LAPSIASIAVALTUUTETTU LAPSIASIANEUVOTTELUKUNTA KOKOUSMUISTIO 1/2014 Aika: Maanantai 10.3.2014 klo 12 15 Paikka: STM, Meritullinkatu 8, Meritulli-sali 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.30. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 3. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin asioiden käsittelyjärjestykseksi. 4. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan arviointia ja kehittämishaasteita Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esitteli oman arvionsa toimikautensa keskeisistä asioista ja kertoi toimiston vuoden 2014 suunnitelmista. Aulan ppesitys on muistion liitteenä (liite 1). Aula kertoi lapsiasiavaltuutetun työn olleen erittäin innostavaa, luovaa ja mielenkiintoista. Vajaan yhdeksän vuoden aikana on myös saatu paljon aikaan. Kansalaisten ja yhteistyökumppaneiden kysyntä on ollut suurta. Toiminnan vahvuuksina ovat alusta alkaen olleet yhteistyöhakuisuus ja kumppaneiden osoittama kiinnostus. Verkostotyöllä on saatu paljon aikaan. Toiminta on myös alusta asti suuntautunut kaikkien lasten oikeuksien edistämiseen, eikä profiloitunut pelkästään ns. haavoittuviin ryhmiin. Lasten ja nuorten näkemisessä kokemusasiantuntijoina on tapahtunut paljon edistystä. Vuosina 2005 2013 tehdyistä aloitteista ja kannanotoista yhteensä 47 on edennyt valtionhallinnossa, kunnissa ym. oikeaan suuntaan, kun taas 24:ssä ei ole juurikaan tapahtunut edistystä. Toimikauden aikana on näkynyt vaihtelevat suhdanteet. Valtioneuvoston sisäinen lasten, nuorten ja perheiden politiikan koordinaatio -politiikkaohjelma oli suureksi avuksi. Toimiston henkilöstömäärä on koko toimikauden ollut pieni, mikä on tuonut työhön rasittavuutta. Lapsiasianeuvottelukunnan jäsenet, varajäsenet ja asiantuntijat ovat toimineet kiitettävästi lapsiasiavaltuutetun työn tukena. Uuden lapsiasiavaltuutetun valintaprosessi etenee helmi-maaliskuun aikana. Tavoitteena on, että uusi lapsiasiavaltuutettu aloittaisi työssään 1.5.2014, jolloin Aula päättää työnsä. Alkuvuoden 2014 prioriteettejä ovat lapsiasiavaltuutetun 1
vuosikirjan ja lasten hyvinvointia kuvaavan raportin työstäminen sekä lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhlaa koskevan viestinnän edistäminen. Sarah Imanian ja Nigel Thomas (University of Centar Lancashire) kertoivat videoyhteydellä lapsiasiavaltuutettujen työn vaikuttavuutta koskevasta tutkimuksestaan, jossa Suomen lapsiasiavaltuutetun toimisto on ollut mukana. Imanianin ja Thomasin pp-esitys liitteenä (liite 2). Ihmisoikeusinstituutioiden vaikuttavuuden mittaaminen on hyvin vaikeaa, minkä myös YK on myöntänyt. Tarvetta arvioinnille kuitenkin on. Imanianin ja Thomasin tutkimuksessa arvioinnin kohteena on ollut lapsiasiavaltuutetun toiminnan vaikuttavuus lainsäädäntöön ja eri menettelytapoihin, sekä se, missä määrin lapset ovat olleet vaikuttamistyössä osallisina. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää toimiston nykyistä ja aiempaa työntekijää, yhtätoista muuta aikuista toimijaa ja neljää nuorta. Nuorista kolme tulivat lapsiasiavaltuutetun nuorista neuvonantajista ja yksi lastensuojelun kokemusasiantuntijoiden Selviytyjät-ryhmästä. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua syyskuussa. Tutkimuksen perusteella toimiston vahvuuksina ovat muun muassa lapsiasiavaltuutetun persoona ja tausta politiikassa, vahva verkostoitumiskyky sekä sitoutuneet ja ammattitaitoiset työntekijät. Toimiston keskeisiä onnistuneita projekteja ovat olleet muun muassa ns. us-us-kiertue, romani- ja saamelaislapsia koskeneet tutkimukset sekä toimiston internet-sivut. