Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-00017 POL-30 Lee Stefan(UM) 11.01.2017 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 16.1.2017;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 16.1.2017 Brysselissä. Asialistalla ovat Syyrian tilanne sekä Lähi-idän rauhanprosessi. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. Syyria EU:n ja jäsenmaiden tulee aktiivisesti edistää laajamittaisen tulitauon aikaansaamista, humanitaarisen avun perillepääsyä ja poliittisen ratkaisun löytämistä Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. Toivotaan Venäjän ja Turkin välittämän maanlaajuisen tulitauon avaavan näkymiä poliittisten neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen. Tulitauon sopimusosapuolet Venäjä ja Turkki sekä Iran ovat erityisessä vastuussa tulitauon toteutumisesta. On tärkeää, että tulitaukoa kyetään valvomaan. Tulitauon aikana on tärkeä varmistaa humanitaarisen avun perillepääsy humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti. Edistääkseen pyrkimystä lievittää humanitaarista tilannetta, Suomi isännöi Syyriaa ja sen naapurimaita koskevien YK:n apusuunnitelmien julkistustilaisuuden 24.1. Helsingissä. Syyrian konfliktin ratkaisun kannalta keskeistä on käynnistää uudelleen syyrialaisosapuolten välillä poliittiset neuvottelut YK:n puitteissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2254 määriteltyjen periaatteiden perusteella. On tärkeää, että EU jatkaa läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa konfliktin ratkaisun löytämiseksi. Lähi-idän rauhanprosessi Suomi jakaa YK:n turvallisuusneuvoston 23.12. päätöslauselmassa (2334) todetun huolen, että Israelin siirtokuntarakentaminen vaarallisesti heikentää kahden valtion ratkaisun toteutettavuutta. Suomi korostaa kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista. EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on tärkeä. EU:n tulee reagoida yhtenäisesti ja johdonmukaisesti kahden valtion ratkaisua uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat vihapuhe ja väkivalta, Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Suomi pitää tärkeänä, että EU kontakteissaan Yhdysvaltojen tulevaan hallintoon korostaa kahden valtion ratkaisun merkitystä ja pyrkii varmistamaan Yhdysvaltojen sitoutumisen siihen myös jatkossa. Korostetaan Lähi-idän kvartetin puitteissa tehtävää yhteistyötä, ml. viime heinäkuussa julkaistu raportti suosituksineen. Kansainvälisen yhteisön yhdenmukainen toiminta edistää parhaiten rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Suomi tukee toimia, joilla pyritään edistämään Lähi-idän rauhanprosessia, kuten Ranskan rauhankonferenssialoite ja Lähi-idän kvartetin raportti suosituksineen. EU:n tulee rohkaista alueen maita toimintaan, joka tukee osapuolten välisiä neuvotteluja, ja edistää alueen vakautta ja turvallisuutta.
