig och vad tänker regeringen göra för att garantera att donationer till universitet och yrkeshögskolor i framtiden behandlas lika i beskattningen? Som svar på spörsmålet anför jag följande: Ett samfund får på det sätt som föreskrivs i 57 i inkomstskattelagen (1535/1992) dra av donationer i beskattningen. Det är tillåtet att dra av en penningdonation på minst 850 euro som gjorts till finska staten, ett finskt universitet eller en finsk högskola i syfte att bevara kulturarvet i Finland eller till en sådan av Skattestyrelsen angiven finsk förening, anstalt eller stiftelse vars egentliga syfte är att bevara kulturarvet i Finland. Avdragsgill är också en penningdonation på minst 850 och högst 25 000 euro som gjorts till finska staten, ett finskt universitet eller en finsk högskola i syfte att främja vetenskap eller konst eller till en sådan av Skattestyrelsen angiven förening, anstalt eller stiftelse vars egentliga uppgift är att understödja vetenskap eller konst. Skattestyrelsen utser dem som på ansökan får donationerna för längst fem år i sänder. Skattestyrelsen anger enligt ansökan donationsmottagarna för högst fem år i sänder och skall innan den fattar sitt beslut inhämta utlåtande av nämnden för utlåtanden om donationers skattefrihet. Skattestyrelsen har senast i mars 2004 (548/347/2004) gett ut en förteckning över de föreningar, anstalter och stiftelser vars egentliga syfte är att bevara kulturarvet i Finland eller att understödja vetenskap eller konst och som fått donationer som enligt 57 i inkomstskattelagen får dras av från det donerande samfundets resultat vid beskattningen. Förteckningen avslutas med en lista över de finska universitet och högskolor som fått donationer som är avdragbara direkt med stöd av 57 i inkomstskattelagen utan ett beslut från skattestyrelsen så länge donationen har gjorts i ett syfte som främjar vetenskap eller konst. I förteckningen anges också yrkeshögskolor. Om donationen inte görs direkt till ett universitet eller en högskola utan till en stiftelse i anslutning till dem krävs för att donationen skall vara avdragsgill i donatorns beskattning att Skattestyrelsen har angett donationsmottagaren. Nämnden för utlåtanden om donationers skattefrihet och Skattestyrelsen har omfattat en sådan praxis att stiftelsen anses uppfylla angivningskriteriet om dess huvudsakliga syfte är att stödja idkande av vetenskap. Att avlägga en grundexamen vid en högskola har inte ansetts som idkande av vetenskap, utan kriteriet är att det handlar om forskning efter grundexamen. Skattestyrelsen har ansett att yrkeshögskolor är det slag av högskolor som avses i 57 i inkomstskattelagen och att saken på ett generellt plan inte borde vara oklar. Donationer till både yrkeshögskolor och universitet är avdragsgilla för donatorn upp till ett visst högsta belopp, om donationen gjorts i syfte att främja vetenskap eller konst. En skattskyldig som är missnöjd med 4
Ministerns svar KK 547/2004 vp Paula Risikko /kok ett enskilt beskattningsbeslut får söka ändring i det i normalt förfarande. Helsingfors den 14 juli 2004 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5