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden mukaan toimistoon olisi saatava lisää resursseja, jotta se voisi toimia vaikuttavammin. On myös tärkeää, että lapsiasiavaltuutetun riippumattomuus säilytetään. Toimiston toimintaa pitäisi lisäksi saada näkyvämmäksi. Vertauskohtana resurssikysymykseen voidaan mainita tutkimuksessa mukana olleen Pohjois-Irlannin vastaava instituutio, jossa on 28 työntekijää, vaikka lapsia maassa on paljon Suomea vähemmän. Lapsuudentutkimuksen seura ry:n puheenjohtaja Elina Pekkarinen kiitti kommenttipuheenvuorossaan tehtyä tutkimusta. On hyvin positiivista, että lapsiasiavaltuutetun toiminnan vaikuttavuudesta on tehty ulkoinen arviointi, ja että arviointia varten on kehitetty erityinen malli. Lisäksi on tärkeää, että tutkimuksessa haastateltiin myös nuoria. Tutkimuksen tulokset ovat hyvin samankaltaisia, kuin mitä lapsuudentutkimuksen seuran ja nuorisotutkimusseuran parissa on havainnoitu. Pekkarinen kertoi lisäksi tieteellisten seurojen yhdessä antamasta kannanotosta, jossa vaaditaan lapsiasiavaltuutetun resurssien vahvistamista. Kannanoton mukaan lapsiasiavaltuutetulla on ollut lapsuutta ja nuoruutta koskevan tutkimuksen ja tiedontuotannon näkökulmasta neljä tärkeää roolia. Ensinnäkin lapsiasiavaltuutettu on tuottanut selvitystietoa lukuisista aiheista, kuten esimerkiksi lasten omista arki- ja koulukäsityksistä. Toisekseen lapsiasiavaltuutettu on ollut tärkeä tutkimustiedon vastaanottaja, joka on hyödyntänyt tietoa omassa työssään. Kolmanneksi lapsiasiavaltuutetulla on ollut tärkeä rooli tutkimustiedon välittämisessä niin päättäjille kuin kansalaisillekin. Neljäs keskeinen tehtävä on ollut tiedon aukkojen osoittamisessa. On välttämätöntä, että lapsiasiavaltuutetun tehtävä turvataan ja sitä vahvistetaan. 2
Kannanotto löytyy osoitteesta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/ajankohtaista/lapsiasiavaltuutettukannanotto. Maria Kaisa Aula kertoi, että tällä hetkellä selvitetään, pitäisikö tasa-arvo-, vähemmistö-, ja lapsiasiavaltuutetut kiinnittää hallinnollisesti oikeusministeriöön. Valtuutetut ovat itse esittäneet vaihtoehtoa sijoittua eduskunnan yhteyteen. Lapsiasiavaltuutettu on käytännössä toiminut hyvin itsenäisesti STM:n yhteydessä. Jatkossa olisi kuitenkin tärkeää, ettei valtuutettua miellettäisi minkään yksittäisen ministeriön yhteyteen, sillä lasten ja perheiden asiat ovat kaikkien ministeriöiden asiaa. Eduskunta sijoituspaikkana tukisi tätä näkökulmaa. Neuvottelukunnan keskustelussa pidettiin tehtyä vaikuttamistutkimusta hyvin tervetulleena. Tutkimusta on hyvä käyttää vaikutettaessa toimiston resurssien lisäämiseen. Aulan toimintaa lapsiasiavaltuutettuna kiiteltiin kovasti. Todettiin, että verkostoituminen, lapsen osallisuus -keskustelu ja lapsen oikeus -näkökulma ovat vahvistuneet lapsiasiavaltuutetun toimiston ansiosta merkittävästi. Lapsiasianeuvottelukunta taas on harvoja instansseja, jossa lasten, nuorten ja perheiden asioita katsotaan yli hallinnonalarajojen. Pohdittiin, että valtuutetun itsenäisyys tulee näkyä myös toiminnallisessa itsenäisyydessä, eli lapsiasiavaltuutettu ei voi olla vain muiden tahojen puolestapuhuja. Verkostoitumisessa on tästä näkökulmasta myös omat riskinsä. Arvioitiin, että kansainväliset asiat tulevat jatkossa vielä keskeisimmiksi aiheuttaen osaltaan lisätyötä. 5. Lasten hyvinvoinnin tila ja tietopohjan kehittäminen: tuloksia lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hankkeesta Tutkija Tuula Aira Jyväskylän yliopistosta ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kertoivat lasten hyvinvoinnin tilasta sekä tietopohjan kehittämistarpeista Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hankkeen tulosten valossa. Airan ja Aulan pp-esitys liitteenä (liite 3). Jo lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa vuonna 2006 todettiin, että lapsia koskevaa tietoa on saatavilla hyvin hajanaisesti, eikä sen tuottamista ole koordinoitu. Asiaa on sittemmin edistetty lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmassa, Suomen Akatemian Skidi-kids tutkimusohjelmalla ja ITLA:n koordinaatiohankkeilla. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että tiedolla johtamista vahvistetaan kehittämällä lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita. Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -hanke käynnistyi vuonna 2011 ja jatkui vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriön. lapsiasiavaltuutetun ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä. Yli vuoden kestäneen tutkimus- ja selvitystyön tulokset julkaistaan lapsiasiavaltuutetun vuosikirjana huhtikuussa 2014. Tehdyssä tutkimustyössä on ollut keskeisinä kysymyksinä isot asiat kuten miten lasten hyvinvointi määritellään? Tässä päädyttiin pohjaamaan työ vahvasti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Entä määrittääkö hyvinvointia lasten oma kokemus hyvinvoinnista vai erilaiset objektiiviset mittaukset? Onko kyse enemmän onnellisuudesta ja ilonaiheista vai pahoinvoinnista ja riskeistä? Keskeinen kysymys on ollut lisäksi, mitä säännönmukaista ja luotettavaa tilasto- ja tutkimusseurantaa on ylipäätään saatavilla. Hankkeessa on kartoitettu olemassa oleva tutkimustieto 3
ja asian kannalta olennaiset tilastot, ja kirjoitettu niiden pohjalta auki lasten hyvinvoinnin tämänhetkinen tila ja siinä tapahtuneet muutokset. Lisäksi hankkeessa on arvioitu indikaattoreiden käytettävyyttä, hyödyttävyyttä ja saavutettavuutta. Työ pohjautuu vahvasti aiemmin tehtyyn työhön. Tärkeimmät lasten hyvinvoinnin tietolähteet ovat Terveyden ja hyvinvoinninlaitokset tilastot, ja yläkoulussa ja toisella asteella tehtävä kouluterveyskysely. Lisäksi tärkeää tietoa löytyy Tilastokeskukselta ja EUROSTAT:sta. Jyväskylän yliopiston tutkimuksista keskeisiä ovat PISA- ja WHO-koululaistutkimus. Lisäksi keskeisiä tietolähteitä ovat Poliisiammattikorkeakoulun lapsiuhritutkimus, lasten mediabarometri ja nuorten vapaa-aikatutkimus. Myönteisiksi havainnoiksi voidaan tutkimuksen perusteella mainita muun muassa seuraavat tulokset: lasten kokema perheiden varallisuus on kohentunut 2000- luvulla; muihin maihin verraten suomalaislapsista pieni osa elää perheessä, jossa on vakavia elintasovajeita tai vähän työssäkäyntiä; lasten kuolemantapaukset ovat puolittuneet 1980-luvun alusta; vanhempien lapseen kohdistama henkinen ja fyysinen kuritusväkivalta on vähentynyt; valtaosalla lapsista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa; yhä useampi 15-vuotias pitää koulusta ja koulun työilmapiiri ja oppilaiden osallisuus koulussa ovat parantuneet. Pahoinvoinnista kertova indikaattorilista on kuitenkin myös valitettavan pitkä. Esimerkkeinä voidaan mainita pienituloisuus, joka on edelleen merkittävä ongelma, sillä 9 % lapsista asuu pienituloisissa perheissä. Monissa lapsiperheissä käytetään viikoittain alkoholia. Nuorten huumekokeilut ovat yleistyneet, ja ammattiin opiskelevista 21 % kertonut kokeilleensa huumeita. Koulukiusaaminen on edelleen merkittävä ongelma, ja kiusatuista valtaosa kertoo, etteivät koulun aikuiset ole puuttuneet kiusaamiseen. Kaikki lastensuojeluindikaattorit osoittavat huolestuttavaa kuvaa. Yleisinä huomioina voidaan havaita, että lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu. Lasten suuren enemmistön parissa on paljon myönteistä kehitystä. Pienellä osalla on kuitenkin sitkeää kasautuvaa huono-osaisuutta, osattomuutta ja huolenpidon vajeita. Tiedon osalta puutteita on etenkin pienten lasten hyvinvoinnin tietopohjassa. Jos kouluterveyskyselyt laajentuisivat myös alakouluun, saataisiin sitä kautta paljon arvokasta tietoa. Myös neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksista saataisiin hyvää tietoa, jos ne saataisiin tutkimuskäyttöön. Toinen alue, jossa ei ole riittävästi säännönmukaisesti kerättyä tietoa, on osallisuus ja lasten vapaa-ajan vietto. Myöskään vähemmistöryhmien