2(10)
Asialista: 3(10) Syyria s.4 Lähi-idän rauhantilanne s.7
4(10) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Halkilahti Jukka 08.01.2017 Asia Syyria Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.01.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ulkoasianneuvosto keskustelee Syyrian ajankohtaisesta tilanteesta. Esillä olevia kysymyksiä ovat Venäjän ja Turkin neuvottelema tulitaukosopimus, humanitaarinen tilanne sekä EU:n korkea edustaja Federica Mogherinin toimet poliittisen ratkaisun edistämiseksi. EU:n ja jäsenmaiden tulee aktiivisesti edistää laajamittaisen tulitauon aikaansaamista, humanitaarisen avun perillepääsyä ja poliittisen ratkaisun löytämistä Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi. Suomi tukee EU:n korkean edustajan aktiivista ja rakentavaa toimintaa Syyrian poliittisen ratkaisun edistämiseksi. Toivotaan Venäjän ja Turkin välittämän maanlaajuisen tulitauon avaavan näkymiä poliittisten neuvottelujen uudelleen käynnistämiseen. Tulitauon sopimusosapuolet Venäjä ja Turkki sekä Iran ovat erityisessä vastuussa tulitauon toteutumisesta. On tärkeää, että tulitaukoa kyetään valvomaan. Tulitauon aikana on tärkeä varmistaa humanitaarisen avun perillepääsy humanitaarisen avun periaatteiden mukaisesti. Edistääkseen pyrkimystä lievittää humanitaarista tilannetta, Suomi isännöi Syyriaa ja sen naapurimaita koskevien YK:n apusuunnitelmien julkistustilaisuuden 24.1. Helsingissä. Syyrian konfliktin ratkaisun kannalta keskeistä on käynnistää uudelleen syyrialaisosapuolten välillä poliittiset neuvottelut YK:n puitteissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2254 määriteltyjen periaatteiden perusteella. On tärkeää, että EU jatkaa läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa konfliktin ratkaisun löytämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto käsitteli Syyrian tilannetta edellisen kerran 12.12.2016 järjestetyssä kokouksessa, jossa pääpaino oli Aleppon kaupungin tilanteessa. Assadin hallinto ja oppositio olivat taistelleet kaupungin hallinnasta vuodesta 2012 ja taistelut kaupungissa
5(10) olivat syksyn 2016 aikana kiihtyneet. Kokouksen alla 9.12. EU:n korkea edustaja Mogherini antoi julkilausuman, jossa voimakkaasti tuomittiin siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistuneet sotilastoimet. Assadin hallinnon asevoimat ilmoittivat 22.12. valloittaneensa Itä-Aleppon kaupunginosan oppositiotaistelijoilta. Venäjän ja Turkin välittämä tulitaukosopimus Assadin hallinnon ja opposition välillä alkoi keskiyöllä 30.12. Poliittiset neuvottelut konfliktin osapuolten välillä on tarkoitus aloittaa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa tammikuun puolessa välissä. EU:n korkea edustaja Mogherini on ilmoittanut, että Brysselissä järjestetään keväällä 2017 Lontoossa helmikuussa 2016 järjestetyn Syyria apulupauskonferenssin seurantakokous. 4. TAUSTA Taistelut Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Aleppon kaupungin hallinnasta kävivät syksyn 2016 aikana erittäin kiivaina. Taisteluiden kuluessa Syyrian presidentti Bashar al-assadin ja Venäjän ilmavoimat iskivät toistuvasti ja tarkoituksellisesti siviilikohteisiin opposition hallitsemassa Itä-Aleppon kaupunginosassa. Syksyn aikana kaikki Itä-Aleppon sairaalat tuhottiin. Myös oppositiotaistelijat iskivät Länsi-Aleppon kaupunginosan puolelle siviilikohteisiin kranaatinheittimillä. Al-Assadin armeijan maahyökkäys Itä-Aleppon kaupunginosaan tapahtui Iranin tuella ja se saatiin päätökseen joulukuun 22. päivä. Kaupunginosaan jäi useita tuhansia siviilejä ja oppositiotaistelijoita mottiin. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 19.12. yksimielisesti Aleppoa koskevan päätöslauselman 2326, jossa muun muassa painotettiin, että siviilien ja oppositiotaistelijoiden evakuoinnit Aleppon itäosista tulee suorittaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti, ja siviilien suojelu tulee taata. Päätöslauselma valtuutti YK:n järjestämään evakuointien puolueettoman tarkkailun. Itä-Aleppon evakuointien aikana useat kansalaisjärjestöt raportoivat summittaisista siviilien tapoista ja pidätyksistä. Taistelut Syyriassa eivät päättyneet Aleppon valtaamiseen, sillä eri oppositioryhmittymät hallitsevat edelleen laajoja alueita Syyriassa mukaan lukien Aleppon maakunnan maaseutua sekä naapurimaakuntaa Idlibiä. Aleppon tapahtumat ja siviilien kärsimys ovat herättäneet tyrmistystä laajalti. YK:n yleiskokous hyväksyi 21.12. päätöslauselman, jolla perustetaan kansainvälinen, riippumaton ja itsenäinen mekanismi, jonka tarkoituksena on avustaa Syyriassa maaliskuun 2011 jälkeen tapahtuneiden vakavimpien kansainvälisten rikosten tutkinnassa ja niihin syyllistyneiden henkilöiden syyttämisessä. Päätöslauselman puolesta äänesti 105 valtiota mukaan lukien Suomi ja vastaan 15 valtiota. Syyrian konfliktin aikana Suomi on tuominnut jyrkästi sotatoimien kohdistamisen siviileihin ja siviilikohteisiin kuten sairaaloihin. Iskut saattavat täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Suomi on korostanut, että konfliktin kaikkien osapuolten tulisi noudattaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita ja sääntöjä. Suomi on myös eri yhteyksissä kiinnittänyt huomioita rankaisemattomuuden torjuntaan koskien kaikkein vakavimpia kansainvälisiä rikoksia, joihin konfliktin osapuolet ovat mahdollisesti syyllistyneet. Ilman tätä on vaikea saavuttaa kestävää kansallista sovintoa. EU on vedonnut YK:n turvallisuusneuvostoon Syyrian tilanteen siirtämiseksi Kansainvälisen rikostuomioistuimen (International Criminal Court) käsiteltäväksi. YK:n välittämät poliittiset neuvottelut Bashar al-assadin hallinnon ja opposition välillä ovat olleet pysähdyksissä keväästä 2016 lähtien. Venäjä ja Turkki ilmoittivat vuoden 2016 lopussa uudesta koko maan kattavasta tulitaukosopimuksesta al-assadin hallinnon ja opposition välillä. Tulitauko alkoi Syyriassa keskiyöllä 30.12. Venäjä ja Turkki toimivat tulitauon takaajina pyrkien vaikuttamaan konfliktin osapuoliin, jotta ne pidättäytyisivät vihollisuuksista. Venäjä ja Iran tukevat Syyrian konfliktissa presidentti al-assadin hallintoa ja Turkki on tukenut joitakin oppositioryhmittymiä.
6(10) Poliittiset neuvottelut al-assadin hallinnon ja opposition välillä on tarkoitus aloittaa Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa tammikuussa 2017. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi lauantaina 31.12. Venäjän valmisteleman päätöslauselman, jossa tuetaan Venäjän ja Turkin välittämää tulitaukoa sekä toimia poliittisen prosessin uudelleenkäynnistämiseksi Syyriassa. Päätöslauselmassa todetaan, että Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain inklusiivisen syyrialaisosapuolten neuvotteluiden kautta ja sen tulee pohjautua YK:n turvallisuusneuvoston antamiin aiempiin päätöslauselmiin (kuten 2254). Tulitaukoa seuranneiden päivien aikana al-assadin hallinto, Venäjän puolustusministeriö ja Syyrian oppositio ovat ilmoittaneet tulitauon rikkomuksista. Oppositio ilmoitti 2.1.2017 jäädyttävänsä poliittisen tason keskustelut, koska al-assadin asevoimat ja Iranin tukemat aseelliset ryhmittymät ovat rikkoneet tulitaukoa. Uutislähteiden mukaan al-assadin hallinnon joukot ovat valloittaneet tulitauon aikana uusia alueita, vaikka se on tulitaukosopimuksessa nimenomaisesti kielletty. Suomi isännöi YK:n pyynnöstä Syyriaa ja sen naapurimaita koskevien YK:n apusuunnitelmien julkistustilaisuutta 24.1.2017. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Mykkäsen isännöimä tapahtuma tuo Helsinkiin YK:n humanitaarisen avun koordinaatioyksikön (OCHA), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) pääjohtajat, muuta YK:n johtoa sekä korkean tason edustajia Pohjoismaista ja Syyrian naapurimaista. Puheenvuoron pitävät myös pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini. Tapahtumassa julkistetaan YK:n Syyrian humanitaarisen avun suunnitelma vuodelle 2017 (Humanitarian Response Plan, HRP) sekä alueellinen Syyriaa ja sen naapurimaita koskeva suunnitelma pakolaisten auttamiseksi ja paikallisyhteisöiden toimintakyvyn takaamiseksi vuosille 2017 18 (Regional Refugee and Resilience Plan, 3RP). Kyseessä on vuodesta 2014 alkanut vuosittainen tapahtuma. Ensimmäiset yhteissuunnitelmat lanseerattiin korkean tason tilaisuudessa Berliinissä joulukuussa 2014. Suomi on ollut aktiivisesti mukana ja tukenut rahallisesti UNDP:n kautta YK:n paikallisyhteisöjen kantokykyjen kehittämistyötä.