lasten hyvinvoinnin tilaa ei ole toistaiseksi kuvattu indikaattoreilla. Keskeistä olisi, että tiedontuottajien rahoitus turvattaisiin. Lisäksi olisi tarve lasten ja nuorten hyvinvointiportaalille, jollainen on käytössä esimerkiksi Ruotsissa (ks. www.barnombudsmannen.se/max18/). Lasten hyvinvoinnista tulisi lisäksi koota kansallinen katsaus esimerkiksi viiden vuoden sykleissä ja katsauksen laadintaan tulisi osoittaa vastuutaho ja tarvittava rahoitus. Neuvottelukunnan keskustelussa todettiin, että lastensuojelutilastoista ilmenee viimeisten 10 vuoden osalta kasvua erityisesti teini-ikäisten asiakasmäärissä. Nykyiset toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan aina välttämättä vastaa teiniikäisten tarpeisiin. Marjo Lavikainen STM:stä kertoi, että STM on antanut THL:lle tehtävän vahvistaa lastensuojelun tutkimusta. Pohdittiin, että sisäisen 4
turvallisuuden indikaattoreita valmisteltaessa on tärkeää kytkeä tämä tietopääoma siinä tehtävään työhön. 6. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun eteneminen Aikataulusyistä asian käsittely päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen. 7. Uuden kuntalain valmistelun ja kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Neuvottelukunnan kuntauudistuksen seuranta -jaoston puheenjohtaja Markku Rimpelä kertoi kuntauudistukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tällä hetkellä käynnissä on 24 kuntaselvitystä. Yhtenäistä valtakunnallista ohjausta tai pakkokeinoja ei tulla käyttämään, jollei kyseessä ole kriisikunta. Sopimusten voimassaoloaika olisi kolme vuotta, jona aikana kuntaliitokseen tulisi pyrkiä. Lapsia ja nuoria ei ole selvitysvaiheessa otettu juurikaan huomioon. Kun kuntaliitosta ryhdytään tekemään, on lasten ja nuorten mielipiteet otettava välttämättä vahvemmin esiin. Kuitenkin jo sopimusvaiheessa osallistumisen keinojen pitäisi olla selviä. Jaostossa jatketaan asian seuraamista. Maria Kaisa Aula kertoi kuntalain valmistelutilanteesta. Hän on osallistunut valmisteluun työryhmän demokratiajaoston jäsenenä. Uudessa laissa jokainen kunta velvoitettaisiin nuorisovaltuuston tai muun vastaavan lasten ja nuorten vaikuttajaryhmän perustamiseen. Ääni-ikärajaa ei olla muuttamassa, mutta kansanäänestysaloitteen voisi jatkossa tehdä 15-vuotias. Kuntalaisaloitteelle ei tule ikärajaa. Lain voi katsoa tietyllä tavalla vahvistavan alaikäisten osallistumisoikeuksia kunnissa. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015, mutta nuorisovaltuustopykälän kohdalta vasta vuonna 2017 eli seuraavien kuntavaalien jälkeen. 8. Katsaus Toimiva lastensuojelu -selvityksen jatkotoimiin, lastensuojelun laatusuosituksiin sekä uuden sosiaalihuoltolain valmistelutilanteeseen Marjo Lavikainen STM:stä kertoi Toimiva lastensuojelu -selvityksen jatkotoimista ja lastensuojelun laatusuositusten valmistelutilanteesta. Toimiva lastensuojelu - selvityksen toteuttamissuunnitelman valmistelu on hyvin pitkällä. Suunnitelma tulee ulottumaan useammalle vuodelle, ja ehdotetut toimenpiteet tullaan toteuttamaan porrastetusti. Lastensuojelun laatusuosituksiin on lisätty konkretiaa ja yhteistyötä on vahvistettu THL:n lastensuojelun käsikirjan kanssa. Sekä toimintasuunnitelma että laatusuositukset julkaistaan kevään aikana. Lakiluonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi on lähdössä lähiaikoina uudelle lausuntokierrokselle, sillä lakiluonnokseen on tullut huomattavia muutoksia. Keskeinen tavoite uudessa laissa on vahvistaa sosiaalihuoltolakia sosiaalihuollon yleislakina sekä lasten ja perheiden mahdollisuuksia saada sosiaalihuollon palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta. 5