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(10) ALI-10Mäkinen Marianne 10.01.2017 Asia Lähi-idän rauhanprosessi Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 16.01.2017 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Lähi-idän rauhanprosessi. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi jakaa YK:n turvallisuusneuvoston 23.12. päätöslauselmassa (2334) todetun huolen, että Israelin siirtokuntarakentaminen vaarallisesti heikentää kahden valtion ratkaisun toteutettavuutta. Suomi korostaa kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden toteutumista. EU:n tuki kahden valtion ratkaisulle on tärkeä. EU:n tulee reagoida yhtenäisesti ja johdonmukaisesti kahden valtion ratkaisua uhkaaviin toimiin, joista keskeisimmät ovat vihapuhe ja väkivalta, Israelin siirtokuntapolitiikka sekä palestiinalaisten yhtenäisyyden puute. Suomi pitää tärkeänä, että EU kontakteissaan Yhdysvaltojen tulevaan hallintoon korostaa kahden valtion ratkaisun merkitystä ja pyrkii varmistamaan Yhdysvaltojen sitoutumisen siihen myös jatkossa. Korostetaan Lähi-idän kvartetin puitteissa tehtävää yhteistyötä, ml. viime heinäkuussa julkaistu raportti suosituksineen. Kansainvälisen yhteisön yhdenmukainen toiminta edistää parhaiten rauhanneuvottelujen uudelleen käynnistämistä. Suomi tukee toimia, joilla pyritään edistämään Lähi-idän rauhanprosessia, kuten Ranskan rauhankonferenssialoite ja Lähi-idän kvartetin raportti suosituksineen. EU:n tulee rohkaista alueen maita toimintaan, joka tukee osapuolten välisiä neuvotteluja, ja edistää alueen vakautta ja turvallisuutta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Keskustelu keskittynee EU:n tukeen kahden valtion ratkaisulle ja EU:n MEPP-politiikan toimeenpanoon tilanteessa, jossa kahden valtion ratkaisun mahdollisuudet ovat alueen kehityksen, erityisesti Israelin siirtokuntapolitiikan, myötä edelleen heikentyneet. Myös Yhdysvaltojen tulevan hallinnon myötä maan Lähi-itä -politiikkaan kohdistuu suuria muutospaineita ja niiden myötä on paljon epävarmuuksia, jotka heijastuvat myös EU:n rooliin ja toimintaan: alustavat linjaukset ja kannanotot kyseenalaistavat kahden valtion ratkaisun ja siirtokuntien laittomuuden. Käsiteltäneen YK:n turvallisuusneuvoston 23.12. hyväksymän
8(10) päätöslauselman seurantaa ja toimeenpanoa sekä Ranskan Lähi-idän konferenssialoitteen 15.1. järjestetyn ulkoministerikokouksen seurantaa. YK:n turvallisuusneuvoston 23.12. hyväksymässä päätöslauselmassa (2334) todetaan Israelin Palestiinalaisalueelle rakentamien siirtokuntien olevan kansainvälisen oikeuden vastaisia ja merkittävä este kahden valtion ratkaisulle ja pysyvälle rauhalle. Päätöslauselmassa myös vaaditaan Israelia välittömästi lopettamaan kaikki siirtokuntiin liittyvät toimet miehitetyllä alueella, ml. Itä-Jerusalemissa. Lisäksi vedotaan siviileihin kohdistuvan väkivallan ja terroritekojen, ja vihapuheen lopettamiseksi. Yhdysvaltojen ulkoministeri Kerry piti Lähi-idän rauhanprosessia käsitelleen puheen 28.12. Ranska teki vuosi sitten aloitteen Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Pariisissa järjestettiin 3.6. valmistelukokous, jonka jälkeen aloitetta ja tulevaa (15.1.) ulkoministerikokousta valmisteltiin työryhmissä ja aivoriihitapaamisissa, joiden teemoina olivat taloudelliset kannustimet, kansalaisyhteiskunnan rooli ja Palestiinan valtiorakennus. Suomi osallistui valmistelutyöhön ja osallistuu 15.1. kokoukseen. Lähi-idän kvartetti (YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä) julkaisi 1.7.2016 raportin, joka avaa Lähiidän rauhan ja kahden valtion ratkaisun suurimpia uhkia, ja antaa osapuolille suosituksia niiden torjumiseksi. Suositusten toimeenpano ei ole edennyt. Päätelmien antamista on esitetty. Mikäli päätelmät annetaan, voidaan niiden olettaa käsittelevän muun muassa alueen ajankohtaista tilannetta ja EU:n tukea kahden valtion ratkaisulle. Ulkoasiainneuvosto hyväksyi viimeksi kesäkuussa 2016 Lähi-idän rauhanprosessia koskevat päätelmät, joissa uudelleen vahvistettiin EU:n sitoutuminen kahden valtion ratkaisuun ja vaadittiin osapuolia sanoin ja teoin vahvistamaan keskinäistä luottamustaan ja luomaan olosuhteita suoriin neuvotteluihin palaamiseksi. Päätelmissä annettiin myös tuki Ranskan aloitteelle ja todettiin EU:n valmius antaa osapuolille kattava kannustinpaketti valmistauduttaessa Ranskan konferenssiin. Kesän jälkeen Lähi-idän rauhanprosessi ei ole ollut ulkoasiainneuvoston asialistalla. 4. TAUSTA Lähi-idän rauhanprosessi on ollut pysähdyksissä Yhdysvaltojen tuella käytyjen edellisten neuvottelujen kariuduttua keväällä 2014. Kahden valtion ratkaisua uhkaa Israelin yhä kiihtyvä siirtokuntarakentaminen, myös palestiinalaisten epäyhtenäisyys ja molemminpuolinen vihapuhe sekä väkivalta. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 23.12. päätöslauselman (2334), jossa todetaan Israelin siirtokuntien olevan räikeästi kansainvälisen oikeudenvastaisia sekä merkittävä este kahden valtion ratkaisulle ja pysyvälle rauhalle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun turvallisuusneuvosto totesi yksiselitteisesti siirtokuntarakentamisen olevan uhka kahden valtion ratkaisulle. Päätöslauselma vaatii Israelia lopettamaan kaikki siirtokuntiin liittyvät toimet miehitetyllä alueella, ml. Itä-Jerusalemissa ja tuomitsee kaiken siviileihin kohdistuvan väkivallan ja terroriteot sekä kehottaa osapuolia mm. pidättäytymään provokaatiosta ja vihapuheesta. YK:n jäsenmaita kannustetaan tekemään toimissaan selkeä ero Israelin valtioalueen sekä vuoden 1967 jälkeen miehitettyjen alueiden välillä. Päätöslauselman puolesta äänesti 14 turvallisuusneuvoston jäsentä. Äänestyksessä pidättäytynyt Yhdysvallat totesi tavoitteenaan olleen säilyttää mahdollisuus kahden valtion malliin ja neuvotteluratkaisun löytämiseen konfliktiin. Tärkeää, että päätöslauselma tuomitsee väkivallan ja vihapuheen. Israelilla on edessään valinta: edistääkö se siirtokuntarakentamista vai kahden valtion