9. Lapsiasianeuvottelukunnan vuoden 2013 toimintakertomuksen hyväksyminen Luonnos toimintakertomukseksi oli lähetetty jäsenille kokouskutsun liitteenä. Hyväksyttiin neuvottelukunnan vuoden 2013 toimintakertomus. 10. Lapsen oikeuksien kansallisen viestinnän edistämistä koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen Lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto on valmistellut lapsen oikeuksien kansallisen viestinnän edistämistä koskevan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelma sisältää ne yhteisesti sovitut tavoitteet, joilla lapsen oikeuksien viestintää on tarkoitus edistää vuosina 2014 2015. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma. 11. Tiedoksi: Lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot Annettiin tiedoksi seuraavat lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot: Lapsiasiavaltuutetun lausunto ulkoasiainministeriölle Euroopan neuvostonihmiskaupan vastaista toimintaa koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanonseurannan Suomen vastausta varten (18.11.2013) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1871028 Lapsiasiavaltuutetun lausunto sisäasianministeriölle hallituksen esitysluonnokseen laiksi todistajansuojeluohjelmasta (9.12.2013) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1869949 Lapsiasiavaltuutetun lausunto Euroopan neuvoston lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvovan Lanzarote-komitean kyselyyn (8.1.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1872258 Lapsiasiavaltuutetun kommentit opetus- ja kulttuuriministeriölle ihmisoikeus- ja demokratiakasvatuksesta opettajankoulutuksessa (10.1.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1872642 Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain muuttamisesta (10.1.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1872304 Lapsiasiavaltuutetun lausunto isyyslain uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä (15.1.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1872686 Lapsiasiavaltuutetun lausunto seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmasta (17.1.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1872762 6
Lapsiasiavaltuutetun lausunto ulkomaalaisen vapaaehtoista avustettua paluuta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen (3.2.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1873869 Lapsiasiavaltuutetun lausunto YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallista toimeenpanosuunnitelmaa koskevasta muistiosta (5.2.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/- /view/1874687 Lapsiasiavaltuutetun lausunto lakivaliokunnalle asiantuntija-avusteista huolto- ja tapaamisriitojen tuomioistuinsovittelua koskevasta hallituksen esityksestä 11.2.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/- /view/1875061 Lapsiasiavaltuutetun lausunto vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (28.2.2014) http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1876223 12. Muut asiat Ei muita asioita. 13. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.15. Jäsenet Jäsenet: Aula Maria Kaisa Lavikainen Marjo Pelkonen Marjaana Sistonen Satu Kemppainen Outi Simanainen Antti Wrede Georg Henrik Rajanen Jari Tarvainen Anna-Liisa Mäkelä Jukka Kurttila Tuomas Joensuu Olli Kähkönen Päivi Puustinen-Korhonen Aila Aaltonen Elli Arajärvi Pentti Varajäsenet: Holopainen Liisa Rautvuori Anna Wilhelmsson Niklas Sinkkanen Tiina Roos Eeva Nederström Heli Välikangas Anne-Marie Kaltiala-Heino Riittakerttu Oranen Mikko Ahoniemi Otto Halme Lasse Kuosmanen Taru Rimpelä Markku Roinevirta Anna Asiantuntijat: Alasuutari Maarit Alitolppa-Niitamo Anne Fagerlund Monica Hakalehto-Wainio Suvianna Muut osallistujat: Harju-Kivinen Raija Helander Merike Peltonen Reetta Tuukkanen Terhi 7
Halinen Irmeli Hetemäki Inka Kalland Mirjam Kurki-Suonio Kirsti Lumio Mia Pekkala Leo Peltonen Anja Pouta Anneli Rousu Sirkka Salmi Merja Swanljung Maria Eva Biaudetin sijaisena Rautanen Riikka 8