9(10) ratkaisua; molempien tavoitteiden yhtäaikainen edistäminen ei ole yhteen sovitettavissa. Israelin hallitus on voimakkaasti kritisoinut päätöslauselmaa ja syyttänyt Yhdysvaltoja Israelin vastaisesta toiminnasta. Vastatoimena Israel on mm. kutsunut suulähettiläänsä kotiin Uudesta-Seelannista ja Senegalista. Yhdysvaltojen ulkoministeri Kerry argumentoi 28.12 pitämässään puheessaan vahvasti kahden valtion mallin puolesta ja kritisoi monisanaisesti Israelin siirtokuntapolitiikkaa samalla todeten, ettei siirtokuntapolitiikka ole ainoa eikä tärkeinkään syy konfliktiin. Alueen kehitys - väkivalta, terrorismi, vihapuhe ja siirtokuntarakentaminen - vahvistaa kestämätöntä status quo'a johtaen peruttamattomaan yhden valtion ratkaisuun ja ikuiseen miehitykseen. Mukaansa Yhdysvallat ei voinut turvallisuusneuvostossa suojella siirtokuntaliikkeen äärivoimia, jotka yrittävät tuhota kahden valtion ratkaisun. Israelin on ymmärrettävä, että yhden valtion mallissa Israel ei voisi olla sekä demokraattinen että juutalainen valtio. Israelin pääministeri kritisoi puheen keskittyneen yksinomaan siirtokuntarakentamiseen: konfliktin todellinen syy on, etteivät palestiinalaiset hyväksy Israelia juutalaisena valtiona. Palestiinalaiset vahvistivat valmiutensa neuvotteluihin, mikäli Israel lopettaa kaiken siirtokuntarakentamisen. Yhdysvaltojen tulevan hallinnon myötä on epävarmuuksia koskien mm. tukea kahden valtion mallille ja Yhdysvaltojen kriittistä suhtautumista Israelin siirtokuntapolitiikkaan. Hallinto on indikoinut siirtävänsä suurlähetystönsä Jerusalemiin aiempien hallintojen ja kansainvälisen yhteisön linjasta poiketen. Myös yksittäisten nimitysten voidaan nähdä ennakoivan merkittäviäkin politiikkamuutoksia. Lähi-idän rauhanprosessin ei arvioida olevan tulevalle hallinnolle keskeisimpiä ulkopoliittisia kysymyksiä. Odotettavissa on, että tulevan hallinnon kahdenvälinen suhde Israeliin on nykyhallintoa vahvempi. Lähi-itä -politiikkaan tulee vaikuttamaan olennaisesti myös se, millaisen suhteen alueen sunnivaltioihin tuleva hallinto haluaa rakentaa. Ranska järjestää 15.1. Lähi-itä -aloittteensa ulkoministerikokouksen, johon on kutsuttu yli 70 maata ja organisaatiota. Ministerikokous antaa julkilausuman. Ranska esitti tammikuussa 2016 kansainvälisen konferenssin järjestämistä Lähi-idän rauhanprosessin aktivoimiseksi. Kesäkuun valmistelukokouksen yhteiskommunikeassa sitouduttiin tukemaan neuvoteltua kahden valtion ratkaisua. Arabimaat tukevat aloitetta. Israel preferoi kahdenvälisiä neuvotteluja, Palestiina tukee aloitetta. Tulevaa kokousta on valmisteltu epävirallisissa työryhmissä ja aivoriihitapaamisissa, joiden teemoina olivat taloudelliset kannustimet, kansalaisyhteiskuntien rooli ja Palestiinan valtionrakennus. Suomi tukee aloitetta, osallistui valmistelutyöhön ja osallistuu 15.1. kokoukseen. Lähi-idän kvartetin (YK, EU, US, RU) heinäkuussa julkaistun raportin mukaan Lähi-idän rauhan ja kahden valtion ratkaisun suurimpia uhkia ovat: 1) molemminpuolinen väkivalta ja vihapuhe, 2) Israelin siirtokuntien laajentuminen ja Palestiinan kehityksen estäminen, ja 3) Gazan humanitaarinen tilanne ja sotilaallinen varustautuminen sekä Palestiinan yhtenäisyyden puute. Raportin suositukset koskevat mm. jännitteiden purkamista, siirtokuntarakentamista, C-alueen vastuun siirtämistä Palestiinalaishallinnolle sekä Gazan tilanteen helpottamista. Osapuolet eivät ole edenneet suositusten toimeenpanossa, osin kehitys on ollut päinvastaista. Israelissa on maan historian oikeistolaisin hallitus. Oikeistohallituksen retoriikka, uskonnollisten ääriainesten ja siirtokuntalaisten vaikutusvallan kasvu kärjistävät tilannetta maassa. Osa Israelin nykyhallituksen ministereistä on avoimesti todennut, ettei kannata kahden valtion ratkaisua. Viimeaikoina Palestiinalaisalueen liittämistä - osittain tai kokonaan - Israeliin on esitetty useammin ja myös ministeritasolla. Molemmilla puolilla vihapuhe leviää sosiaalisessa mediassa ja retoriikassa. Pääministeri Netanjahu on todennut hallituksensa olevan Israelin historian siirtokuntamyönteisin hallitus. Israelin siirtokuntarakentaminen lisääntyi vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla 40 prosenttia ja Israel tuhosi viime vuonna enemmän palestiinalaisrakennuksia, ml. kouluja Itä- Jerusalemissa ja C-alueella kuin minään yksittäisenä vuotena sitten vuoden 2009. Knessetin
10(10) käsiteltävänä on ns. regularisaatiolakiesitys, joka hyväksyttäessään laillistaisi Israelin "laittomat" siirtokunnat, jotka on rakennettu yksityisessä palestiinalaisomistuksessa olevalla maalle Palestiinalaisalueella. EU on esittänyt vakavan huolensa lakialoitteesta, jonka myös Israelin oikeuskansleri on todennut Israelin kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden vastaiseksi. Lakiesityksen takana olevan Israelin opetusministerin Bennettin mukaan laki aloittaa Länsirannan Palestiinalaisalueen jonkinasteisen liittämisen Israeliin. Miehitetyllä Palestiinalaisalueella keskeistä tilanteen edistämisessä, myös rauhanprosessin kannalta, olisi Gazaa hallitsevan Hamasin ja Länsirannan pääpuolue Fatahin välinen sovinto ja yhtenäisyys, joka mahdollistaisi vaalien järjestämisen. Poliittisen perspektiivinen puuttumisen myötä Palestiinalaisalueen sisäisen fragmentaation riski kasvaa poliittisesti, maantieteellisesti, hallinnollisesti, juridisesti ja yhteiskunnallisesti. Gazan humanitaarinen tilanne on yhä vaikea: 1,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. YK:n mukaan Gaza muuttuu saarrosta johtuen nykykehityksellä ihmisasutukseen kelpaamattomaksi vuoteen 2020 mennessä. Gazan vuoden 2014 sodan jälleenrakentamiseen luvatusta tuesta on maksettu noin 46 %. Palestiinalaisjohto pyrkii vahvistamaan kansainvälistä asemaansa ja valtioperspektiiviä mm. kansainvälisiin sopimuksiin liittymällä. Palestiina on liittynyt 54 kansainväliseen sopimukseen ja on osoittanut sitoutumista niiden toteuttamiseen sekä seurantaan. Palestiinan valtion tunnustaneita valtioita on 137 (ml. Islanti ja Ruotsi). LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lähi-idän tilanne, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP, Syyria UM EUE, OM, PE, PLM, SM, TPK, VM, VNK